14.6.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Taivaallisen rauhan aukion välikohtauksen 30. ei-muistopäivä sujui Pekingin suunnitelmien mukaan — poissa kansan silmistä ja mielistä. Sensuuriruuvi oli väännetty ääriasentoon ja esimerkiksi itse aukio oli osin suljettu “erityisen päivän” takia. Kansainvälisessä mediassa ei-muistopäivä oli sen sijaan viikkojen näkyvin uutinen ja puhumattomuuden verhoa raotettiin tänä vuonna myös Kiinassa, joskin vain englanniksi ja ulkomailla. Hongkongissa verilöylyn muistopäivää vietettiin ennätyssuurella osallistujamäärällä — minkä jälkeen erityishallintoalueella onkin kuohunut karkotuslain säätämisen vuoksi. Näiden pääteemojen ohessa kirje tarjoilee jälleen myös monenlaisia juttuja kiinalaistyypisestä cosplaystä Kiina-nyssäköiden invaasioon.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Se kesäkuinen päivä, kun mitään ei tapahtunut.
Helsingin Sanomat (9.6.2019): “Sadattuhannet osoittivat mieltä Hongkongissa: Kiina syyttää ”ulkomaisia voimia” kaaoksen aiheuttamisesta”
Nyt se sitten tapahtui. Hongkongissa naulaan ripustetut mellakkahousut jouduttiin taas laittamaan jalkaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Itsehallintosaarella on pitkin kevättä ilmaistu tyytymättömyyttä itsehallintoalueella kaavailtuun luovustuslakiin, joka mahdollistaisi hongkongilaisten rikoksista epäiltyjen luovutuksen Manner-Kiinaan. Siis järjestelmään, jossa käytössä on kuolemanrangaistus. Huomioitavaa tosin on, että Hongkongin lainsäädäntöneuvosto on ilmoittanut luovutuslain koskevan vain rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on vähintään seitsemän vuotta vankeutta. Silti muutokseen liittyy epäilyksiä.
Mielenosoitukset ovat keränneet Hongkongin kaduille järjestävän tahon mukaan parhaimmillaan jopa yli miljoona ihmistä. Keskiviikkona, kun luovutuslakia oli määrä käsitellä parlamentissa, mielenosoitukset yltyivät historiallisen väkivaltaisiksi. Mielenosoittajat heittelivät poliisia esineillä, jotka puolestaan käyttivät mielenosoittajiin kyynelkaasua, kumiluoteja ja pamppuja. Hongkongin Kiinaan kallellaan oleva hallintojohtaja Carrie Lam luonnehti mielenosoituksia järjestäytyneeksi mellakaksi, jollaista ei pitäisi sivistysyhteiskunnassa tapahtua. Myös puoluelehti Global Timesin tavoittamat asiantuntijat arvioivat, että mielenosoitukset olivat Hongkongin separatistien ja Yhdysvaltojen masinoimia. Minkälainen sattuma lie puolestaan se, että tietoturvastaan tunnettu ja tietoturvaa arvostavien tahojen keskuudessa laajasti käytetty Telegram-palvelu sai kovia kyberhyökkäyksiä osakseen viime päivinä — ja että hyökkäys on jäljitetty Kiinaan?
Luovutuslakiesityksen taustalla on Kiina-ilmiöissäkin noteerattu nuoren naisen traaginen murha Taiwanilla, jonka epäilty tekijä pakeni Hongkongiin nauttimaan luovutuslakien puutteesta. Hongkongin hallinto siis näkee lait rajat ylittävän rikollisuuden kitkentänä. Lopulta mielenosoituksissa kyse on mielenosoittamisesta, kuten Katriina Pajari kirjoittaa Helsingin Sanomissa. Laki hyväksytään suurella todennäköisyydellä ennemmin tai myöhemmin, ja se ymmärretään. Hongkongilaiset ilmaisevatkin tyytymättömyyttään siihen, että heidän itsemääräämisoikeutensa kaventuu. Samasta asiasta oli pohjimmiltaan kysymys vuoden 2014 Occupy Central -liikkeessä.
Business Finlandin Sari Arho Havrén arvioi Talouselämälle, että voimaan tullessaan luovutuslaki voisi mutkistaa myös Hongkongin ja Yhdysvaltojen välisiä kauppasuhteita. Toistaiseksi Hongkong on ulkopuolinen kauppasodassa, mutta jos Yhdysvallat tulkitsee luovustuslain vievän Hongkongin liian lähelle Kiinaa, voi tilanne muuttua.
STT (4.6.1989): ””Viimeinen kevät, kun mikä tahansa vaikutti olevan mahdollista Pekingissä” — Taivaallisen rauhan aukion verilöyly uhkaa vaipua unohdukseen”
Kiinan kansantasavallan historiassa tabuja riittää, mutta niistä kenties suurin, Taivaallisen rauhan aukion verilöyly, täytti 4. kesäkuuta 30 vuotta. Tiananmenin tapahtumat olivat kuluneiden viikkojen näkyvin puheenaihe kaikkialla paitsi tietysti Kiinassa, jossa lehdistö juhli vuosipäivänä lokakuussa 70 vuotta täyttävää kansantasavaltaa. Kesäkuun neljäs oli tavallinen tiistai Taivaallisen rauhan aukiolla, eikä 30 vuoden takaisista mielenosoittajien merestä, panssarivaunukolonnista tai joukkosurmista ollut tietoakaan.
Kiina yrittää unohtaa tapahtumat kieltäytymällä puhumasta asiasta. Se on toiminut, sillä moni kiinalainen ei tiedä, mitä aukiolla tapahtui 30 vuotta sitten. BBC:n toimittaja kiersi ikonisen tankkimies-kuvan kanssa Pekingissä, eikä 80 prosenttia kyselyyn vastanneista myöntänyt tunnistaneensa kuvaa. Kaikki eivät kuitenkaan unohda. Ansiokasta työtä vuosipäivän uutisoinnissa teki Yle, joka haastatteli mielenosoituksiin osallistunutta Liu Sulia, joka kieltäytyy vaikenemasta mielenosoitusten verisestä tukahdutuksesta. Helsingin Sanomat puolestaan julkaisi uudelleen uutisen, jossa Pekingissä vuonna 1989 ollut suomalainen Anna Paljakka muistelee tapahtumia. Hongkongissa vuosipäivää muistamaan ja luovutuslakia vastustamaan kokoontui arviolta 180 000 ihmistä.
Merkittävä ulostulo koettiin myös virallisen Kiinan puolelta, kun sekä puolustusministeri Wei Fenghe että puoluelehti Global Times mainitsivat 30 sitten tapahtuneista tapahtumista. Global Timesin mukaan Tiananmenin tapahtumat “rokottivat Kiinan sekasortoa vastaan”, mutta ainoastaan englanniksi kirjoitettu artikkeli katosi pian lehden nettisivuilta. Juttu on kuitenkin luettavissa Internet Archiven avulla.
Jos vielä jäi kiinnostamaan, mitä kävi esimerkiksi mielenosoitusten keskeisille henkilöille, lue se täältä. Laajempaa analyysiä verilöylyn jättämästä tukahdutetusta kansallisesta traumasta voi lukea täältä.
The Atlantic (4.6.2019): “The U.S. Is Losing Europe in Its Battle With China”
Eurooppa ja Yhdysvallat ovat ajautumassa yhä kauemmas toisistaan sen suhteen, miten Kiinaan tulisi suhtautua, argumentoi Noah Barkin. Vaikka näkökulmat ovat kiristyneet myös Euroopassa, on Donald Trumpin hallinnon kova nollasumma-linja aivan liian kova jopa haukkamaisimmille eurooppalaisille. Diplomaattien ja virkamiesten haastatteluihin pohjautuva juttu avaa mielenkiintoisella tavalla transatlanttisen akselin eriäviä Kiina-näkökulmia, sekä mahdollisen Euroopan ja Yhdysvaltain yhteistyön tulevaisuutta.
Ulkopolitiikka (24.5.2019): “Kiinan tiellä on ongelma: Vesi, joka uhkaa loppua”
Kiinan asutus, maanviljelys ja teollisuus keskittyvät vesihuollon kannalta hankalaan Pohjois-Kiinaan, jossa kärvistellään pienemmillä vesivarannoilla kuin Saudi-Arabiassa. Vesitilannetta pahentaa veden tuhlaileva käyttö — suurin osa käyttövedestä valuu vesisyöpön maatalouden ja saastuttavan teollisuuden tarpeisiin. Suurille kasvukeskuksille vettä kyllä riittää, mutta köyhimmillä seuduilla kärsitään jo nyt veden puutteesta ja sen aiheuttamasta ympäristöpakolaisuudesta. Kurjistuvat pohjavesivarannot voivatkin kuivuuden yllättäessä johtaa poliittiseen sekasortoon. Peking tiedostaa poliittisen epävakauden riskin ja on pyrkinyt hillitsemään vesipulaa ohjaamalla etelän vettä pohjoiseen. Suurten kanavahankkeiden täysimittainen toteuttaminen on kuitenkin taloudellisesti hyvin kallista eikä ongelman korjaamiseksi ole olemassa yhtä toimivaa ratkaisua. Moniulotteiset ratkaisut vaativat toimiakseen avoimempaa keskustelua. Tähän kehityskulkuun Peking ei kuitenkaan ole valmis.
Brookings (Spring 2019): “Rule of the rigid compromiser”
Xi Jinpingin poliittista linjaa ja henkilöä käsittelevät analyysit esittelevät miehen usein rautaisena diktaattorina, joka ajaa oman linjansa läpi vaikka väkisin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, Cheng Li ja Diana Liang arvioivat. Kirjoittajien mukaan Xi on “taktisella tasolla” usein valmis kompromisseihin, mutta pitää suuremman, “strategisen tason” päämäärät muuttumattomina. Xi siis tasapainottelee monenlaisten risteävien intressien keskellä ja reagoi tarvittaessa myös kritiikkeihin ja äänensävyihin.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (13.6.2019): Kiinalaiset hakkeriryhmät tukevat Vyön ja tien rakennusta muun muassa vakoilemalla vaaleja, kertoo FireEye.
- Helsingin Sanomat (13.6.2019): Puolustusvoimat hankkimassa tiedustelulennokkeja kiinalaiselta valmistajalta.
- Reuters (13.6.2019): Kiinan YK-lähettiläs toivotti YK:n ihmisoikeuspomon tervetulleeksi Xinjiangin maakuntaan tarkastamaan uiguuriväestön olot.
- Financial Times (13.6.2019): Petoksesta vankeuteen tuomitun vakuutusyhtiön johtajasta ei ole kuultu pihaustakaan vuoteen. Tapaus ei lisää Hongkongin mielenosoittajien uskoa Kiinan oikeusjärjestelmään.
- Yle (7.6.2019): Xi ja Putin tapasivat Pietarissa — tuomitsivat yksissä tuumin USA:n talousvallan ja solmivat läjäpäin kauppasopimuksia
- South China Morning Post (5.6.2019): Kiina ja Venäjä blokkasivat YK:n suunnitelmat tuomita Sudanin armeijan väkivallan.
Talous
Kuumaa: Käynnistääkö kauppasota sydänmaiden kapinan Kiinassa?
Bloomberg (12.6.2019): “China’s Father of Electric Cars Says Hydrogen Is the Future”
Vetyautot? Kuulostaa kenties tieteisfiktiolta, mutta entisen Audi-johtajan, sittemmin tiede- ja teknologiaministerinä toimineen ja nyt valtiollisena neuvonantajana toimivan Wan Gangin mukaan sähköautojen jälkeen siirrytään piankin uuteen vaiheeseen liikenteessä. Ja kun näin kokenut ja korkealle noussut kettu kommunistisessa puolueessa näin sanoo, voi myös uskoa, että Kiinan panokset vetyautoihin lisääntyvät lähivuosina. Kallis hinta ja tuotannon pullonkaulat, kuten autoissa vaaditun platinan puute, ovat olleet viime vuosina esteinä. Silti Wanin mukaan vetymoottoreiden teknologia on kehittynyt vakaammaksi ja halvemmaksi, ja niitä voitaneen lähivuosina käyttää yhä enemmän esimerkiksi busseissa.
Financial Times (10.6.2019): “Why ‘cracking seven’ is a big deal for China’s currency” ($)
Murtuuko seiska? Siis, ylittääkö dollarin arvo jo seitsemän juanin rajan? Sitä markkinoilla tarkkaillaan kovasti, ja hiljan dollari on käynyt 6,9 juanissa. Kiinan keskuspankki on puolustanut renminbin arvoa kovasti, mutta kauppasota ja Trumpin oikut uhkaavat painaa valuuttaa alle psykologisena pidetyn rajan. Tiistaina Kiinan keskuspankki ilmoitti laskevansa liikkeelle velkakirjoja Hongkongissa ja näin imevänsä spekulanteilta rahaa markkinoilla, jotta paineet eivät kohdistuisi itse valuuttaan. Sinänsä juanin ja dollarin suhde on helppo ja vähän pelkistettykin hermopelin mittari, ja todelliset valuuttaekspertit kertovat FT:lle seuraavansa ennemmin erään laajemman valuuttakorin muodostamaa indeksiä — ja sitä, painuuko kyseisen indeksin luku alle 92:n.
South China Morning Post (6.6.2019): “In China’s industrial hinterlands, state subsidies run deep and appetite for reform is low despite US demands”
Valtionyritykset ja niiden tehottomuus ovat palanneet voimakkaasti Kiinan taloudesta käytävään keskusteluun. SCMP:n jutussa vieraillaan Kiinan teollisilla sydänmailla, joita ei tosiaankaan asuta ketterät kiinalaiset yksityisyrittäjät, joiden sisäsyntyistä yrittäjyyttä ulkomaalaiset yritysjohtajat julistavat juhlapuheissaan. Ei, näillä paikkakunnilla asuu muutosvastarintaisia tehdastyöläisiä, joiden elämänrytmi käy tehtaiden kellokorttileimausten tahtiin. Paikkakunnilla jossa rautainen riisikuppi, elinikäinen työsuhde, on edelleen aineellisen elämän perusta ja paikallistalouksien selkäranka.
Turvatuista eduista huolimatta tehdaspaikkakuntalaisten turvallisuudentunnetta kiristävät kauppasota ja poukkoilevasti etenevä uudistuspolitiikka, jonka myrskynsilmän muodostaa valtionyritysten kohtalo. Valtio kantaa saavikaupalla rahaa yritysten taseisiin mutta tulokset rämpivät tehottomuuksien takia mudassa. Irtikään ei voi päästää, sillä se tietäisi laajamittaisia ja hankalia levottomuuksia sekä mittaamatonta arvonlaskua omistajille, uskollisille puoluetovereille.
Project Syndicate (5.6.2019): “What to Do About China?”
Taloustieteilijä Brad DeLong arvioi, että Yhdysvaltain pyrkimys kovistella Kiinaa voi hyvin vain jatkaa maan omaa suistumista pois maailman kärkimaan paikalta — joka oli hänen mukaansa alkanut jo George W. Bushin valinnasta vuonna 2000. DeLongin mukaan Yhdysvaltain pitäisi nyt osoittaa olevansa Kiinaa parempi ja vähemmän korruptoitunut valtio, parantaa teknologiateollisuuttaan, järjestää infrastruktuurinsa ja terveydenhuoltonsa kuntoon sekä rajoittaa superrikkaiden vaikutusvaltaa. Silloin Yhdysvalloilla olisi enemmän diplomaattista voimaa toimia yhdessä muiden kanssa Kiinan esiin tuomaa geopoliittista haastetta vastaan. Helpommin sanottu kuin tehty, vai kuinka?
Uusi Suomi (3.6.2019): “Posti varoittaa Kiina-nyssäköiden katastrofista — Syynä Rinteen hallituksen verolinjaus”
Suomen uusi hallitus haluaa poistaa verovapauden alle 22 euron hintaisilta pikkupaketeilta, joita esimerkiksi Kiinasta vyöryy maahan 14 miljoonaa kappaletta joka vuosi. Määrää selittää pitkälti juurikin verovapaus, mutta Tullissa pelätään nyt pikkupakettien jumittuvan varastoihin, ellei veroasioita ole onnistuttu hoitamaan jo ennen paketin tilaamista. Niin tai näin, AliExpressistä yksittäisen lusikan lentorahdilla kotiovelleen tilaavat suomalaiset joutuvat varautumaan pahimpaan.
Wall Street Journal (31.5.2019): “1989 and the Birth of State Capitalism in China”
Vuonna 1989 Kiina käänsi selkänsä poliittisen avautumisen lisäksi myös liberaalille talousajattelulle. Avautumispolitiikan ensimmäisen vuosikymmenen aikana vallinnut yritysvetoinen kasvumalli vaihtui valtionyrityksiin, ulkomaankauppaan ja investointeihin nojaavaan valtiokapitalismiin. Pekingin kasvumalliksi ristitty talouspolitiikka on kuitenkin tullut tiensä päähän, mutta nykyhallinto kuuntelee taloustieteilijöitä yhä laiskemmalla korvalla. Samaan aikaan yliopistoissa sekä yhteiskunta- ja taloustieteiden tutkimuslaitoksissa liberaalia talouspolitiikkaa kannattavien taloustieteilijöiden on yhä vaikeampi saada tekstejään julkaistua. Politiikka edellä menevä talous ei tee rakenteellisten uudistuspaineiden ristiaallokossa luovimista helpommaksi.
Lyhyesti:
- Reuters (13.6.2019): Liu He: Lisää tukea kauppasodassa kärvistelevälle Kiinan taloudelle!
- Bloomberg (13.6.2019): BMW:n tulos parani huomattavasti, kun se siirsi katumaasturiensa valmistuksen Yhdysvalloista Kiinaan välttääkseen autotullit.
- Helsingin Sanomat (10.6.2019): Kiinan kauppaylijäämä Yhdysvaltoihin singahti ennätyslukemiin — taustalla vientiyritysten pelko uusista tullimääräyksistä.
- Reuters (7.6.2019): Huawein kiirastuli ei ota laantuakseen — Facebook kielsi sovellustensa asentamisen yrityksen kännyköihin.
- Kauppalehti (5.6.2019): Nokian vanha alihankkija, latureita ja adaptereita valmistava Salcomp myydään Lingyi iTechille 88 miljoonalla eurolla.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (13.6.2019)
- Kiinan tuonnin lasku kertoo heikosta kotimaisesta kysynnästä ja tuotantoketjujen muutoksista
- Yhä useampi kiinalainen työskentelee palvelusektorilla
- Kiinan inflaatio kiihtyi hieman elintarvikkeiden vetämänä
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (6.6.2019)
- Kiina tiukensi retoriikkaansa Yhdysvaltoja kohtaan
- Toisessakin kiinalaispankissa paljastui ongelmia
- Kiinan BKT:n rakenne muuttuu hitaasti
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Hevonjäärään hakattavaksi — ja heittämällä huippuyliopistoon.
South China Morning Post (13.6.2019): ”From cosplay to cause play: why Communist Party is holding door open for revival of traditional Chinese clothing”
Hanfu-liike eli han-dynastian aikaiseen vaatemuotiin hullaantuneiden perinneliike leviää Kiinassa. Liikkeen ilosanomaa levittävät etenkin supersuositut, muinaiseen Kiinan sijoittuvat pukudraamat mutta hanfuilulla on myös kommunistisen puolueen siunaus. Puolue pitää kiinalaiseen kulttuurin kohdistuvaa kiinnostusta erinomaisena asiana ja muun muassa puolueen nuorisoliitto on järjestänyt perinteisen kiinalaisen vaatetuksen konferenssin, jossa hanfulla on ollut näkyvä rooli. TV-sarjoista ja politiikasta riippumatta hanfu-vaatteiden suosio saattaa piillä vaatteiden yksinkertaisessa mukavuudessa: tilavissa silkkikaavuissa liikuskelu on nautinnollisempaa kuin farkuissa tai länsiasussa, etenkin kuumankosteiden kesäkuukausien aikana.
Yle (8.6.2019): ”Kiinan kuuluisassa ylioppilastehtaassa voi saada kepistä, mutta moni haluaa lapsensa juuri sinne — Li Ding käy koulua 17 tuntia päivässä“
Sarjassamme “Kiina on suuri maa, jossa on ihan kaikkea” Maotanchangin lukiokylä on kiinalainen kuriositeetti par excellence. Yksinomaan Kiinan ylioppilaskirjoituksissa gaokaossa pätemiseen erikoistunut paikkakunta houkuttelee oppilaita ympäri maata kovilla tuloksillaan. Kaupungin parinkymmenentuhannen oppilaan lukio on noussut valtakunnallisesti tärkeäksi preppauslukioksi, jonne epätoivoiset vanhemmat laittavat lapsensa hyvän yliopistopaikan takaaman sosiaalisen nousun toivossa. Maotanchangissa oppimisen tukena on kiinalaisen koulutusperinteen koko repertuaari: spartalainen kuri, ruumiilliset rangaistukset sekä toistakymmentä tuntia kestävät koulupäivät. Epäinhimillisestä uurastamisesta huolimatta monet näkevät uhrauksen kannattavana investointina. Ei ole epätavallista, että Maotanchangista yliopistoon ponnistavat useilta luokilta kaikki oppilaat.
ABC (4.6.2019): “Tiananmen Square 30th anniversary: Chinese-Australian artist Badiucao reveals his identity”
Twitterissäkin vakituisesti vaikuttava pilapiirtäjä ja aktivisti Badiucao paljasti kasvonsa Australian yleisradioyhtiö ABC:n dokumentissa, joka esitettiin Tiananmenin vuosipäivänä. Taiteilijan mukaan Kiinan viranomaiset löysivät hänen perheensä Kiinassa ja uhkailivat tätä. Vieläkään Badiucao ei paljasta oikeaa nimeään, juuri perhettään suojellakseen, vaan kehottaa Kiinan internet-aktivisteja suojelemaan yksityisyyttään. Badiucao kertoo itse päättäneensä ryhtyä poliittiseksi aktivistiksi ja pilapiirtäjäksi löydettään ystäviensä kanssa Tiananmenin mielenosoituksia käsittelevän dokumentin internetistä 10 vuotta sitten. Hän ei omien sanojensa mukaan itse ollut silloin tiennyt kesäkuun 1989 tapahtumista mitään.
The New York Times (2.6.2019): “Learning China’s Forbidden History, So They Can Censor It”
Jotta Kiinan nuoret sensorit voisivat hoitaa leiviskänsä kunnolla joutuvat he opiskelemaan uskomattoman määrän itselleen uusia tapahtumia maansa historiasta, kuten mitä tapahtui Pekingissä 4.6.1989. Tiedot luonnollisesti päivittyvät jatkuvasti puoluejohdon antaessa uusia listoja vältettävistä aiheista. Jos tehtävä tuntuu liian helpolta on Kiinan nettikansa lisäki kehittynyt uskomattaman taitavaksi kiertelemään sensuuria erilaisin eufemismein ja meemein, jotka on myös tunnettava. New York Timesin artikkeli avaa mielenkiintoisia näkymiä Kiinan “sensuuriteollisuuteen”, jonka osaamisesta on alettu varovaisesti kiinnostua myös someraivoon ja vihapuheeseen kyllästyneessä lännessä.
The New York Review of Books (11/2019): “China’s ‘Black Week-end’”
NYRB:n arviossa Bao Pun toimittama teos The Last Secret: The Final Documents from the June Fourth Crackdown, joka esittelee Kiinan puoluejohdon pian Tiananmenin tapahtumien jälkeen järjestämää salaista kokousta. Kirja lyö pöytään kokouksen pöytäkirjat ja lausunnot Andrew Nathanin kaltaisten tutkijoiden kommentoimina ja tarjoaa hyvin mielenkiintoisen ja uudenlaisen katsauksen Tiananmenin tapahtumien ytimeen.
Lyhyesti:
- Sixth Tone (13.6.2019): Tuore tutkimus kertoo, että pilveä poltettiin päihtymystarkoituksessa Kiinassa jo 2500 vuotta sitten.
- Radii (12.6.2019): Kiinalaisten matkavaraukset viisinkertaistuivat gaokao-kokeiden jälkeen. Suosituimpia kohteita Sanya, Xiamen.
- Helsingin Sanomat (6.6.2019): Kiinalaistutkijan suorittama luvaton geenimuokkaus saattanut altistaa potilaat hengenvaaraan tavallisille taudeille
- Sixth Tone (5.6.2019): Kiinan kuumin design- ja taidetrendi on nyt wenchuang eli kulttuuri-luovuus
Katsele & kuuntele
Yle Areena (10.6.2019): “Ulkolinja: Donald Trumpin kauppasota”
Kauppasota kahden suuren välillä kärjistyi, ja Donald Trump päätti nostaa kiinalaisten tuotteiden tullimaksuja. Tullien hyödyistä ja haitoista on keskusteltu kiivaasti Valkoisessa talossa. Moni väittää, että tullit vain nostavat tuotteiden hintoja. Kuka maksaa laskun — tavalliset amerikkalaisetko?
CSIS China Power Podcast (6.6.2019): “Carbon, Climate, and China: A Conversation with Barbara Finamore”
CSIS:n podcastissa aiheena Kiinan kamppailu hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja vihreän teknologian kehittämiseksi. Keksustelemassa Natural Resources Defense Councilin Kiina-ohjelmasta vastaava Barbara Finnemore.
Sinica (3.6.2019): “China’s New Red Guards: Jude Blanchette on China’s Far Left”
Sinicassa tarrataan varsin marginaaliseen mutta kiehtovaan ilmiöön, uusmaolaisuuteen Kiinassa. Marxististen opiskelijaliikkeiden tapaan uusmaolaiset nähdään kommunistisessa puolueessa jopa uhkaavampana liikehdintänä kuin liberaalia demokratiaa kuuluttavat toisinajattelijat, Jude Blanchette esittää. Resonoihan heidän arvomaailmansa enemmän sitä, mitä Kiina joskus tapasi olla.
Tapahtumat
- The Rise of Taiwanese and Hong Kong Identities and Their Implications for Beijing and Washington — University of Helsinki Conference
to 4.7.2019, Helsinki
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 28.6.2019. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.