17.5.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kauppasodan tykkijyly kumisee Tyynenmeren molemmin puolin Pekingin ja Washingtonin neuvottelujen ajautuessa jälleen uusille karikoille. Protektionismin aave nosti päätään viime viikolla, kun Yhdysvallat lätkäisi reilut tullimaksut kiinalaisille tuotteille ja Kiina päätti luonnollisesti nokittaa omilla korotuksillaan. Talousjättien kärhämät lupaavat roimasti lisää epävarmuutta ja ajavat viennistä riippuvaisen EU:n välistäputoajan asemaan. Lunta tulee tupaan etenkin Suomessa ja muista viennistä elävissä pientalouksissa, missä pörssikurssit ovat ottaneet kovaa moukarointia osakseen. Kaupan hidastumisesta huolimatta kiinalaista rahaa läikkyy suomalaiseen urheiluun. Herkille lukijoille tiedoksi, että kirjeessämme on possuja ja pöllöjä koskevia surullisia eläinuutisia.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Naisten oikeudet, ja ihmisoikeudet yleensä — lännen mädätystä.
Forein Affairs (14.5.2019): “A Russian-Chinese Partnership Is a Threat to U.S. Interests“
Kuukausi sitten Foreign Affairs julkaisi Leon Aronin kirjoituksen, jossa Aron esitteli pitkän listan syitä sille, miksi Kiinan ja Venäjän liittoa tulee pitää hyvin epätodennäköisenä. Aronille vastaavien Andrea Kendall-Taylorin ja David Shullmanin mukaan Kiinan ja Venäjän tiivistyvä yhteistyö alkaa päinvastoin muodostaa vakavan uhan Yhdysvaltain ja lännen intresseille. Kirjoittajien mukaan maiden ei edes tarvitse muodostaa formaalia liittoa, vaan pelkkä ulkopoliittisten avausten sopiva koordinoiminen (esimerkiksi Ukrainassa ja Etelä-Kiinan merellä samanaikaisesti) saattaisi olla Yhdysvalloille liian iso pala purtavaksi.
Hieman syvemmälle Kiinan ja Venäjän suhteisiin sukeltaa puolestaan italialaisen ISPI- tutkimuslaitoksen tuore raportti Russia and China: Anatomy of a Partnership. 143-sivuisessa raporttijärkäleessä käsitellään maiden välisten suhteiden olennaisimpia puolia turposta talousyhteistyöhön.
Bloomberg (11.5.2019): “China’s Latest Crackdown Target Is Liberal Economists“
Virallisen linjan ulkopuolinen ajattelu on saanut Xi Jinpingin valtakaudella Kiinassa yhä vähemmän sijaa. Kiinan harvoihin itsenäisiin ajatushautomohin lukeutuva Unirule-instituutti (天则经济研究所) kärvistelee ymmärrettävästi viranomaisten jatkuvan painostuksen alla. Puoluejohtoa hermostuttaa epäilemättä jo itsenäisen ajatushautomon konsepti itsessään, mutta Unirule on tämän lisäksi erikoistunut liberaalin talouspolitiikan tutkimiseen, mikä marxilaisessa maassa on tietenkin täyttä revarimeininkiä. Bloombergin laaja artikkeli kuvaa instituutin ja erityisesti sen legendaarisen perustajan, Mao Yushin vaiheita.
Helsingin Sanomat (11.5.2019): “Hongkongin parlamentissa syntyi tappelu, yksi kansanedustaja sairaalaan”
Hongkongin erityisvapaudet vaikuttavat kaventuvan tasaista tahtia Xi Jinpingin “uuden aikakauden” kukoistaessa. Nyt Hongkongin parlamentissa eli Legislative councilissa on käsitelty niin sanottua luovutuslakia, joka yksinkertaistettuna saattaisi mahdollistaa hongkongilaisten rikollisten luovuttamisen Manner-Kiinan puolelle. Se olisi kova takaisku Hongkongin jo entisestään heikkeneville kansalaisvapauksille, ja nyrkkitappeluksihan lain käsittely meni. Aiemmin kuluneena vuonna Hongkongissa on muun muassa kielletty poliittinen puolue ja evätty viisumi länsimaiselta toimittajalta — molemmat huolestuttavia merkkejä Kiinan vapauden majakkana toimineen Hongkongin kehityksessä. Myös BBC noteerasi parlamentaarisen nyrkkitappelun.
Foreign Policy (10.5.2019): “China’s New Carrier Shows Beijing Is Done Playing Defense”
Kiinan asevoimat siirtää kovaa vauhtia painopistettään alueellisesta puolustuksesta kohti voiman projisointia ja kykyä operoida oman lähipiirin ulkopuolella, argumentoi australialaisen Lowy Instituten tutkija Sam Roggeveen. Telakalla valmistuva Kiinan kolmas lentotukialus on luultavimmin varustettu järeällä katapultilla, jolla voidaan lähettää taivaalle hyvin raskaita koneita. Tämä on huomattava ja nopea harppaus Kiinan kahteen aikaisempaan lentotukialukseen verrattuna ja kuvaa Kiinan alueellisen sotilaallisen aseman vahvistumista ja ambitioita.
Newsroom (8.5.2019): “Chinese interference: Anne-Marie Brady’s full submission”
Anne-Marie Brady on tunnettu uusiseelantilainen Kiinan tutkija, joka ei ole pelännyt puhua suoraan Kiinan Uuteen-Seelantiin kohdistamasta vaikuttamisesta. Brady nousi taannoin otsikoihin, kun hänen asuntoonsa murtauduttiin ja hänen työkoneensa varastettiin. Ohessa Bradyn antama lausunto Uuden-Seelannin parlamentin oikeuskomitealle (Justice Select Committee), jossa Brady kuvailee hyvin seikkaperäisesti Kiinan “terävän vallan” strategiaa ja käytännön menetelmiä. Hänen mukaansa Kiina-suhteen muodostaminen oikeanlaiseksi on yksi Uuden-Seelannin tärkeimmistä haasteista sekä ulko- että sisäpolitiikan saralla tulevina vuosikymmeninä. Toteamus pitää varmasti paikkansa missä tahansa pienessä valtiossa.
BBC (7.5.2019): “The night the US bombed a Chinese embassy”
Toukokuun 7. päivänä vuonna 1999 Yhdysvaltain lentokoneet pommittivat vahingossa täsmäaseillaan Kiinan Belgradin suurlähetystöä. Iskussa sai surmansa kolme kiinalaista journalistia. Seurauksena oli viime vuosikymmenien syvin kriisi Kiinan ja Yhdysvaltain välillä, mikä näkyi erityisesti valtavissa mielenosoituksissa Yhdysvaltain suurlähetystön edustalla Pekingissä. BBC:n juttu avaa hyvin kahdenkymmenen vuoden takaisia dramaattisia tapahtumia.
Ulkopoliittinen instituutti (7.5.2019): “China’s challenge to human rights: Increased proactivity may weaken the UN human rights system”
Molempia hyödyttävä yhteistyö, win-win, ihmiskunnan kohtalonyhteys. Muun muassa nämä Kiinan viljelemät epämääräisyydet täplittävät yhä useampia YK:n päätöksiä, etenkin sen ihmisoikeuselimissä. Viattomilta vaikuttavilla ilmaisuillaan Kiina pyrkii luonnollisesti ohjaamaan päätöksentekoa mieleiseensä suuntaan. Jippo on siinä, että Kiinan retoriikassa korostuvat valtioiden suvereenius ja omat erityispiirteet, jotka tuntuvat ajavan universaalien ihmisoikeuksien edelle. Se, että Kiina arvottaa esimerkiksi valtion jatkuvuuden kansalaisten edelle, ei liene monelle yllätys. Sen sijaan hämmästyttävää on se, että Kiinan temput tiedetään, mutta niihin ei erinäisten riippuvuussuhteiden vuoksi pystytä kansainvälisesti vastaamaan. EU on jo esimerkiksi kahtiajakautunut Kiinaa koskevien kysymysten suhteen.
The New York Times (7.5.2019): “Xi Jinping Wanted Global Dominance. He Overshot.”
Pitkän linjan Hongkongin ja Kiinan politiikan kommentaattori Yi-Zheng Lian arvioi mielipidekirjoituksessaan Xi Jinpingin pyrkineen haastamaan Yhdysvaltain valta-asemaa liian aikaisin, liian nopeasti ja liian kovin ottein. Xin mahtipontiset peliliikkeet ovat ajaneet Yhdysvallat ottamaan käyttöön kovat otteet, ja Kiina on joutunut kamppailuun, jota se ei voi voittaa. Tämän lisäksi Xin kova linja on syönyt nopealla vauhdilla Kiinan vetovoimaa kansainvälisen yhteisön silmissä.
Helsingin Sanomat (6.5.2019): “Feminismi saa jalansijaa Kiinassa, ja se aiheuttaa kommunistisen puolueen johdossa kauhua — ”Poliisit reagoivat todella nopeasti”, sanoo aktivisti”
Vaikka virallinen Kiina on nimellisesti tasa-arvoinen ja sukupuolten tasa-arvo on laissa turvattu, on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelun herättäminen aiheesta tehty vaikeaksi. Turvallisuusviranomaisten käsittelyyn joutuu, vaikkei haastaisikaan kommunistisen puolueen legitimiteettiä. Riittää, että toiminta vaikuttaa kyseenalaiselta. Feminismin suhteen valtiollinen Kiina on pysynyt varuillaan, sillä aatemaailmaa pidetään länsimaalaisena hapatuksena. Virallisesti Kiina puhuu miesten ja naisten tasa-arvoisuudesta mutta ei salli keskustelua käsitteen sisällöstä. Kansalaisyhteiskunnan tasa-arvokeskustelulle on kuitenkin tilausta, sillä naisten yhteiskunnallinen asema on heikentynyt rajusti avautumispolitiikan myötä.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (17.5.2019): Taiwan sallii samaa sukupuolta olevien avioliitot ensimmäisenä Aasian maana.
- Helsingin Sanomat (16.5.2019): Kanadalaisia Michael Kovrigia ja Michael Spavoria syytetään nyt virallisesti Kiinan valtionsalaisuuksien varastamisesta.
- East Asia Forum (14.5.2019): Kiina hamuaa valtaa Tyynenmeren saarivaltioiden keskuudessa.
- South China Morning Post (14.5.2019): Maahanmuuttajat herättävät pahennusta Kambodzassa — kiinalainen rikollisjengi uhkailee somevideolla viranomaisia.
- Nikkei Asian Review (13.5.2019): Belutši-separatistit iskivät jälleen Pakistanissa — kohteina kiinalaisten suosima hotelli.
- Demokraatti (8.5.2019): Kiina reagoi Iranin ilmoitukseen — kehottaa osapuolia pitäytymään ydinsopimuksessa.
- Diplomat (4.5.2019): Taipei vastahakoinen ottamaan kiinalaisia toisinajattelijoita — taustalla puutteellinen lainsäädäntö sekä Manner-Kiinassa asuvat taiwanilaiset.
Talous
Kuumaa: Kauppasota, maailmantalouden sitkeä sikarutto. Joulukinkut kannattaa muuten ostaa jo nyt.
South China Morning Post (16.5.2019): “What killed US-China trade talks: A tale of two texts”
That escalated quickly, kuten ihmiset internetissä sanovat. Vielä kaksi viikkoa sitten kirjoitimme, kuinka kauppaneuvotteluissa muutellaan lähinnä valmiin sopimuspaperin fontin kokoa ja sisennyksiä. Sitten alkoi maailman vaikutusvaltaisin trollaus, joka pisti pörssit kanveesiin ja vei sopimusneuvottelut ainakin kymmenen askelta taaksepäin.
Presidentti Donald Trump ja hänen kauppaneuvottelijansa syyttivät Kiinaa siitä, ettei maa ollut pitänyt osaansa kauppaneuvotteluihin liittyvistä sitoumuksista. Tämä johti siihen, että viikko sitten Yhdysvallat korotti tulleja kymmenestä prosentista 25 prosenttiin kiinalaistuotteille, joiden arvo on 200 miljardia dollaria. Twitter-ilmoitus myös pahoinpiteli pörssejä ympäri maailman. Myös Suomen vientiriippuvaiset pörssiyhtiöt ottivat kuluneen kaksiviikkoisen aikana pahasti siipeensä, ja esimerkiksi Outotec menetti Helsingin pörssissä lähes 20 prosenttia arvostaan. Kiina ei jäänyt pelkästään ottajan rooliin, vaan ilmoitti, että 60 miljardin dollarin arvoisten yhdysvaltalaistuotteiden tullit pomppaavat kesäkuun alussa. Tolkun miehenä Trump valmistelee verollepantavaksi loputkin Kiinan tuotteet, joiden arvo on noin 300 miljardia dollaria.
Koska tämäkään ei ilmeisesti lähettänyt kyllin selvää viestiä Kiinalle, Trump lisäsi pökköä pesään julistamalla kansallisen hätätilan verkkoliikenteen suojelemiseksi. Päätös asettaa Huawein tietoliikennelaitteet pannaan. Kielto on järeä toimi, joka vahingoittaa myös Yhdysvaltojen omaa teollisuutta. Suomelle sen sijaan päätös tuo talouden risukasaan hiukan valoa, sillä Huawei kuuluu Nokian verkkoliiketoiminnan suurimpiin kilpailijoihin.
Jos sapelinkalistelun tuoksinasta jotakin hyvää haluaa etsiä, niin kauppaneuvottelut jatkuvat ainakin toistaiseksi. Kiinan pääneuvottelija, varapääministeri Liu He poikkesi Washingtonissa, ja seuraavan kerran tavattaneen Pekingissä.
Vuoden kestänyt kauppasota on paikoin puuduttavaa seurattavaa, mutta sen tärkeys on syytä pitää mielessä: Suomen Pankki arvioi, että kauppasota voi painaa maailmantaloutta epäsuorasti rahoitusmarkkinahäiriöiden kautta jopa 2,5 prosenttiyksikköä.
Reuters Breakingviews (15.5.2019): “Facebook eyes new path around China’s great wall”
Facebook on ollut tunnetusti Kiinassa kielletty jo kymmenen vuotta, mutta yhtiö ei ole unohtanut maailman massivisinta verkkomarkkinaa. Nyt Facebook pyrkii murtautumaan Kiinan palomuurin läpi esimerkiksi sijoittamalla vähemmistöosuuksiin Kiinassa jo operoivissa someyhtiöissä. Kiina on Facebookille oikeastaan ainoa valloittamaton alue ja laajentumisen suunta, mutta poliitikot sekä Kiinassa että Yhdysvalloissa saattavat kokea Facebookin suunnitelmat ongelmallisiksi, Reuters arvioi.
STT (5.5.2019): ”Suomalaiset lihatalot ovat hyötyneet taudista, joka saattaa tappaa jopa puolet Kiinan sioista”
Kuumottava verenvuotokuumetauti raivoaa Kiinassa ja niittää tieltään arviolta jopa puolet Kiinan 400 miljoonasta siasta. Maailman suurimmalle sianlihan tuottajamaalle afrikkalainen sikarutto on valtava tragedia, etenkin pientilallisille. Suomalaisille lihanviejille, Atrialle ja HKScanille, tilanne sen sijaan on huomattavasti edullisempi. Sianlihan kysyntä ja hinta on kasvanut Kiinassa, mikä tarkoittaa, että nyt ollaan osuttu ehtymättömään kultasuoneen. Jutussa haastateltu eläinlääkintöneuvos Anna-Stiina Antola arvioi, että sianlihan todellinen hintapiikki on vielä edessäpäin — ja hintapiikki heijastuu myös maailmanmarkkinoille. Joulukinkku kannattaa siis ostaa jo nyt. Helsingin Sanomat kertoo, että valtiovalta toimi aluksi tehokkaasti estääkseen sikaruton leviämisen, mutta se oli liian myöhäistä. Nyttemmin ympäri Kiinaa ja Aasiaa levinneen taudin vaikutuksia vähätellään Kiinassa.
Tilanne on meilläkin täpärä, sillä sikaruttoa esiintyy jo Suomen naapurimaissa. Ruokavirasto tiedottaa muun muassa matkailijoita sikaruton levittämisen ehkäisystä kotisivuillaan. Afrikkalainen sikarutto aiheuttaa aikanaan ketjureaktion, jonka järistyksiä koetaan ympäri maailmaa. Sianlihan lisäksi myös muiden liha- ja kalatuotteiden sekä kasvisproteiinien kysyntä ja hinta kasvanevat. Foreing Policy povaa ahdinkoa Amerikan sydänmaille, jossa jo kauppasodassa riutuneet soijapapu- ja maissifarmarit ovat pitkään tuottaneet ruokaa juuri Kiinan sioille. Kun siat kuolevat, ei myöskään pavuille enää löydy vastaavaa kysyntää.
Helsingin Sanomat (14.5.2019): “HIFK:n uusi kiinalaisomistaja näki vain yhden ottelun ennen kauppaa: ”Meidän pitää nostaa pelaajien arvoa, jotta voimme saada tuottoa myymällä pelaajia”
Veikkausliigaseura HIFK:n enemmistöosuus myytiin kiinalaiselle “Lucas” Chang Jinille. Huolestuneille faneille puhunut, bisnesmieheksi esittäytynyt Lucas meni suoraan asiaan ja kertoi suunnitelmansa HIFK:n uudesta strategiasta: tavoitteena on takoa massia — ja paljon! Käytännössä Lucas haluaa korottaa “parempaa jalkapalloa pelaamalla” HIFK:n pelaajien arvoa, jotta nämä voidaan myöhemmin myydä kalliilla eteen päin. Sponsorisopimuksiakin kehitetään, mutta tämä on toissijaista. Kauppa on herättänyt pelkoja siitä, kuinka taas kirjoitetaan suomalaisen jalkapallon historiaan yksi surullinen kappale liittyen vedonlyöntimanipulointiin.
Eautoilija (5.5.2019): “Silkkitiellä ajaa sähköbussit — Kiinan liikenne sähköistyy määrätietoisesti”
Vuonna 2018 myydystä kahdesta miljoonasta sähköautosta puolet myytiin Kiinassa. Miksi, kun “Kiina on se maailman suurin saastuttaja, jonka vuoksi Suomessa tarvitse tehdä ilmastolle mitään”, kysyy Eautoilija. Mielenkiintoinen artikkeli kuvaa Kiinan kovaa intoa kohota sähköautoteollisuuden tulevaksi johtovaltioksi, mutta esittelee samalla autoilua Kiinassa laajemminkin.
South China Morning Post (5.5.2019) “Morocco becomes the unlikely first stop for Chinese tea exports as they find their way into global markets through Belt and Road”
Tee — tuo salaperäisten parantavien ja virvoittavien ominaisuuksien juomauutos oli pitkään maailmalla tuntematon juoma, kunnes ahne britti Robert Fortune imperialismipäissään anasti kiinalaisten teelajikkeet ja valmistustavat vieden ne mukanaan Intiaan, mistä britit lähtivät brändäämään juomaa Euroopan markkinoille. Nyt teelehdet vyöryvät kasvavassa määrin uutta silkkitietä pitkin. Jopa viidennes Kiinan teen viennistä kulkeutuu Marokkoon.
Lyhyesti:
- Reuters (17.5.2019): Laman riski nousee kauppasodan myötä, pelkää enemmistö amerikkalaisista ekonomeista.
- Keva (16.5.2019): Minkälaista on tehdä sijoitusmatka Kiinan valtaville, mutta hankalasti hahmotettaville osakemarkkinoille?
- Verkkouutiset (15.5.2019): Henna Virkkunen haluaa säännöt kaupalle Kiinan kanssa.
- Finnvera (14.5.2019): Kiina haluaa oppia Suomelta pk-yritysrahoitusta.
- Helsingin Sanomat (10.5.2019): Pandadiplomatian hedelmiä: Ähtärin eläinpuisto teki miljoonatuloksen!
- Kauppalehti (4.5.2019): Jack Ma ylisti ns. “9–9–6”-työviikkoa, mutta perinteinen työetiikka ei ole Kiinassa enää yhtä kovassa huudossa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (16.5.2019)
- Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota kärjistyi uusien tullikorotusten myötä
- Kiina julkaisi huhtikuussa odotettua heikommat talousluvut
- Juan heikkeni Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan kärjistymisen myötä
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (9.5.2019)
- Trumpin uudet tullikorotukset varjostavat Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppaneuvotteluja
- Kiinan tavaratuonti piristyi huhtikuussa
- Kiina esitteli uusia toimia rahoitusmarkkinoiden avaamiseksi
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Pitääkö hammastahnan maistua liemeltä?
Shanghaiist (10.5.2019): ”Hot pot flavored toothpaste goes on sale in China!”
Mausteinen, sichuanin pippurilla kyllästetty keitinvesi, kärryt täynnä leikkeleitä, kasviksia ja sieniä. Keitto ja dippaus maapähkinäkastikkeeseen. Hot pot -illalliseen liittyy usein lämpimiä muistoja, ja Kiinan kapitalisti on tämän ymmärtänyt. Markkinoille tuotiin hammastahna, jonka maku jäljittelee hot pot -liemen makua. Enää ei kuitenkaan ole syytä rynnätä Taobaoon, sillä kolmen eri tulisuusasteen tahnaerä myytiin valitettavasti jo loppuun. Hampaiden vatkaaminen tulisella tahnalla olisi tehnyt eetvarttia etenkin sen jälkeen, kun on syönyt jukurtin makuisia sipsejä ja päärynäaromilla maustettuja nakkeja.
Radii (9.5.2019): “How Douyin (TikTok) Became the Most Popular App in the World”
Kiinalainen TikTok (Douyin) on ponkaissut maailman suosituimmaksi sovellukseksi. Palvelu toimii samalla tavalla kuin vuonna 2016 lakkautettu Vine. Käyttäjät lataavat sovellukseen lyhyitä videopätkiä, arvostelevat muiden videoklippejä ja seuraavat muita käyttäjiä. TikTokia pidetään erityisen koukuttavana palveluna, sillä sovelluksen algoritmit kierrättävät suosituimmat pätkät heti katsojalle ja uusiin videoihin voi siirtyä nopeasti ruudunpyyhkäisyllä. Viranomaiset ovatkin Kiinassa määränneet sovelluksen muistuttamaan käyttäjiä liiallisesta käytöstä, arvatenkin siksi, että suurin osa käyttäjistä on alaikäisiä. TikTokissa tekee uraa myös suomalainen sometähti Jennifer Käld, jota seuraa yli neljä miljoonaa käyttäjää.
Sixth Tone (8.5.2019): ”Beijing Urbanizes, and a Much-Loved Bird Vanishes From the City”
Pekingin lintupiireissä kuohuu. Kaupungin sykkeessäkin talvehtinut pohjoisen eksotiikkaa edustava sarvipöllö vaikuttaa nimittäin hylänneen urbaanin elämän lopullisesti — tai ainakaan useat lintubongarit eivät ole enää vuosiin lajia keskustan alueella havainneet. Artikkeli esittää useita syitä sille, miksi huuhkajaa muistuttava sarvipöllö on sanonut hyvästit keskustan vilinälle. Pöllölaji viihtyy hiljaisissa, tuuheissa sypressi- ja katajakeskittymissä, joita asfalttiviidakon keskeltä on yhä vaikeampi löytää. Pääkaupungin jyrsijät ja lepakot, siis sarvipöllön safka, ovat vähentyneet niin ikään dramaattisesti. Riistakamera kannattaa talviaikaan kiikuttaa kantakaupungin ulkopuolelle, esimerkiksi itäiseen Tongzhoun kaupunginosan metsiin. Siellä sarvipöllö todistettavasti havaittiin myös edellistalvena.
Helsingin Sanomat (8.5.2019): “Kiina viljelee perunaa Kuussa, ja sillä se aikoo jatkossa myös ruokkia jättiväestönsä”
Perunan sanotaan aikoinaan pelastaneen Suomen ja nyt se tekee saman tempun Kiinassa — hieman eri tavalla vain. Perunan potentiaaliin ruokakasvina on havahduttu Kiinassa toden teolla ja perunan viljelyä pyritään lisäämään kaikkialla Kiinassa. Sensaatiomaisesta otsikosta huolimatta Kiinan kuulaskeutujan pienessä kasvatusrasiassa itää joitakin perunan siemeniä, eivätkä Kuuhun levittäytyvät perunapellot ainakaan vielä ole suunnitelmissa.
The Verge (8.5.2019): ”Tencent shuts down PUBG Mobile in China for patriotic alternative”
Yksi maailman suosituimmista peleistä PlayerUnknown’s Battlegrounds eli PUBG, ei ole enää kiinalaisten mobiilipelaajien saatavilla. Teknologiajätti Tencent yritti uusia räiskintäpelin lisenssiä, mutta epäonnistui. Kultareunus on, että Tencentille myönnettiin lisenssi lähes identtiselle, mutta patrioottisemmalle Heping Jingying -mobiilipelille (nimi käännetty rauhan peliksi). Kiinassa PUBG julkaistiin kännykkäversiona viime vuoden keväällä ja hieman yli vuodessa se keräsi arviolta 70 miljoonaa kiinalaispelaajaa. Poiketen kantaisästään, Heping Jingyingissä käydään puolueen agendaan sopivaa terrorismin vastaista taistoa, eikä pelissä veri lennä PUBG:n malliin.
Yle (7.5.2019): “Bellingcat: Kiina tuhoaa moskeijoita järjestelmällisesti”
Maailman vääryyksiä paljastava tutkijakollektiivi Bellingcat on katsahtanut tällä kertaa Kiinaan. Bellingcatin tekemien, muun muassa satelliittikuviin pohjautivien analyysien mukaan Kiina vaikuttaa nyt tuhoavan Xinjiangin moskeijoita järjestelmälliseen ja tehokkaaseen tahtiin osana laajempaa projektia sulauttaa alueen uiguurivähemmistö osaksi Kiinan sosialistista elämänmenoa. Bellingcatin raportti luettavissa täällä.
Suomi–Kiina-seura (6.5.2019): “Kiinan vaikutus kasvaa — suomalaisnuoria ei kiinnosta”
Kiina ei nappaa, selviää Suomi–Kiina-seuran toteuttamassa suomalaisnuorille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Yli 80 prosenttia vastanneista nuorista ei pitänyt Kiinaa kiinnostavana, vaan Aasia-kiinnostus kohdistuu suuremmalla todennäköisyydellä mangan ja animen suurvaltaan, Japaniin. Vaikka kirjeemme tulevien vuosikymmenien lukijakunta näyttää ohuenlaiselta, ei kiinnostuksen puutteesta voida syyttää nuorisoa. Kestävän suosion rakentaminen vaatii talouden ja politiikan muskeleiden lisäksi myös innostavia, yhteisiin arvoihin ja merkityksiin vetoavia puheita ja tekoja. Niiden saralla Pekingillä on peiliin katsomisen paikka.
Antroblogi (5.5.2019): “Maa, jossa saa olla rauhassa”
Suomen soft power sen kun vankistuu Kiinassa, arvioi Antroblogi. Karoliina Korhosen sarjakuva Finnish Nightmares on nimittäin noussut Kiinassa suoranaiseksi hitiksi. Sarjakuvan välittämä kuva ujosta ja sosiaalisissa tilanteissa kärvistelevistä suomalaisista on otettu Kiinassa niin innostuneesti vastaan, että moni kiinalainen kuvailee nykyään itseään “henkisesti suomalaiseksi” (精芬, jingfen). Sen valossa pako kiinalaisen elämän ihmistäyteiseltä ja kiireiseltä elämänmenolta introverttiin hiljaisuudeen on arvostettava ja kaunis asia.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (16.5.2019): Rakennus romahti Shanghain keskustassa, useita kuollut.
- ChinaFile (14.5.2019): Useat asiantuntijat tarjoavat näkökulmia Kiinan ja islamin yhteiseloon ja kasvavaan islamofobiaan Kiinassa.
- BBC (14.5.2019): Tiedon valo sammuu Kiinassa: Wikipedia on kielletty nyt kaikilla kielillä.
- CNN (14.5.2019): Zimbabwe myy norsuja Kiinaan. Rahat luonnonsuojeluun.
- South China Morning Post (11.5.2019): Mielenkiintoinen kung-fu-action-legenda Bruce Leen haastattelu vuodelta 1966.
- Abacus News (6.5.2019): Netflix hämmästelee väitteitä, että se olisi tekemässä Pamela Wernerin murhamysteeriin perustuvaa sarjaa.
- STT (5.5.2019): Suuri hamppaus — Kiinassa on meneillään teollisen kannabiksen viljelybuumi.
Katsele & kuuntele:
YLE Areena (11.5.2019): “Kiina tulee Eurooppaan — muuttuuko suhtautuminen?”
Muuttuuko Euroopan Kiina-politiikka, kun kiinalainen rahaa vyöryy mantereelle? Repeääkö jo nyt eri suuntiin tempoileva ulkopolitiikka liitoksistaan vai onnistuuko EU suitsemaan maiden ulkopolitiikkaa yhtenäisempään suuntaan? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa piipahdetaan muun muassa Italian telakoilla kuulostelemassa paikallisten tuntemuksia Kiinan rantautumisesta saapasmaahan. Studiossa kauppasotaa analysoi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Radii (9.5.2019): “Digitally China Podcast: The Rise of Chinese Brands”
Kaukana ovat ne ajat, jolloin Kiinan savupiipputeollisuus suolsi halpahintaista bulkkia maailman markkinoille. Kiinan kotimaiset brändit kärsivät edelleen krääsän tuottajan maineesta, mutta nyt markkinoille on ilmestynyt lukuisia yrityksiä, jotka ovat hypänneet arvoketjussa raivolla eteenpäin. Radiin Digitally China-ohjelmassa käydään läpi kiinalaisten brändien huikeita edistysaskelia ja pohditaan, kuinka pian nähdään se päivä, kun kiinalaiset firmat kilpailevat laadusta länsimaiden nokkafirmojen kanssa.
YLE Areena (7.5.2019): “Historia: Kuvia Kiinasta (Osa 1)”
Kaksiosaisessa dokumentissa tarkastellaan harvinaislaatuisia Kiinassa kuvattuja elävän kuvan tallenteita 1900-luvun alkupuoliskolta. Länsimaisten kuvaajien tuotoksissa korostuu usein kiinnostus erilaisuutta kohtaan, mutta ehkäpä vaikuttavinta filmeissä on Kiinan kehitys sekä kuvatun puolivuosisadan aikana että nykyhetkeen suhteutettuna, hienoja maisemia ja vilkkaita katunäkymiä unohtamatta. Osa 2 on myös ilmestynyt. British Film Instituten palvelussa on tarjolla dokumentissa näytettyjä filmejä kokonaisuudessaan sekä muuta houkuttelevaa arkistomateriaalia Kiinasta niille, jotka eivät jää maarajauksen (Iso-Britannia) ulkopuolelle.
Tapahtumat
- Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: Taivaallisen rauhan aukio 1989
ti 28.5.2019, Metsätalo, Helsinki - 10th Sino-Finnish International Seminar on Comparative Law
ma-ti 10.6.-11.6.2019, Helsinki** - Confucius institute seminar: Critical Examination of China’s Project of the Century: Belt and Road Initiative’s Impacts in Central Asia and Southeast Asia
to 13.6.2019, Metsätalo, Sali 8, Helsinki
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 31.5.2019. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.