28.6.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kansantasavallasta kantautui jälleen aimo annos mielenkiintoisia uutisia. Huawein kurmotus vaikuttaa avaavan jo ovia Nokialle ja Ericssonille Yhdysvalloissa. Sekä Ruotsin Utrikespolitiska Institutet että Suomen Upi julkaisivat mielenkiintoiset raportit Kiinan propagandasodasta sekä intensiivisestä LinkedIn-vakoilusta. Diplomatiarintamalla Kiinan lämmin suhde Filippiineihin on ottamassa takapakkia samaan aikaan kun planeetta odottaa henkeään pidätellen Donald Trumpin ja Xi Jinpingin tapaamista G20-kokouksen yhteydessä.
Tämän kirjeen myötä Kiina-ilmiöt jää kesälomalle. Palaamme kesän Kiina-ilmiöitä kartoittavalla numerolla 23.8. Toimitus kiittää lukijoita kuluneesta keväästä ja toivottaa mitä upeinta kesää! Syökää runsaasti suolamunajäätelöä ja sammuttakaa Kiina-tiedonjanonne Twitter-tilimme puolella, jossa päivystämme myös lomakauden yli.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Trollaako Duterte kiinalaistroolareita — ja omiaankin?
Financial Times (27.6.2019): “Vladimir Putin: friendship with China, ‘Donald’ and the rise of national populism” ($)
Vladimir Putin on tavannut Xi Jinpingin yhteensä 28 kertaa Xin noustua Kiinan ykkösmieheksi vuonna 2012. Financial Timesin haastattelussa Putin kehuu Kiinan osoittavan “lojaaliutta ja joustavuutta sekä kumppaneille että vastustajille”, mitä Yhdysvallat ei hänen mukaansa tee. Trumpia Putin kehuu, Yhdysvaltoja niinkään ei. Yhdysvaltain ja Kiinan välisen konfliktin — anglo-amerikkalaisin älykkötermein “Thukydideen ansan” — toteutumiseen Putin suhtautuu varovaisesti, joskin Venäjän johtajana hän myös suhtautuu skeptisesti siihen, riittääkö Yhdysvalloilla malttia pitää pää kylmänä erimielisyyksistä huolimatta.
Bloomberg (27.6.2019): “Huawei Personnel Worked with China’s military on Research Projects”
Huawein työntekijät ovat viime vuosikymmenen aikana osallistuneet ainakin yli kymmeneen tutkimusprojektiin Kiinan kansan vapautusarmeijan kanssa, Bloomberg uutisoi. Tutkimusprojektien aiheisiin kuuluivat muun muassa radioyhteydet ja tekoäly. Työntekijöiden nimet — sekä Huawein nimi — tulivat vastaan kiinalaisissa tieteellisissä journaaleissa ja internet-pohjaisissa tietokannoissa. Huawein mukaan yrityksellä ei ole yhteisiä tutkimusprojekteja armeijan kanssa, eikä se “ole tietoinen omien työntekijöidensä omissa nimissä julkaisemista tutkimuksista”. Toisaalta Bloombergin mukaan läheskään kaikkia tutkimusprojekteja ei tuoda julki niiden sensitiivisyyden vuoksi. Huawei-kriitikot muistuttavat tässä yhteydessä myös Huawein perustajan Ren Zhengfein armeijataustasta sekä puoluevaltion tiiviimmän siviili- ja sotilastahojen yhteistyön politiikasta.
Bloomberg (27.6.2019): “Duterte in U-Turn Says China Can’t Fish Philippines Waters”
Kovasta populistisesta puheestaan tunnettu Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte vaikuttaa tehneen retorisen kuperkeikan Kiina-politiikassaan. Etelä-Aasian johtajien tapaamisessa Duterte varoitti Kiinan hatarista vaatimuksista Etelä-Kiinan merellä. Duterte kuitenkin huomautti, ettei hän kykene estämään kiinalaiskalastajien toimintaa aluevesillään. Vain päivää aikaisemmin Duterte oli ilmaisi olevansa valmis sallimaan kalastuksen, mikä kohtasi filippiiniläisviranomaisten vastustuksen “perustuslain vastaisena”. Jo ennen Duterten sahaavia lausuntoja Kiinan ja Filippiinien suhteet olivat olleet koetuksella, sillä Manilassa osoitettiin mieltä merellä “törmäyksen kohteeksi” joutuneen filippiiniläisaluksen puolesta. Filippiiniläisten mielestä törmäys oli tahallinen ja osoitus Kiinan laajentumishaluisesta agressiivisuudesta. Duterten vastausta Kiinalle mielenosoittajat syyttivät “heikoksi”. Kansallismielistä kiinalaisvastaisuutta Filippiineillä on ruokkinut merikiistojen ohella myös maahan saapuva halpa kiinalainen työvoima.
Utrikespolitiska Institutet (25.6.2019): ”China’s propaganda campaign in Sweden, 2018–2019”
Ruotsin ulkopoliittinen instituutti käy läpi Kiinan julkisuuskampanjaa Ruotsissa muun muassa mediaa, poliitikkoja ja muita julkisuuden vaikuttajia kohtaan. Siihen ovat liittyneet muun muassa kirjankustantaja ja akateemikko Gui Minhain katoaminen ja pidätys, syksyllä raportoitu tapaus ruotsalaisessa hotellissa sekä Kiinan Ruotsin-suurlähettilään Gui Congyoun äkäiset viestit. Tutkijat pitävät parhaimpana selityksenä julkisuuskampanjalle nimenomaan suurlähettilään omaa aktiivisuutta ja halua tehdä vaikutus viskaaleihin Pekingissä. Menestystä kampanjalla ei ole saatu, vaan näkemys Kiinasta on ruotsalaisessa keskustelussa kääntynyt kielteisemmäksi.
Yle (25.6.2019): “Kiinan imagonrakennus nielee paljon rahaa ja pehmeä voima ulottuu opiskelijoista pandoihin — länsimaita on kuitenkin vaikea hurmata”
Poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen voiman ohessa Kiina pyrkii myös pehmeän voiman suurvallaksi. Kiina sijoittaa vuosittain miljardeja dollareita luodakseen itsestään viehättävän mielikuvan, mutta Ylen haastatteleman tutkija Jukka Aukian mukaan ainakaan länsimaat eivät ole vieläkään vakuuttuneet. Toisaalta esimerkiksi Afrikassa ja Venäjällä mielikuvat Kiinasta ovat huomattavasti positiivisemmmat.
Focus Taiwan (23.6.2019): “Protesters gather in Taipei, asking ‘red media’ to leave Taiwan”
Tuhannet mielenosoittajat valtasivat Taipein sateiset kadut vaatien “punaisen median” karkottamista Taiwanin kamaralta. Punaisella medialla viitataan Kiinan kommunistisen puolueen tukemiin taiwanilaisia mediataloihin, kuten Want Want China Times Media Groupiin, joiden pelätään levittävän salakavalasti kansantasavallan propagandaa ja syövän pohjaa Taiwanin demokratialta. Mielenosoitusta ja punaisen median levittäytymistä analysoi myös Ketagalan Media.
Helsingin Sanomat (21.6.2019): “Kiinan ja Pohjois-Korean johtajien tapaaminen päättyi vakuutteluihin tiiviistä suhteista, maita yhdistävät kiristyneet välit Yhdysvaltoihin”
Diplomaattisella rintamalla merkittävin tapahtuma oli Xi Jinpingin ensimmäinen matka Pohjois-Koreaan kaksipäiväiselle valtiovierailulle. Edellisen kerran Kiinan valtionpäämies (Hu Jintao) on käynyt Pohjois-Koreassa vuonna 2005, mikä kuvaa liittolaismaiden suhteiden tilaa. Tämänkertainen tapaaminen olikin lähinnä symbolisesti merkittävä, sillä mitään olennaisia julistuksia ei annettu eikä mahtipontisia pöytäkirjoja allekirjoitettu. Kansan päivälehti julisti kuitenkin maiden kulkevan käsi kädessä kohti valoisaa tulevaisuutta.
Ulkopoliittinen Instituutti (19.6.2019): “Geostrategically motivated co-option of social media: The case of Chinese LinkedIn spy recruitment”
Mistä ihminen voi tietää, että hän on saavuttanut merkittävän aseman? Siitä, että ystävällisen oloiset kiinalaiset pommittavat viestein LinkedInissä. Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan tuoreen raportin mukaan kiinalaiset vakoojat pyrkivät erityisesti LinkedInin kaltaisten medioiden kautta luomaan yhteyksiä poliittisesti ja taloudellisesti vaikutusvaltaisiin eliitteihin ja puristamaan heistä imartelun ja silkan rahan avulla arkaluontoisia tietoja. Somemenetelmän paljastaminen laajalle yleisölle syö kuitenkin vakoojien menetelmän voimaa mistä hatunnosto Upille ja Aaltolalle! Raportin noteerasi myös esimerkiksi Helsingin Sanomat.
The China Tribunal (17.6.2019): “Final Judgement and Report 17th June 2019”
Elinryöstöihin perustuva sisäelinbisnes jatkuu Kiinassa entisellä mallillaan poliittisista lupauksista huolimatta. Lontoolaisen itsenäisen selvitysryhmä China Tribunalin tuoreimman selvityksen johtopäätökset ovat kylmääviä: falungongilaisia, uiguureja, tiibetiläisiä, kristittyjä ja muita mielipidevankeja pannaan hengiltä, heidän sisäelimensä otetaan talteen ja myydään joko oman maan kansalaisille tai “elinsiirtoturisteille”. Tribunaalin mukaan elinsiirtojen odotusajat ovat kansainvälisessä vertailussa hämmästyttävän lyhyitä eikä suoritettujen elinsiirtojen valtava määrä yksinkertaisesti vastaa vapaaehtoisten luovuttajien määrää. Elinluovutuksia tehtailevia laitoksia ja muita fasiliteetteja on ponkaistu pystyyn toimivan elinluovutusjärjestelmän puuttuessa kokonaan. Elinsiirtoasiakkaat ovat voineet jopa varata elimiä etukäteen. Kiinalaisviranomaiset luonnollisesti kiistävät syytökset ja painottavat, että ongelma on ratkaistu. Väitteitä tukevat todisteet puuttuvat.
Helsingin Sanomat (15.6.2019): ”Hongkongissa suurmielenosoitukset nostattanut luovutuslaki lykkääntyy, asiantuntijan mukaan hallitus taipui pakon edessä”
Hongkongissa maalinsa saavuttaneiden mielenosoitusten historiaa tehdään näemmä noin 15 vuoden välein, kun luovutuslaki meni jäihin vajaat pari viikkoa sitten. Tämä on erityisen merkittävää, sillä olemme raportoineet useista huolestuttavista merkeistä, jotka ovat saaneet kaksi järjestelmää näyttämään yhä enemmän toisiltaan. Lopulta mielenosoittajien luoma paine ilmeisesti kasvoi liian kovaksi ja hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti lykkäävänsä lakiesitystä hamaan tulevaisuuteen. Luovutuslakia vastustettiin jopa ennätyksellisen laajasti, jos järjestäjien ilmoittamat kahden miljoonan mielenosoittajan luvut pitävät paikkansa.
Pitää myös korostaa, ettei tarina ole vielä ohi. Aktiivisimmat mielenosoittajat eivät lepää, ennen kuin lakiesitys kuopataan kokonaan, kiinniotetut mielenosoittajat vapautetaan ja Carrie Lam eroaa. G20-kokouksen alla kansainvälisissä lehdissä ilmestyi vetoomus, että osanottajamaat seisoisivat Hongkongin tukena luovutuslakiasiassa. Lopulta luovutuslakivääntö oli arvovaltakysymys, josta Kiina sai siipeensä. Onkin kiintoisaa seurata, kuka kantaa vastuun. Oletettavaa on, että Carrie Lamin asunnon kattotuulettimeen lentää likaa. BBC teki myös henkilökuvan Hongkongin ensimmäisestä naispuolisesta hallintojohtaja Lamista, joka poliittisen uransa vuoksi luopui Britannian kansalaisuudestaankin.
Foreign Policy (14.6.2019): ”Belgium’s Beijing Embassy Calls Chinese Cops on Uighur Family”
Uiguurivähemmistöön kuuluvan Ablimit Tursunin perheenyhdistämistarina on tarina konsulien täydellisestä epäonnistumisesta. Belgiasta turvapaikan saanut Tursun yritti saada perheensä maahan, mutta asian hoitaminen osoittautui Belgian Kiinan-suurlähetystöllä hengenvaaralliseksi. Xinjiangissa asuvien vaimon ja lasten piti ensin matkustaa Pekingiin kahdesti hoitamaan viisumiasioita, mikä oli omiaan herättämään viranomaisten mielenkiinnon. Belgian suurlähtetystöön päästyään vaimo ei halunnut lähteä pois, vaan pyysi turvaa, kunnes hänelle myönnettäisiin viisumi. Homma kärjistyi siihen, että lopulta Belgian suurlähetystö pyysi kiinalaispoliisia astumaan lähetystöjen porttien sisään hakemaan perheen pois. Tursun ei pian tämän jälkeen ole saanut perheeseensä yhteyttä. Belgian kommentti asiaan oli, että pienen maan on viisasta välttää konflikteja Kiinan kanssa.
Lyhyesti:
- Foreign Policy (25.6.2019): Joko Spratly-saarten vesiltä nousee pirusti kalaa, tai sitten osa sadoista alueella olevista kalastusaluksista onkin Kiinan sotilasaluksia.
- Reuters (24.6.2019): Kiina ei halua Hongkongia G20-kokouksen agendalle.
- South China Morning Post (26.6.2019): Australialaisten lisääntyvä epäluottamus Kiinaa kohtaan näkyy tilastoissa.
- South China Morning Post (26.6.2019): Kiinalaiset diplomaatit ovat lobanneet vahvasti eurooppalaisten tuen saamiseksi Trumpin “pitämiseksi neuvottelupöydällä”.
- Nautilus (13.6.2019): Kiinalainen supersovellus WeChat tietää käyttäjistään kaiken — siis kirjaimellisesti ihan kaiken.
Talous
Kuumaa: Minä lähden Pohjois-Koreaan, vaihdan farkut zhongshan-asuun.
Helsingin Sanomat (27.6.2019): “Maailma jännittää Trumpin ja Xin tapaamista Japanissa: ”On tehty sellainen virhe, että tullit on tuomittu vain Trumpin hulluudeksi ””
Trumpin ja Xin tapaamiselta G-20-maiden tapaamisessa Japanissa ei odoteta ihmeempiä. Synkimmissä kauppasodan ennusteissa povataan globaalia taantumaa ensi vuoden alkuun. Trump kun on uhannut laajentaa tullit koskemaan kaikkea Kiinan Yhdysvaltoihin kohdistuvaa vientiä vastaan. Tukea Trumpille on odotettavissa sekä demokraattien että republikaanien keskuudessa.Yhdysvalloissa Kiina nähdään yhä enenevissä määrin puoluerajat ylittävänä uhkana. Toisaalta Trumpilla ei myöskään ole varaa huonoksi tulkittuun diiliin Kiinan kanssa, sillä se sataisi Trumpin haastavien demokraattien eduksi. Myöskään Xin ei odoteta suostuvan toisiin “kasvojen menettäjäisiin” Hongkongin mielenosoitusten jälkeen. Kiina tuskin suostunee muutoinkaan valtionyritystensä aseman ja niihin liittyvän tukiaisjärjestelmän muuttamiseen. Jonkinlainen sopimus saattaa kuitenkin analyytikoiden mukaan olla tiedossa, tai ainakin lupaus uudesta aikarajasta.
Bloomberg (26.6.2019): ”China’s Big Brother Casinos Can Spot Who’s Most Likely to Lose Big”
Edellisen kerran Macaon kasinoista kirjoittaessamme kerroimme, että Kiinan hiipuvat kasvuluvut ovat nakertaneet pelikeitaiden tuottoa. Mutta entä jos ne yhä harvemmat, joilla ylimääräiset miljoonat polttelevat taskuissa, häviäisivät aina? Tätä Macaossa ainakin yritetään saavuttaa tekoälyn avulla, joka pystyisi pelaajan maneereista tulkitsemaan riskipitoisemman — siis tappiollisemman — pelitavan. Bloombergin mukaan kasinoille on mallailtu ainakin huoneiden pylväisiin asennettavia huomaamattomia korkearesoluutiokameroita ja radiotaajuustunnisteilla varustettuja pelimerkkejä ja -pöytiä. Koneanalyysin avulla pelinhoitajat voivatkin keskittyä hoivaamaan tyhmänrohkeita vonkaleita sen sijaan, että kestitsisivät jokaista nössöä ja tyhjätaskua.
Reuters (25.6.2019): “Exclusive: In push to replace Huawei, rural U.S. carriers are talking with Nokia and Ericsson”
Huawein epäonni on Nokian onni, kuten vanha kansa on sananparrellaan jo pidempään enteillyt. Nyt viimein tästä on saatu todellista näyttöä, kun Yhdysvaltain sydänmaiden internetin tarjoajat ovat kurottaneet kohti Pohjolaa Huawei-kiellon jälkeen. Palveluntarjoajat kertovat Reutersille, että yhteyttä on otettu sekä Nokiaan että Ericssoniin. Mutta vielä pitäisi saada hinta kohdilleen, Huawein verkkolaitteiden hinnan kun kerrotaan olleen noin puolet kilpailijoiden hinnoista. Yhdysvalloissa on jopa maaseudun langattomia yhteyksiä tarkkaileva järjestö, josta kerrotaan, että reitittimien ja mokkuloiden vaihto tulisi maksamaan jopa miljardi dollaria. Keskusteluissa tuskin edettäneen ennen kuin kongressi on hyväksynyt 700 miljoonan tukiaiset teknologioiden vaihtoon.
Bloomberg (24.6.2019): “China Meat Imports Hit Record as Pork Prices Jump on Swine Fever“
Kiinan epätoivoinen kamppailu afrikkalaista sikaruttoa vastaan on päättymässä tappioon, mikä näkyy siinä, että maailman suurin sianlihankuluttaja joutuu turvautumaan yhä enemmän tuontilihaan. Toukokuussa sianlihan tuonti kasvoi vuodentakaisesta jopa 45 prosenttia, mutta Bloomberg arvioi kauppasodan tuontiesteiden hillitsevän tuonnin kasvua. Myös banaanien tuonti käntyi nousuun, mutta yhteys sikaruttoon lienee olematon.
Handelsblatt (19.6.2019): “Wie China immer mehr Einfluss in Lateinamerika gewinnt”
Kiinan toimet Etelä-Amerikassa ovat jääneet kansainvälisessä mediassa aiheettomasti vähälle huomiolle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiina on rakentanut mantereelle ristiin rastiin kieli- ja kulttuuritaitoisista akateemikoista, lehtimiehistä, liikemiehistä ja diplomaateista muodostuvan tiheän verkoston, jolla on vaikutusvaltaa niin politiikan, talouden kuin kulttuurinkin saralla. Samaan aikaan Kiina näkee Etelä-Amerikan yhä enemmän sijoituskohteena ja markkinana omille tuotteilleen kuin vain raaka-aineiden myyjänä.
South China Morning Post (18.6.2019): “Chinese tourists flood North Korea as Beijing remains Pyongyang’s key ally”
Pohjois-Korealla menee surkeasti. Diplomaattisessa paitsiossa ja kauppasaarrossa räpiskelevä totalitaarinen valtio sai tänä keväänä kontolleen hellettä ja kuivuutta, jotka ovat suistamassa maan kaiken muun köyhyyden ja kurjuuden lisäksi nälänhätään. Onneksi isoveli kuitenkin jeesaa. Virallisesti Peking on sitoutunut YK:n pakotteisiin, mutta taivaalle ja maalle kiitos siitä, etteivät pakotteet koske turismia! Hätäapumassit saadaan kätevästi lähetetty uskollisille tovereille turistien taskuissa. Kiinan virallisesti ainoassa liittolaisvaltiossa vieraileekin tätä nykyä ennätysmäärä turisteja ja tiheimpään sesonkiaikaan turisteja on saapunut maahan jopa 2000 henkilön vuorokausitahtia.
Helsingin Sanomat (17.6.2019): “Komissio: Kiina nousi ensi kertaa suurimmaksi kaupan esteiden pystyttäjäksi EU-maille”
Molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö. Win-win. Osallistava kauppapolitiikka. Kiinalla riittää mukavia sanoja siitä, millainen maailman tulisi olla. Ja sitten on Euroopan komission raportti, joka linjasi Kiinan ensi kertaa suurimmaksi kaupan esteiden pystyttäjäksi EU-maille. Komissio löysi erinäisiä kaupan esteitä Kiinalta kaikkiaan 37, Venäjällä niitä on muutama vähemmän. Kiinan rajoitukset osuvat esimerkiksi turvallisuusteknologioihin ja ruoantuotantoon, ja rajoitusten alaisten kauppatavaroiden arvo on noin 26 miljardia euroa. Kaikkiaan viime vuosi oli vapaalle kaupalle varsin mollivoittoinen: komission mukaan kaupan esteitä kasattiin EU:lle yli 50 miljardin euron arvoiseen vientiin, kun luku oli vuotta aiemmin noin 23 miljardia.
Lyhyesti:
- Financial Times (26.6.2019): Frugiperdat leviävät viheliäisen nopeasti ympäri Kiinaa — yökkösvihulaiset mutustelevat satokasveja jo 19 maakunnassa.
- Reuters (26.6.2019): Mnuchin: Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasopimus on 90 prosenttisesti koossa!
- Politico (24.6.2019): Aina vain kovenee: amerikkalaiset teleyhtiöt saattavat joutua tulevaisuudessa valmistamaan laitteensa Kiinan ulkopuolella.
- South China Morning Post (20.6.2019): Talouslukujen luotettavuus on Kiinassa pitkään ollut kyseenalainen — nyt viranomaiset lupailevat nollatoleranssia tilastovääristelyä vastaan.
- Merics (18.6.2019): Kiinalaisten IT-firmojen vaikutusvalta on globaalia — Afrikassa teknologiajätit tiiviisti mukana mantereen digi-infrastruktuurin rakentamisessa.
- Financial Times (19.6.2019): Kiinassa kampanjoidaan ulkomaiden palvontaa vastaan — Hainanilla viranomaiset määränneet ulkomaalaisia nimiä kantavia hotelliketjuja vaihtamaan nimeään.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (27.6.2019)
- WTO varoittaa protektionismin kasvusta G20-kokouksen alla
- Shanghain ja Lontoon pörssien yhteistyöohjelma aloitti toimintansa
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.6.2019)
- Kiinan teollisuustuotannon kasvu oli toukokuussa historiallisen vaisua
- Kiina pysäytti omaa markkinatalousmaan asemaansa koskevan kanteen käsittelyn WTO:ssa
- Manner-Kiina ravistelee Hongkongia taloudellisesti ja poliittisesti
Kulttuuri ja ilmiöt
Kylmää: Suolamunajäätelö.
Reuters (21.6.2019): “China moves to suspend some history tests for U.S. college credit by 2020”
Vielä hetki sitten kiinalaiset opiskelijat pystyivät suorittamaan opintopisteitä historian aineissa ennen siirtymistä Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Mutta ei enää, sillä ilmeisesti kurssimateriaaleissa tai kirjallisuudessa on havaittu vaarallista, sosialismin kanssa huonosti yhteensopivaa ainesta, ja prosessi on laitettu jäihin. Jäädyttämisen tarkemmat syyt eivät ole tiedossa, mutta liittynevät Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kokonaisvaltaiseen jäähtymiseen.
Inkstone (19.6.2019): “Shanghai professor tells graduates to fight for liberty”
Shanghain Fudanin yliopiston englannin kielen laitoksen johtaja, professori Qu Weiguo kannusti vastavalmistuneita opiskelijoita itsenäiseen ajatteluun, yksinkertaistavien “itä-länsi”-dikotomioiden hylkäämiseen ja täräytti vielä lopuksi pöytään kovan sitaatin Gandhilta: “Voitte lukita ruumiini, mutta ette voi koskaan vangita tahtoani”. Hieman pahaenteisesti Qu ennusti puheen jäävän hänen viimeisekseen, mikä voi Xi Jinping -ajattelun aikakaudella pitää valitettavasti hyvinkin paikkansa.
The New Yorker (17.6.2019): “Liu Cixin’s War of the Worlds”
Rehellinen ja kaunistelematon henkilökuva tämän hetken kenties kohutuimmasta tieteiskirjailijasta Liu Cixinistä. Liun suomeksikin käännetyt kirjat (Kolmen kappaleen probleema) edustavat modernin kiinalaisen tieteiskirjallisuuden kärkiteoksia. Mielenkiintoisessa jutussa kerrotaan kirjailijan omaa elämänhistoriaa lapsuudesta ensimmäiseen ammattiin insinöörinä ja lopulta kirjailijana sekä sivutaan tämän kokemuksia Henanin nälänhädästä, Tiananmenin verilöylystä ja maan ilmiömäisestä vaurastumisesta, tapahtumista, joista Liu on ammentanut paljon teoksiinsa. The New Yorkerin artikkeli on myös kuunneltavissa.
Financial Times (14.6.2019): “The art of Chinese dessert”
Kiinalaisten suhde makeisiin ruokalajin on läntistä traditiota eklektisempi. Kaikkea voi syödä kaiken kanssa. On makeita vihanneksia, makeaa lihaa ja makeaa riisiä. Makeita makuja sotketaan konstailematta happaman, suolaisen tai jopa tulisten makujen kanssa. Aterian päättäviin erityisesti makeisiin ruokalajeihin on Kiinassa käytetty vähemmän paukkuja kuin Euroopassa, mistä syystä varsinaista jälkiruokakulttuuria ei maassa ole sanan suoranaisessa merkityksessä päässyt syntymään. Eri makujen saumattoman fuusion mahdollistaa myös kiinalainen tarjoilutapa, jossa kaikki ruokalajit katetaan pöytään kerralla. Linkistä löytyy myös oiva resepti herkullisen kiinalaisen kurpitsapiiraan valmistamiseen. Tai jos olet Kiinassa, mene lähikiskalta ostamaan suolamunajäätelö.
Lyhyesti:
- Acabus (26.6.2019): Kiinan tämän hetken puhutuinta videopeliä syytetään plagiarismista.
- Helsingin Sanomat (24.6.2019): Hesarin arvion mukaan Wandering Earth on visuaalisesti tyylikäs mutta sekava elokuva.
- Yle (21.6.2019): Kesäloma tarkoittaa Kiinassa kesäkoulua ja kasapäin läksyjä.
- Forbes (20.6.2019): Aavekaupunkien lisäksi Kiinasta löytyy myös läjäpäin monumentaalisia “aavemuseoita”.
- Inkstone (20.6.2019): Kun kiinalainen pääsee käyttämään vapaata nettiä, hän ei hakeudu arkaluontoisille sivuille, eikä muuta mielipiteitään, kertoo tutkimus.
- Time Out Beijing (19.6.2019): Pekingin metrolinja 6:n vaunuissa on nyt viileästi ilmastoidut vaunut ja lempeämmin ilmastoidut vaunut.
Katsele & kuuntele
Sinica Podcast (20.6.2019): “A voice of reason within the Beltway: Ryan Hass vs. the so-called bipartisan consensus”
Sinican podcastissa teemana on Vyö ja tie -hanke ja tykittelemässä Ryan Hass, Barack Obaman Kansallisen turvallisuuden neuvoston Kiina-osaston johtaja. Maltillisena miehenä pidetty Hass varoittelee Yhdysvaltain kiristyneen Kiina-politiikan seurauksista, mutta ei usko että Trumpia edeltäneeseen aikaan on enää paluuta.
Merics (13.6.2019): “30 years after Tiananmen: Social movements are less likely in today’s China”
Joukko Kiina-eksperttejä keskustelee Mericsin podcastissa taivaallisen rauhan välikohtauksen historiallisesta merkityksestä, talouskasvua poliittisten oikeuksien sijaan -mallin tulevaisuudennäkymistä sekä vuoden 1989 levottomuuksien toistumisen todennäköisyydestä.
Tapahtumat
- Lecture: The Rise of Taiwanese and Hongkong Identities and their Implications for Beijing and Washington
to 4.7.2019, Helsinki
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran kuitenkin vasta kesätauon jälkeen 23. elokuuta 2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.