23.8.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kun tupakan sytyttää, niin bussi tulee, kuuluu tupakoitsevien bussin odottelijoiden sanonta. Yhtä varmasti Kiinan vaikutuspiirissä alkaa tapahtua toden teolla, kun Kiina-ilmiöt vetäytyy kesälaitumille. Todennäköisesti te, arvon tilaajamme, ette olekaan joutuneet kärsimään Kiina-tyhjiössä ollessamme poissa, sillä jokainen uutistötterö tuuttasi apokalyptisiä kuvia Hongkongin kaduilta. Ottipa kauppasotakin jälleen käänteen huonompaan, mutta siitä lisää tuonnempana.
Syksyn ensimmäiseen numeroon olemme koostaneet mielenkiintoisimmat asiat, jotka tapahtuivat sillä välin, kun olimme vuorautuneina Tummeliin jossain laiturin nokassa. Vaikka valvovaa silmää kirveltää Hongkongin katujen kyynelkaasu, katsahdamme myös suurvaltasuhteisiin ja ihmisoikeuksiin. Ihmettelemme myös, miksi Tampereelta käsin johdettu Classic FM ei enää kerro meille mukavia asioita Kiinasta ja miksi Kouvola–Kiina-junan kulku yskii. Tervetuloa jälleen mukaan nyt starttaavalle uudelle Kiina-ilmiöt kaudelle!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Turbulenssissa kohti seitsemänkymppisiä
Bloomberg (21.8.2019): “How Months of Protests Have Unfolded in Hong Kong”
Ei moni arvannut, että Hongkongissa oltaisiin kaduilla yli kolme kuukautta. Ja koko ajan tulee lisää öljyä, ei loppua näy. Alun perin luovutuslakiesityksestä alkaneet mielenosoitukset ovat laajentuneet koskemaan Hongkongin itsemääräämisoikeutta. Heinä–elokuun aikana mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisemmiksi molemmin puolin. Kyynelkaasu ja kumiluodit näyttävät uutiskuvien perusteella edelleen olevan osa jokaista viikonloppua jossain päin itsehallintoaluetta. Mielenilmausten ja hallinnon vastustuksen aikana mielenosoittajat ovat alkaneet myös vaatia itsenäisen selvitysryhmän perustamista tapahtumien ja virkavallan toimien lainmukaisuuden selvittämiseksi. Hallinto on jyrkästi kieltäytynyt selvitysryhmän perustamisesta mutta on kertonut voivansa harkita sitä kun mielenosoitukset ovat rauhoittuneet.
Kiina todennäköisesti ajatteli mielenosoitusten ja niiden aiheuttaman epäjärjestyksen kääntyvän pian itseään vastaan. Selvästikään näin ei ole ollut, sillä viikko sitten mielenosoitukset keräsivät järjestävän tahon mukaan noin 1,7 miljoonaa osallistujaa. Lisää on myös luvassa, sillä seuraavaksi suurmielenosoitukseksi suunnitellaan valtavaa ihmisketjua Baltian vuoden 1989 esikuvan mukaisesti. Jos Kiina aluksi pyrki vaikenemaan tilanteesta, on keskushallinnon närkästys tilannetta kohtaan jo silmiinpistävää. Hongkongin rajalle mantereen puolelle marssitettiin tuhansia puolisotilaallisia poliiseja.
Oma lukunsa Hongkongin mielenosoitussaagassa on ollut Pekingin masinoima mediaoffensiivi. Pekingin pyrkimykset luoda erilaisia narratiiveja kansainväliselle ja kotimaisella yleisölle ovat tulleet selviksi. Ulkomaille Peking on muun muassa viestittänyt, ettei Hongkongista tule seuraavaa Tiananmenia, mutta samaan aikaan lietsonut kotimaisessa mediassa rankaisumentaliteettia ja esittänyt mielenosoitukset ulkomaiden, etenkin Yhdysvaltojen pyrkimyksenä ujuttaa “värivallankumous” Kiinaan. Peking on kriisin aikana myös uhannut Hongkongia väkivaltaisella väliintulolla. Ja mikä pahinta, joku epäonninen kiinalaiskaaderin poika joutui jälleen laittamaan lippiksen väärin päin päähän ja riimittelemään pro-Kiina-räpin. Peking on myös osoittanut närkästystään ulkomaisten somejättien toimintaan, nämä kun päättivät poistaa mellakoihin törkeällä poliittisella loanheitolla osallistuneita tilejä. Twitterin tutkinnan mukaan Kiinasta on masinoitu ilmiselvä informaatiohyökkäys Hongkongiin.
Mielenosoituksen tueksi on ympäri maailman järjestetty tukimielenilmauksia, jotka tuoneet paikalle myös sankoin joukoin vastamielenosoittajia. Kohtaamisissa usein lukumäärältään ylivoimasten puoluemielisten vastamielenosoittajien kanssa ei ole aina vältytty yhteenotoilta (esimerkki Australiasta), mutta ainakin Helsingissä kaikki taisi sujua rauhallisesti viime lauantaina.
Buzzfeed (20.8.2019): “These New Facebook Ads From Chinese State Media Want You To Believe Xinjiang’s Muslim Internment Camps Are Just Great”
Kiina näyttää lisäävän kierroksia infovaikuttamiseensa myös kansainvälisellä kentällä. Buzzfeedin mukaan kiinalaiset tahot kuten Global Times ovat ostaneet Facebookissa ja Twitterissä mainoksia, joissa Xinjiangin työleirien oloja kuvaillaan lokoisiksi ja rennoiksi. Ihmisoikeuksia ja uskonvapautta kunnioitetaan, ja leirien ammatillinen koulutus tarjoaa kirkkaan valon pilkahduksen uiguurien synkkään tulevaisuuteen. Samat kiinalaiset valtionmediat olivat ostaneet mainoksia myös mollatakseen Hongkongin mielenosoittajia. Jonkinlainen strategian muutos “Kiinan tarinan kertomisessa” on siis käynnistymässä.
Helsingin Sanomat (18.8.2019): “Tampereella toimii salaperäinen mediakeskus, joka on tuottanut kivaa Kiina-kuvaa kaikkialle maailmaan — Perustaja kertoo viimein, mistä operaatiossa on kyse” ($)
Tampereelta käsin operoinut, mystinen GBTimes levitti suomenkielistä Kiina-myönteistä sanomaa esimerkiksi Classic FM:n radioaalloilla. Hesari haastatteli yhtiön johtohahmoa, joka avautui vuosien jälkeen hämäräperäisen yhtiönsä toiminnasta. Syy avautumiseen on selvillä: GBTimes ei saa enää miljoonarahoitusta Kiinan valtio-omisteiselta kansainväliseltä radioasemalta. Mielenkiintoinen juttu käy läpi Suomesta johdetun soft power offensiivin vaiheita, mutta jättää auki vielä suuremman tason kysymyksen: miksi Kiinassa on nyt päätetty vaihtaa strategiaa ja luopua tyystin GBTimesin kaltaisista “yksityisistä” mediatuottajista propagandan välineinä?
AFP (18.8.2019): “A bad year for Xi clouds Communist China’s 70th birthday celebrations”
Kiinan kansantasavalta juhlii lokakuussa 70. vuotissyntymäpäiviään, mutta kauppasota, Hongkongin mellakat ja Kiinan kansainvälisen maineen heikkeneminen droppaavat ikävästi juhlatunnelmaa. Kansainvälinen vastapuhuri kolhii Xin asemaa puolueen kokassa, mutta puoluelaivan kurssia ne eivät muuta. Päinvastoin! Xihin nojaavan poliittisen painovoiman tapahtumahorisontissa vastoinkäymiset jos mitkä todistavat tarpeesta tarrautua yhä tiukemmin puolueen viitoittamaan kehityspolkuun. Samaa ajatusta pyöritteli Global Times -äänenkannattajalehden päätoimittaja Hu Xijin Twitterissä. Hun mukaan Yhdysvaltain kuritustoimet ovat heikentäneet kiinalaisten mahdollisuuksia hyvään elämään, ja siksi yleinen mielipide on kääntynyt Yhdysvaltoja vastaan. Hongkongin mielenosoitukset ovat Hun mukaan puolestaan osoitus siitä, miten länsimainen demokratia on rikki.
The Economist (27.7.2019): “The junior partner: How Vladimir Putin’s embrace of China weakens Russia”
Kiinan ja Venäjän suhteet vaikuttavat ulospäin lämpimämmiltä kuin koskaan, mutta asiaa tarkemmin seuranneiden keskuudessa on jo pitkään vallinnut konsensus siitä, että suhde on kaukana tasa-arvoisesta win-win-kumppanuudesta. Rumemmin ilmaistuna Kiina vie ja Venäjä vikisee. The Economistin juttu tarjoilee syvällisen katsauksen maiden välisten suhteiden viimeisimpiin käänteisiin ja kysyy ajaako Venäjä vahingossa itsensä niin syvään riippuvuussuhteeseen Kiinan kanssa, että mikäli tuulet lännessä kääntyvät myöhemmin suotuisiksi, ei lohikäärmeen syleilystä voikaan enää pyristellä irti.
Center for Advanced China Research (15.7.2019): “The National Supervision Commission: From “Punishing the Few” toward “Managing the Many””
Kiina-thinktank Center for Advanced China Research tykitteli kesän aikana ilmoille neljä hyvin suositeltavaa feature-artikkelia. Artikkelit käsittelivät esimerkiksi Kiinan uuden kansallisen valvontakomission byrokraattisia muutoksia, Kiinan talouskasvun madonlukujen syvempää merkitystä, Kansan vapautusarmeijan kehitystä Xi Jinpingin valtakaudella sekä Kiinan “neljän suuren” valtionpankin rynnistystä Lähi-idän markkinoile. Erittäin suositeltava nivaska hc-luokan analyysejä Kiinan (talous)politiikan erityiskysymyksistä.
The Atlantic (12.7.2019): “The Chinese Influence Effort Hiding in Plain Sight”
Kiinan hämäräperäiset yritykset vaikuttaa länsimaiden politiikkaan ovat olleet jo pidemmän aikaa kuuma puheenaihe. Erityistä huolta on aiheuttanut Kiinan kommunistisen puolueen “Yhdistyneen rintaman työosasto” (United Front Work Department), jonka tiedetään ohjailevan ulkokiinalaisia moninaisin tavoin. The Atlanticin artikkeli esittelee kyseisen osaston toimintaa Saksassa, jossa esimerkiksi opiskelijajärjestöt työskentelevät ja jopa vakoilevat puolueen strategian mukaisesti. Myös Suomi mainitaan!
Helsingin Sanomat (11.7.2019): “Suomi arvosteli Xinjiangin vähemmistökansojen kohtelua 22 valtion kirjeessä, joka sai Kiinan ”hyppimään raivona””
Suomi ja 21 muuta maata (mm. Tanska ja Kanada) näpäytti Kiinaa lähettämällä YK:n ihmisoikeusneuvostoon kirjeen, jossa osoitettiin huolta Xinjiangin tilanteen vuoksi. Hieman myöhemmin 37 valtiota allekirjoitti puolestaan vastakirjeen, jossa Kiinan ihmisoikeustilannetta ylistettiin. Jälkimmäisen kirjeen allekirjoittaneiden joukossa oli sellaisia ihmislähtöisestä ja yleiseettisestä toiminnastaan laajalti tunnettuja maita kuten Venäjä, Saudi-Arabia, Kuuba ja Egypti! Myös valtaosa Lähi-idän muslimienemmistöisistä maista ilmoitti tukevansa Kiinan uskonveljilleen suorittamia jalomielisiä toimenpiteitä.
Lyhyesti:
- The Diplomat (23.8.2019): Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin ulkoministerit tapasivat. Kiina toivoo syvempää keskustelua kolmikon välille.
- Bloomberg (21.8.2019): Qatar irrottautui Kiinan ihmisoikeuksia tukevasta julkilausumasta.
- Yle (21.8.2019): Kiina ärtyi Britannian kommenteista Hongkong-kiistassa ja pidätti brittikonsulaatin työntekijän.
- SCMP (20.8.2019): Filippiinien presidentti Duterten määräyksestä maan vesillä seilailu luvanvaraiseksi — irtiotto Pekingiä myötäilevästä linjasta?
- University of Sydney (19.8.2019): Yhdysvalloista ei todennäköisesti Kiinan ohjuspuolustuksen haastajaksi kriisitilanteessa australialaistutkijoiden selvityksen mukaan.
- SCMP (19.8.2019): Isoveli valvoo ja valvottaa — Kiinasta löytyvät maailman valvotuimmat kaupungit turvakameroiden määrän perusteella.
- Reuters (13.8.2019) Itseään idässä etsivien reppureissaajien olot käyvät tukalaksi: Kiina on alkanut karkottaa ulkomaisia englanninopettajia.
- WhatsonWeibo (9.8.2019): Millaista somekeskustelua Kiinassa on käyty Hongkongin tilanteesta? WhatsonWeibo tiivistää!
- Xinhua (24.7.2019): Kiinan hallitus löi pöytään asevoimien uuden strategia-asiakirjan, “China’s National Defense in the New Era”.
Talous
Kuumaa: Kauppa hiipuu, junat väsyy, mutta hiilivoima porskuttaa.
CNBC (22.8.2019): “China threatens ‘countermeasures’ on trade, without saying more”
Toukokuusta asti jäissä olleet kauppaneuvottelut käynnistyivät heinäkuun lopulla, kun Yhdysvaltain edustajat tapasivat kiinalaiskumppaneitaan Shanghaissa. Pian kauppaneuvotteluita seurasi Kiinan ilmoitus, että se on jo heinäkuusta saakka hankkinut uusia maataloustuotteita Yhdysvalloista. Neuvottelujen jälkeinen lientynyt ilmapiiri kesti lähes 24 tuntia, ja se päättyi presidentti Donald Trumpin presidentilliseen tviittailuun. Trump ilmoitti lätkäisevänsä 300 miljardin dollarin kiinalaistavaraerille kymmenen prosentin tullit syyskuun alusta alkaen. Nämä tullit tulivat aiempien 25 prosentin tullien päälle, jotka koskevat tuotteita 250 miljardin arvosta. Toteutuessaan nuo tullit epäilemättä lohkaisivat jo loven Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseen kauppaan, joka Trump kaudella on kauppasodasta huolimatta jatkunut entiseen tapaan, siis alijäämäisesti Yhdysvalloille. Ja sekös Trumpia harmittaa, sillä viime vuonna alijäämän osuus Yhdysvaltojen Kiinan-kaupasta saavutti ennätyslukemat.
Trumpin uusimmasta tariffi-ilmoituksesta alkoivat sitten murmelin päivät, joita yli vuoden jatkuneen kauppasodan aikana on koettu useaan otteeseen. Pörssit ympäri maailman reagoivat vahvasti, Kiina osoitti mieltään ja uhkasi vastatoimilla. Kiina jopa kyseenalaisti neuvottelujen jatkamisen mielekkyyden. Myös kiinalaisten mielekkyys sijoittaa Yhdysvaltoihin on romahtanut Trumpin epäluottamusta ruokkivan kauppapolitiikan vuoksi.
Kauppasodan jälleen uuden juonenkäänteen jälkeen ei kestänyt viikkoakaan, kun juanin arvo suhteessa dollariin laski jopa alle symbolisena raja-arvona pidetyn seitsemän. Hintakehitys oli omiaan ruokkimaan epäilyksiä siitä, että Kiinan hallinto alentaisi keinotekoisesti juanin kurssia lievittääkseen tullien vaikutusta talouteensa. Myös Kiinan keskuspankki ilmoitti, että arvon lasku johtuu Yhdysvaltain yksipuolisista protektionistisista toimista. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoitti virallisesti Kiinan manipuloivan valuuttaansa ja teki asiasta lähinnä seremonialliseksi tulkitun ilmoituksen Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle.
Epävarmuutta kauppasotasyksyyn lisäävät myös Kiinan ja Yhdysvaltain puolustusrintaman jännitteet. Kiina on uhannut asettaa pakotteita yhdysvaltalaisyrityksille, sillä Yhdysvallat juuri tällä viikolla näytti vihreää valoa hävittäjien ja muiden puolustustarvikkeiden myymisestä Taiwanille. Yhdysvallat on myös lyhyen- ja keskimatkan ohjuksia koskeneen INF-sopimuksen raukeamisen jälkeen ilmoittanut, että se pyrkii sijoittamaan ohjuksiaan Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Kiina on uhannut vastatoimilla.
Yle (21.8.2019): “Kiinaan piti lähteä yksi juna viikossa — yllättäen selvisi, että tänä vuonna niitä onkin mennyt vasta viisi”
Kouvola, tuo Vyö ja tie -aloitteen läntinen pääkaupunki, ei tunnu operoivan Silkkitien mahtipontisuutta vastaavalla kapasiteetilla. Vuonna 2017 avattu ratayhteys Kouvolasta Länsi-Kiinan Xi’aniin on yksi Kouvolan kärkihankkeista, mutta junia itään on lähtenyt tänä vuonna vasta viisi. Näyttää siltä että kärkihanke ei poikkea radikaalisti tavanomaisesta Silkkitie-meiningistä: suuria puheita ja seremonioita, vähemmän näyttöjä.
Marco Polo (20.8.2019): “‘Made in China 2025’ Unmade?”
Maanmainio Kiina-thinktank, Marco Polo tarjoilee mielenkiintoisen media-analyysin Made in China 2025 -hankkeen tuoreimmista kuulumisista. Kiinalaista ja amerikkalaista lehdistöä vertaileva analyysi osoittaa mielenkiintoisella tavalla kuinka koko projekti käytännössä hävisi kiinalaisesta mediasta toukokuussa 2018 kauppasodan siirtyessä yhä kuumempaan vaiheeseen. Analyysin laatinyt Eliot Chen uskoo kuitenkin että projekti katosi vain “näköpiiristä”, mutta sen poliittiset toimenpiteet jatkuvat pinnan alla lähes entiseen malliin.
Bloomberg (9.7.2019): “China Wants Its Own Goldman Sachs. It Has a Big Headache Instead”
Jos juttu alkaa trillerimäisesti, The man tasked with building a Goldman Sachs for Communist China was done playing nice, on ainakin Kiina-ilmiöiden toimitus saatu koukutettua. Vuonna 2013 kiinalainen CITIC osti hongkongilaisen finanssiyhtiö CLSA:n tavoitteenaan tuoda CITICiltä vipuvartta CLSA:n kansainväliseen toimintaan. Eli Bloombergin sanoin, luoda CLSA:sta kommunistien hallinnoima Goldman Sachs. Suunnitelma kaatui näiden kahden eri kulttuurin välisiin yhteentörmäyksiin, mutta itse tarina on mielenkiintoista luettavaa.
Helsingin Sanomat (2.7.2019): “Kiina esiintyy ilmastojohtajana, mutta rakentaa satoja hiilivoimaloita ympäri maailmaa”
Hiilivoiman osuus Kiinan kokonaisenergiantuotannosta laskee, ja se on hyvä juttu se. Huono juttu sen sijaan on, että kiinalaiset hiiliyhtiöt sinkoavat tuohta ja ekspertiisiä maihin, joissa hiiltä ei aikaisemmin ole poltettu. Vaikka Kiina panostaa kotirintamalla vahvasti uusiutuviin energialähteisiin, näyttelee maa globaalin hiilivoiman näyttämöllä kasvavaa roolia.
Yle (28.6.2019): “Kiinalaisten lentoyhtiöiden Euroopan valloitus on täydessä käynnissä — “Helsinki-Vantaasta tulee meille erittäin tärkeä solmukohta”
Kiinalaiset lentoyhtiöt tähyävät Euroopan markkinoille. Ensimmäisten joukossa on saapunut Juneyao-yhtiö, joka aloitti liikennöinnin Helsingin ja Shanghain välille kesäkuun lopulla. Kiinalaisyhtiöiden myyntiedustajat ramppaavat paraikaa Euroopan lentokentillä kilpailuttamassa yhtiöiden strategiaan sopivia kenttiä. Helsinki-Vantaan kilpailukyky pitäisi olla näissä skaboissa Finnairin tiheiden Kiina-reittien ja joutuisien jatkolentojen ansiosta erinomaisella tolalla. Uusia reittejä ja lentoyhtiöitä onkin todennäköisesti avautumassa pohjolan perukoille myös tulevaisuudessa.
Lyhyesti:
- CNBC (21.8.2019): Kiinan ja Venäjän yhdessä rakentaman laajarunkokoneen, CR929, liikennöinnin aloittaminen myöhästyy.
- Yle (16.8.2019): Cathay Pacificin toimitusjohtaja eroaa — hongkongilainen lentoyhtiö joutui Manner-Kiinan silmätikuksi.
- Bloomberg (15.8.2019): Japani ohitti Kiinan suurimpana Yhdysvaltain velkakirjojen omistajana.
- Ars Technica (9.8.2019): Huawei julkisti oman käyttiksensä, Harmony-OSn. Vapise android? No, ei vielä.
- Helsingin Sanomat (7.8.2019): Pohjolan Liikenne sähköistää pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä kiinalaisvalmisteisilla sähköbusseilla.
- Reuters (10.7.2019): Kiinan tuonti ja vientiluvut kääntyivät laskuun kesäkuussa.
- Yle (9.7.2019): Kiinalaisten pystyttämä Jäämeren rata nostettiin jälleen pöydälle. Vesterbacka (tietenkin) pöhinän ytimessä.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (22.8.2019)
- Kiinan talouskasvu jatkaa hidastumista
- Yhdysvallat lykkäsi osaa Kiinan vastaisista tulleista joulukuulle
- Kiina otti käyttöön uuden viitekoron pankkilainojen hinnoittelussa
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (15.8.2019)
- Tänä kesänä jo kolmas ongelmissa ollut kiinalaispankki pelastusoperaation kohteena
- Kiina pyrkii vauhdittamaan valtion yritysomaisuuden siirtoa eläkerahastoihin
- Kiinan tavaratuonti jatkoi supistumistaan heinäkuussa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Mulan maalitti Disneyn
Hollywood Reporter (20.8.2019): ”In China, Disney’s #BoycottMulan Problem May Only Be Growing”
Harvoin on elokuvan päänäyttelijä yhtä tehokkaasti sabotoinut työtään kuin Disneyn tulevan Mulan-elokuvan päätähti Liu Yifei. Liun Weibossa osoittama tuki Hongkongin poliiseille nousi nopeasti isoksi internetilmiöksi, josta seurasi #BoycottMulan. Disneyn kannalta tilanne on kiusallinen: Yhtiön valtayleisö on aidan tällä puolen, mutta Disneyn aiemmat tuotokset ovat tuottaneet erinomaisesti rahaa Kiinassa. Tilanteeseen soveltuvia sanoja on ollut niin vaikea muodostaa, ettei niitä ole toistaiseksi kuultu. Disney voi kuitenkin olla pakotettu jonkinlaiseen kannanottoon, sillä mielenosoittajat ovat kaavailleet istumamielenosoituksen järjestämistä myös Hongkongin Disneylandissa. Myös Global Times kiirehti tuomitsemaan Kiina-heitterit ja muistuttamaan Disneytä, ettei sillä ole varaa loukata kiinalaisten tunteita. Jos olet etevä kriisiviestijä, kannattaa laittaa hakemus sisään Disneylle.
The New Yorker (19.8.2019): “The “Post-Truth” Publication Where Chinese Students in America Get Their News”
The New Yorker esittelee Yhdysvalloissa (ja laajemminkin ulkomailla) opiskeleville kiinalaisille suunnattua kiinankielistä e-lehteä, College Daily (留学生日报). Lehti edustaa niin kutsuttua “uutta journalismia”, tanssahdellen valeuutisten ja löyhien journalististen standardien välisellä epävakaalla narulla. CD ei ole suorassa yhteydessä Kiinan hallintoon mutta sen sävy on kaikesta huolimatta merkillisen nationalistinen. WeChatin kautta leviävä ja kiinalaisten sponsorien rahoittama lehti operoikin kiinalaisen sensuurin puitteissa ja lainaa toisinaan juttuja esimerkiksi Sputnikilta sekä Infowarsilta. LIsäksi se on ulkomailla asuvien kiinalaisten opiskelijoiden tärkeimpiä uutislähteitä. CD vastasi New Yorkerin artikkeliin katkeransävyisellä postauksella.
The New York Times (17.8.2019): “Teenage Brides Trafficked to China Reveal Ordeal: ‘Ma, I’ve Been Sold’ ”
Kiinan vuosikymmeniä kestäneen yhden lapsen politiikan seurauksena maan väestö on muuttunut miesvaltaiseksi, minkä vuoksi jotkut sukunsa sammumisesta huolestuneet “paljasoksaiset” (光棍, guang gun) ovat hakeneet vaimonsa muualta, jopa väkivalloin. NYTin jutussa valaistaan tätä ihmiskaupan ilmiötä myanmarilaisten teinityttöjen näkökulmasta. Tiettävästi vuosien 2013–2017 välillä yli 20 000 tyttöä pohjoismyanmarilaista on pakotettu naimisiin kiinalaismiesten kanssa. Myanmar ei ole ainoa laatuaan, sillä keväämmällä kirjoitettiin laajalti Pakistanista hankituista vaimoista.
Sixth Tone (12.8.2019): “Chinese Director Says He’s ‘Truly Sorry’ for Sci-Fi Flop”
Aina ei onnistu kiinalainen scifikään. Kehuja keränneen ja massia takoneen The Wandering Earthin manttelinperijäksi kaavailtu Shanghai Fortress ei lunastanut ensi-iltanaan lupauksia vaan suorastaan floppasi, eivätkä elokuvan arviotkaan ole mairittelevia. Ohjaajan Teng Huataon kirjoittaman sydäntä raastavan anteeksipyyntöpostauksen mukaan elokuvan epäonnistuminen kuvaa koko “kiinalaisen scifin lohduttomia tulevaisuudennäkymiä”. Ehkäpä kuitenkin hieman liiankin toivoton näkymä, Kiina-ilmiöt arvioi.
The Wired (27.7.2019): “How the West Got China’s Social Credit System Wrong”
Kiinan “sosiaalisen luoton järjestelmä” kuvataan usein läntisessä mediassa orwellilaiseksi järjestelmäksi, joka tunkeutuu kauhistuttavalla tavalla kiinalaisten yksityiselämän alueelle. The Wiredin artikkelin mukaan kyseessä on pitkälti lännessä vakiintunut, huomattavasti liioiteltu scifi-myytti, sillä todellisuus on yhä kaukana kaikenkattavasta järjestelmästä, jos on sellaiseen koskaan tähdännytkään. Tuhti artikkeli kartoittaa projektin vaiheita ja tuo malttia aiheesta käytyyn keskusteluun.
Inkstone (29.7.2019): “Chinese cartoonist detained by police for ‘insulting China’“
Anhuilainen sarjakuvapiirtäjä Zhang on pidätetty epäiltynä “Kiinan solvaamisesta” sekä “Kiinan kunnian polkemisesta”. Lisäksi Zhangin epäillään olevan “sielultaan japanilainen” (精日, jingri), mikä ei ole lainkaan hyvä asia, sillä esimerkiksi ulkoministeri Wang Yin mukaan jingrit ovat maan “alinta pohjasakkaa”. Satiirisissa sarjakuvissaan Zhang oli esimerkiksi kuvannut kiinalaisia sikoina, mikä ei toki ole allegorioista mairittelevin.
Yle (3.8.2019): “Kilpakosijat kuiskuttelevat korvaan kiinalaisessa hittipelissä — Miljoonat kiinalaiset naiset nollaavat virtuaalipoikaystävien juonenkäänteillä”
Urbaanien kiinalaisten rakkauden nälkään uppoaa nyt romanttiset videopelit. Genren suosituimpiin peleihin kuuluva Rakkaus ja tuottaja on rikkonut ennätyksiä yli seitsemällä miljoonalla latauksella. Pelissä pelaajaa liehittelee neljä salskeaa ja erittäin menestynyttä urosta, joista pelaaja saa valita mieleisensä. Peli etenee tekstiseikkailun ja roolipelin tavoin mutta ilman seksiä ja pikkutuhmaa. Kutkuttava juoni tahkosi yritykselle reilusti gillaa, mutta sitten homma niin sanotusti kusi, kun yritys julkaisi mainosvideon, joka pilkkasi kohdeyleisöään yksinäisiksi friikeiksi.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (21.8.2019): Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole tulossa Kiinaan, sanoo Kansankongressin edustaja.
- Radii China (19.8.2019): Dota 2-videopeliturnaus järjestetään tänä vuonna Shanghaissa — pottina muhkea 33 miljoonan dollarin voittosaalis ja mukana suomalaisjoukkue OG.
- The Local (9.8.2019): “Saksa on pas..”, ei kun “Saksa ei ole avoin maa”, totesi Ai Weiwei ja päätti muuttaa pois.
- Abacus News (25.7.2019): Sosiaalisen luoton järjestelmät saattavat alkaa rankaista online-käyttäytymisestä kuten “haitallisesta puheesta”
- Helsingin Sanomat (22.7.2019): Uudesta Top Gunista syntyi kohu: Tom Cruisen lentäjäntakista puuttuvat alkuperäisessä elokuvassa näkyneet Taiwanin ja Japanin liput.
- Helsingin Sanomat (7.8.2019): Tsinghuan yliopisto kehitti itseohjautuvan pyörän.
- Yle (1.7.2019): Pitkän linjan keihäsvalmentaja Esa Utriainen valmentaa kiinalaislupaus Zhao Qinggania.
Katsele & kuuntele
Yle A-studio (19.8.2019): “Hongkong kuohuu”
Turun yliopiston professori Lauri Paltemaata haastatellaan Hongkongin tilanteesta A-studiossa. Paltemaan latoo kolme vaihtoehtoa, joista todennäköisimpänä hän pitää “protestiliikkeen hiljaista uuvuttamista” viiden vuoden takaisen sateenvarjoliikkeen tapaan.
China Power Project (13.8.2019): “Chinese Interests and Policies in the Middle East: A Conversation with Jon Alterman”
China Powerin luupissa Kiinan toimet Lähi-Idässä. Vaikka Kiina yytsää muslimeita omalla maaperällään, ei islamilaisen maailman syvä ydin ole letkauttanut korvaansa vainolle. Miksi? Vinkki: öljy.
Yle Areena (3.8.2019): “Maailmanpolitiikan näkymättömät sankarit — Mikko Puustinen”
Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kesän aikana suomalaisia diplomatian ammattilaisia. Sari Taussi tapasi Suomenlinnassa Kiinassa lähes 15 vuotta asiantuntijana olleen Mikko Puustisen. Puustinen on nähnyt niin Kiinan avautumisen kuin vaurastumisen. Tällä hetkellä Kiinan kehityksessä kuitenkin huolestuttaa valtion entistä vahvempi rooli.
Sinica Podcast (25.7.2019): “Michael Swaine on the ‘China is not an enemy’ open letter“
Yhdysvaltain henkistä ilmapiiriä on alkanut jälleen vaivata mccarhyismin henki, jonka kärki kohdistuu tällä kertaa Kiinaan. Kiinan demonisointi on mennyt liian pitkälle, argumentoivat monet tunnetut älymystön edustajat ja Kiina-tutkijat, kuten Michael Swaine, jotka allekirjoittivat “Kiina ei ole vihollinen” -otsikolla varustetun avoimen kirjeen, joka julkaistiin Washington Postissa. Swaine on Sinica Podcastin haastateltavana kirjeen ja Yhdysvaltain Kiinan-politiikan tiimoilta.
Tapahtumat
- Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: Bodhidharma ja kiinalaisen zenin varhaisvaiheet. Ti 17.9. klo 17:15–18:45 Paikka: Lukusali, 3. krs. (Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki)
- Kiinalaisen filosofian historia -luentosarja. 5.9.-10.10. Kanneltalo (auditorio 1. krs), Helsinki.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 6.9.2019. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.