长iina-ilmiöt 22# — Katsaus vuoteen 2018 ja kuun pimeälle puolelle

11.1.2019

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Erinomaista vuotta 2019! Vuoden ensimmäinen uutiskirje alkaa katsauksella Kiinan vuoteen 2018, johon olemme nostaneet olennaisimmat teemat ja tapahtumat. Samassa yhteydessä jaamme uudestaan vanhoista uutiskirjeistämme poimitut, parhaat ja ilmiöitä selittävät jutut. Muistutamme, että kaikki lähetetyt kirjeet ovat luettavissa sekä Mediumissa että Tinyletterin arkistossa.

Vuosikatsauksen jälkeen siirrymme joulun ajan tärkeimpiin tapahtumiin: Kiinan heikompiin kasvulukuihin, pidätettyihin kanadalaisiin ja Taiwanille uhitteluun. Kevennyksenä tarjoilemme myös katsauksen kiinalaisen high-tech -vessan toimintaperiaatteisiin sekä vinkkejä parhaasta kiinalaisesta musiikista viime vuodelta.

Yhdeksän on Kiinalle hankala vuosiluku. Vuosi 2019 alkaa maaliskuussa Tiibetin kansannousun 60-vuotispäivillä, jatkuu toukokuun neljännen päivän liikkeen satavuotismuistelulla, kiristää tunnelmat äärimmilleen kesäkuussa Tiananmenin verilöylyn 30-vuotispäivillä ja päättyy tietenkin lokakuussa kansantasavallan 70-vuotisjuhlallisuuksiin. Kiina-ilmiöt uskaltaa jo tässä vaiheessa ennustaa, että vuodesta tulee varsin tapahtumarikas ja mielenkiintoinen!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!

Kiinan vuosi 2018 — Ne tärkeimmät

Politiikan tuulet: Xi Jinpingin hybris ja näpäytys

Kiinan politiikkaa seuraaville vuosi 2018 sai pahaenteisen alun kun kommunistinen puolue päätti poistaa presidentin valtakausien määrää rajoittavan kohdan valtion perustuslaista. Vuoden 2017 lokakuussa järjestetty puoluekokous oli jo pedannut tietä Xin yksinvallalle muun muassa lisäämällä maininnan “Xi Jinping-ajattelusta” puolueen perustuslakiin.

Uudistus herätti varsin huomattavaa närkästystä ja esimerkiksi Kiinan somekansa reagoi voimakkaasti Nalle Puh -meemeillään. Vastareaktiot eivät loppuneet tähän, sillä kesällä Kiinaa ja sen tarkkailijoita kohahdutti Xu Zhangrunin kirjoittama kriittinen essee, joka murjoi varsin rohkeasti Kinan nykypolitiikan suuntaa. Kriittiset taloustieteilijät ja jopa Deng Xiaopingin poika Deng Pufang tarjoilivat eriäviä näkemyksiään. Jotkut epäilivät Xin saavuttaneen peräti valta-asemansa lakipisteen.

Xin valta-asema ei romahtanut, mutta sen hybris sai tuntuvan näpäytyksen. Syksyn kuluessa yleiseksi käsitykseksi on vähitellen muodostunut että Xin valtapyrkimyksille löytyy huomattavia vastavoimia, joita ei tule aliarvioida. Ne saattavat vielä heittää useammankin kapulan uuden aikakauden kiinalaistyyppisen sosialismin jo vähän kirskuen pyöriviin rattaisiin. Xin asemasta tsekkaa erityisesti:

Journal of Democracy (no. 2. 2018): “China in Xi’s ‘New Era’ — The return to Personalistic Rule“
China Leadership Monitor (1.12.2018): “A Setback or Boost for Xi Jinping’s Concentration of Power? Domination versus Resistance within the CCP Elite”

Kiina, Yhdysvallat ja kauppasota

Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet ajautuivat vaikeuksiin kun Xi-Trump bromanssi vaihtui viileni kauppasodaksi. Ensimmäiset laukaukset ammuttiin maaliskuussa kun Trump lätkäisi tariffit teräkselle ja alumiinille, mihin Kiina vastasi pikaisesti elintarvikkeisiin kohdistuvilla tariffeillaan. Näiden gambiittien jälkeen tariffeja on lisäilty armoa tuntematta Tyynenmeren molemmin puolin.

Argentiinassa järjestetyssä G-20 -kokouksessa maat saivat aikaiseksi 90 päivän välirauhan. Sittemmin kauppaneuvotteluja on käyty kiihkeästi, mutta maailma odottaa yhä jännityksellä mitä välirauhan deadlinen umpeutuminen maaliskuussa tuo tullessaan. Toisaalta, kauppasodan jatkuessa myös muut länsimaat ovat alkaneet lämmetä ajatukselle, että Kiinan likaiselle pelille, kuten tietomurroille, väärennöksille ja merkantilistiselle talouspolitiikalle on tehtävä jotain.

Kauppasodassa ei pohjimmiltaan olekaan ollut kyse ainoastaan kaupan epätasapainosta, sillä Trumpin hallinnon tavoitteena on mahdollisesti Kiinan kokonaisvaltainen kyykyttäminen, kuten esimerkiksi varapresidentti Mike Pencen syksyisistä puheista on voinut päätellä. Kauppasota on myös jossain määrin purrut, sillä Kiina on ilmoittanut toistamiseen nopeuttavansa reformejaan, keventänyt mahtipontista retoriikkaansa ja jopa vetänyt takaisin puheensa “Made in China 2025” -visiostaan. Tsekkaa kauppasodasta erityisesti:

Foreign Policy (4.10.2018): “It’s No Longer Just a Trade War Between the U.S. and China”
Financial Times (5.9.2018): “US and China’s trade war is based on false assumptions“ ($)
New York Times (22.6.2018): “Inside a Heist of American Chip Designs, as China Bids for Tech Power”

Xinjiangin kulttuurinen kansanmurha

Yksi vuoden näkyvimmistä teemoista oli ehdottomasti läntisen Kiinan Xinjiangissa toimeenpanema uiguurien “kulttuurinen kansanmurha”, ja erityisesti valtavat “uudelleenkoulutusleirit”, joilla pidetään parhaillaan suljettuna kenties jopa miljoonaa uiguuria. Kiina oli aluksi leirien suhteen vaitonainen, mutta otti vihdoin lokakuussa olohuoneessa seisovan elefantin käsittelyyn. Kiinan virallisen näkemyksen mukaan lännessä oli ymmärretty leirien perimmäinen olemus väärin, sillä ne olivat pohjimmiltaan humaaneja koulutuslaitoksia, jotka tekevät uiguurien elämästä värikkäämpää.

Uiguurien kohtelu sai semisti painajaismaisempia sävyjä loppuvuodesta, kun tietoa alkoi valua han-kiinalaisten massiivisista muutoista “uiguurisukulaistensa” koteihin asumaan, eli käytännössä raportoimaan näiden jokapäiväisestä elämästä ja ilmiantamaan liian radikaalit sukulaiset leireille. Xinjiangin tilanteesta tsekkaa esimerkiksi:

ABC (1.11.2018): “China’s frontier of fear”
ChinaFile (24.10.2018): “China’s Government Has Ordered a Million Citizens to Occupy Uighur Homes. Here’s What They Think They’re Doing.”
Human Rights Watch (9.9.2018): “’Eradicating Ideological Viruses’ China’s Campaign of Repression Against Xinjiang’s Muslims”
Yle (28.8.2018) “Linnuiksi naamioidut dronekamerat vakoilevat taivaalta ihmisten liikkeitä — Kiinan muslimivähemmistön kontrolli on kuin Orwellin painajaisesta“

Rakettimies neuvottelupöytiin

Pohjois-Korean Kim Jong-un lausui taikasanat heti uudenvuodenpuheessaan, kun hän toivoi Pohjois-Korean voivan osallistua Etelä-Korean talviolympialaisiin ja avaavan sitä kautta tien diplomatialle. Urheiludiplomatia avasi keskusteluyhteyden myös rapakon taakse, ja historiallinen tapaaminen Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain presidentin välillä järjestyi kesäkuussa. Diilinteon taidosta kirjan kirjoituttanut Trump kotiutti Singaporesta heikon diilin, mutta ainakin keskustelukanavat saatiin auki.

Tarkastelukulmastamme merkittävää on se, että Pohjois-Korean rakentaessa suhteitaan myös Kiinalle tuli kiire päästä mukaan leikkiin, ja kolmen viime vuonna tehdyn vierailun myötä Kimin autosaattueesta tulikin lähes arkipäiväinen näky Kiinan katukuvassa. Kolmiodraamasta näyttää hyötyneen etenkin Pohjois-Korea, joka on kiristyvässä suurvaltapelissä niin tärkeä pelinappula, että se on nyt viimein tunnustettu vakavana neuvottelukumppanina isojen poikien pöydissä. Toista Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain huippukokousta odotellaan tapahtuvaksi piakkoinkin, joten myös tätä herkkua on luvassa tänä vuonna — jo heti tässä kirjeessä. Tsekkaa taustaksi ainakin nämä:

38 North (24.10.2019): “China’s Potential Role as Security Guarantor for North Korea”
Council on Foreign Relations (16.6.2018): “The Singapore Summit’s Uncertain Legacy”

Valtion ote Hongkongista kiristyi

Kävi kuin vanhalle avioparille: Kiinan kaksi järjestelmää alkoivat muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Länsimaisesta näkövinkkelistä yhdennäköisyys otti rumemman muotonsa. Näkyvimpiä sanan- ja ilmaisunvapauden uudelleen määrittelyjä olivat Hongkongin itsenäisyyttä ajaneen puolueen kieltäminen ja puolueen johtohahmojen kanssa paneelikeskustelussa esiintyneen Financial Timesin kirjeenvaihtajan viisumin peruminen. Kerroimme myös kiistanalaisen taiteilijan esiintymisen peruuntumisesta ja kiellettyä kirjallisuutta myyneen kirjakaupan sulkemisesta.

Kaiken kukkuraksi demokraattinen siipi otti takkiinsa myös marraskuisissa täydennysvaaleissa. Viime vuonna alkaneesta oikeudenkäynnistä vuoden 2014 demokratialiikkeen johtohahmoja vastaan kuultaneen lisää tänä vuonna. Heidät voidaan tuomita jopa seitsemäksi vuodeksi vankeuteen, jos heidän katsotaan syyllistyneen massaprotestien kiihottajiksi. Tsekkaa:

The Splice (1.11.2018): “As China tightens its grip on Hong Kong, Taiwan emerges as Asia’s hub for foreign media.”

Ulkomaiset yritykset pinteessä

Kiinalla vaikutti olevan paikka paikoin jopa kiire paheksua ulkomaisten yritysten Kiinaa loukkavia toimia. Ensimmäisenä vuorossa oli hotelliketju Marriotin verkkosivujen sulku, sillä se oli verkkopaneelissaan esittänyt Tiibetin Kiinasta erillisenä alueena. Kiinan viranomaiset ryntäsivät nettiin ja löysivät lisää röyhkeyksiä: Kiinan alueen olivat esittäneet väärin myös lentoyhtiö Delta Airlines, vaateketjut Zara ja GAP sekä japanilainen tilpehöörivalmistaja Muji.

Alkuvuoteen mahtui myös Mersun somepäivitys, johon se oli upottanut valtionvihollisen Dalai Laman sananparsia — luonnollisesti Kiina raivostui jälleen. Marraskuussa Kiinan kansalta anteeksiantoa anelivat vielä muotigurut Dolce ja Gabbana mönkään menneen promootiovideon ja sitä seuranneen somekriisin seurauksena. Tsekkaa erityisesti:

Bloomberg (22.11.2018): “China Slaps Down Dolce & Gabbana in Fight Over Offensive Videos”
Telegraph (7.2.2018): “Mercedes apologises to China after quoting Dalai Lama”
Washington Post (28.1.2018): “Command and control: China’s Communist Party extends reach into foreign companies”

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Kolmetoista on aina enemmän kuin kolme.

Washington Post (8.1.2019): “Kim Jong Un shows Trump there are plenty more — or at least one more — fish in the sea”

Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un matkusti yllättäen Pekingiin tapaamaan presidentti Xi Jinpingiä ja juhlistamaan 35-vuotispäiviään. Kyseessä on jo miesten neljäs tapaaminen vuoden sisällä, millä on varmasti oma symbolinen viestinsä vietävänä Donald Trumpille. WP:n haastattelemien tutkijoiden mukaan Kim pyrkii viestimään Trumpille, että hänellä on tarvittaessa ystäviä myös Kiinassa. Xi haluaa puolestaan osoittaa, että Kiinasta voi olla hyötyä Pohjois-Korean kesyttämisessä, minkä toivotaan tuovan kauppaneuvotteluihin. Kiina ilmoitti kuitenkin myös kannattavansa Trumpin ja Kimin uutta tapaamista.

Tasavallan presidentin kanslia (7.1.2019): ”Presidentti Niinistö vierailulle Kiinaan”

Presidentti Sauli Niinistö puolisoineen karauttaa maanantaina Pekingiin virkaveljeään tervehtimään. Keskusteluissa ovat Suomen ja Kiinan suhteet, mutta myös esimerkiksi suurvaltasuhteet. Niinistö tapaa myös pääministeri Li Keqiangin ja kansankongressin puhemies Li Zhangshun sekä osallistuu ilmastonmuutosta koskevaan seminaariin. Osuupa presidentin matkalle myös Suomen ja Kiinan yhteisen talviurheiluvuoden avajaiset. Niinistön delegaatiossa matkustaa ministereiden, kaupunginjohtajien ja yleispöhisijöiden lisäksi myös — luit tämän ensimmäisenä Kiina-ilmiöistä — emeritusdiplomaatti ja filantrooppi, joulupukki.

Globe and Mail (3.1.2019): “Thirteen Canadians have been detained in China since Huawei executive’s arrest, says Ottawa”

Jollei Kiinan viesti Kanadalle tullut kyllin selväksi kolmen pidätetyn kanadalaisen jälkeen, niin entä kolmentoista? Kanadan mukaan kaikkiaan kolmetoista sen kansalaista on pidätetty Manner-Kiinassa joulukuun alun jälkeen, jolloin Kanada pidätti Huawein talousjohtaja Meng Wanzhoun. Ainakin kahdeksan pidätettyä on jo päästetty vapaaksi. Mielivaltaisiksi tulkitut pidätykset saivat myös Yhdysvallat varoittamaan Kiinaan matkustavia kansalaisiaan, etteivät he välttämättä pääse vapaasti poistumaan maasta. Foreign Policy -lehti toteaa osuvasti, että Kiinan yritys politisoida Mengin pidätys on verrattain turha, sillä Mengin kohtalo on nyt poliittisen vaikuttamisen ulottumattomissa toimivan tuomioistuinlaitoksen käsissä.

The Diplomat (2.1.2019): “Xi Says Taiwan ‘Must’ Unify With China as Tsai Unveils Her Own ‘Four Musts’“

Taiwaninsalmen tilanne otti askeleen kireämpään suuntaan kun Xi Jinping ilmoitti puheessaan että Taiwanin liittäminen Kiinaan on väistämätöntä. Sävyä pehmensi lisäys, jonka mukaan liittäminen tulee tapahtumaan “rauhanomaisesti”, ja että Hongkongissa sekä Macaossa käytössä oleva “one country — two systems” -järjestelmä voisi sopia myös Taiwanille. Jatkoa jännitteille seurasi Xin kehotettua kansan vapautusarmeijan ylintä johtoa pitämään huolta “joukkojen taisteluvalmiudesta nopeasti ilmaantuvien hätätilanteiden varalta”.

Yle (21.12.2018): “Analyysi: Valtio ohjailee kiinalaishakkereita ja nyt länsimaatkin sanovat sen ääneen”

Yle esittelee analyysissään Kiinan verkossa tekemien tietomurtojen ja tiedusteluoperaatioiden merkitystä. Kiinan toimet ulottuvat lähetystöjen salakuuntelusta perinteiseen teollisuusvakoiluun, jonka seurauksena länsimaissa kehitettyjen tuotteiden kiinalaiset piraattiversiot ovat saattaneet tulla markkinoille jo ennen esikuviaan! “Kiinalaiset hakkerit ovat jopa venäläisiä suurempi uhka”, arvioi myös Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden johtaja Dan Coats ja saattaa hyvinkin olla oikeassa.

Helsingin Sanomat (18.12.2018): “Kiina hiipii tunturiin”

Jäämeren rata, tiedeyhteistyö, sellutehtaat, Tallinna-tunneli, pandadiplomatia, turistit, Ruotsin kokemukset syksyltä. Nämä asiat nivoutuvat HS:n jutussa toisiinsa, kun pohditaan, mitä Kiinan kiinnostus arktiseen alueeseen voisi tarkoittaa. Jatkojutussa puolestaan Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova tyynnyttelee pelkoja. ”Miten Kiina voisi hiipiä sisään puolinäkymättömänä, niin ettei kukaan sitä huomaa?” hän kysyy.

Helsingin Sanomat (16.12.2018): “Kiina ostaa maailmaa”

HS:n joulun alla julkaistu artikkelisarja perehtyy syvällisesti Kiinan suurvalta-aseman vahvistumiseen ja maan globaaliin levittäytymiseen. Käsittelyyn pääsevät niin kiinalaiselle eliitille suunnatut kaupungit Malesiassa kuin jätti-investoinnit Afrikassakin. Erittäin suositeltavan artikkelisarjan muut osat löytyvät täältä ja täältä. Lue myös Mikko Puustisen kirjoitussarjaa kommentoiva vieraskynäkirjoitus, jossa hän muistuttaa, että samalla Kiinan taloudellinen vaikutusvalta maailmalla kasvaa, kasvaa myös Kiinan riippuvuus muusta maailmasta.

Asia Dialogue (18.12.2019): “Diplomacy with Chinese characteristics: The case of Denmark“

Kiinan ulkopolitiikan pääprinsiippi on “non-intervention” — puuttumattomuus toisten maiden sisäisiin asioihin, mutta tässä on selkeää joustovaraa. Asia Dialoguen juttu esittelee tapahtumia Tanskassa, jossa Kiina on käyttänyt diplomaattista peukaloruuvia yllättävän röyhkeästi, esimerkiksi painostamalla Kööpenhaminan kansainvälisiä elokuvajuhlia olemaan näyttämättä Kiina-kriittisiä elokuvia ja jättämään Ai Weiwein elokuvan palkinnotta.

Lyhyesti:

East Asia Forum (9.1.2019): “Kiinan patoamiseen liittyy liikaa riskejä ja ongelmia” arvioi strategian emeritusprofessori Hugh White.
The Guardian (9.1.2019): Kiinan ulkoministeriö sallii 2000 kazakstanilaisen luopua Kiinan kansalaisuudesta ja poistua Xinjiangista.
China Daily (2.1.2019): Marxilaisuus voi hyvin: Xi Jinpingin artikkeli dialektisesta materialismista julkaistaan pian Qiushi-lehdessä!
Economic Times (20.12.2018): Yhdysvallat hyväksyi lain, joka rankaisee kiinalaisvirkamiehiä, jotka eväävät amerikkalaisten pääsyn Tiibetiin.
Foreign Policy (3.1.2019): Muurien historia — Kiinan muurinkin — osoittaa niiden hyödyttömyyden turvallisuuskysymyksissä, kirjoittaa Kiinaan erikoistunut historoitsija.

Talous

Kuumaa: Hidastuva Kiina luo lisää epävarmuutta. Paluu vuoteen 2016, siis!

Reuters (11.1.2019): “Exclusive: China to set lower GDP growth target of 6–6.5 percent in 2019 — sources”

Sisäpiirin lähteet kertovat Kiinan laskevan ennustettaan talouskasvusta maaliskuun kansankongressin kokouksen yhteydessä. 6,5 prosentin tavoite on liian kova, mutta yli kuuden olisi pysyttävä, jotta Xin messiaaninen tavoite Kiinan BKT:n tuplaamisesta vuoteen 2020 mennessä toteutuisi. Hallitus on lisännyt piristäviä toimia varovaisesti, mutta ei aio siirtyä “tulvamaiseen” elvytykseen.

Helsingin Sanomat (10.1.2019): “Pekingissä työläisen palkka on 400 euroa, joka ei tahdo riittää elämiseen — Kiinan viranomaisten mielestä asiasta ei saisi kirjoittaa, joten haastattelu pitää tehdä salaa pakettiautossa”

Kiinan suurkaupunkien talouskasvu on perustunut pitkälti köyhemmistä provinsseista saapuneiden siirtotyöläisten käyttöön. Vaikka Pekingin virallinen keskipalkka on 1100 euroa kuukaudessa, ansaitsee vierastyöläinen vain noin 400 euroa. Katriina Pajarin juttu taustoittaa ilmiötä ja kuvailee Pekingin lähiöissä asuvien vierastyöläisten karua arkea.

Euro ja talous (9.1.2019): “Vastavuoroisuuden puute hiertää ulkomaita Kiinan avautumiskehityksessä”

Suomen Pankin ekonomisti Riikka Nuutilainen arvioi kolumnissaan Kiinan talousuudistusten etenemistä. Uudistukset ovat hidastuneet ja esimerkiksi Kiinan markkina on edelleen monen kehittyneen talouden näkökulmasta ärsyttävän hankala toimintaympäristö: OECD:n mukaan se on peräti maailman neljänneksi rajoitetuin maa ulkomaisille sijoituksille.

Helsingin Sanomat (5.1.2019): “Kiinan kasvu hidastuu ja kuluttajat ovat entistä varovaisempia — Idän jätistä voi levitä maailmaan epävarmuuden aalto, joka lyö Suomeenkin”

Maailmantalouden moottori piiputtaa. Teollisuuden ostopäällikköindeksin mukaan maan teollisuustuotanto on supistumassa. Madonlukuja luettiin myös Kiinan pörssissä, jonka osakkeet menestyivät viime vuonna huonoiten maailman muihin suuriin talousalueisiin verrattuna. Palvelusektori kehittyi Kiinassa parhaiten, mutta epävarmuustekijät (lue käytännössä: Trump) varjostavat myös sen näkymiä. Suomen kannalta uhkana on, että Kiinasta leviää koko maailmantalouteen sama epävarmuuden aalto kuin alkuvuonna 2016, sanoo Nordean ekonomisti Tuuli Koivu.

South China Morning Post (23.12.2018): “Chinese state bank chief warns against buying property now ‘because there’s no money to be made’“

Yhden Kiinan “neljästä suuresta pankista”, China Construction Bankin johtaja Tian Guoli varoittaa kiinalaisia sijoittamasta kiinteistöihin. Tianin mukaan kiinteistöjen hinnat alkavat olemaan tapissa, eikä kukaan varmaan halua jäädä “ansaan” hintojen huipulle. Sijoittaminen kiinteistöihin on ollut Kiinassa hyvin tuottoisaa jo vuosikymmeniä ja monella kiinalaisella on vahva usko ettei valtio anna kiinteistöjen hinnan romahtaa.

Suomen Kuvalehti (17.12.2018): “Kiinalainen raha Suomessa: Paljon puhetta, vähän toteutuneita hankkeita — Miljardi-investoinnit edelleen auki” ($)

Kuvalehtimäinen katsaus läpi kiinalaisen rahan Suomessa. Tencent, Huawei, Amer Sports, biotalous, junayhteys Kiinaan. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori muistuttaa jutussa, ettei sinisilmäinen kannata olla esimerkiksi investointilupausten suhteen: puheet esimerkiksi pääkonttorien ja työpaikkojen jatkuvuudesta ovat vain kyseisenä hetkenä tehtyjä tilannearvioita.

Lyhyesti:

Reuters (11.1.2019): Applella ja Samsungilla ei pyyhi hyvin, mutta myös Xiaomin markkina-arvosta on sulanut vuodessa jo neljännes.
East Asia Forum (10.1.2019): Kauppasodan dilemma: Kiina halutaan uudistaa, mutta uudistunut ja avoin Kiina olisi entistä suurempi taloudellinen ja strateginen haastaja.
Helsingin Sanomat (9.1.2019): Kiina päästää suomalaisen äidinmaito- korvikkeen myyntiin markkinoilleen — vientilupa myös suomalaisille kalatuotteille
BBC (7.1.2019): Elon Musk: Tesla perustaa uuden tehtaan Shanghaihin.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (10.1.2019)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (3.1.2019)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.12.2019)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Fillarikommunistit katoavat katukuvasta, tilalle tulevat tuolien rohmuajat.

Caixin (7.1.2019): “China Cracks Down on Train-Seat Stealers”

Jälleen uusi sana, arvon lukijamme: 霸座 eli tuolidespootti! Jopa 452 henkilöä pidätettiin viime vuoden aikana Kiinassa julmasta teosta: kanssamatkustajan tuolin valtaamisesta ja sen luovuttamasta kieltäytymisestä! O tempora, o mores. CCTV tarjoaa lisää materiaalia ja litteroitua dialogia aiheesta kiinaksi.

Beehype (5.1.2019): “Best of 2018 — China”

Parasta musiikkia Kiinasta viime vuodelta? Musiikkiskenejä ympäri maailman luotaava Beehype-sivusto on koostanut Pekingissä asustavan William Griffithin avustuksella viime vuoden 20 parasta albumia Kiinassa. Ykköseksi sivusto nosti Kiinan post-punk -legendojen P.K.14:n albumin.

Tiede (3.1.2019): Kiinan luotain laskeutui Kuun takapuolelle

Kiinan tavoite lähiavaruuden suurvallaksi otti (onnistuneen) suuren harppauksen, kun kuujumalattaren mukaan nimetty Chang’e 4 -luotain laskeutui Kuun pimeälle puolelle. Kyseisellä alueella ei ole aikaisemmin liikkunut mitään ihmisen valmistamaa. Nyt Kiinan tarkoituksena on mm. kerätä tietoa luotaimen mukana lähetetyllä mönkijällä sekä viljellä perunoita ja kasvattaa silkkitoukkia. Ensimmäisen Jadejänis-nimisen luotaimen Kiina lähetti Kuuhun vuonna 2013.

Foreign Policy (31.12.2018): “The Rise and Fall of China’s Cycling Empires”

Jos olet oleskellut Kiinassa viime vuosina, olet todennäköisesti osoittanut kiitosta tai kirosanoja kaupunkipyörille. Vaan nyt taitaa olla aika kantaa tämä jakotalouden ilmiö samaan paikkaan kuin olohuoneen nurkassa seisova kalju joulukuusi. Foreign Policyn mukaan suurimpia firmoja eli Ofoa ja Mobikea lukuun ottamatta palveluntarjoajat ovat lähes kokonaan hävinneet, usein jättäen ihmiset haikailemaan panttirahojensa perään. Ei bisneksen logiikassa järkeä tuntunut olevankaan: vajaat 200 euroa kustantavia pyöriä tuotiin kaduille miljoonia, ja pyörän sai käyttöönsä useiksi tunneiksi muutamalla kymmenellä eurosentillä. Tappiollinen jakopyöräbisnes on jälleen kahden kauppaa. Artikkelin mukaan Alibaba ja Tencent tekohengittävät Ofoa ja Mobikea lähinnä niistä saatavan käyttäjädatan takia.

Helsingin Sanomat (20.12.2018): “Valioanoppi Zhang Xifengin kansalaispisteet ovat keskimääräistä paremmat. Hän asuu Rongchengissa, jossa Kiina testaa pistejärjestelmäänsä.”

Kiinan sosiaalisen luoton järjestelmä on herättänyt lännessä paljon keskustelua ja erinäisen määrän Orwell -viittauksia. Katriina Pajarin artikkeli kuvaa elämää Ronchengissa, joka on Kiinan ensimmäinen kaupunki, jossa luottojärjestelmä on jo kovassa käytössä. Kansalaiset on pisteytetty käyttäytymisensä mukaan akselilla AAA-D: auttavaiset ja kohteliaat kansalaiset saavat esimerkiksi ajaa kaupunkipyörillä ilmaisiksi, mutta alimman tason rötöstelijät eivät saa edes nousta juniin tai lentokoneisiin ja mikä pahinta, heidän pääsynsä kommunistisen puolueen jäseneksi on evätty.

Abacus News (19.12.2018): “China’s public toilets have facial recognition now… thanks to Xi Jinping”

Pekingin hutongien melko vastenmieliset yleiset käymälät saattavat olla pian ammoniakin katkuinen muisto vain! Kiinan uusimmissa scifi-vessoissa kasvojentunnistusohjelmisto annostelee itse kullekin asiakkaalle 90 senttimetriä paperia, hälyttää liian pitkästä istunnosta äänimerkillä ja suhauttaa käynnin jälkeen toalettiin pienen annoksen deodoranttia, mikäli käyttäjän jälkeen jättämä odööri tulkitaan liian voimakkaaksi.

BBC (18.12.2018): “China’s staggering 40 years of change in pictures”

Kiinassa vuoden 1978 joulukuussa aloitettu “uudistus ja avautumis” -politiikka on muuttanut köyhän kommunistisen maan suurvallaksi, joka kartoittaa Kuun pimeää puolta. BBC:n kokoamat vertailevat kuvat ja tilastot pyrkivät visualisoimaan muutoksen massiivisuutta, mutta yli ymmärryksenhän tuo mittakaavassaan siltikin menee.

Lyhyesti:

Hong Kong Free Press (8.1.2019): CCTV:llä taannoin “tunnustuksen” antanut Peter Dahlin vaatii kiinalaiskanavan kieltämistä Isossa-Britanniassa.
Helsingin Sanomat (7.1.2019): Testaa matemaattinen luovuutesi ja koeta ratkaista pekingiläisen eliittikoulun esikouluikäisten matematiikan tehtäviä.
The Diplomat (4.1.2019): Kiinan internet-sensorit kiristävät ruuvia Tiananmenin tapahtumien 30-vuotispäivien lähestyessä.
South China Morning Post (22.12.2018): Lyhyesti raamatun kääntämisestä Kiinan kielelle sekä sen mukanaan tuomista ilmauksista.
South China Morning Post (20.12.2018): Kiina tuottaa animaatiosarjan Karl Marxista tämän 200-vuotissyntymäpäivien kunniaksi.
South China Morning Post (17.12.2018): Venäjä ja Kiina suorittavat yhdessä kiisteltyjä testejä ilmakehän muokkaamiseen — sotilasteknologisista syistä.
Reuters (17.12.2018): Sinogene tarjoaa mahdollisuuden lemmikin kloonaamiseen Kiinassa.

Katsele & kuuntele

Sinica (3.1.2019): “Meng Wanzhou’s arrest: The legal dimension”

Valtiosääntöoikeuden professori Julian Ku erittelee Sinica-podcastissa, mitä lainopillisia asioita Huawein talousjohtaja Mengin pidätyksen taustalla on. Miksi Mengiä syytetään nimenomaisesti pankkipetoksesta? Entä mitä Kanada mahtaa ajatella tästä kaikesta, kun maa on jälleen Yhdysvaltain ja Kiinan kiistan välikappaleena? Erittäin mielenkiintoinen jakso.

BOFIT (17.12.2018): “Videotallenne BOFITin Kiina-tietoiskusta: ‘Hiipivä harmaa sarvikuono, piilotettu musta joutsen’”

Mikäli et päässyt viime joulukuussa Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) järjestämään oivaan Kiina-tietoiskuun, voit päivittää Kiinan taloutta koskevat tietosi oheisesta videotallenteesta.

Tapahtumat

Guest lecture: Enforcement of Transnational Labour Standards by International Financial Institutions: a Chinese Perspective: Yifeng Chen, PKU: to 17.1.2019, 14:15–15:45, Helsinin yliopisto, Porthania (P617)
Kiinalaisia demokratialiikkeitä -luentosarja, tiistaisin kello 17.00–18.30, 15.1.–12.2.2019, Kallion Opistotalon Helsinginsalissa (Helsinginkatu 26, huone 423, 4. krs).
Lukupiiri: Näkökulmia Kiinan nykykirjallisuuteen ja yhteiskuntaan. 15.1.– 2.4.2019, joka toinen viikko kello 18.30–20.00, Kallion Opistotalon kirjastossa (Helsinginkatu 26, huone 238, 2. krs).
Kiinalaisen scifin nykytuulia Kanneltalon kirjallisuus -sarjassa. ma 28.1.2019 klo 18.30–20.00, Kanneltalo, Klaneettitie 5.
Kiinalainen uusivuosi, ma 4.2.2019, Kansalaistori & Oodi, Helsinki

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 25. tammikuuta 2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.

Uncategorized Uutiskirje