31.5.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kauppasota palasi välirauhan jälkeen forcella kun Yhdysvallat asetti Huawein ns. mustalle listalle ja kun Kiina väläytteli vastavetona harvinaisten maametallien vientikieltoa Yhdysvaltoihin. Molemmilla tempauksilla on toteutuessaan tuhoisia vaikutuksia suurvaltojen talouksille. Samaan aikaan tunnelma kansantasavallassa jännittyy myös siksi, että ensi tiistaina 4.6. Tiananmenin aukion vuoden 1989 verilöylystä tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta, mitä muistopäivää puolueen kabineteissa ei shampanjapullojen paukuttelulla juhlisteta. Uutisotsikoissa lisäksi myös paljon kaikenlaista mielenkiintoista maissia popsivien frugiperdojen ja berliiniläisten kiinalaishipsterien väliltä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Anarchy in China. Se on siellä, sitkeästi.
Foreign Afairs (29.5.2019): “This Is Not a Great-Power Competition Why the Term Doesn’t Capture Today’s Reality”
Michael Mazarrin analyysi kansainvälisen politiikan usein kauhistellusta nykytilasta on oiva muistutus siitä, miten paljon maailma on muuttunut wanhan liiton anarkistisen suurvalta- kilpailun ajoista. Suurvallat kamppailevat nykyään pitkälle institutionalisoituneessa järjes- telmässä, jonka pääperiaatteet kaikki hyväksyvät, ja jossa valtiot käyttävät lähinnä taloudellisia välineitä. Myös Kiinan strategia turvautuu lähinnä talouden ja informaatio- vaikuttamisen keinoihin ja sen muodostama uhka eroaa merkittävästi esimerkiksi Saksan ensimmäisen maailmansodan suunnitelmista kuristaa Iso-Britannian talous merivoimillaan. Kiinnostava puheenvuoro myös kv-politiikasta yleisemmin kiinnostuneille lukijoille.
New York Times (28.5.2019): “30 Years After Tiananmen, a Chinese Military Insider Warns: Never Forget” ($)
Tiananmenin aukion kevään 1989 mielenosoituksista ja erityisesti niiden verisestä tukahduttamisesta tulee tiistaina 4. kesäkuuta täyteen 30 vuotta. Kiinan asevoimista eläköitynyt Jiang Lin kertoo NYTin haastattelussa kuinka tapahtumat eivät jätä häntä rauhaan vuosikymmenien jälkeenkään. Jiang paljastaa myös, että asevoimien komentajat yrittivät pitkään taivutella puoluejohtoa luopumaan väkivaltaisista otteista, mutta turhaan.
Viranomaiset ovat jo luonnollisesti jo varautuneet tabuna pidetyn vuosipäivän viettoon. Tällä viikolla muun muassa kerrottiin useiden aktivistien pidätyksistä. Myös verkkovalvontaa on alettu tiukentaa ja keskustelu on ollut aiempaa rajatumpaa, Kiinaa seuraavan China Changen perustaja Cao Yaxue uutistoimisto AFP:lle.
Helsingin Sanomat (28.5.2019): “Taiwan varautuu Kiinan uhkaan suurella sotaharjoituksella: Ohjusammunnat saivat saaren kadut autioiksi”
Taiwanissa järjestettiin vuotuinen suuren kokoluokan sotaharjoitus, Han Kuang, johon osallistui tuhansia sotilaita. Harjoituksessa harjoiteltiin sekä perinteisen kovan sotavoiman käyttöä, mutta myös kyber- ja informaatioiskujen torjuntaa. Focus Taiwanin mukaan tähän kuului esimerkiksi harjoitus, jossa vihamielisen informaatiohyökkäyksen alkuperä pyrittiin selvittämään ja uutisia oikomaan Taiwanin virallisilla uutiskanavill.a
Financial Times (27.5.2019): “Today’s China will never be a superpower” ($)
Peking halajaa maailmanvallaksi mutta riittääkö maan paukut suurvaltahaaveiden toteutta- miseen? Kiina-veteraani Charles Partonin mielipidekirjoitus kyseenalaistaa maailman- valloitusambitioiden realistisuuden ja lataa artikkelin täydeltä faktoja Kiinan rakenteellisista heikkouksista väestön ikääntymisestä aina vesikriisiin asti. Partonin mukaan kommunistisen puolueen ydindilemma on, että se ei pysty toteuttamaan uuden kasvumallin vaatimia uudis- tuksia mm. lehdistön, oikeusistuimien ja kansalaisyhteiskunnan toimintavapauksia, heikentä- mättä puolue omaa valta-asemaa. Ja kuitenkin uudistuminen vapaampaan ja liberaalimpaan suuntaan on ehdoton edellytys maailmanvallaksi tulemiseen. Puolue on toki uudistunut aiemminkin. Vuoden 1978 uudistukset onnistuivat, koska uudistaminen edisti puolueen kriitti- sen enemmistön intressejä. Nyt puolueen johdon intressit ovat erkaantunut uudistusten vaatimista toimenpiteistä eikä käännettä liberaalimpaan suuntaan ole näkyvissä.
Washington Post (25.5.2019): “‘If I disappear’: Chinese students make farewell messages amid crackdowns over labor activism” ($)
Kiinassa on puututtu kovin ottein yliopistokampuksilla, erityisesti Pekingin pahamaineisessa liberaaliyliopistossa syntyneisiin marxilaisiin opiskelijaliikkeisiin. Liikkeillä ei ole vaikuttanut olleen minkäänlaista intressiä asettua suoraan vastahankaan kommunistisen puolueen kanssa, vaan ne ovat lähinnä esimerkiksi tukeneet vähätuloisia työläisiä, mutta tällainenkin ruohonjuuritason aktivismi on puolueelle liikaa. WP:n juttu esittelee haastattelun kautta liikkeen edustajien ajatusmaailmaa, mutta myös rankkoja toimia, joilla valtiovalta on päättänyt kitkeä liikkeen juurineen.
Project Syndicate (22.5.2019): “Can the Belt and Road Become a Trap for China?”
Kansainväliset analyytikot arvelevat Kiinan pyrkivän Vyö ja tie -hankkeensa avulla hankkimaan vaikutusvaltaa kehitysmaista, pahimmillaan niin kutsuttua “velka-ansaa” käyttäen. Mutta entä jos asian laita onkin päinvastoin, eli Kiina on sitomassa itsensä valtaviin hankkeisiin, jotka koituvat sille lopulta suureksi rasitukseksi? Yasheng Huang argumentoi, etteivät infrastruktuuri-investoinniti ole lähtökohtaisesti erityisin tuottoisia eivätkä ne itsessään myöskään synnytä talouskehitystä. Pöhinä ja talousuudistukset synnyttävät, mutta sellaista eivät Vyön ja tien kohdemaat eikä nyky-Kiinan kiristyvä johto sen paremmin osaa oikein luoda. Vaarana on, että valtavien infrahankkeiden velat jäävät siis maksamatta ja kiinalaisyhtiöt tuntevat iskut nahoissaan.
The Ulkopolitist (22.5.2019): “Afrikka on Kiinan suurvaltahaaveiden laboratorio”
Kiinan vaikutusvalta Afrikassa kasvaa nopeasti, argumentoi The Ulkopolitist vedoten Helsingin yliopiston tutkijan, Obert Hodzin antamaan haastatteluun ja miehen tuoreeseen kirjaan. Tiivistyvät taloudelliset yhteydet ovat ajaneet yhä useamman Afrikan maan miltei Kiinan syliin, mikä on Kiinan laajempi strateginen tavoite mantereella. 54 Kiinalle myötä- mielistä Afrikan maata on mukava tukijoukko jos kansainvälisen järjestelmän perus- periaatteista ryhdytään joskus isoissa pöydissä keskustelemaan.
Lowy Institute (5.2019) “Asia Power Index 2019”
Lowy Instituten vuosittainen geo-turpo-megapaketti, Asia Power Index 2019 on ilmestynyt! Esimerkiksi taloudellisen, sotilaallisen, diplomaattisen vallan, sekä yhteiskunnallisen resi- lienssin mittareita soveltavaa valtavaa datapakettia voi tarkastella hienosti visualisoidulla kartta-aplikaatiolla tai sitten 189-sivuisessa pdf-tiivistelmässä, joka esittelee myös tutki- muksen metodologiaa. Indeksin mukaan Yhdysvallat on edelleen Kiinaa voimakkaampi toimija Itä-Aasian alueella.
Lyhyesti:
- Reuters (30.5.2019): “Ei ole mitään kiinalaisia velka-ansoja”, sanoo Kambodzan pääministeri.
- Helsingin Sanomat (29.5.2019): Venäjän valtio vapauttaa Kiinaan myytävät miekkavalaat “valasvankilasta”
- Asia Times (28.5.2019): Yhdysvaltain kongressin Etelä- ja Itä-Kiinan merta koskeva laki saattaa asettaa Kiinalle rajut ja laajat pakotteet.
- ZDNet (28.5.2019): Kiinan asevoimat luopuu Windowsin käytöstä ja alkaa kehittää omaa käyttöjärjestelmää. Pelkona Yhdysvaltain vakoilu.
- South China Morning Post (27.5.2019): Taiwanin kansallisen turvallisuuden komission johtaja tapasi John Boltonin. Kansantasavalta raivoissaan.
- Ulkopolitiikka (24.5.2019): Kiinan ulkopolitiikan peruspalikat ovat muutoksessa Afrikassa, arvioi Obert Hodzi uudessa kirjassaan.
- SVT (17.5.2019): Ruotsi perui YK:n ihmisoikeustapahtuman Kiinan jyrähdyksen jälkeen. Tapahtumassa oli näytillä muun muassa Dalai Laman ja Ai Weiwein kuvat.
Talous
Kuumaa: Kuka tiesi mitään Kiinan harvinaisista maametalleista ennen kauppasotaa?
Reuters (31.5.2019): “Shrinking China factory activity, faltering exports inflame economic anxiety“
Reuters lyö pöytään tylyjä lukuja Kiinan taloudesta: tehdastuotanto vaikuttaa kutistuvan, tai paremminkin sen kasvu on heikentynyt. Myös Kiinan vientiluvut pienenevät ja jopa öljy- tuotteiden kulutus laskee. Analyytikoiden mukaan moinen data saattaa kertoa Trumpin tariffien vähitellen käynnistyvistä vaikutuksista ja ohjannee Kiinan johtoa entistä voimakkaampaan elvytystoimintaan.
Helsingin Sanomat (29.5.2019): “Kiina uhkaa Yhdysvaltoja teknometallien vientikiellolla”
Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppasodan panokset kovenevat kovenemistaan, sillä nyt Kiinassa on alettu väläytellä harvinaisten maametallien (rare earth elements) vientikieltoa Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain teknologiateollisuudelle välttämättömistä maametalleista jopa 80 % tuodaan Kiinasta, joten vientikielto olisi tuntuva isku. Kiina käytti samaa uhkausta Japania vastaan vuonna 2010, kun tunnelmat Itä-Kiinan merellä pääsivät jälleen kiristymään.
Helsingin Sanomat (26.5.2019): “Analyytikot ennustavat boikottiin joutuneen Huawein puhelinmyynnin romahtavan — Näin yhtiön piinaviikko eteni”
Huawein vastainen vääntö otti lisäkierroksia kun Yhdysvallat asetti yhtiön vientikieltolistalle. Huawei ei näin voi tilata komponentteja Yhdysvalloista, mikä tietää analyytikoiden mukaan kylmää kyytiä yhtiölle. Google joutui kieltäytymään tarjoamasta Huawein puhelimiin Android-päivityksiä, ja tulevista malleista se voi kieltää Androidin kokonaan. Googlen vanavedessä myös monet muut elektroniikka- ja teknologiapajat, kuten siruvalmistaja ARM ja japanilainen Panasonic ovat ilmoittaneet katkovansa siteitään Kiinan teknologiajättiin. Huawei on ryhtynyt jo kehittämään omaa Hongmeng-käyttöjärjestelmäänsä, joka saattaisi olla käytössä jo ensi syksynä. Vientikiellon on määrä astua voimaan elokuun lopulla.
Huawei on haastanut Yhdysvallat oikeuteen jo maaliskuussa, jolloin Yhdysvallat kielsi liittovaltion virastoja hankkimasta kiinalaisfirman laitteita ja palveluja. Tällä viikolla Huawei ilmoitti hakevansa yhdysvaltalaistuomioistuimelta päätöstä myös vientikieltoasiaan. Huawei näkee perustuslaillisia ongelmia asetuksessa, jonka nojalla Yhdysvallat Huaweita kurittaa. Oikeudenkäynti on määrätty alkavaksi syyskuussa. Edessä lienee siis hikinen kesä oman käyttöjärjestelmän kehittämisen kanssa.
Huawein vuoden ensimmäisen neljänneksen puhelinmyynti oli kaikesta vastatuulesta huolimatta kuitenkin hämmästyttävän pirteää, sillä matkapuhelimia myytiin enemmän kuin Applen puhelimia, yhteensä 58 miljoonaa kappaletta. Androidin päivitysten mahdollinen poistuminen Huawein puhelimista kuitenkin näkyi jo Suomessa Huawein puhelinmallien myynnissä, ja on epäilemättä elinehto muillekin läntisen maailman Huawei-omistajille.
Lue myös Hesarin taustoittava artikkeli Australian järjestämästä sotaharjoituksesta, joka paljasti vääriin käsiin joutuneisiin 5G-verkkoihin liittyvät vakavat turvallisuusriskit, ja josta koko Huawei-paranoia sai alkunsa.
Caixin Global (23.5.2019): “Three Things to Know About China’s Starbucks Challenger”
Kiinan tuorekahvimarkkinat ovat myllerryksessä. Alle kaksi vuotta sitten perustetusta LuckIn Coffeesta on kehkeytynyt todellinen haastaja Kiinan kahvimarkkinoita hallinneelle Starbucksille. Maksukykyiselle urbaanille väestölle kahvia tarjoileva LuckIn on laajentunut aggressiivisesti ja pyörittää nyt reilua 2000 kahvilaa. LuckInin hurjaa kasvuvauhtia on ryydittänyt kiinalaisille älypuhelinkuluttajille suunnattu markkinointi kotiinkuljetuksineen, mobiilitilauksineen ja alennuskuponkeineen. Kotimaisia kulutustottumuksia ja Internetiä hyödyntävä markkinointi on kantanut hedelmää, sillä yritys listautui äskettäin pörssiin ja on nyt arvioitu miljardin dollarin arvoiseksi. LuckInin tulevaisuuden tavoitteet eivät ole yhtään vähäpätöisempiä: yrityksen johtaja Qian Zhiya ilmoitti LuckInilla olevan vuoteen 2021 mennessä kymmentä tuhatta kahvilaa. Aggressiivisesta kilpailusta huolimatta kasvutilaa on markkinoilla edelleen runsaasti, sillä keskivertokiinalainen juo vuodessa vain viisi kuppia kahvia eli yli 40 kertaa vähemmän kuin Japanissa tai Etelä-Koreassa.
South China Morning Post (22.5.2019): “Armyworm to bite China’s under pressure food supply within two months as trade war tariffs limit US crop imports”
Kiinan ruokaturvallisuutta koettelee sikaruton ja kauppasodan lisäksi myös yökkösiin kuuluva spodoptera frugiperda (englanniksi “fall armyworm”). Alun perin Afrikasta Intiaan levinnyt yökkösvihulainen loikkasi viime vuoden puolella Myanmarista Kiinaan ja tekee nyt tihutöitään viljelykasveille, etupäässä maissille. Frugiperdat leviävät viheliäisen nopeasti, koska lajilla ei ole Kiinassa luontaisia vihollisia. Viranomaiset ennakoivat yökkösten liikkuvan kesän myötä pohjoiseen Huang-Huai-Hain maissivyöhykkeelle. Mikäli mörrimöykyt pääsevät niskan päälle, tulee laaja-alainen satohävikki johtamaan globaaliin hintapiikkiin. Nyt kannattaa joulukinkkujen lisäksi varata pakkaseen tilaa myös maissintähkille.
Reuters (22.5.2019): “Exclusive: Behind Grindr’s doomed hookup in China, a data misstep and scramble to make up”
Kiinalainen IT-jätti Kunlun hankki viime vuonna käsiinsä homoille tarkoitetun some-appin, Grinrdin. Kun Kunlun ryhtyi järjestelemään Grindrin toimintaa tehokkaampaan suuntaan, useat yhtiön työntekijät pääsivät käsiksi appin tietokantoihin, toisin sanoen käyttäjien yksityisviesteihin ja esimerkiksi tietoihin HI-positiivisuudesta. Nykytilanteessa tapauksesta muodostui tietenkin välitön kansallisen turvallisuuden uhka, sillä tietokannan yksityiskohdilla voisi olla tietyille vihamielisille valloille hyvinkin käyttöä. Yhdysvaltoihin suuntautuvia investointeja valvova komitea (Committee on Foreign Investment in the United States, CFIUS) onkin pyrkinyt verhojen takana perumaan Grindr’n kauppaa.
Helsingin Sanomat (17.5.2019): “Asianajajien kirje sai Uudenmaan liiton poistamaan sivuiltaan Peter Vesterbackan tunnelihanketta arvostelleet kirjoitukset”
Peter Vesterbacka meni Kiinaan ja hankki Helsinki-Tallinna-tunnelille rahoittajan. Näyttääpä Vesterbacka oppineen myös olennaisin osin kiinalaisviranomaisen tavan toimia. Vesterbackan hanke nimittäin puuttui Uudenmaan liiton virkamiehen blogikirjoitteluun ja sai tekstit lopulta poistettua liiton sivuilta. Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen luonnehti kokeneensa lakimiesten ukaasit painostaviksi. Vesterbacka puolestaan kertoo vaatineensa kirjoitusten poistoa periaatteellisista syistä, eikä sulata virkamiehiltä puolueellista sävyä. Kiina-ilmiöt ei kuitenkaan ole viranomainen ja tarjoaa linkin kirjoituksiin, jotka Uudenmaan liiton johtava asiantuntija Olli Keinänen sittemmin julkaisi blogissaan. Kas tässä.
Lyhyesti:
- Reuters (29.5.2019): Kiina asettaa aurinkopaneelien tuotannon tuille ylärajaksi 435 miljoonaa US $ vuodelle 2019.
- Abacusnews (28.5.2019): Kiinalainen Youngman väittää kehittäneensä vettä lennossa vedyksi muuttavaksi vetyautoksi. Liian hyvää ollakseen totta.
- Asia Times (25.5.2019): Sisä-mongolialainen Baoshan-pankki otettu vuodeksi valtion huomaan. Pankin omistaja onkin jo valmiiksi puolueen huomassa.
- Kauppalehti (23.5.2019): Kiina antoi näpäytyksen USA:lle myymällä sen valtionlainoja 20 miljardilla dollarilla.
- CNBC (21.5.2019): Xi Jinpingin mukaan Kiina varautuu “uuteen pitkään marssiin”. Kauppasota ei liene lievenemässä.
- NPR (21.5.2019): Talouskasvun rattaat pyörivät verkkaammin myös sisämaan entisissä kasvukaupungeissa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.5.2019)
- Viranomaiset ovat ottaneet haltuunsa ongelmiin ajatuneen kiinalaisen liikepankin
- Kiinan rahapolitiikka ei ole kuluvana vuonna ollut erityisen keveää
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (23.5.2019)
- Kiinassa toimivat eurooppalaisyritykset toivovat todellisia muutoksia toimintaympäristöön
- Kiinan vaihtotaseen ylijäämä kasvoi roimasti alkuvuonna
- Tiedot Kiinan asuntomarkkinoiden hintakehityksestä ristiriitaisia
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Seuraava dalai-lama voi olla naapurisi.
The New York Times (27.5.2019): “She Thought She’d Married a Rich Chinese Farmer. She Hadn’t.”
Kiinassa lähes kolmekymmentä vuotta jatkunut “yhden lapsen politiikka” ja miessukupuolen suosiminen aiheutti tuntuvia yhteiskunnallisia sivuvaikutuksia: sukupuolien välinen suhde on nykyään pahasti (miesvoittoisesti) vinossa, minkä seurauksena nuorilla miehillä on vaimoista pulaa. Vaimoja ostetaan nykyään esimerkiksi Pakistanista ja NYTin juttu esittelee ilmiötä ja siihen liittyviä ongelmia. Helsingin Sanomat uutisoi kauhukertomuksessaan myös Pohjois-Koreasta haetuista vaimoista ja jopa seksiorjista.
Helsingin Sanomat (26.5.2019): “Seuraava dalai-lama voi löytyä vaikka Suomesta, sanoo korkea-arvoinen tiibetinbuddhalainen opettaja”
Helsingin Sanomien huippumielenkiintoisessa haastattelussa tiibetinbuddhalainen munkki Arjia Rinpoche, joka pakeni Kiinan hallitsemasta Tiibetistä vuonna 1998 ja suojelee nykyään tiibetiläistä uskontoa ja kulttuuria Yhdysvalloista käsin. Arjia Rinpochen mukaan tiibetiläisten olosuhteet ovat edenneet aalloissa: toisinaan, kuten ennen vuotta 1989, tiibetiläiset saivat elää elämäänsä suhteellisen rauhassa, nyt on jälleen menossa ankarampi kausi. Syksyllä 2018 Suomessa vieraili puolestaan Tiibetin asian poliittista puolta ajava Tiibetin pakolaishallituksen pääministeri, Lobsang Sangay.
The Atlantic (25.5.2019): “How Berlin Became an Unlikely Home for China’s Artists”
Berliini on vetänyt taiteilijoita puoleensa kautta aikain ja kautta maailman. Uusin aalto on The Atlanticin artikkelin mukaan rantautunut Kiinasta, jossa taiteilijoiden ilmaisunvapaus on heikko ja Xin kaudella heikkenee entisestään. Berliinissä esimerkiksi LTGB-aktivisti Fan Popo voi puolestaan nimetä pornografista materiaalia sisältävän lyhytelokuvailtamansa nimellä: “F*ck the Censorship: Welcome to China, Where Censorship Is Happening All the Time, but Meanwhile People Are Still Doing Naughty Stuff” ilman sen kummempia seuraamuksia. Mielenkiintoinen katsaus kiinalaistaiteilijoiden (uuteen) luomisvoimaiseen elämään Berliinissä!
Foreign Affairs (23.5.2019): “Chinese Film Studios Are Blacklisting Americans” ($)
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota säteilee myös kulttuuririntamalle: kiinalaiset elokuva- ja tv-studiot ovat alkaneet asettamaan amerikkalaisia näyttelijöitä mustille listoille, mikä on käytännössä tappanut monen urakehityksen Kiinassa. Esimerkiksi varsin lupaavalta vaikuttanut, korkean tason kiinalainen sarja Over the Sea I Come to You, joka kertoo kiinalaisopiskelijoiden elämästä Yhdysvalloissa yksinkertaisesti peruttiin juuri ennen julkaisuaan. Over the Sean kaltaisille tapauksille ja sen lieveilmiöille ei löytyne muuta selitystä kuin kauppasodan kiristynyt ilmapiiri, jossa studiopomot ovat ryhtyneet ennakoimaan maiden väliseen kitkaan liittyviä kulttuurisia kipupisteitä.
The Diplomat (23.5.2019): “The Remarkable Survival of Free Thought and Activism in China”
Tiananmenin vuosipäivän lähestyessä median huomio on kiinnittynyt kiinalaisen toisinajattelun tilaan. Vaikka se näyttääkin päällepäin kurjalta, The Diplomatille kirjoittavan Sarah Cookin mukaan erilaiset vastarinnan muodot ovat selvinneet jatkuvasti kovenevista valvontamenetelmistä huolimatta. Artikkeli esittelee poliittista ja uskonnollista vastarintaa, joka on luovasti onnistunut kehittämään uusia verkostoja ja järjestäytymismuotoja.
SAFA (21.5.2019): “Kenen mielestä Kiinan urbanisaatio on ihanne?”
Helena Teräväinen pohtii Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) blogikirjoituksessa kiinalaistyyppistä urbanisaatiota Jangtsen varrella sijanneisiin suurkaupunkeihin (mm. Shanghai, Suzhou ja Chongqing) suuntautuneen reissunsa jälkimainingeissa. Katsauksessa korostuvat Kiinan ripeän urbanisaation seurauksena silmän kantamattomiin leviävät kerrostaloalueet, aavekaupungit, sekä tuliterien moottori- ja rautateiden kaikenkattavat rihmastot.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (28.5.2019): Vatikaanin omistamia kiinalaisten taidemaalarien kristillisaiheisia teoksia esillä kielletyn kaupungin museossa.
- Helsingin Sanomat (26.5.2019): Kiinan älykkäät ja tekoälykkäät nettisensorit käyvät kuumana Tiananmenin 30-vuotispäivän alla.
- YLE (26.5.2019): Huippuharvinainen albiinopanda saatiin kameralle Sichuanin maakunnassa.
- CNBC (23.5.2019): Otsonia tuhoavien kaasujen alkuperäksi on varmistunut Kiina.
- SupChina (21.5.2019): Nobel-voittajille luvataan halpa 100-neliöinen vuokra-asunto Pekingin lähiöstä. Ansioitunut tohtori on oikeutettu vain halvempaan 40 neliöön.
Katsele & kuuntele
YLE Areena (27.5.2019): “Juuso Pekkinen: Kiina pisteyttää kansalaisiaan, valvoo huipputeknologialla ja pyrkii tekoälyn suurvallaksi”
Kiinan teknologinen nousu on ollut huimaa ja maa panostaa valtavia summia mm. tekoälyn kehittämiseen. Pekingin suunnitelmissa on nousta johtavaan asemaan kaikilla avainteknologioiden saroilla, mutta miten Kiina aikoo valtaistuinasemaa käyttää? Nyky-Kiina maalaa teknologian tulevaisuuden maisemaa perin dystooppisin sävyin: on kasvojen tunnistusteknologiaa, sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä ja kaikkialle ulottuva valvontakoneisto. Juuso Pekkisen podcastissa avataan Kiinan teknologista kehitystä ja käyttöä. Haastateltavana on Itä-Aasian tutkimuksen Dosentti Outi Luova Turun yliopistosta.
Carnegie Tsinghua Center Podcast (21.5.2019): “China-India Relations One Year After the Wuhan Summit”
Mitä kuuluu kahden maailman väkirikkaimman valtion ja nopeasti nousevan suurvallan, Kiinan ja Intian suhteille? Vuonna 2018 maiden johtajat tapasivat Wuhanissa ja pyrkivät aloittamaan suhteensa puhtaalta pöydältä, mutta tekemistä riittää kaikilla rintamilla. Studiossa tykittelemässä Carnegien tutkijat Paul Haenle, Rudra Chaudhuri ja Srinath Raghavan.
YLE Areena (20.5.2019): “Ruben Stiller: Kuka voittaa kauppasodassa?”
Kiinan ja USA:n välille on puhjennut kauppasota, jossa molemmat osapuolet korottavat vuorollaan tulleja. Mitä seurauksia kauppasodalla on Suomelle ja Euroopalle? Vieraina ovat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio.
Tapahtumat
- Kiinan vähemmistöpolitiikka ajaa tiibetiläisiä pakolaisia Intiaan (Väitös: FM Rebecca Frilund, 5.6.2019, maantiede), ke 5.6.2019 klo 12.00, Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku.
- 10th Sino-Finnish International Seminar on Comparative Law
ma-ti 10.6.-11.6.2019, Helsinki** - Confucius institute seminar: Critical Examination of China’s Project of the Century: Belt and Road Initiative’s Impacts in Central Asia and Southeast Asia
to 13.6.2019, Metsätalo, Sali 8, Helsinki
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 14.6.2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.