6.4.2018
Tervehdys, arvon lukija! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset, puheenaiheet ja tapahtumat tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kauppasota ja Kim Jong-un! Nämä teemat dominoivat Kiinaa koskevaa uutisvirtaa kuluneiden viikkojen aikana, eivätkä toki aivan syyttä: kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltain välillä saattaa hyvin syöstä maailmantalouden uuteen taantumaan, mutta Koreoiden lähentyminen voi raivata tietä vuosikymmeniä vanhan geopoliittisen lukon avaamiselle, jolla olisi merkittäviä vaikutuksia Itä-Aasian turvallisuuspoliittisen asetelman kannalta. Näiden aiheiden rinnalla tarjoilemme jälleen myös mielenkiintoisia katsauksia kansantasavallan yhteiskunnalliseen sielunelämään.
Huom! Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Ja jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Kim kävi jianbingillä.
The Conversation (4.4.2018) “Why do we keep turning a blind eye to Chinese political interference?“
Kiinan vaikuttamisyritykset ovat nousseet keskustelunaiheiksi vähitellen jopa Suomessa (ks. vaikka tämä) mutta Australiassa (jossa on huomattava kiinalaisvähemmistö) Kiinan painostava läsnäolo on tiedostettu jo pitkään. Tämän tietää hyvin Clive Hamilton, joka kirjoitti Kiinan Australiaan kohdistuvasta vaikuttamisesta kirjan Silent invasion, mutta ei meinannut saada teostaan julkaistua kustantajien kauhistellessa Kiinan mahdollista reaktiota. Hamilton antaa artikkelissa varsin hyytäviä esimerkkejä Kiinan toiminnasta Australiassa ja pakottaa kysymään olisiko australiasoituminen passeli käsite tälle vuosisadalle?
South China Morning Post (3.3.2018) “Is Xi Jinping set to announce plans to transform ‘China’s Hawaii’ into the new Hong Kong?“
Sunnuntaina alkavan Boao-foorumin (“Aasian Davos”) odotetuimpia osuuksia on epäilemättä presidentti Xi Jinpingin puhe. Xin uskotaan kertovan lisää lupailemistaan Kiinan taloutta maailmalle avaavista reformeista. Kenties myös uusista vapaakauppa-alueista, jollaiseksi on spekuloitu mm. Hainanin saarimaakuntaa.
Helsingin Sanomat (29.3.2018): “Vatikaani on ehkä antamassa ateistien valikoida Kiinan katoliset piispat”
Kiina ja Vatikaani ovat viime kuukausina lämmitelleet suhteitaan. Maiden välillä ei ole virallisia suhteita, koska Vatikaani ei ole suvainnut Kiinan ylivaltaa kirkollisiin asioihin, eikä Kiinalle luonnollisesti ole sopinut, että jokin ulkopuolinen taho, kuten paavi, määräilisi Kiinan uskonnollisista asioista. Nyt uudet (itäiset) tuulet puhaltavat ja Vatikaani on ilmeisesti joustamassa vanhoista periaatteistaan.
BBC (28.3.2018): “Kim Jong-un was in Beijing, China and NK confirm”
Kuluneiden viikkojen merkittävin ulkopoliittinen uutinen oli Pohjois-Korean diktaattorin, Kim Jong-unin “epävirallinen” yllätysvierailu Pekingiin. Kyseessä oli Kim-dynastian kolmannen vesan ensimmäinen vierailu ulkomaille sitten valtaan nousun vuonna 2011. Kiina ei ole halunnut jäädä Korean niemimaan liennytyksen ja tulevien neuvottelujen ulkopuolelle. Se osoitti vierailulla ettei sitä voi jättää sivustaseuraajaksi kun sen etupiirissä tehdään huomattavia geopoliittisia myllerryksiä. Tunnelmien kevenemisestä huolimatta Yhdysvallat ja Etelä-Korea aloittivat tavanomaiset sotaharjoituksensa sunnuntaina, mutta The Diplomatin arvion mukaan harjoitusten skaala ja pituus oli aiempaa pienempi. Kummallisia positiivisia merkkejä on siis havaittavissa Korean niemimaan kehityksessä.
Reuters (27.3.2018): “Satellite images reveal show of force by Chinese navy in South China Sea”
Etelä-Kiinan merellä sattuu ja tapahtuu. Kiinan merivoimat harjoittelee alueella parhaillaan näyttävällä kokoonpanolla, jonka etunenässä seilaa lentotukialus Liaoning. Harjoitukset voi tulkita vastareaktioksi Yhdysvaltain taannoiselle Freedom of Navigation -partiolle alueella. Samaan aikaan ulkoministeri Wang Yi on kuitenkin rauhoitellut vierailullaan Vietnamin johtoa, korostaen että alueen kiistat tulisi ratkaista rauhanomaisesti ja win-win-hengessä.
Kansan uutiset (25.3.2018): “Hallinnon otteet koventuneet Kiinassa”
Eero Suorannan artikkeli yhtyy vallitsevaan konsensukseen, jonka mukaan Kiina on matkalla entistä autoritarisempaan suuntaan. Artikkeli tarjoilee myös hyviä täkyjä taannoisesta, Helsingin yliopiston China Law Centerin järjestämästä Liu Xiaobo-seminaarista.
MTV (22.3.2018) “Jussi Halla-ahon kolumni: Ei enää b-sarjan toimija — Kiina on paljon vaarallisempi peluri kuin Venäjä“
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ottaa kolumnissaan kantaa Kiinan nousuun, liittyen Kiinan vaikutusvallan kasvusta viime aikoina käytyyn keskusteluun. Halla-ahon mukaan länsi on keskittynyt liikaa Venäjään, eikä kykene näkemään että Kiina muodostaa huomattavasti suuremman, “systeemisen” uhkan.
Lyhyet:
Fairbank Center (5.4.2018): Meneekö Kiinan politiikkaa seuratessa hermo? Fairbank-center on laatinut erinomaisen infografiikan Kiinan johdosta!
BBC (4.4.2018): Vangitun ihmisoikeusasianajajan vaimo aikoo kävellä Pekingistä Tianjiniin protestina. Hanke ei voi päättyä hyvin.
The Diplomat (4.4.2018): Kiina on luonut nopeasti lämpmimät suhteet Zimbabwen uuteen johtoportaaseen.
South China Morning Post (28.3.2018): Lahjuksia 160 miljoondan dollarin edestä haalineelle “hiili-kummisedälle” kuolemantuomio. Korruptiotutkinnat jatkuvat kovina!
South China Morning Post (18.3.2018): Mikä Kiinan uuden valtiollisen valvontakomission johtaja Yang Xiaodu on miehiään?
Talous
Kuumaa: “Kauppasota on hyvä asia, ja se on helppo voittaa.” vs. “Kiina ei kauppasotaa pelkää.”
Katsaus kauppasodan uusimpiin käänteisiin
Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä orastavassa kauppasodassa on ammuttu ensimmäiset laukaukset. Vastauksena Yhdysvaltojen asettamiin teräs- ja alumiinitulleihin ja Yhdysvaltojen yli 1 300 kiinalaistuotteeseen kohdistuville 25 prosentin tullitariffeille, Kiina määräsi yli sadalle yhdysvaltaistuotteelle 15–25 prosentin tuontitullin. Molemmat tuoteryppäät ovat tuontiarvoltaan 50 miljardin dollarin suuruisia. Viime perjantaina Trump lisäsi vettä myllyyn vaatimalla tulleja yhteensä 100 miljardin dollarin arvoiselle tuonnille. Trumpin hallinto on tiettävästi vastaamassa lähiviikkoina uusilla tullimaksuilla korkean teknologian tuotteisiin. Kiina on vienyt Yhdysvaltojen toimet Maailman kauppajärjestö WTO:n sovittelutuomioistuimen tutkittavaksi.
Vaikka kaikki eskalaation merkit ovat ilmassa, on yhä mahdollista että diplomatian pöydissä räätälöidään kauppapolitiikan suuntimia ja diilejä uuteen uskoon, sillä tullien on määrä astua voimaan vasta määräajan kuluttua. Muun muassa Euroopan unionin ja muutaman muun valtion tapauksessa tullimaksuista päästiin tällä tapaa uuteen ymmärrykseen. Trumpille uskolliseen tyyliin tariffimaksut voi siis nähdä neuvotteluavauksina, tai “ehdotuksina”, kuten presidentin talousneuvonantaja Larry Kudlow asian ilmaisi. Onhan Trump myös itse ilmaissut, että “Yhdysvallat ei ole kauppasodassa Kiinan kanssa”. Tällaisen retoriikan seurauksena ainakin markkinoiden reaktio tullitariffeihin vaikuttaa tasaantuneen alkujärkytyksen jälkeen.
Kaikesta tyynnyttelystä huolimatta on selvää, että Trumpia risoo syvästi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen 375 miljardin dollarin välinen kauppavaje, joka hänen presidenttikaudellaan on kasvanut entisestään. Lisäksi tariffien taustalla vaikuttavat ennen kaikkea syytökset Kiinan immateriaalivarkauksista. Trump haluaa siksi kohdistaa tullit tuotteisiin, jotka liittyvät Kiinan “Made in China 2025” -suunnitelmaan, joka oli keskipisteessä Yhdysvaltojen kauppaneuvottelijan Robert Lighthizerin tullimaksujen aikaan valmistuneessa Section 301- tutkinnassa. Trumpin itsensä toistuvista syytöksistä Kiinan kauppapolitiikkaa kohtaan ei tarvinne myöskään muistuttaa, eikä siitä, että Trumpin kauppapoliittiseen lähipiirin kuuluu kosolti “Kiina-alarmisteja”.
Esimerkiksi Valkoisen talon neuvonantaja Peter Navarron mukaan uusi kauppapolitiikka on “hyväksi markkinoille”, Robert Lighthizer on puolestaan kutsunut Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteita “hevonpaskaksi”. Erityisen sovittelevia ratkaisuja ei varmastikaan ole tiedossa myöskään uudelta ulkoministeriltä Mike Pompeolta tai kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Boltonilta.
Kiinan johto on syyttänyt Trumpin hallintoa protektionismista ja Kiinan nousun estämisyrityksistä. Maan johto ja puoluevaltiovallan alainen lehdistö on myös ilmoittanut ettei Kiina kauppasotaa pelkää. Toisaalta New York Times muistuttaa, että Kiinan talous on yhä melkoisen vientivetoinen, joten epäilemättä tullimaksuilla on jonkinlainen pelotevaikutus. NYT myös huomauttaa, että kauppasodan keinot eivät välttämättä tule rajoittumaan tullimaksuralliin, vaan Kiina saattaa turvautua muihinkin keinoihin, kuten omistamiensa valtio-obligaatioiden myymiseen korkojen nostamiseksi (Kiinan varavaltiovarainministeri on vakuuttanut päinvastaista), harvinaisten maametallien kauppasaartoon tai vaikeuttamaan maassa toimivien amerikkalaisyritysten toimintamahdollisuuksia.
Yhdysvalloissa republikaanit puolestaan pelkäävät kauppasodan vaikuttavan maatalousvaltaisten osavaltioiden talouksiin ja sitä myöten negatiivisella tapaa marraskuussa järjestettäviin välivaaleihin. Työpaikkamenetyksiä voi olla tiedossa muillakin aloilla. South China Morningin Postin mukaan häviäjiä mahdollisessa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä mahdollisessa kauppasodassa olisivat ennen kaikkea Aasian vientivoittoiset taloudet, voittajia puolestaan esimerkiksi Yhdysvaltojen tuontituotteita (soijapapu, sianliha, lentokoneet) korvaavat kilpailijat.
Nordean ekonomisti Tuuli Koivun mukaan Kiina hyödyntää vapaakauppaa erilaisista lähtökohdista kuin länsimaiset kilpailijansa. Hänen mukaansa näyttää siltä, että Trump taistelee tulleilla pikemminkin kiinalaista teknologiaa kuin halpatuontia vastaan. Toisaalta alati kasvavan Kiinan erivapauksia esimerkiksi sisämarkkinoiden suhteen on vaikea hyväksyä. “Niin kauan kuin yritykset kokevat kansainvälisen pelikentän epäreiluksi, protektionismin uhka leijuu maailmantalouden yllä”, Koivu kirjoittaa.
Financial Times (3.4.2018): “The Chinese economy is rebalancing, at last”
Vihdoin ja viimein kulutus alkaa olla Kiinan taloutta ajava voima, ei investoinnit, kirjoittaa FT:n kolumnisti Martin Wolf. Jos muutos on pysyvää, se olisi Wolfin mukaan suotuisaa koko maailmantaloudelle. Se ei kuitenkaan riitä, sillä nyt Kiinan täytyy laittaa maan sisäiset roskalainat ja velkataakka kuriin. Kirjoitus on hyvä summaus Kiinan taloudellisesta lähihistoriasta.
Helsingin Sanomat (29.3.2018): “Kemijärvi on saamassa tehtaansa takaisin — kiinalaisten selluhanke toisi Itä-Lappiin miljardin työmaan ja tuhat työpaikkaa“
Iloisia talousuutisia! Kemijärven sellutehtaaseen investoidaan yli miljardi euroa, josta valtaosan tarjoaa kiinalainen Shanying-metsäyhtiö. Shanying ottaa samalla sellutehtaan komentoonsa. Tehtaan, joka aloittanee toimintansa vuonna 2020, uskotaan työllistävän suoraan noin 200 ihmistä ja epäsuorasti jopa 1100.
The Economist (28.3.2018 ) “China wants to reshape the global oil market”
Kiina pyrkii muovaamaan globaalin öljymarkkinan pelisääntöjä ja tuomaan oman valuuttansa, yuanin merkittäväksi kauppavaluutaksi. Yuaneilla käyty futuurikauppa aloitettiin Shanghain pörssissä maaliskuussa. Asia Timesin kuulemien huhujen mukaan varsinaiseen yuan-pohjaiseen öljykauppaan oltaisiin siirtymässä jo tänä vuonna.
BOFIT (27.3.2018) “Kiina-ennuste 1/2018”
BOFITin (Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos) tuorein Kiina-ennuste arvioi Kiinan talouskasvun hidastuvan tulevina vuosina. Talouskasvua vauhdittanutta elvyytyspolitiikkaa joudutaan väistämättä keventämään velkavuorien kasvaessa ja talouden rakennemuutosta pyritään edistämään.
Harvard Kennedy School (22.3.2018): “An influential voice: China expert Tony Saich on the rise of Liu He”
Pitkän linjan Kiinan politiikan tuntija Tony Saich kertoo haastattelussa näkemyksensä Liu Hestä — Kiinan talouspolitiikan uudesta voimamiehestä. Saichin mukaan Liun (joka on tunnettu lainavetoisen kasvun kriitikkona) nimittäminen näin merkittävään virkaan kertoo Kiinan pyrkimyksistä muovata kasvumalliaan monimuotoisemmaksi.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (5.4.2018)
- Kiinalaisten isojen pankkien tuloskunto parani viime vuonna
- Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppapoliittiset kiistat jatkavat kärjistymistä
- Jo viidennes kansainvälisistä patenttihakemuksista on peräisin Kiinasta
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.3.2018)
- BOFIT ennustaa Kiinan talouskasvun hidastuvan tulevina vuosina talouden epätasapainojen kasvaessa
- Yhdysvallat lisää Kiinan kauppapoliittista painostusta
- Guo Shuqing Kiinan uuden pankki- ja vakuutusvalvojan johtoon sekä keskuspankin puoluesihteeriksi
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Missä Raamattu luuraa?
China Media Project (5.4.2018): “Sunset for China’s ‘Sunshine Boy’”
China Media Projectin uutinen esittelee mielenkiintoisen yksittäistapauksen nyky-Kiinan propagandakoneiston toimintamekaniikasta: Internet-sensaatioksi kohonnut, äärinationaalista tuubaa suoltanut nettikirjoittelija Zhou Xiaoping kohosi joitakin vuosia sitten puolueen suosioon “positiivista energiaa” tarjoilevilla kirjoituksillaan. Valitettavasti läheiset suhteet keväällä puhdistettuun internet-tsaari Lu Weihin vetivät nousevan tähden alas tähtitaivaalta.
Inkstone (4.4.2018): “China cracks down on online Bible selling”
Maailman myydyin kirja, kaikkien aikain bestseller, Raamattu, on kadonnut suurimpien kiinalaisten verkkokauppojen (JD, Taobao, Amazon.cn). Periaatteessa Raamatun myynti on ollut tarkkaan kontrolloitua, mutta käytännössä asiaan ei ole aiemmin juuri puututtu. Nyt ilmeisesti on, mikä sopii hyvin “uuden aikakauden kiinalaistyyppisen sosialismin” yleiseen meininkiin.
Helsingin Sanomat (3.4.2018): Brittiläisen kirjallisuuspalkinnon jakaja muutti ehdokkaan kansallisuutta Kiinan painostuksesta — Taiwanista tuli ”Taiwan, Kiina”
Kiina osoitti jälleen kaapin paikan taiwanilaisille kun kansantasavallan Iso-Britannian suurlähetystön valitus sai arvostetun Booker-kirjallisuuskilpailun järjestäjät muuttamaan taiwanilaistaustaisen ehdokkaan Wu-Ming Yin taustamaan Taiwanista Kiinaksi.
Foreign Policy (3.4.2018): “Life Inside China’s Social Credit Laboratory”
Simina Mistreanun reportaasi Shandongin Rongchengin kaupungista on oivallinen lisä viime aikojen lukuisten kansalaisten “luottopisteytysjärjestelmiä” käsitelleiden juttujen joukkoon . Rongcheng on yksi järjestelmän testikaupungeista, ja jutun mukaan paras esimerkki luottopisteytyksen toiminnasta, minkä takia sen voi olettaa antavan esimakua tulevasta valtiollisesta järjestelmästä.
Helsingin Sanomat (30.3.2018): “Kiinassa avioeron saa nopeimmillaan päivässä — Maan kaikkien aikojen kohutuimpaan eroon liittyy salasuhde, elokuvatähtiä ja mystisiä kuolonkolareita”
Kiinassa kohistaan suositun 33-vuotiaan näyttelijä Wang Baoqiangin eroskandaalista. Valtaisan huomion saanut jupakka heijastelee samalla nyky-Kiinan muuttunutta ilmapiiriä siitä mitä tulee avioelämän auvoisuuteen. Eroaminen ei ole tabu enää samalla tapaa, mikä näkyy jo siinä kuinka helpoksi prosessin käynnistäminen on tehty.
YLE (28.3.2018): “Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta”
Ylen jutussa kerrotaan siitä, kuinka kasvojentunnistusteknologian esiinmarssi Kiinassa on “Isoveljen” todellinen voimannäyttö: tarkoituksena on kehittää teknologia siihen pisteeseen, että kansalaiset tunnistetaan 90 prosentin tarkkuudella. Jo nyt teknologiaa käytetään sakkolappujen lähettelyyn punaisia valoja päin kävelleille, tunnistautumiseen yliopistolla sekä rikollisten metsästykseen. Likeisenä osana Isoveljen teknologiseen palettiin kuuluu myös tuloaan tekevä kansalaisten pisteytysjärjestelmä. Ikävänä kylkiäisenä tekoälyn yleinen kehitys saattaa viedä maasta 2020-luvulla jopa 2,3 miljoonaa finanssialan työpaikkaa.
Lyhyet:
Yle (5.4.2018): Esittelyssä hautojenlakaisujuhlan uusia tuulia.
Scientific American (2.4.2018): Vuodesta 2011 kiertoradalla vaeltanut Kiinan avaruusasema Tiangong 1 tuli rymisten takaisin maahan sunnuntaina.
South China Morning Post (29.3.): Airbnb complies with China law to hand over guest details as listings double
Aamulehti (21.3): Suomalaiset lähetystyöntekijät levittivät kristinuskoa ja lukutaitoa 1930-luvun Kiinassa — Nankingin verilöyly muutti kaiken
Katsele & kuuntele
YLE A-studio (3.4.2018): “A-studio: Kiina ja USA tukkanuottasilla.”
A-studion aiheena Kiinan ja Yhdysvaltain orastava kauppasota ja vieraana EK:n Kiina-asiantuntija Petri Vuorio.
The Ulkopolitist podcast (31.3.2018) “Podcast: Voisiko Kiina rahoittaa Jäämeren radan?”
The Ulkopolitistin uusimman podcastin teemana ei ole ainoastaan Kiina, mutta toki idän jättiläinenkin tulee mainituksi kun Arktisen alueen tulevaisuudesta keskustelevat Suomen pohjoisen politiikan suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka ja jäänmurtajistaan tunnetun Arctian viestintäpäällikkö Eero Hokkanen.
SupChina Sinica Podcast (29.3.2018): “The Chinese Communist Party’s refusal to reconcile with its past, explained by Orville Schell”
Sinica Podcastissa mielenkiintoista keskustelua pitkän linjan Kiina-tarkkailija Orville Schellin kanssa kiinalaisesta historiapolitiikasta. Schellin mukaan minkään maan tulevaisuudelle historia ei ole yhtä tärkeä kuin Kiinalle.
YLE Politiikkaradio (23.3.2018): “Sixten Korkman — syttyykö kauppasota?”
Emeritusprofessori Sixten Korkman avaa Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasotaan liittyviä kauhukuvia sekä yleisemmin globalisaation nykytilaa.
Sanottua: “挺直脊梁 拒做犬儒 — Selkä suorana kyynisyyttä vastaan”
Pekingin yliopiston professori Li Chenjian kirjoitti helmikuun loppupuolella katkeran artikkelin Kiinan “selkärangattoman” älymystön tilasta ja erosi sitten virastaan. Nopeasti verkossa levinnyt artikkeli sensuroitiin pian ja kirjoitusta levittäneitä Wechat-tilejä suljettiin. Hongkongilainen Ming Pao tulkitsi kirjoituksen protestiksi presidentin valtakausien rajoituksen poistanutta perustuslakimuutosta vastaan, nostaen esiin kirjoituksessa mainitun Cai Yuanpein eroamisen Pekingin yliopiston rehtorin virastaan vuonna 1917 protestoidakseen Zhan Xunin yritystä palauttaa Qing-dynastia valtaan. Ylitulkintaa tai ei, osa Kiinan älymystöstä varmasti turhautuu alati tiukentuvan sensuurin ja ohjauksen puristuksessa.
Tapahtumat
- Suomi-Kiina-seuran tiistai-luento: “Kiinalainen lääketiede”, ma 16.4.2018, klo 17–18:30, Lauttasaaren Kirjasto, Helsinki
- Book Launch: “Managing Expatriates in China: A Language and Identity Perspective”, ti 17.4.2018, klo 10:15–11:45, Unioninkatu 35, Helsinki
- Nordic China Law Week 2018: Useita tapahtumia, ti 17.4.–ma 23.4.2018, Helsinki** (osaan ilmoittautuminen)
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
- EDUFI-harjoittelupaikat Kiinassa, haku 5.-18.4.2018
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 20. huhtikuuta 2018. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Matti Puranen, Niki Sopanen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.