Skip to content
Menu
Kiina-ilmiöt
  • Artikkelit
  • Podcast
  • Meistä
  • Tilaa sähköpostiisi
Kiina-ilmiöt

长iina-ilmiöt #28 — Ikkunat auki Eurooppaan idässä, silkkisiä unelmia lännessä

Posted on 5.4.201911.3.2020 by Kiina-ilmiot

5.4.2019

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

On jälleen aika tarkastella kuluneiden viikkojen kuulumisia kansan hallinnoimasta tasavallasta. Viikkojen näkyvin tapahtuma oli tietenkin Xi Jinpingin vierailu Eurooppaan, sekä siihen liittyvät kommervenkit. Tunnelmat olivat jännittyneet Italian ja Luxemburgin revettyä EU:n yhteisestä linjasta ja liityttyä Kiinan Vyö ja tie -hankkeeseen, joka muitakin EU-maita epäilemättä kiinnostaisi, kunhan pelisäännöt olisivat selkeämmät. Menossa mukana myös hiipuva talouskasvu ja piilotettu Fan Bingbing.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!


Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Xinjiang ja sikarutto vaarallisia toimittajalle

Foreign Affairs (4.4.2019): “Are Russia and China Really Forming an Alliance?” ($)

Kiinan ja Venäjän liittouma ei vaikuta edelleenkään kovin uskottavalta Foreign Affairsille kirjoittavan Leon Aronin mukaan. Taloudessa Venäjästä vaikuttaa olevan kehittymässä Kiinalle lähinnä siirtomaan kaltainen alue, josta hankitaan raaka-aineita. Maiden linja myöskään kansainvälisen politiikan näyttämöillä ei ole ollut niin harmoninen, kuin yhteisestä veto-tykittelystä YK:n turvallisuusneuvostossa voisi päätellä. Maiden hyvät suhteet voivatkin Aronin mukaan pohjautua yksinomaan Vladimir Putinin ja Xin “bromanssiin”, mutta mitä sen jälkeen?

Suomen Journalistiliitto (28.3.2019): “Kiina pimittää tietoa toimittajavainoista”

Journalistiliiton mukaan Kiinassa on tällä hetkellä vangittuna ainakin 47 journalistia, mutta tämä lienee vain murto-osa kokonaismäärästä, sillä tietojen hankkiminen pidätetyistä ja kadonneista toimittajista on vaikeaa. Erityisesti Xinjiangin tapahtumista ja pohjoisessa Kiinassa pörräävästä sikarutosta raportoiminen on ollut toimittajille vaarallista, Committee to Protect Journalists -järjestön Iris Hsu arvioi.

The Diplomat (28.3.2019): “How China Used the Swedish Ambassador to Threaten Angela Gui”

Lupauksia, uhkauksia ja diilejä. Diplomat avaa monimutkaista vyyhteä, jossa Ruotsin suurlähettiläs päätyi yrittämään “uutta lähestymistä” Gui Minhain tapauksessa. Suurlähettiläs tapasi kiinassa kotiarestissa olevan Ruotsin kansalaisen Gui Minhain tyttären kiinalaisten “bisnesmiesten” kanssa. Oleellista on, että tapauksessa suurta roolia näytteli Kiinan puolue-elin, joka puolestaan yritti hiljentää Guin tapauksen herättämää kansainvälistä kritiikkiä. Jupakka on nyt Ruotsin suojelupoliisin pöydällä. Juttu antaa aihetta torikokoontumiselle, sillä myös Suomi mainitaan!

South China Morning Post (27.3.2019): ”Chinese ex-Interpol president Meng Hongwei expelled from Communist Party”

Syksyllä kotimaanmatkallaan vangittu Interpolin entinen johtaja Meng Hongwei on viimein saanut rangaistuksensa ja erotettu puolueesta. Mengiä syytetään standardinomaisesti asemansa väärinkäytöksestä ja puolueen sääntöjen rikkomisesta. Päätöksen julkituloon on voinut vaikuttaa Xin ja Macronin keskustelu asiasta, jota Ranskan lehdistö on aktiivisesti pyrkinyt nostamaan esiin Mengin Ranskan turvapaikkaa anoneen vaimon myötävaikutuksella.

Wall Street Journal (26.3.2019): ”Europe Embraces China’s Xi — Warily”

Kuusi päivää, näyttäviä vastaanottoseremonioita, kaksi uutta puumerkkiä silkkitiehankkeessa ja kymmenien miljardien hävittäjähankinnat. Niin siinä käy, kun päästää presidentti Xi Jinpingin Euroopan-vierailulle. Jo ennen vierailua oli tiedossa, että Italia allekirjoittaisi Vyö ja tie -hankkeen yhteisymmärryspöytäkirjan Kiinan kanssa. Sen sijaan hienoisesti puskista viikon myöhemmin ilmaantui tieto, että myös suurherttuakunta nimeltä Luxemburg osallistuu silkkitietalkoisiin. Kiinan aisapariksi pääsemiseen vaikuttaa olevan tunkua edelleenkin, sillä seuraavana Kiinan inframegapläjäykseen ilmoittautunee mukaan Itävalta uutistoimisto Bloombergin mukaan.

Italian silkkitie-jäsenkorttia edelsivät paheksuvat lausunnot EU-johtajia ja Yhdysvaltoja myöten. Näille toteamuksille Italiaa silkkitielle järjestellyt poliitikko Michele Geraci tuhahti, että muut EU-maat ovat vain kateellisia Italialle. Vaan mahtoi Michelen naama hieman venähtää, kun Xi seuraavaksi asteli silkkitien ulkopuolella pysyttelevään Ranskaan ja allekirjoitti muun muassa yhden historian suurimmista matkustajakonekaupoista. Ranskan on määrä toimittaa Kiinalle yhteensä 300 Airbusia noin 30 miljardin euron hintaan.

Xin vierailu ja Vyö ja tie -hankkeen vyöryminen Euroopan niemimaalle ei onnistunut lievittämään suhteiden kipuilua eikä pelkoja mantereen hajautumisesta Kiinan suhteen. Suhteita hiertää erityisesti Kiinan markkinoille pääsyn esteet: ongelma, jonka Euroopan supertrio Merkel-Juncker-Macron toi vierailun aikana Xin tietoisuuteen. Suhteiden puinti jatkuu pääministereiden tapaamisen merkeissä 9.4., jota varjostavat epäluulot Kiinaa kohtaan Euroopan jakamisesta blokkeihin. Kiinan varaulkoministeri Wang Chao pyrki hälventämään pelkoja lausunnollaan, ettei Kiina missään nimessä pyri eikä pysty hajottamaan Eurooppaa.

Foreign Policy (24.3.2019): ”China Is Spying On Israel to Steal U.S. Secrets”

Eräänä iltana Israel huomasi vieraan hammasharjan vessan peilikaapissa, ihan siinä Yhdysvaltain hammasharjan vieressä. Silloin Israel tajusi, että Kiina oli asettumassa taloksi. Niinpä Israel kutsui koolle kansallisen turvallisuusneuvoston pohtimaan, millaisia palomuureja Kiinalle voitaisi asettaa loukkaamatta kuitenkaan sen tunteita, ovathan kiinalaiset investoinnit Israelissakin miljardiluokkaa. On kuitenkin niin, että korkean (turvallisuus)teknologiansa vuoksi Israel on yhä kiinnostavampi vakoilun kohde. Foreign Policy tosin epäilee, että Israel on lähinnä esiliinana suhteessa, jossa Kiina pyrkii vakoilemaan Yhdysvaltoja. Monimutkaista kolmiodraamaa pureksii myös RAND-ajatuspaja tuhdissa raportissaan.

Helsingin Sanomat (23.3.2019): ”Kiinan pimeä reuna”

”Älä kirjoita valeuutisia Xinjiangista, Kari”, pyytää Xinjiangissa Helsingin Sanomien toimittaja Katriina Pajaria kuulusteleva viranomainen. Vaikka tätä tuskin kuulustelija pyysi, Pajari lunastaa toiveen tuomalla ilmi kaiken sen, mitä Xinjiangissa tapahtuvista uiguurivainoista tiedetään — ja enemmän. Ansiokkaasti toteutetun artikkelin hienous perustuu tarkkaan kuvailuun maakunnassa, jossa hijab-huiveja ei enää katukuvassa näy ja jossa puolueen kannatushymnit ovat korvanneet rukouskutsut.

Foreign Correspondent’s Club of China (Maaliskuu 2019): “Position Paper: Foreign Journalist Access to Tibet”

Xinjiangin kauhistuttava tilanne on pysynyt tiiviisti agendalla kansainvälisessä mediassa, mutta samankaltaisissa olosuhteissa kärvistelevän Tiibetin tapahtumista kuullaan huomattavasti vähemmän. FCCC:n uusimman raportin mukaan selitys löytyy siitä, että ulkomaisten journalistien on nykyään lähes mahdotonta saada hallituksen lupaa matkustaa yksin Tiibetiin. Raportti tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen journalismin tilaan Tiibetin autonomisella alueella.

Lyhyesti:

  • China Digital Times (2.4.2019): Shandongista kiinalaismedian uusi sensuurihubi: tarjolla paljon korkeakoulutettua työvoimaa ja matalat elinkustannukset.
  • Yle (28.3.2019): Kiinan hävittäjät kävivät kääntymässä Taiwanin ilmatilassa.
  • Organized Crime and Corruption Reporting Project (27.3.2019): Taiwanin shekkivihkodiplomatiassa liikkuneet varat päätyivät Gambiassa aseisiin ja diktaattorin taskuihin.
  • Radio Canada International (27.3.2019): Kiina yritti painostaa kanadalaista yliopistoa olemaan kutsumatta uiguuri-aktivistia puhujakseen.
  • Maailma.net (27.3.2019): Kiina on paska ja saastunut maa, toteaa Maailma.net
  • Sydney Morning Herald (26.3.2019): Australialaisyliopistot ovat listanneet yhdysvaltalaiset kulttuuri-instituutit ulkomaisten vaikuttajien rekisteriin. Miksi siis Konfutse-instituutit eivät ole listalla?

Talous

Kuumaa: Kauppasodan kohtalonhetket ja Li Keqiangin kiky-kakkara

Bloomberg (4.4.2019): U.S. Said to Set 2025 Target for China to Fulfill Trade Pledges

USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelut jatkuvat tällä viikolla Washingtonissa. Yhdysvaltain kauppakamarin edustaja kuvaili sopimuksen olevan 90-prosenttisesti kasassa, mutta käynnissä on nyt neuvotteluiden vaikein osuus. Vaikka pitävä sopimus on vielä epävarma, on lehdistölle tippunut tietoja sopimukseen kuuluvasta järjestelystä, jonka antaisi Kiinalle sopeutumisaikaa uudistusten toteuttamiseen vuoteen 2025 asti. Sopimuksen mukaan Kiina sitoutuisi tasoittamaan kauppaylijäämäänsä ostamalla enemmän amerikkalaisia tuotteita ja sallimaan täysin ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminnan Kiinassa. Sopimus jättäisi Yhdysvalloille myös mahdollisuuden vetäytyä sopimuksesta, mikäli uudistuksia ei toteutetakaan.

AFP (4.4.2019): ”China outlines fresh tax cuts to lift economy”

Kiina nousuun! Hiipuvan talouden Kiinassa valtioneuvosto veti hihastaan kikyn. Taloutta kirittääkseen Kiina helpottaa henkilö- ja yritysverotusta ja muita maksuja kaikkiaan 300 miljardia yuania eli noin 40 miljardin euron verran. Esimerkiksi laajakaista- ja sähkömaksut sekä tuotemerkkeihin liittyviä kustannuksia leikataan. Oikeastaan tämä oli kikyn kakkosvaihe, sillä jo viime kuussa ilmoitettiin huomattavasti suuremmista, 265 miljardin euron veronkevennyksistä ja työntekijämaksujen leikkauksista. Yrittäjyys, se on kiinalaissosialismin ytimessä.

Bloomberg (3.4.2019): “China Moves to Define ‘Belt and Road’ Projects for First Time”

Vyö ja tie on ollut toistaiseksi hyvin epämääräinen hanke, eikä kenelläkään (kenties edes Kiinassa) ole ollut tarkkaa tietoa kuka hankkeeseen virallisesti kuuluu ja mitkä sijoitukset ovat osa hanketta. Vyö ja tie on toiminut paremminkin ohjenuorana, jota Kiina on taloudellisessa ulkopolitiikassaan seurannut kuin todellinen instituutio. Nyt Kiina aikoo kuitenkin julkistaa jonkinlaiset tarkemmat määritelmät siitä, mitkä sijoitukset kuuluvat hankkeen alle ja mistä hankkeessa oikeastaan on kyse.

Määritelmiä odotellessa voidaan Euroopassakin pohtia, että jos silkkitie on pysäyttämätön, voiko sitä sitten jotenkin muuttaa. Eräs vaihtoehto on tehdä silkkitie-projekteista vähemmän kiinalaisia esimerkiksi osallistumalla projektien rahoitukseen länsimaisella rahoituksella. Esimerkiksi brittipankki Standard Chartered Plc on ilmaissut kiinnostuksensa lähteä rahoittamaan Vyö ja tie -kohteita 20 miljardilla dollarilla.

Bloomberg (28.3.2019): “The World’s Greatest Delivery Empire”

Kiinassa erilaiset lähetti- ja toimituspalvelut elävät kultakauttaan, minkä ansiosta ruoan tilaaminen hoituu kirjaimellisesti käden hujauksessa. Kännykkä esiin, valitaan ruokatyyppi, ravintola, hinta, painetaan tästä, tuosta ja sutaisu, puolen tunnin odotus, ja kas, ovellasi seisoo jo Meituanin ruokalähetti. Tämä kaikki luonnollisesti pilkkahintaan. Bloombergin artikkelissa avataan Kiinan ruokakulttuurin muuttaneen Meituan-yrityksen toimintaa, tulevaisuuden suunnitelmia ja kerrotaan, miksi Alibaban ja Meituanin välillä on kitkaa.

Game Refinery (26.3.2019): “Genres, Publishers, Brands and Features: All You Need to Know About the Chinese Mobile Games Market”

Kattava katsaus tiivistää Kiinan mobiilipelimarkkinat niin genrejen, julkaisijoiden kuin brändienkin osalta. Kiinan 500 miljoonan pelaajan sormet liikkuvat pääasiassa manga- ja animebrändien sekä massa- ja toimintaroolipelien tahtiin. Alan kassavirta taas liikkuu keskitetysti suurtoimijoiden pussiin: Tencet ja NetEase muodostavat 40 % alan 18 miljardin dollarin liikevaihdosta. Kiinan pelikulttuurissa on runsaasti ulkomaisia vaikutteita, mutta ainakaan tähän mennessä kiinalaiset eivät ole onnistuneet viemään omia trendejään ulkomaille.

South China Morning Post (25.3.2019): “China faces US$540 billion pensions shortfall and must do more to educate population about retirement, say experts”

Suomessa kauhistellaan tulevaa kestävyysvajetta, mutta Kiinassa se todellinen eläkepommi on vasta putoamassa! SCMP:n artikkeli esittelee Kiinan väestöennusteiden madonlukuja, joiden mukaan Kiinan väestöstä arviolta 30 % tulee olemaan eläkeiässä vuonna 2050, mikä tarkoittaa 24 miljoonan ihmisen lisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Eläkejärjestelmät ovat kuitenkin edelleen hyvin heikoissa kantimissa, sillä kiinalaiset eivät ole juurikaan maksaneet vapaaehtoisia eläkemaksujaan, eikä valtion eläke itsessään ole varsinkaan maaseudulla hääppöinen.

Reserve Bank of Australia (3/2019): “Housing Policy and Economic Growth in China”

Asuntorakentaminen on muodostanut Kiinan talouskasvun vankan pohjan, jota on tuettu aktiivisella kiinteistöpolitiikalla. Pitkä ja kiivas kasvukausi on kanavoitunut asuntojen hintoihin, jotka ovat karanneet tavallisen kaduntallaajan ulottumattomiin. Nykyhallitus syyttää hinnannoususta asuntospekuloijia ja on asettanut rajoituksia asuntokauppaan. Politiikan tuloksena asuntorakentaminen on vähentynyt mutta asuntojen hinnannousu ei ole taittunut. Raportti uumoilee, että nykypolitiikan jatkaminen vaikeutuu laajemman taloudellisen toimeliaisuuden laskiessa.

Lyhyesti:

  • Kauppalehti (4.4.2019): Pellervon taloustutkimuksen mukaan Kiinan markkinalla keskeinen rooli Suomen metsäteollisuuden näkymien määrittelyssä.
  • Helsingin Sanomat (2.4.2019): Helsinki-Vantaalta pääsee pian lentämään suoraan Jinaniin, Shandongin maakuntaan.
  • Sixth Tone (2.4.2019): Kiina on alkanut jälleen näyttää vihreää valoa uusien ydinreaktorien rakentamiselle kolmen vuoden täysstopin jälkeen.
  • South China Morning Post (26.3.2019): Paikallistason velkakupla kasvaa talouden notkahduksesta huolimatta — velkataso on saavuttanut “kiehumispisteen”.
  • South China Morning Post (27.3.2019): Kiinan valmistavan teollisuuden voitot pienimpiä kahdeksaan vuoteen.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (4.4.2019)

  • Kiinan julkisen talouden budjettivaje ennallaan, tulopuolen toteutuminen tiukoilla
  • Kiinan valtion ja politiikkapankkien velkakirjat lisättiin kansainväliseen indeksiin

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (28.3.2019)

  • Suorien sijoitusten virta Kiinasta pieneni jälleen viime vuonna, myös sijoitukset EU-maihin laskivat
  • Kiinan osuus kansainvälisistä patenttihakemuksista jo lähellä Yhdysvaltojen osuutta

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Keskisormen kokoinen reikä palomuurissa

The New York Times (27.3.2019): “No Earrings, Tattoos or Cleavage: Inside China’s War on Fun”

Kun sensuurin rajat ylittyvät, muuttuu TV-ruudun sisältö Kiinassa sumeaksi. Viime aikoina ruudut ovat sumentuneet niin, että kiinalaiset ovat alkaneet kutsua sensuurimössön peittämää sisältöä “mosaiikiksi”. The New York Timesin artikkelin mukaan yhä useampi “valtavirrasta poikkeavaksi” määritelty asia määrätään sumennettavaksi. Tatuoinnit ja miesten poninhännät päätyivät sensurointilistoille jo muutama vuosi sitten ja tekevät nyt tilaa mm. miesten korvakoruille ja naisten rintavaoille. Huonot ja epäterveet ainekset halutaan siivota pois julkisuudesta myös esittävän taiteen saralla. Kiinan viime vuonna asettama kielto hiphopille oli merkki, että myös rap-musiikin halutaan tukevan yhteiskunnallisuutta ja isänmaallisuutta.

Financial Times (27.3.2019): ”Small cracks in China’s Great Firewall”

Muutama kirje takaperin presidentti Xin ajatuksia opettava XueXiQiangGuo -matkapuhelinsovellus päätyi otsikkoomme asti. Ei kauaa vesi Vantaassa ehtinyt virrata, kun jo ensimmäiset pidätykset tehtiin vallankumoukselliseen sovellukseen kohdistuvista vastavallankumouksellisista toimista. Sovellukseen on siis kehitetty huijauskeinoja, joilla sovellusta pelaamaan määrätyt puoluevirkamiespolot esimerkiksi läpäisevät Kiinan tarjontapuolen reformia koskevan tietovisan. Huijaussovellusten tekijät ovat paraikaa korkealla valtion vihollislistalla.

Mikä kuitenkin kiehtovinta, huijaus-appit ovat paljastaneet myös heikkouden palomuurissa: Microsoftin GitHub-ohjelmistokehitysalustalta löytyy Fuck-XueXiQiangGuo-huijaussovellus, jota Kiina ei voi muurittaa estämättä koko GitHub-sivustoa Kiinasta. GitHub puolestaan on yksi koodarien, myös kiinalaisten koodarien, keskeisistä työkaluista. Onkin kiehtovaa seurata, voiko Kiina ampua visionäärisiä koodi-Kimmojaan jalkaan vain moisen kiusallisen seikan vuoksi.

Vanity Fair (26.3.2019): ““The Big Error Was That She Was Caught”: The Untold Story Behind the Mysterious Disappearance of Fan Bingbing, the World’s Biggest Movie Star”

Fan Bingbing, yksi Kiinan tunnetuimmista elokuvatähdistä katosi kuin tuhka tuuleen keväällä 2018. Vanity Fairin laaja juttu esittelee mielenkiintoisella ja perinpohjaisella tavalla Fanin katoamiseen liittyvät taustat avaten samalla kiinalaisen kulttuurielämän ja politiikan välistä suhdetta. Fan muuten nousi jälleen somen ja uutisten trendaavaksi tähdeksi viime maaliskuun lopulla. Huhu oli, että Fan avaisi kauneushoitolan Pekingin bisnesytimeen, Guomaolle. Myöhemmin paljastui, että kyseessä oli vain hänen ystävänsä salonki, jonka avajaisiin Fan osallistui.

Financial Times (22.3.2019) ”Italy’s top football league in talks to hold match in China” ($)

Asioita tapahtuu, kun valtion päämiehen Euroopan valloitukseen osallistuu viisisataa bisnesmiestä. Jalkapallomiehenä tunnetun presidentti Xin vierailun kulisseissa nimittäin solmittiin alustavia sopimuksia siitä, että Italian pääsarjan Serie A:n otteluita voitaisi kolmen vuoden aikajänteellä pelata Kiinassa. Samaan pakettiin kuuluu kiinalaisen jalkapallon tason nostattaminen italialaisvalmentajien johdolla. Vastineeksi Kiina täyttää muutaman italialaisstadionin sadan yuanin seteleillä. Silkkitiestä humaltuneiden Italian päättäjien kannattaa kuitenkin laittaa jäitä hattuun, sillä poikkiteloin hankkeessa voivat vielä asettua lajiliitot. Fifalla on asiasta jo ennakkopäätös, kun se torppasi Espanjan La Ligan otteluiden pelaamisen Yhdysvalloissa. Fifan näkemyksen mukaan viralliset liigaottelut pitää pelata liigan kotimaassa.

Lyhyesti:

  • Financial Times (2.4.2019): Poliittisten vaikutusyritysten lisääntyessä Taiwan pohtii estävänsä mannerkiinalaisten videostriimauspalveluiden toiminnan verkossaan.
  • Yle (30.3.3.2019): Pekingissä avattu raivohuone tarjoaa kiinalaisille keinon kanavoida tukahdetut tunteet ja ongelmat aggressioon.
  • The Atlantic (27.3.2019): Harbinin jääkaupunki antautuu keväälle. Upea kuvakollaasi jääraunioista.
  • Xinhua (25.3.2019): Lähes 80 ihmistä kuoli ja yli 600 loukkaantui Jiangsun maakunnassa kemikaalitehtaassa tapahtuneessa suuressa räjähdyksessä.
  • Kansan päivälehti (23.3.2019): Kiinalaiset Michael Jackson -fanit raivoissaan Leaving Neverland -dokumentista: ”Älkää uskoko valheita, Michael on syytön”.

Katsele & kuuntele

Sinica (28.3.2019): “Samm Sacks on the U.S.-China tech relationship”

Kyberturvallisuuden ja digitaalisen talouden tutkija Samm Sacks saapuu keskustelemaan kauppasodasta ja kyberistä digistä. Tärkeä oppitunti Kiinan kyberturvallisuus- ja tiedustelulakien perusteisiin meille, jotka pädemme baarin pöydissä esimerkiksi Huawein tilanteesta. Toisessa SupChina-sateenvarjon alle kuuluvassa podcastissa, Nüvoicesissa, kyberistä digistä keskustelemassa Reutersin toimittaja Cate Cadell. Tekoälypöhinän lisäksi hän raportoi teknologioiden synkemmistä sovelluksista valvonnan ja sensuurin saralla.

US-China Business Council (22.3.2019): “How Laws Get Made in China with Jamie Horsley”

Brookings instituutin Kiinan oikeuden tutkija Jamie Horsley valottaa Kiinan lainsäädäntöprosessia ja kertoo miten yritykset ja muut ei-valtiolliset toimijat voivat osallistua lainsäädännön laatimiseen. Kiina on ottanut suuria harppauksia prosessin kehittämisen ja osallistuttavuuden saralla, mutta järjestelmä on vasta osittain läpinäkyvä. Horsleyn mukaan markkinamekanismien tarve jatkuvalle kehitykselle ajaa Kiinaa kohti suurempaa läpinäkyvyyttä.

YLE Areena (27.3.2019): “Kiinan ja EU:n säröilevä suhde: “EU-puheenjohtajana Suomi voi joutua sijaiskärsijäksi””

Tutkija Jyrki Kallio analysoi EU:n ja Kiinan välisten suhteiden kehitystä ja arvuuttelee, ettei Suomen joutuminen muiden Pohjoismaiden tavoin Kiinan ulkopolitiikan tulilinjalle ole johtunut muusta kuin tuurista. Puhtoisiin suhteisiin voi kuitenkin tulla roiskeita alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella. Tapetilla myös Kiinan ihmisoikeustilanne, Xinjiang ja arktiset kuviot.


Tapahtumat

  • Foresight Friday — Signaaleja maailmalta: Kiina haastaa maailmanjärjestystä, 12.4.2019 klo 9.30–11.30, Säätytalo, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki. **
  • Suomi-Kiina-seura: Musiikki, Media ja Internet Kiinassa, ti 9.4. klo 17:15. Helsinki, Kulttuurikeskus Caisa
  • * Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19.4.2019. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.

Angela Gui Fan Bingbing Great firewall Gui Minhai Interpol Israel Italia Jalkapallo journalismi Meng Hongwei Tiibet Venäjä Vyö ja tie Xinjiang
Uncategorized Uutiskirje

Mikä Kiina-ilmiöt?

Kiina-ilmiöt -uutiskirje koostaa tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Etsi uutiskirjeestä

Viimeisimmät artikkelit

  • Kiina-ilmiöt #115 – Kauppaa Kremlin tapaan, kanaa Kentuckyn tapaan
  • Kiina-ilmiöt #114 – Kansa on puhunut, pulinat pois
  • Kiina-ilmiöt #113 – Rauhanpolitiikkaa kiinalaisin erityispiirtein
  • Kiina-ilmiöt #112 – Pallo hukassa
  • Kiina-ilmiöt #111 – Väki vähenee Kiinassa, pandamäärä pienenee Suomessa

Seuraa twitterissä

Tweets by KiinaIlmiot

Avainsanat

20. puoluekokous Alibaba Arktinen alue Australia China Evergrande Hongkong Huawei Hybridivaikuttaminen Intia Jack Ma Joe Biden Kaksoiskokous Kauppasota Kiina Kiina-Venäjä-suhteet Kiinan Politiikka kiinteistökupla Koronavirus Liettua Pandat Pekingin talviolympialaiset Politiikka puolijohteet Ruotsi Saksa Sikarutto Social Credit System Taiwan Talous talouskasvu Tencent Tiibet TikTok Ukraina Ukrainan sota Uutiset Venäjä Vladimir Putin Vyö ja tie Xi Jinping Xinjiang ydinaseet Yhdysvallat Yhteisrintama
©2023 Kiina-ilmiöt | Powered by WordPress & Superb Themes