15.6.2018
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Donald Trump ja Kim Jong-un todellakin tapasivat Singaporessa, mikä nousi ymmärrettävästi viikkojen tärkeimmäksi uutisilmiöksi. Vaikka Kiina oli poissa suorista parrasvaloista, oli sen läsnäolo silti hyvin aistittavissa, ja monet artikkelit pohtivat sekä Kiinan merkitystä “diilin” syntymiselle että “diilin” merkitystä Kiinan intresseille. Yleisesti Kiinan katsottiin jääneen hyvinkin saajapuolelle Yhdysvaltojen antaessa liikaa periksi itsepäiselle Kimille. Talouspuolella tärkeimpänä yksittäisenä uutisena on Kiinan talouskasvun hidastuminen, sillä uusimpien lukujen valossa maailmantalouden moottori, jos ei nyt suorastaan yski, niin ainakin vähentää kierroksiaan. Tälläkin kertaa siis tuhti paketti asiaa kansantasavallan kuulumisista luettavassa, katsottavassa ja kuunneltavassa muodossa.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Politiikka | Talous | Kulttuuri & ilmiöt | Katsele ja kuuntele | Tapahtumat | Muuta kiinnostavaa
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Trump, Kim ja Kiina.
Helsingin Sanomat (12.6.2018): “Kiina ehdottaa Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden helpottamista — Trump ei luvannut pakotteiden höllentämistä”
Tuskin pöly on ehtinyt laskeutua Trumpin ja Kimin Singaporen-kokouksesta, kun Kiina ehti ehdottamaan Pohjois-Korealle asetettujen sanktioiden helpottamista siitäkin huolimatta, että Peking itse aiemmin sitoutui pakoterintamaan YK:ssa eikä Trump ole vielä luvannut höllentää pakotteita. Neuvotteluihin Kiina halusi antaa oman symbolisen kontribuution lainaamalla kokoukseen saapuvalle Kimille Air China -koneen. Kiinan kannalta neuvottelut menivätkin nappiin. Pohjois-Korean tilanteen rauhoittuminen ja (mahdollisesti) sotaharjoituksista Etelä-Korean kanssa luopuva Yhdysvallat on ollut varsin miellyttävä yllätys. Vastaavasti lehdistön mukaan Kiinaa tulisi pitää kokouksen suurimpana voittajana, “the biggest winner” (esim. The Washington Post, Times, New Yorker, Bloomberg, Asia Times, Korea Times), minkä ohella Kiinan hyötyaspektin ovat tuoneet Kiinan lisäksi myös Trump itse. Ehkä Trump aikoo käyttää tapahtunutta vipuvartena kauppaneuvotteluissa Kiinan kanssa? Toisaalta mahdollista on myös se, että Peking voi Pjongjangin ja Washingtonin lähestyessä yhtä lailla menettää vipuvarttaan Pohjois-Koreaan nähden. Kuka tietää, Kim ja Trump saattaisivat tilanteen tulleen solmia jopa Kiinan-vastaisen liittouman, kuten historioitsija Charles Armstrong spekuloi.
Foreign Affairs: (8.6.2018): “North Korea is ultimately China’s problem” ($)
Toimittaja Isaac E. Stone ja politiikan professori Robert Kelly Pusanin yliopistolta — joka taannoin nousi maailmanmaineeseen epätavallisen haastatteluvideon ansiosta — kirjoittavat siitä, kuinka Pekingin tulisi ottaa suurempi rooli Pohjois-Koreaan liittyvissä kysymyksissä. Kirjoittajat toistavat usein kuullut teesit siitä, kuinka Pohjois-Korean romahtaminen, ydinkatastrofi tai maan aseiden päätyminen muille toimijoille muodostaa uhkan ennen kaikkea Kiinalle. Koreoiden yhdistyminen liittäisi myös Yhdysvaltojen vaikutusalueen aivan Kiinaan kiinni. Toisaalta Pjongjangin jyrkät uhkaukset ja laittomat aktiviteetit tuovat häpeän varjon Pekingin johtajuustavoitteiden ylle. Lopuksi kirjoittajat suosittavat Yhdysvaltoja painostamaan Kiinaa ja tuomaan esiin sen, että nousevana supervaltana se ei tarvitse Pohjois-Korean tapaisia puskurivaltioita.
Washington Post (8.6.2018): “Putin: Cooperation with China at ‘unprecedented level’” ($)
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Kiinassa viime viikonloppuna osana Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokousta. Tavatessaan presidentti Xi Jinpingin sekä Putin että Xi ylistivät maiden välisten suhteiden korkeaa tasoa. Putinin mukaan maiden välinen yhteistyö on nyt “ennennäkemättömällä tasolla”, kun taas Xi kutsui virkaveljeään “parhaimmaksi, intiimeimmäksi ystäväkseen”, ja myönsi tälle kultaisen “Ystävyyden mitalin”. Presidenttien antaman yhteislausunnon mukaan Kiina ja Venäjä tiivistävät strategista kumppanuuttaan esimerkiksi kamppailussaan terrorismia vastaan. Maat myös kritisoivat yhteen ääneen Yhdysvaltoja Iranin ydinsopimuksesta vetäytymisestä.
Shanghain yhteistyöjärjestön kokous pyrki tietoisesti antamaan kuvan euraasialaisten kumppanien tiivistyvästä yhteistyöstä, samalla kun G7 -maat ajautuivat omassa kokouksessaan syviin erimielisyyksiin. Kokouksen yhteydessä Xi tapasi myös muun muassa Kirgisian ja Kazakstanin presidentit, sekä Intian pääministerin Narendrda Modin.
The Ulkopolitist (4.6.2018): “Sähköautojen maailmanpolitiikkaa — jos ennuste uudesta supersyklistä pitää paikkansa, Kiina on vahvoilla”
Vesa Ahoniemen vahva analyysi sähköautojen tulevaisuudennäkymistä sekä ilmiön vaikutuksista globaaleihin hyödykemarkkinoihin. Kiina on sijoittanut sähköautoihin ja niiden teknologiaan huomattavia summia, ja aivan kuin aiemmin myös aurinkopaneeleissa, on nyt nousemassa sähköautojen merkittävimmäksi valmistajaksi. Ahoniemi arvioi, että etumatkan ottaminen sähköauton kaltaisessa tulevaisuuden teknologiassa lupaa Kiinan suurvaltasuunnitelmille oikein hyvää.
The Ulkopolitist (1.6.2018): “Kiinan ulkopolitiikan ‘Uusi aikakausi’ on alkanut — ainakin retoriikassa”
Kiinan ulkopolitiikka on perinteisesti noudattanut niin sanottua “matalan profiilin strategiaa”, jossa Kiina on pitäytynyt poissa parrasvaloista ja välttänyt ottamasta vahvasti kantaa kansainvälisen järjestelmän ongelmakohtiin. Nyt Kiina on Xi Jinpingin kaudella ainakin retoriikassaan ilmoittanut “uuden aikakauden” alkaneen, jolloin se luopuu sivustaseuraajan roolistaan ja siirtyy kohti “maailmanpolitiikan keskusta” tarjoten ihmiskunnalle suuria kontribuutioitaan. Näinkö todella on?
Reuters (31.5.2018): “China regions face gap in enforcing water quality standards”
Veden laatu Kiinassa on tutkimusten mukaan parantunut, mutta yleisten laatustandardien toimeenpaneminen erityisesti maan köyhemmillä alueilla ontuu. Myös pääkaupunki Pekingissä veden laatu on huonontunut. Valtion selvityksen mukaan 70 % koko maan vesistä olisi ihmiskontaktiin sopivia, joskin 9 % Kiinan pohjavedestä on niin pilaantunutta, ettei se sovellu edes kasteluun tai teollisuuden käyttöön. Kiinan tarkoituksena on vähentää pilaantuneen veden osuutta neljällä prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä.
Lyhyesti:
Verkkouutiset (13.6.2018) Kiinalaisiin autoihin seurantalaitteet. Isoveli pysyy kansalaisten perässä.
Reuters (11.6.2018): Kiina varoittaa Vietnamissa asuvia kansalaisiaan Kiina-vastaisesta mielialasta — mielenosoitus ulkomaalaissijoituksille tarkoitetuista talousvyöhykkeistä lietsoo maiden välisiä jännittteitä
Helsingin Sanomat (8.6.2018): Washington Post: Kiinalaishakkerit varastivat Yhdysvaltain laivaston sukellusvenesuunnitelmia
Talous
Kuumaa: Keskon Kiinan-valloitus etenee. Kiinan kesämökkivalloitus matelee…
Iltalehti (13.6.2018): “Uusi muoti-ilmiö: Kiinalaiset rohmuavat nyt kiinteistöjä Suomesta — ”Suurin osa todennäköisesti mökkejä”
Iltalehti kertoo “kiinalaisten rohmuavan mökkejä Suomesta”, mikä ei ehkä ole kuvaavin saati objektiivisin verbivalinta uutiselle, jossa kiinalaisten kerrotaan ostaneen Suomesta 40 kiinteistöä vuoden 2016–2017 välillä. Lisäystä edeltävään vuoteen on tullut vain seitsemän kiinteistön verran. Suhteellisessa mielessä lisäys on suuri, kuten jutussa haastateltu Maanmittauslaitoksen edustaja toteaa, mutta ei tietenkään absoluuttisessa mielessä. Ulkomaalaisten kiinteistöostoksissa ykkössijaa pitivät viime vuonna virolaiset 328 kiinteistöllä.
Talouselämä (12.6.2018): “Kiinalainen maksaa Pirkka-myslistä yli yhdeksän euroa — ‘Kesko on Kiinassa startup, jota Alibaba opettaa’”
Talouselämä kuvailee kuinka Keskon ruokakauppa on lähtenyt Kiinassa mukavasti käyntiin. Alibaba-verkkokaupan kautta voi nyt tilata kotiinsa Pauligin kahvit, Fazerin suklaat tai vaikkapa Pirkka-myslit! Kaikkien näiden eksoottisten tuotteiden käyttöön löytyy Alibaban nettisivuilta myös videoidut ohjeet. Halpaa pohjoisen puhtoiseen ruokavalioon tutustuminen ei myöskään ole, sillä esimerkiksi kilo Pirkka-mysliä maksaa mykistyttävät 69 juania, yhdeksän euroa.
The New York Times (10.6.2018): “ZTE’s Near-Collapse May Be China’s Sputnik Moment” ($)
NYT toputtelee länsimaissa vellovia uskomuksia Kiinan vankkumattomasta teknologisesta johtajuudesta. Lehden mukaan yhdysvaltalaisviranomaisten hampaisiin joutuneen kiinalaisen ZTE:n tapaus kertoi Kiinan kokemasta “Sputnik-hetkestä”, kun maan teknologiateollisuuden osoitettiin olevan riippuvainen muualta ostetuista puolijohteista — peräti 90 % puolijohteista tulee ulkomailta. Omavaraisuuden nimissä kiinalaisten voi odottaa panostavan jatkossa kotimaisen sirutuotannon kehittämiseen.
CNBC (8.6.2018): “China eyes role as world’s power supplier”
Kiinalla on tavoitteena rakentaa maailman ensimmäinen globaali sähköverkko, osana kansallista “Globaalin energian yhteenliittämisen” aloitetta. Jo nyt Kiina on merkittävällä tapaa mukana rakentamassa mm. Brasilian, eteläisen Euroopan, Afrikan ja Laosin verkostoja, siihen se pystyy kilpailijoitaan halvemmalla. Kiinan sähkösuunnitelmat nivoutuvat yhteen Kiinan presidentti Xi Jinpingin kruunujalokiviprojektin, Tie ja vyöhyke -vision kanssa (OBOR 一带一路).
The New York Times (5.6.2018): “Facebook Gave Data Access to Chinese Firm Flagged by U.S. Intelligence” ($)
Facebook on jälleen otsikoissa: sosiaalisen medialla on vuodesta 2010 alkaen ollut tietojenjakosopimuksia kiinalaisyrityksen Lenovon, Oppon, TCL:lle sekä amerikkalaisviranomaisten kynsiin joutuneen Huawein kanssa. Vastaavia sopimuksia oli solmittu myös mm. Amazonin ja Applen kanssa. Tietoja käytettiin yritysten tuotteiden muokkaamiseen Facebook-ominaisuuksin. Samalla yritykset saivat käyttöönsä joitakin FB-käyttäjiä koskevia yleisluontoisia tietoja. Facebookin edustajien mukaan Huawein kanssa jaettu data jäi puhelimiin eikä yrityksen servereihin.
Talouselämä (7.6.2018): “JOT Automation on myyty kiinalaiselle suuryhtiölle — ‘Ei tällaista 30 vuoden osaamista yhtäkkiä siirretä’”
Kiinalainen Suzhou Victory Precision on ostanut suomalaisen elektroniikkayhtiön, JOT Automationin. Osto avannee JOTille Kiinan valtavat markkinat vaikka toiminta ja työpaikat säilyvät Suomessa. Vaikka uutinen itsessään on iloinen, muistuttaa se viime kirjeessäkin mainitsemastamme ilmiöstä, jossa kiinalaiset yhtiöt kahmivat länsimaisia korkean teknologian yrityksiä omaa osaamistaan pönkittääkseen, ja myös “strategisemmilta” aloilta.
South China Morning Post (31.5.2018): “Chinese equivalent to Netflix? No, we want to be China’s online Disney, says iQiyi CEO”
SCMP haastattelee “Kiinan Netflixin” iQiyin toimitusjohtajaa, joka kertoo kotimarkkinoihin pohjaavan liiketoimintamallinsa olevan lähempänä Disneyä kuin Netflixiä. Tällä hetkellä IQiyillä on 60 miljoonaa käyttäjää. Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä Kiinan internet-viihdeteollisuuden arvon arvellaan huitelevan 100 miljardin dollarin hujakoilla.
The Economist (31.5.2018): “Does China’s digital police state have echoes in the West?” ($)
Brittilehti The Economist suomii tekoälyyn liittyvän valvontateknologian kehitystä. Länsi-Kiinan Xinjiangista se on lehden mukaan johtanut muokannut “rasistisen poliisivaltion”, jossa sepratismista epäiltyä uiguurivähemmistöä vahditaan kuin dystooppisessa tieteiselokuvassa konsanaan. Epäilemättä muut autoritaarisesti johdetut valtiot ottavat Kiinasta mallia omien kansalaistensa valvontaan, mutta myös liberaaleissa länsidemokratioissa datavuoria hyödyntävien viranomaisten toimintaa tulisi valvoa — keinoja siihen olisi ainakin tarjolla.
Lyhyesti:
Kauppalehti (14.6.2018): Kiinan “shokeeraavan heikot” talousluvut kiihdyttävät osakkeiden laskua Aasiassa
BBC (13.6.2018): ZTE ottaa osumaa Yhdysvaltojen tuontikiellon jälkimainingeissa: osakkeet 39 prosentin syöksyssä.
Kauppalehti (8.6.2018): Kiinalaisyhtiö sijoitti lähes 20 miljoonaa euroa Biohitiin
Helsingin Sanomat (1.6.2018): “Toimitusjohtaja Carl Haglund jättää Kaidin, vaikka Kemin biopolttoainetehtaan tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin aikoihin”
CNN Money (28.5.2018): Kaksi kiinalaista yhtiötä on noussut maailman arvostetuimpien brändien joukkoon
South China Morning Post (26.5.2018): Kiinan kiinnostus sarvikuonosarviin vie eläintä kohti sukupuuttoa Afrikassa — Etelä-Afrikassa paikalliset ovat valmiita kaikenlaisiin keinoihin salametsästystä vastaan
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (14.6.2018)
- Kiinan kasvun hidastuminen oli toukokuussa laaja-alaisempaa
- Kiina laskee jälleen kulutustavaroiden tuontitulleja
- Kiina tuonut alkuvuodesta ennätysmäärän raakaöljyä
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (7.6.2018)
- Juan on vahvistunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla
- Kiinan keskuspankki laajensi pankeille antamansa rahoituksen vakuuksia
- Suomen Kiina-kauppa kasvoi vaisusti ensimmäisellä neljänneksellä
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Ei niin ennakkoluuloton Einstein. Kiinalaisten feikki-monumenttien viehätysvoima jatkuu.
South China Morning Post (13.6.2018): “Einstein’s travel diaries reveal racist views of Chinese: industrious, filthy and obtuse”
Albert Einsteinin päiväkirjamerkinnät 1920-luvun Aasian-matkoilta ovat paljastaneet viime vuosisadan tunnetuimman tiedemiehen nähneen kiinalaiset varsin rasistisessa valossa. Paljastukset kyseenalaistavat Einsteinin yleishumanitaarista imagoa: tokaisihan nobel-voittaja myöhäisemmässä elämänvaiheessaan muun muassa “rasismin olevan valkoisen miehen sairaus”.
South China Morning Post (10.6.2018): “Egypt furious at China as replica Sphinx reappears at culture park”
Egyptissä on raivostuttu toistamiseen Kiinan Hebei-provinssissa rakennetulle lähes alkuperäisen kokoiselle jäljennökselle Gizan sfinksistä. Aiemmin kyseisen Kiina-Sfinksin on väitetty olevan elokuvasta jäännyttä rekvisiittaa, joka on jo kertaalleen luvattu purkaa egyptiläisten miellyttämiseksi. Paha vain, että jyrääminen jäi kesken, sillä siltä poistettiin ainoastaan sen pää, jota viime kuussa oltiin jälleen kiinnittämässä takaisen. Tämän seurauksena Egypti teki tapahtuneesta valituksen YK:n maailmankulttuuria vaalivalle Unescolle sekä Kiinan ulkoministeriölle. Kiinassa on ylipäätään useita muiden maiden kulttuuriteosten replikoita sisältäviä huvipuistoja, kuten Beijing World Park.
Helsingin Sanomat (9.6.2018): “Suomalainen tähtikirurgi pelastaa nyt henkiä Kiinassa — Miksi Juha Hernesniemi ei saa leikata Suomessa?”
Helsingin Sanomat kertoo maailmankuulusta suomalaiskirurgista, joka eläkeiän Suomessa ylitettyään päätti jatkaa työskentelyään ulkomailla — tie vei hänet Henanin provinssin pääkaupunkiin Zhengzhouhun. Kirurgi Hernesniemen henkilökuvan ohella artikkelista nousevat esiin ennen kaikkea työskentelyyn liittyvät kulttuurierot Suomen ja Kiinan välillä.
The New York Times (8.6.2018): “How a Chinese Manuscript Written 2,300 Years Ago Ended Up in Washington” ($)
New York Timesin artikkeli kertoo toisen maailmansodan aikana löydetystä ja Yhdysvaltoihin Kiinasta salakuljetusta Chu-läänitysvaltion silkkikäsikirjoituksesta (楚帛书, The Chu Silk Manuscript). Tuota taistelevien läänitysvaltioiden ajalta (475–221 eaa.) peräisin olevaa 440-sivuista käsikirjoitusta on tituleerattu Kiinan “Kuolleenmeren kätköiksi”. NYT kertoo käärön tarinan sekä kuinka sen nykyisin omistava amerikkalaissäätiö on neuvottelemassa muinaisesineen palauttamisesta Kiinaan.
Lyhyesti:
South China Morning Post (13.6.2018): “Jo muinaiset kiinalaiset…” — Ivanka Trumpin twiittama kiinalainen sanonta ei soita kiinalaisten kelloja
Sixth Tone (10.6.2018): Sixth tonen viikottaisessa kuvakollaasissa mm. SCO:n kokous ja gaokao.
South China Morning Post (31.5.2018): Kiinan epäviralliset katoliset seurakunnat ovat ulkomaalaisten suosiossa
Artistwork (30.5.2018): Yahoon perustajakumppani ja taiteenkerääjä Jerry Yang kertoo kiinnostuksestaan kiinalaiseen kalligrafiaan
Katsele & kuuntele
YLE Ulkolinja (19.6.2018): “Kiinalainen maailmanvalloitus”
Kiina on perustanut Maailmanpankille ja IMF:lle kilpailijan. AIIB-pankin avulla Kiina pyrkii maailman talouden herraksi, ostamalla yrityksiä ja rahoittamalla suuria hankkeita Aasiassa ja Euroopassa. Mihin tämä johtaa? Katsottavissa 19.6. alkaen.
YLE Politiikkaradio (13.6.2018): “Kenen laariin Trumpin ja Kimin tapaaminen sataa — Trumpin, Kimin, vai Kiinan?”
Onko Trumpin ja Kimin tapaaminen alkupiste kehitykselle, joka vähitellen toteuttaa Kiinan pitkäaikaiset tavoitteet Korean niemimaalla? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Ville Sinkkonen ja Elina Sinkkonen.
MERICS Podcast (5.6.2018): “Didi Kirsten Tatlow: ‘Give Chinese children more time to play and have fun’”
New York Timesille Kiinasta raportoinut Didi Kirsten Tatlow arvioi Kiinan koulujärjestelmän tilaa MERICSin podarissa. Enemmän leikkiä, vähemmän pakerrusta, kuuluu hänen ohjeensa. Kuulostaako tutulta?
YLE Politiikkaradio (5.6.2018): “Miksi Trump virittelee kauppasotaa EU:n kanssa, vaikka suurin huoli on Kiina?”
Vieraina ovat kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä ekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta.
China 21 Podcast (1.6.2018): “Unlikely Partners On the Cruise To Reform — Julian Gewirtz”
China 21 podcastissa keskustellaan Julian Gerwitzin tuoreesta kirjasta. Kirja käsittelee 1980-luvun Kiinassa järjestettyä legendaarista venematkaa, jonne puolueväki ja länsimaiset taloustieteilijät kokoontuivat keskustelemaan talousuudistuksista.
Tapahtumat
- BOFIT Seminar: Wing Woo (University of California, Davis): The US-China Trade Conflict, to 21.6.2018, klo 9:00, Suomen Pankin auditorio, Snellmaninaukio, Helsinki.**
- Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: “Yhdenlaisissa äänissä ei ole mitään kuultavaa” — Miesten välinen rakkaus Kiinan klassisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa. (Jyrki Kallio), 26.6.2018, klo 17:15–18:45. Metsätalo (Unioninkatu 40), Helsinki, 3. kerros, sali 8 (B313)
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 29.6.2018. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Matti Puranen, Niki Sopanen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.