长iina-ilmiöt #25 — Vakoilua EU:n ytimessä ja vallankumouksellinen puhelinsovellus

Posted on by Kiina-ilmiot

22.2.2019

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

“Kun Kiina herää, tulee maailma tutisemaan”, tokaisi Napoleon aikanaan. Maailma on totisesti alkanut tutista, kun Kiinan lisääntynyt painoarvo on konkretisoitunut vakoilusyytösten muodossa sekä huolissa Kiinan taittuvien talouslukujen puolesta. Vaikutusvaltaa Kiinalla epäilemättä on ja menestystä on kertynyt alalla kuin alalla, mutta onnistuuko Kiinan maailmanvalloitussuunnitelmat ilman ystäviä? Tällä kertaa kärkiteemaksi nousivat epäilykset Kiinan hämärähommista Australiasta Saksaan, mutta puheenaihetta herättivät yhä myös Huawein kompastelut sekä Yhdysvaltain ja Kiinan (ilmeisesti) edistyneet neuvottelut.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Onko brysseliläisen lempikahvilasi barista sittenkin kiinalainen vakooja?

DW (21.2.2019): “Opinion: Xi Jinping is taking China down a dangerous path”

“Harppaus keskitysleiristä tuhoamisleiriin on pelottavan pieni, ja me saksalaiset jos jotkut tiedämme tämän hyvin”, toteaa Deutsche Wellelle kirjoittava tutkija Alexander Görlach. Görlachin mukaan Saksan on ryhdistäydyttävä ja asetuttava vastustamaan uiguurien kohtelua, ennen kuin jotain todella pahaa pääsee tapahtumaan. Ero Kiinan hallituksen ja Kiinan kansan välillä on tehtävä, sillä jälkimmäisellä ei välttämättä ole aavistustakaan mitä Xinjiangissa tapahtuu.

Royal United Services Institute (20.2.2019): “China–UK Relations: Where to Draw the Border Between Influence and Interference?”

Kiinan vaikutusyritykset Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ovat saavuttaneet suhteellisen paljon näkyvyyttä. RUSI:n uusi raportti kääntää katseen Isoon-Britanniaan, jonka tilanne on paljon huonommin tunnettu. Artikkelin mukaan olennaista on erottaa “legitiimi vaikuttaminen” (influence) hämäräperäisestä ja pahantahtoisesta “puuttumisesta” (interference). Juuri jälkimmäiseen länsimaiden tulisi puuttua ja tehdä selväksi, että tietyissä arvoissa (kuten akateemisessa- tai sananvapaudessa) ei ole joustovaraa.

Asia Times (15.2.2019): “New Zealand wakes belatedly to its China risk”

AT:n laaja artikkeli esittelee Uuden-Seelannin ongelmallista Kiina-suhdetta. Kiina on Uuden-Seelannin tärkein kauppakumppani, mutta vaikuttaa samalla puuttuvan yhä härskimmin maan sisäisiin asioihin, mistä kylmäävin esimerkki on Kiina-tutkija Anne-Marie Bradyyn kohdistunut ahdistelu. Uusi-Seelanti on pyrkinyt pitämään matalaa profiilia Kiinan uhan suhteen aina nykyisen Jacinda Ardernin hallitukseen asti, jolloin kissaa on alettu nostaa näkyvämmin pöydälle. Esimerkiksi Huawein toiminta maassa on nyt pitkälti estetty, mitä Kiinassa ei lainkaan arvosteta.

Helsingin Sanomat (14.2.2019): “”Liikemiehet” yrittivät vaientaa siepatun toisin­ajattelijan tyttären Tukholmassa — Säpo tutkii Pekingin-suurlähettilään tapaamista”

Naapurissa Kiinan-diplomatian järistyksiä voidaan jo mitata Richterin asteikolla. Nyt Pekingin Ruotsin-lähetystön suurlähettilään Anna Lindstedtin toimista on alkanut suojelupoliisin rikostutkinta ja hänet on kutsuttu takaisin Ruotsiin. Hänen epäillään järjestäneen salaa tapaamisen kiinalaisten ”liikemiesten” ja Kiinassa poliittisena vankina olevan Gui Minhain tyttären välille.

Ruotsin ulkoministeriö vakuuttaa olevansa autuaan tietämätön Lindstedtin toimista ja kiirehti tuoreeltaan sanomaan suurlähettilään toimineen virheellisesti. Kiinalle kiusallista kirjallisuutta Hongkongissa kustantanut Gui siepattiin ensimmäisen kerran Thaimaasta Kiinaan vuonna 2015. Hänet siirrettiin kotiarestiin muutama vuosi myöhemmin, kunnes viranomaiset ottivat miehen talteen jälleen viime vuoden tammikuussa.

Valtioneuvoston kanslia (12.2.2019): “China in the Arctic and the Opportunities and Challenges for Chinese-Finnish Arctic Co-operation”

Ulkopoliittisen instituutin ja Lapin yliopiston tutkijoiden laatima raportti antaa kattavan kuvan Kiinan toimista Arktisella alueella. Raportti keskittyy erityisesti Kiinan Suomelle tarjoamiin mahdollisuuksiin ja uhkakuviin. Kiinalaiset matkailijat ja investoinnit voivat virkistää pohjoisen taloutta kummasti, mutta onko Kiinan talouteen sitoutuminen turvallisuusnäkökulmasta järkevää ja kuinka vakavasti Kiinan lupaukset tulee ylipäätään ottaa? Yle on tiivistänyt raportin olennaisimmat osat, ja raportin julkistamistilaisuus on katsottavissa videotallenteena.

CNN (11.2.2019): “Turkey condemns China’s ‘torture and political brainwashing’ in Xinjiang”

Turkkia pidettiin pitkään lampaana, kun suuri muslimimaa ei ottanut kantaa uiguurien telkeämiseen Xinjiangissa. Viime viikolla se kuitenkin liittyi kriitikoiden joukkoon räväkällä kannanotolla, jossa se julisti Xinjiangin leirit ihmiskunnan häpeätahraksi ja vaati kansainvälistä yhteisöä ottamaan tarvittavat keinot käyttöönsä, jotta tragedialle saadaan päätös. Kiina loukkaantui syytöksistä, semminkin kun Turkki itsekin on sitkeästi jatkanut ihmisoikeuksien vastaista politiikkaansa. Kiina totesi syytösten olevan perättömiä ja nokitti, että se toteuttaa YK:n hyväksi havaitsemia menetelmiä, toteavathan YK:n raportit koulutuksen ja työllistymisen ehkäisevän radikalisoitumista.

Die Welt (09.02.2019): “Hunderte Spione in Brüssel — Vor dem Betreten einiger Lokale wird gewarnt”

Kiinaa kohtaan esitetyt vakoilusyytökset jatkuvat. Die Welt uutisoi EU:n ulkosuhdehallinnon sisäisen turvallisuusviranomaisen varoituksesta, jonka mukaan Brysselissä toimisi jopa 250 kiinalaista vakoojaa. Viranomaiset kehottivat diplomaatteja välttämään tiettyjä ravitsemusliikkeitä, joihin kuuluu muun muassa EU-korttelissa toimiva maineikas pihviravintola ja kahvila. Myös Liettuan turvallisuuspalvelu tiedotti Kiinan yhä aggressiivisemmaksi muuttuneista toimista, joihin on kuulunut mm. yrityksiä rekrytoida liettualaisia toimimaan vakoojina sekä vaikuttaa Liettuan Tiibet-politiikkaan. Kiina taasen on jatkanut syytösten torjumista ja pitää väitteitä naurettavina. Euroopan lisäksi myös Australiassa on kohuttu vakoilusta. Lehdistö on raportoinut maan parlamenttiin kohdistuneesta tietomurrosta, jonka takana epäillään olevan “edistynyt valtiollinen taho”. Syyttävät sormet osoittavat Pekingiin, mutta Kiinan ulkoministeriö on kiistänyt syytökset perusteettomina.

Foreign Correspondents’ Club of China (29.1.2019): ”Under Watch: FCCC 2018 Report On Media Freedoms In China”

Toukokuussa 2018 AFP:n toimittaja teki Sichuanin maanjäristyksen vuosipäivän lähestyessä juttua siasta, joka selvisi maanjäristyksestä ja nousi kansalliseksi ikoniksi. Siviilipoliisit estivät toimittajan työskentelyn, kuulustelivat ja lopulta saattoivat tämän ulos kaupungista. Tämä on vain yksi monista anekdooteista Kiinan ulkomaisten kirjeenvaihtajien järjestön vuosiraportista. Sisältö on tragikoomista sika-tarinaa rajumpaa luettavaa: kyselyyn vastanneet toimittajat antoivat työolosuhteilleen heikoimman arvosanan sitten vuosikymmenen alun. Suurin osa toimittajista on huolissaan heidän puhelimiinsa kohdistuvasta mahdollisesta tarkkailusta. Lähes kaikki Xinjiangiin matkanneet toimittajat kokivat työskentelynsä estyneen viranomaisten toiminnan takia.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Punainen kirja vaihtui älypuhelinsovellukseen.

Financial Times (21.2.2019): “How Huawei lost its PR battle in the west” ($)

Huawein entinen Yhdysvaltain PR-johtaja William Plummer ja muut yhtiölle töitä tehneet kuvaavat FT:n haastattelussa, kuinka luottamuspula ei-kiinalaisiin neuvonantajiin ja heidän kyseenalaistaminen on vienyt Huaweita kohti mainekriisiä länsimaissa.

Siitä saatiin esimerkki tällä viikolla, kun matalaa ja salaperäistä profiilia tavanomaisesti pitänyt Ren avasi aiemmin tällä viikolla BBC:n haastattelussa sanaisen arkkunsa. Hänen mukaansa Yhdysvaltain Huaweita vastaan nostamat syytteet ovat poliittisin perustein laadittuja. Huaweita koskevat vakoilusyytökset ja yhteydet kommunistiseen puolueeseen ovat hänen mukaansa ylipäätään höpöpuheita. “Yhdysvallat ei meitä murskaa, eikä maailma tule toimeen ilman kehittynyttä teknologiaamme”, uhosi Ren. Plummerin mukaan hyökkäävä sävy on väärä viesti väärään aikaan. “Viisi vuotta sitten olisi ollut aika esittää näitä näkemyksiä”, hän sanoo FT:lle.

Reuters (21.2.2019): “U.S., China sketch outlines of deal to end trade war — sources”

Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä seitsemän kuukauden ajan roihahdellut kauppasota näyttäisi olevan laantumassa liennytysten tielle. Pekingissä ja Washingtonissa tavanneet korkea-arvoiset neuvottelijat ovat onnistuneet laatimaan yleisluontoisia suuntaviivoja siitä, mitä maaliskuun 1. päivä päättyvän, 90 päivää kestäneen “aselevon” pohjalta nousevan sopimuksen tulisi sisältää.

Nyt neuvottelijat ovat laatineet sekä vaihtaneet keskenään yhteisymmärryspöytäkirjoja maiden välillä hiertävistä rakenteellisista ongelmista. On puhuttu myös kymmenkohtaisesta listasta, jolla Kiina pyrkisi vähentämään ylijäämänsä osuutta Yhdysvaltojen kanssa käytävästä kaupasta. Kiina on myös lupautunut olemaan alentamatta juanin arvoa vientiteollisuutensa hyväksi kauppakiistojen yhteydessä.

Edelleen on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Pekingin ja Washingtonin tavoittelema diili voi vielä kaatua, sillä erimielisyyksiä maiden välisistä kaupan pelisäännöistä — sekä niihin liittyvistä poliittisista kysymyksistä — riittää yhä. Osana ratkaisua voi kuitenkin olla mikrosiruja valmistavien Micronin ja Fujian Jinhuan välisen kiistan ratkaisu sekä Visan ja Mastercardin pääsy Kiinan markkinoille, FT kertoi perjantaina.

Reuters (18.2.2019): “Alibaba is the force behind hit Chinese Communist Party app: sources”

Alibaban uusin aluevaltaus on kommunisti-sovellus “Xuexi qiangguon“ (学习强国, lue myös NYTin juttu) kehittäminen Kiinan kommunistiselle puolueelle. Sovelluksella pysyy hyvin kärryillä puolueen tapahtumista ja pitkää metromatkaa voi piristää vaikkapa paukuttamalla tietovisaa puolueesta. Alibaba ei ole suurta menestystä saavuttaneen sovelluksen luomisella juuri rehvastellut, vaan päin vastoin pitänyt asian salassa ja kieltäytynyt kommentoimasta aihetta kansainvälisille lehdille. Suuri menestys taas perustuu osittain siihen, että puolue on antanut jäsenilleen ja viiteryhmilleen käskyn asentaa kyseinen appi puhelimeen viipymättä.

BOFIT (15.2.2019): “Western Balkans: Growing economic ties with Turkey, Russia and China”

BOFITin uusi paperi tarjoilee näkymiä Balkanille. Vaikka EU onkin yhä ehdottomasti merkittävin sijoittaja Balkanilla, ovat Venäjä, Turkki ja Kiina tulleet peliin mukaan. Kiinan tapaus on erityisen mielenkiintoinen, koska Kiina on saapunut alueelle voimalla vasta vuonna 2015. Balkanin alue on Kiinan “merellisen silkkitien” läntinen päätepiste ja siten myös hankkeen keskeinen osa. Mielenkiintoinen katsaus alueesta, joka jää uutisvirrassa usein katveeseen.

Lapin Kansa (11.2.2019): “Täystyrmäys: Jäämeren ratahanke ei jatku — rata ei ole minkään rahoitusmallin mukaan kannattava, vaikutukset saamelaisiin peruuttamattomia” ($)

Suomen ja Norjan välinen selvitystyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi Kirkkoniemestä etelään suuntaavasta Jäämeren radasta. Lopputulos on se, että rata ei kannata millään kuviteltavissa olevalla laskukaavalla. Raiteilla pitäisi kulkea tavaraa 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, eli varsin monta kiinalaista ilmapalloa, jotta edes ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Työryhmä ei esittänyt hankkeelle jatkotoimia, ja pääministeri Juha Sipilä vihelsi aikalisän. Giitu, sanoo saamelainen! Jos raportin aikaan tarkasti kuunteli, saattoi kaukaa idästä kuulla vuolasta itkua. Kiinassa ratahanke oli nimittäin jo ehditty nimetä osaksi sen geopoliittista hanketta Jääsilkkitietä.

Bank of Finland Bulletin (11.2.2019): “China’s GDP growth just keeps on hitting the official target”

Kiinan talouden suunnittelu vaikuttaa toimivan, koska valtion talouskasvu osuu ennusteiden haarukkaan vuodesta toiseen — ainakin paperilla. Suomen Pankin tutkija Eeva Kerolan tekemän analyysin mukaan Kiinan kasvuluvut ovatkin liian vakaita, jotta niitä voisi ottaa vakavasti. Lukuja on alettu manipuloimaan toden teolla vuoden 2014 jälkeen, jolloin BKT:n kasvuluvut ovat vastanneet hallituksen ennusteita lähes satumaisella tarkkuudella.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (21.2.2019)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (14.2.2019)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Pisamat ja siemenneste riivaavat.

Yle (22.2.2019): “Jenny Matikainen: ‘Miks mun pitää, kun ei ne kiinalaisetkaan’ — Kiina-kortilla pääsee eroon kiusallisesta ilmastotuskasta, mutta se on petkutusta”

Kiina-kortti on silmänkääntötemppu, kirjoittaa Ylen Pekingin-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kolumnissaan. Kortilla hän tarkoittaa varmaankin jokaiselle tuttua ilmaisua, jolla kyseenalaistetaan omien ilmastotekojen merkitys, kun Kiina suoltaa saasteita ilmaan. “Suomalaisen ja kiinalaisen roolia yhteiskunnallisen muutoksen kipinänä ei ole millään tavalla järkevä verrata toisiinsa. Toisin kuin Kiinassa, me voimme nousta vaatimaan päättäjiltämme tekoja. Me voimme vaikuttaa”, Matikainen kirjoittaa.

The Outline (20.2.2019): “Hong Kong Has A Cum Problem”

Spermaa Hongkongin kylteissä? Siis, miksi hongkongilaisissa kylteissä lukee niin usein sana “cum”? Ja kuinka paikalliset poliitikot yrittävät taistella tämän… cumin läpitunkevuutta vastaan? Kyseessähän on siis ylioppilastutkinnoistakin tuttu, esimerkiksi magna cum laudessa esiintyvä konjunktio tai prepositio. Mutta miksi sitä yhä käytetään? No, historiallisestihan taustalla ovat Britannian siirtomaa-ajat. Virkamieskieli muuttuu hitaasti, ja siinä on artikkelin mukaan ainakin osasyy sille, että sana esiintyy. Viime vuosina tosin pikku sananen on korvattu yhä useammin kauttaviivalla.

Hollywood Reporter (19.2.2019): “Ai Weiwei Was Cut From ‘Berlin, I Love You’ Because Backers Feared a China Backlash”

Kiinan tunnetuimman toisinajattelija-taiteilijan Ai Weiwein osio “I Love You” -elokuvasarjan Berliinistä kertovaan osaan vedettiin pois, Berliinin elokuvajuhlien yhteydessä kävi ilmi. Asiasta kertoivat Ai itse ja elokuvan tuotantoa lähellä olevat lähteet Hollywood Reporterille. Tuottajat väitetysti pelkäsivät, että Ain mukanaolo voisi vaarantaa muun muassa sarjan Shanghaihin sijoittuvan osan tuotannon. Kyseessä ei ollut ainoa Kiinaan ja sensuuriin liittyvä tapaus Berliinin elokuvajuhlilla. Zhang Yimoun One Second -elokuva vedettiin pois elokuvajuhlilta teknisiin syihin vedoten, samoin kuin eräs toinenkin kiinalaiselokuva. Beijing Bicycle -elokuvasta tunnetun Wang Xiaoshuain uuden elokuvan So Long, My Sonin päätähdet voittivat kuitenkin parhaiden pääosanäyttelijöiden palkinnot.

Shanghaiist (19.2.2019): “Netizens upset at Zara for ‘uglifying China’ by using freckle-faced Chinese model”

Markkinamiehet ovat jälleen loukanneet Kiinan kansan tunteita perinpohjaisesti. Tällä kertaa loukkaantumisen aiheutti Zaran mainos, jossa esiintyy pisamanaamainen kiinalainen malli. Tapaus ei ole ainutlaatuinen vaan osa vallitsevaa trendiä; esimerkiksi viime vuoden lopulla Dolce & Gabbana kokea Kiinan kansan someraivon nahoissaan esitettyään mainoksen, jossa syömäpuikkoja käsiteltiin väärin.

The New York Times (17.2.2019): “‘Show Me That My Father is Alive’ China Faces Torrent of Online Pleas”

Turkin Xinjiang-kannanotto nosti erityisesti esille kansanrunoilija Abdurehim Heyitin, jonka sanottiin kuolleen vangittuna. Heyit ilmestyikin lausuntoa seuraavana päivänä vakuuttamaan terveyttään Kiinan ulkomaanradiopalvelu CRI:n julkaisemalla videolla. Tämä innosti uiguuri- ja muita aktivisteja aloittamaan sosiaalisessa mediassa #MeTooUyghur -kampanjan, jossa vaaditaan todisteita tavoittamattomissa olevien uiguurien elossa olosta yllämainitun videon tapaan. New York Timesin jutun pääosassa Hyvinkäällä asuva Harri Uyghur, josta myös Hesari teki jutun viime kesänä.

The New York Times (12.2.2019): “Roderick MacFarquhar, Eminent China Scholar, Dies at 88”

Legendaarinen sinologi ja Kiinan historioitsija Roderick MacFarquhar siirtyi ajasta iäisyyteen 10. helmikuuta 88 vuoden ikäisenä. MacFarquhar tuli tunnetuksi erityisesti Kiinan kulttuurivallankumouksen tutkijana ja julkaisi aiheesta laajasti. Akateeminen aikakauslehti The China Quarterly, jonka perustajiin MacFarquhar lukeutui, jakaa miehen artikkeleita ilmaiseksi hienona kunnianosoituksena sinologian grand old manille. Vain muutamaa päivää myöhemmin, 101-vuotiaana, kuoli vallankumousveteraani Li Rui, joka tuli tunnetuksi Mao-kriitikkona ja poliittisten uudistusten puolestapuhujana. Li jaksoi vielä viime vuonnakin voivotella nykyisen presidentin oppineisuuden puutetta.

BBC (11.2.2019): “Why China is obsessed with numbers?”

Junalippua vailla Kiinassa? Helppoa, mene vain Kiinan rautateiden viralliseen osoitteeseen 12306.cn. Liittymäasioissa auttaa China Telecom osoitteessa 10086.cn. BBC:n juttu raottaa kiinnostavasti sitä, miten kiinalaisista on kasvanut numerotaitureita. Yksi selvä syy on se, etteivät kaikki kiinalaiset taida kiinalaisten kirjoitusmerkkien romanisaatiota eli pinyin-kirjoitusjärjestelmää. Toisaalta nimet voivat olla helppoja muistaa, jos numeroiden ääntämys muistuttaa sanaa: Alibaban verkkosivu on 1688.com eli yao-liu-ba-ba.com. Menneen ystävänpäivän kunniaksi Kiina-ilmiöillä on toivotus lukijoilleen: 520.

South China Morning Post (10.2.2019): “How official Chinese propaganda is adapting to the social media age as disaffection spreads among millennials”

Mielikuvitukseton ja vaikeaselkoinen virkamieskieli puhuttaa myös Kiinassa. Ongelmana on ollut, ettei perinteinen poliittinen propaganda vetoa nuorisoon samalla tavoin kuin ennen wanhaan, trendikkäiden diginatiivien kahmiessa somessa enemmän klikkauksia kuin Xin puhe uuden aikakauden sosialismista kiinalaisin erityispiirtein. Epäkohta noteerattiin Kiinan johtoa myöten jo viime kuussa, kun Xi patisteli puolueen virkamiehiä uudistamaan suhdettaan mediaan. Puolueen äänitorvet etsivät nyt palvelukseensa nuoria, lojaaleja sanaseppiä, jotka kykenevät päivittämään puoluejargonin 21. vuosisadalle ja houkuttelemaan puolueen asiasta vieraantuneet nuoret takaisin sosialismin polulle.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Yle (18.2.2019): “Roman Schatzin Maamme-kirja: Kiinalainen maailma”

Millainen nykyinen Kiina on, jollei se enää ole kaikkien tuotteiden tehdas, kysyy Roman Schatz. Yhä uhmakkaammaksi kasvava ja yksinvaltainen maailmanpoliittinen peluri ja samaan aikaa tärkeä bisnesmahdollisuus Suomelle, kuuluu vastaus. Tematiikasta keskustelemassa sinologi Pertti Seppälä ja Etelä-Karjalan liiton projektipäällikkö Ding Ma.

China Power (15.2.2019): “China’s Relationship with the International Order: A Conversation with Timothy Heath”

China Powerin podcastissa keskustellaan Kiinan suhtautumisesta kansainväliseen järjestelmään. Keskustelemassa RAND-instituutin tutkija Timothy Heath, joka oli laatimassa instituutin viime vuonna ilmestynyttä mainiota raporttia China and the International Order.

Sinica (15.2.2019): ”China’s ethnic policy in Xinjiang and Tibet: The move towards assimilation”

Xinjiangissa koulutuskeskuksia nousee edelleen kiivasta tahtia. Tiibetissä valvonta on kiristynyt äärimmilleen. Professori ja Tiibet-guru Tashi Rabgey sekä historioitsija, Xinjiang-asiantuntija Jim Millward keskustelevat elämästä kansantasavallan laita-alueilla. Jaksossa keskustellaan myös yleisemmin Kiinan politiikasta maan etnisiä ryhmiä kohtaan ja niiden integroimisesta valtaväestöön.

Ulkopoliittinen instituutti (14.2.2019): “Videotallenne seminaarista China in the Arctic”

Mikäli et päässyt livenä paikalle seuraamaan uuden “China in the Arctic” -raportin julkaisu- tilaisuutta, voi tallenteen katsoa oheisen linkin takaa. Se on erittäin suositeltavaa materiaalia kaikille, joita kiinnostaa Kiinan kasvava läsnäolo arktisella alueella.

Bruegel: The Sound of Economics (7.2.2019): “Reflections on five years of China’s Belt and Road Initiative”

Brysselin vinkkelistä maailmaa luotaavan Bruegel-ajatuspajan podcastissa pureudutaan Kiinan Vyö ja tie -hankkeeseen. Miten hanke esimerkiksi nähdään Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joihin hanke on jo tuonut paljon rahaa?

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Muuta kiinnostavaa

Konfutse-instituutin järjestämät kiinan kielen tasokokeet (HSK ja HSKK):

  • Viimeinen ilmoittautumispäivä kirjoituskokeeseen lauantaina 23.2.2019 (koe järjestetään 23.3.2019).
  • Viimeinen ilmoittautumispäivä puhekokeeseen maanantaina 25.2.2019 (koe järjestetään 25.3.2019).

Lisätietoja osallistumismaksuista, koepaikoista ja muusta löydät täältä.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 8.3.2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.

Uncategorized Uutiskirje