长iina-ilmiöt #29— Kiinan viina, possujen piina ja Euroopan kauppakiima

Posted on by Kiina-ilmiot

18.4.2019

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa. Tällä kertaa pääsiäisen kunniaksi poikkeuksellisesti jo torstaina.

Kiinan Eurooppa-hurmos ei ota laantuakseen. Xin vierailun jälkeen Euroopan markkinoita on käynyt katsastamassa pääministeri Li Keqiang, joka myös toi Euroopan johtajille lupauksen tasavertaisesta kohtelusta Kiinan markkinoilla. Lupaus otettiin vastaan kuin taivaalta satanut manna, vaikka se ei kaikkien suussa makealta maistukaan. Kiina on aiemminkin tehnyt juhlallisia lupauksia, joiden jälkimaku on väljähtänyt nopeasti happamaksi. Euroopalle päänvaivaa aiheuttavat myös Kreikan liittyminen 16+1-klubiin ja Sveitsin loikkaus Vyö ja tie -hankkeeseen. Eurooppa-asioiden lisäksi tutkaimen alla myös riisiviina ja afrikkalainen sikarutto. Näissä merkeissä Kiina-ilmiöt toimittaa lukijoilleen mitä erinomaisinta pääsiäisen aikaa!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Lin liirumlaarumit ja huojuva Hongkong.

Yle (8.4.2019): “Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun — Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka”

Kiinan pääministeri Li Keqiang saapui Brysseliin Kiinan ja EU:n väliseen huippukokoukseen kireissä tunnelmissa. Keskusteltavaa riitti sillä Kiinasta on tullut EU:n näkökulmassa nopeasti strategisen kumppanin sijaan strateginen kilpailija, johon ei voi suhtautua liian leväperäisesti, kuten Ylen artikkelin kohdat esittävät.

Huippukokouksen lopuksi osapuolet pääsivät jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen tulevista pelisäännöistä. Li Keqiangin mukaan Kiina avaa markkinoitaan ulkomaisille investoinneille, lakkaa taivuttelemasta ulkomaisia yrityksiä luovuttamaan arkaluonteisia tietoja, sekä suostuu neuvottelemaan avokätisistä valtiontuista, joita se jakaa yrityksilleen. “Kiina tukee jatkossakin EU:n yhdistymistä ja vahvaa EU:ta”, Li sanoi, ja tämän todettuaan matkusti Kiinan yhdessä itäisen Euroopan kanssa organisoimaan “16+1 kokoukseen”, jota on nimenomaan pelätty Kiinan välineenä hajottaa EU:n yhtenäisyyttä. Lin mukaan 16+1 ei kuitenkaan ole “tosielämän Game of Thrones, vaan win-win yhteistyön muoto!”

New York Times ja Foreign Policy suhtautuivat hankkeeseen skeptisesti. FP:lle kirjoittavan Andreea Brinzan mukaan 16+1 on kokonaisuudessaan epäonnistunut hanke, koska sen tavoitteet on määritelty epämääräisesti ja erityisesti koska suuret puheet suurista investoinneista eivät ole juurikaan toteutuneet. Kaiken maailman dosenttien kirjoitukset eivät kuitenkaan valtiomiehiä pidättele, sillä Li palasi Kiinaan 17+1-yhteistyöverkoston kera: uutena jäsenenä itäisen Euroopan ja Kiinan toveruusverkostoon liittyi Kreikka.

Ulkopoliittinen instituutti (18.4.2019): “The Sinification of China: How the minorities are being merged into one nation”

Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallion briefing paper käsittelee Kiinan ongelmallista käsitystä valtiollisesta ja kansallisesta yhtenäisyydestä. Kiinan traditionaaliseen ajatteluun kuuluu keskeisenä osana valtion yhtenäisyys, sillä Kiinan hajanaisuuden ja keskusvallan heikkouden on aina tulkittu johtaneen kaaokseen ja epävakauteen. Kansallisen yhtenäisyyden politiikka on viime vuosina saanut yhä kovempia muotoja, kuten Xinjiangin tapahtumista on voitu nähdä. Kallio pelkää että pahimmassa tapauksessa Kiinan kovat otteet voivat aiheuttaa syviä ongelmia lännen ja Kiinan välille — kuten kävi myös yhä hiertävien Tiananmenin tapahtumien jälkeen.

War on the Rocks (15.4.2019): “Preparing for China’s Rapid Rise and Decline”

Kiinan suurvalta-asema on kiistaton tosiasia, sanovat tutkijat Collin Meisel ja Jonathan D. Moyer, mutta kysyvät perään, kuinka pitkään Kiinan nousujohteinen kiito voi kestää. Tutkijoiden oma arvio on, että aineellisilla voimavaroilla mitattuna Kiinan asema alkaa heiketä vuoden 2050 tienoilla, jolloin maa on todennäköisesti maailman tärkein supervalta. Havainnoituihin mittareihin kuuluvat muun muassa väestön vanheneminen, ostovoiman kasvu ja puolustusvoimien toimintakyky, ja niistä johdetun tulkinnan mukaan Yhdysvaltojen asema asema ei tule laskemaan yhtä nopeasti kuin Kiinan.

South China Morning Post (15.4.2019): “Communist Party reformer Hu Yaobang remembered in low-key ceremony”

Hu Yaobangin kuoleman muistoksi pidettiin matalan profiilin seremonia Jiangxin maakunnassa, mutta muuten miestä ei puolueen parissa muistella, vaikka syytä olisi. Vallankumoukseen veteraaneihin kuuluneen Hun kuolema laukaisi 30 vuotta sitten Pekingin opiskelijamielenosoitukset, joista kehittyi vuoden 1989 demokratialiike ja jotka kulminoituivat Taivaallisen rauhan aukion traagisesti päättyneissä mielenosoituksissa. Hu muistetaan ennen kaikkea Kiinan varhaisen reformikauden puoluejohtajana, joka joutui luopumaan asemastaan puolueen vanhoillisen siiven kritisoitua tätä liian rohkeista uudistuksista.

The Diplomat (12.4.2019): ”Britain Confronts the China Challenge” ($)

Neljä vuotta ei maailmanpolitiikassa ole pitkä aika, mutta Briiannian ja Kiinan suhteet ovat sinä aikana muuttuneet totaalisesti. Vastikään ilmestynyt Britannian parlamentin raportti ruotii David Cameronin vuonna 2015 mahtipontisesti luotsaamia “kultaisen aikakauden suhteita”, joiden piti siivittää saarivaltakunta kansalliseen loistoon uudessa maailmanjärjestyksessä. Raportti toteaa, ettei samankaltainen retoriikka olisi nyt ulkopoliittisesti kestävää eikä Britannian etujen mukaista, ja penää Kiina-suhteisiin jämerämpää ja kokonaisvaltaisempaa strategiaa.

Bloomberg (10.4.2019): “This Is How Chinese Citizens Are Watched and Rated”

Kiina ottaa käyttöön vuonna 2020 maanlaajuisen sosiaalisen luottojärjestelmän, jonka on tarkoitus kansalaisten pisteyttämisen kautta ohjata kansalaisia hyveelliseen elämään ja lisätä yhteiskunnallista luottamusta. Kiinassa on jo toiminnassa useita eri järjestelmiä joiden avulla kansalaisten käyttäytymistä ohjataan.

New York Times (8.4.2019): ”9 Hong Kong Democracy Advocates Convicted for Role in 2014 Protests” ($)

Vuonna 2014 toivo demokraattisemmasta hallintojohtajan vaalista valtasi Hongkongin yli kahdeksi kuukaudeksi. Hongkongin kadut lamauttaneet mielenosoittajat eivät pyrkimyksillään kuitenkaan saaneet vaalitapaa muutettua. Lisää lunta tupaan tuli, kun hongkongilainen tuomioistuin katsoi huhtikuussa, että mielenosoitukset eivät olleet sanan- ja kokoontumisvapauden mukaisia, vaan rajoittivat muiden kansalaisvapauksia. Kaikkiaan yhdeksän niin kutsutun sateenvarjoliikkeen johtohahmoa todettiin syyllisiksi eri asteisiin haitan aiheuttamisiin. Tuomio sai hämmästytti ihmisoikeusjärjestöissä, mutta Kiinassa lain tulkintaa pidettiin odotetusti oikeudenmukaisena. Syyllisiksi todetut kuulevat tuomioidensa pituuksista myöhemmin huhtikuussa. Washington Post varoitteli pääkirjoituksessaan Hongkongin vapauksien murenevan pelottavan nopealla tahdilla.

New York Times (8.4.2019): “Chinese Woman Arrested at Mar-a-Lago Had a Hidden Camera Detector, Prosecutors Say” ($)

Presidentti Donald Trumpin tiluksilla Mar-a-Lagossa muutama viikko sitten pidätetty kiinalaisnainen vakuuttaa syyttömyyyttään vakoiluun. Liikematkaviisumilla Floridaan Shanghaista saapunut kolmekymppinen nainen pidätettiin, kun hän ilmaantui Mar-a-Lagoon tapahtumaan, jota ei ohjelmassa ollut. Naisen hallusta ja hänen hotellihuoneestaan löytyivät juuri ne asiat, jotka PK-yrittäjä pakkaa työmatkalle: neljä matkapuhelinta, lukuisia SIM-kortteja, haittaohjelmaa kantava kovalevy, 8 000 dollaria käteistä sekä radiotaajuuksia ja piilotettuja kameroita havaitsevat laitteet.

Foreign Policy Research Institute (8.4.2019): “The Taiwan Relations Act Turns 40, So What Now?”

Moni Taiwanin tunnustanut valtio on viime vuosina vaihtanut vahvistuvan Kiinan leiriin, mutta Yhdysvallat pysyy Taiwanin tukijana. Huhtikuun 10. päivänä 40 vuotta sitten Yhdysvalloissa astui voimaan laki, joka on sittemmin määrittänyt valtatasapainoa Itä-Aasiassa ja joka mahdollistaa Yhdysvalloille vahvat suhteet saarivaltioon loukkaamatta yhden Kiinan politiikkaa. Lisäksi laki mahdollistaa Taiwanille asekaupan Yhdysvaltain kanssa ja Yhdysvalloille se mahdollistaa läsnäolon myös Taiwaninsalmen toisella rannalla. Artikkeli katsoo myös tulevaisuuteen ja pohtii Yhdysvaltain ja Taiwanin suhteiden kehitystä tilanteessa, jossa Kiina on jo alkanut puhumaan Taiwanin yhdistämisestä mantereeseen.

Wall Street Journal (7.4.2019): ”China’s Hard Edge: The Leader of Beijing’s Muslim Crackdown Gains Influence”

Chen Quanguo — autoritaarisen hallinnon ja huipputeknologian epäpyhän liiton vihkinyt ylipappi sekä Xinjiangin uudelleenkoulutusleirien ja poliisivaltio 2.0:n takapiru. Wall Street Journalin lähikuvassa on Kiinan turvallisuuden uusi arkkitehti, johon maan politiikkaa seuraavien on syytä tutustua. Cheniä pidetään “lähes varmana” ehdokkaana Kiinan johtopaikoille vuoden 2022 puoluekongressissa.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Suhteellisen edun huipentuma? Baijiuta Suomeen, sianlihaa Kiinaan.

Pandaily (17.4.2019): “Amazon to Exit China This Week”

Verkkokauppakilpailu Kiinassa vaatii uhrinsa. Amazon ilmoittaa vetäytyvänsä Kiinan-markkinoilta jo tällä viikolla, kertoo teknologiamedia Pandaily vedoten muun muassa Toutiaon uutiseen. Amazonin vetäytyminen on jälleen osoitus siitä, että ulkomaisten yritysten on vaikea haastaa kiinalaisia kilpailijoitaan — muistammehan, että vuonna 2016 Uber vetäytyi Kiinasta. Aivan täysin Amazon ei poistu Kiinasta, vaan e-kirjakauppa Kindle pysyy vielä toiminnassa.

SupChina (17.4.2019): “Who owns Huawei? Not its employees, says research paper”

Huawei on väittänyt yrityksen olevan työntekijöidensä omistama, mutta Donald Clarken ja Christopher Baldingin tutkimusten mukaan tämä on vähintäänkin harhaanjohtavaa.

Holding-yhtiön kautta perustaja Ren Zhengfein noin yhden prosentin omistuksen lisäksi 99 prosenttia omistuksesta kuuluu salaperäiselle “ammattiyhdistyskomitealle”. Tutkijat esittävät, että yhtiö voisi muodostelman kautta olla jopa valtio-omisteinen. Joka tapauksessa tutkimuksista selviää, että työntekijöiden omistus tarkoittaa Huaweillä työntekijöiden oikeutta päästä osuuksille voitoista, mutta varsinaista omistusosuutta ja sen tuomaa äänivaltaa työntekijöillä ei ole, ja firmasta lähtiessä Huawei lunastaa “virtuaaliosakkuuden” takaisin pientä korvausta vastaan.

Marco Polo (15.4.2019): “The AI Race Is Wide Open, If America Remains Open”

Kamppailu tekoälyteknologian herruudesta käy yhä kiivaammaksi. Yhdysvallat vetää toistaiseksi keulaa ja voi säilyttää johtavan asemansa erityisesti Kiinaa vastaan, mikäli se vetää kansainvälisiä huippuja puoleensa entiseen tahtiin. Marco Polon analyysin mukaan valtaosa esitelmistä NIPS-konferenssissa tulee nimittäin amerikkalaisista instituutioista, mutta esittäjistä yli puolet on maahanmuuttajia, erityisesti Kiinasta!

AFP (11.4.2019): ”IMF, World Bank urge caution with China loans”

Huoli ja murhe ei maailmasta lopu. Ei edes Bretton Woods -instituutioiden kevätkokouksessa, joka ei toisaalta erityisen iloluontoiselta tapahtumalta kuulostakaan. Kehityslainoittaja Maailmanpankki ja kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita tarkkaileva ja elvyttävä IMF ovat ilmaisseet huolensa muun muassa Kiinan lainasopimuksista. Maailmanpankin mukaan jo 17 Afrikan valtiota on ajautunut velka-ahdinkoon ja lisäksi yhä useampi maa on vaarassa ajautua ongelmiin. Maailman megatrendiksi hahmottuukin instituutioiden mukaan velkojen yhä vaikeampi jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, joka puolestaan heikentää kykyä havaita kyteviä ongelmia.

Kiina toimii Maailmanpankin lainoittajamaana, mutta on perustanut myös esimerkiksi Aasian infrastruktuuripankin (AIIB) vaihtoehdoksi läntisille instituutioille. Keskustelu Kiinan velka-ansoista kiihtyi etenkin sen jälkeen, kun Sri Lankalle kävi köpelösti. Tämän jälkeen esimerkiksi Malesia vetäytyi Vyö ja tie -leiman alla kulkevasta 20 miljardin dollarin raidehankkeesta.

Hyvin ei mene Kiinan rajojen sisälläkään. Maaliskuussa tempaistut alennukset arvonlisä- ja tuloverotukseen ovat asiantuntijoiden mukaan omiaan pahentamaan paikallistason velkaongelmaa. Veroale voi päätyä painamaan kasvulukuja alaspäin, sillä alennukset leikkaavat ylivelkaantuneiden maakuntien kipeästi tarvitsemia verotuloja. Velkaongelman hoitamiseksi voi olla tarpeen muuttaa nykyistä, keskushallintoa suosivaa verojärjestelmää.

Wall Street Journal (10.4.2019): ”Swine Fever in China, Stock Fever at WH Group” ($)

Kiinan sioilla ei nimikkovuodestaan huolimatta pyyhi hyvin. Paitsi Hongkongin pörssissä, jossa sianlihan tuottaja WH Groupin osakkeet ovat nousseet 50 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kiinan sikakanta hupenee vauhdilla viruspohjaisen afrikkalaisen sikaruton tappaessa arviolta 200 miljoonaa sikaa tänä vuonna. Luku on lähes puolet koko Kiinan sikakannasta. Aihetta juhlaan lienee suomalaisillakin tuottajilla, sillä Kiinan on pakko lisätä lihan tuontia reilulla marginaalilla.

Kauppalehti (6.4.2019): ”Peter Vesterbacka aikoo tuoda maailman myydyimmän alkoholijuoman Suomeen — ”Isompi kuin vodka””

Yleispöhisijä Peter Vesterbacka kaivoi rahaa Tallinnan-tunneliin, mutta viinahan se oikeasti mielessä oli. Vesterbackan piironginlaatikossa on suunnitelma, jossa Rovaniemellä tislattaisiin tulevaisuudessa Kiinan viinaa, baijiuta. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Kiinan kansainvälisesti tunnetuin ja yksi kalleimmista baijiu-brändeistä, Kweichow Moutai. Tarinan mukaan Moutai-tuliliemellä puhdistettiin haavat ja mieliala jo Maon johtaman puna-armeijan pitkän marssin aikana.

Kiina-ilmiöt toivottaa Vesterbackalle onnea yritykseen. Tämä siksi, että baijiu ei juuri milloinkaan ensikertalaiselle maistu. Joidenkin arvioiden mukaan ihminen tottuu uuteen makuun noin 15 kerran jälkeen, mutta baijiun kohdalla luvun arvioidaan olevan noin 300. Lisäksi baijiu on tavallisesti huomattavasti vahvempaa kuin kansankossu. Pontikasta pitävät tottuvat kyllä Kiinan-serkunkin makuun!

South China Morning Post (6.4.2019): “China refuses to give up ‘developing country’ status at WTO despite US demands”

Kiina on “maailman suurin kehitysmaa” ja aikoo myös pysyä sellaisena — ainakin virallisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) kirjoissa. Kehitysmaan status WTO:ssa antaa avaimet esimerkiksi maataloustukien ylläpidolle sekä monenlaisille rajoituksille päästä operoimaan Kiinan markkinoilla. Länsimaat, erityisesti Yhdysvallat, ovat alkaneet viime aikoina potkiskella maailman toiseksi suurinta taloutta luopumaan kehitysmaastatuksesta, mutta Kiina aikoo pysyä asiassa tiukkana. Kiinan keskuspankin entisen johtajan, Zhou Xiaochuanin mukaan Kiina pyrkii kuitenkin nopeuttamaan muiden “markkinavääristymiensä” uudistamista.

Lyhyesti:

Suomen Pankit BOFIT-viikkokatsaus (18.4.2019)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (11.4.2019)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Olympiakuumetta vuosipäivätunnelmien varjossa.

Inkstone (16.4.2019): “From ‘fight America’ to ‘poetic rain’: what naming trends say about a changing China”

Kiinalaiset etunimet ovat mielenkiintoisia esimerkiksi siksi, että ne kuvastavat omaa aikaansa. Kulttuurivallankumouksen aikaan Kiinassa nimettiin lapsia hurmoksellisin, usein poliittisiin kampanjoihin liitetyin nimin kuten “auttakaa Pohjois-Koreaa” tai “rakentakaa Kiinaa”, mutta nyttemmin sävy on muuttunut abstraktimpaan suuntaan, kuten “mahtava maailmankaikkeus” tai “aamurusko” antavat ymmärtää. Mielenkiintoinen katsaus kiinalaisten nimien kulttuurihistoriaan!

Quartz (15.4.2019): “The very last spring all things seemed possible in Beijing”

Journalisti Ilaria Maria Sala kuvaa nostalgiaa tihkuvassa artikkelissaan vuoden 1989 tapahtumia Pekingissä: eloisaa ja riemuisaa kevättä, ilmapiiriä johon opiskelijoiden parissa vallitseva toivo ja optimismi puhalsivat virvoittavaa henkeä sekä tämän toiveikkuuden traagista törmäystä yksipuoluevallan panssarinkovaan todellisuuteen, mistä syntyi Kiinan nykyhistorian verinen mutta vaiettu vedenjakaja.

Asian Review of Books (7.4.2019): “‘A Path Twice Traveled: My Journey as a Historian of China’ by Paul A Cohen”

Legendaarisen Kiina-historioitsijan Paul Cohenin muistelmateos A Path Twice Traveled vaikuttaa Asian Review of Booksin arvion perusteella hyvinkin tutustumisen arvoiselta teokselta. Itselle vieraan ja oudon kulttuurin menneisyys on valtava tuplahaaste, jonka kanssa Cohen on painiskellut yli 60 vuotta, ja jonka avaamiseen Cohenilla on epäilemättä hyvin valaisevia ja mielenkiintoisia näkökulmia.

YLE (7.4.2019): “Havuja 我操! Kiina yrittää leipoa maratoonareista ja soutajista hiihtosankareita, mutta syttyykö kansan hiihtohulluus presidentin käskystä”

Hiihdetäänkö Kiinan talviurheilijat vuoden 2022 talviolympialaisissa maailmankartalle? Kenestä tulee Kiinan kansan Juha Iisakki Mieto? Ylen kirjeenvaihtaja avaa kiinalaisen hiihtoinnostuksen, talviolympialaisten, valtiopolitiikan ja Suomen talviurheilubisneksien välisiä yhteyksiä. Kiina-ilmiöiden kielivinkki: merkit jutut otsikossa tarkoittavat “ai, samperi soikoon!”

SupChina (5.4.2019): “The Brief And Scandalous Film Career Of Madame Mao”

Kiinan vaikutusvaltaisimpiin naisiin lukeutuva Mao Zedongin puoliso Jiang Qing oli myös aikansa tunnetuimpia näyttelijöitä. Ei tosin niinkään säihkyvän lavakarismansa, vaan törttöilevän ja skandaalinkäryisen elämäntapansa vuoksi. Onnekseen Jiang pääsi kulttuurivallankumouksen tyrskyissä maksamaan kalavelkansa kaikille vihamiehilleen. SupChinan artikkeli kertaa Jiangin merkillisen elokuvauran tärkeimmät kohokohdat.

South China Morning Post (4.4.2019): “Tiananmen Square ‘Tank Man liquor label’ protester sentenced to 3½ years in prison”

Viina vie vankilaan Kiinassakin, tosin eri syistä kuin Irwin Goodmanin laulussa työmiehen lauantai. Chengdun hovioikeus langetti hiljattain viimeisen tuomion, jossa miesporukka oli myynyt viinaa poliittisesti sensitiivisellä teemalla. Miehet olivat painattaneet viinapullojen etiketteihin kuvan taivaallisen rauhan aukion verilöylyn “tankkimiehestä” sekä tekstin “muista vuosi 1989”. Viranomaisia asia ei naurattanut ja miehille lätkäistiin kolmen ja puolen vuoden tuomio “riidan haastamisesta ja provosoinnista”.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

War on the Rocks (16.4.2019): “Melanie Hart on Finding Common Ground, while Competing with China”

Jaw-Jaw-Podcastin vieraat tohtori Melanie Hart ja professori Brad Carson pohtivat, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan pyrkimykset ja maailmankuvat voitaisiin saattaa parempaan harmoniaan.

SupChina (10.4.2019): “China’s exploited tech workers fight back”

SupChinan podcastissa puinnin kohteena Kiinan IT-alan työntekijöiden taistelu 996-työsopimusta vastaan. Teknologia-ala ja Internet-talous on rakennettu työntekijöiden selkänahasta. Työntekijät työskentelevät 12 tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa. Ohjelmoijien selkä on katkennut ja alan työntekijät vaativat inhimillisempiä työtunteja GitHubissa. Muina aiheina Linux sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kasvava tärkeys.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 3.5.2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.

Uncategorized Uutiskirje