长iina-ilmiöt #36 — Xiinäpä meillä Kansan johtaja!

Posted on by Kiina-ilmiot

6.9.2019

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Sinosfäärissä kuohuu. Viimeisten kahden viikon uutisanti on ollut poikkeuksellisen runsas, ja lähes päivittäin on saatu kuulla käänteentekeviä uutisia Hongkongin mielenosoituksista, kauppasodasta, Sinkiangin tilanteesta tai puolueen autokraattien älynväläyksistä. Xi Jinpingkin meni ja julistautui kansaa rakastavaksi “kansan johtajaksi”. Tämänkertainen Kiina-ilmiöt pyrkii tapansa mukaan jälleen tiivistämään olennaisimman ja tarjoilemaan poliittisten myllerrysten kylkeen myös kevyempää sisältöä, kuten kloonilemmikkejä ja väärennettyjä pääaineita.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Oulusta hoidellaan Kiinan ulkomaansuhteita erikoisin menoin.

Helsingin Sanomat (4.9.2019): “Hongkong luopuu kiistanalaisesta lakialoitteesta ja lupaa selvittää levottomuuksien perimmäiset syyt”

Hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti 13-viikkoiseksi venyneen mielenosoitusten sarjan liikkeellepanneen luovutuslakialoitteen virallisesta perumisesta. Lam vastasi näin yhteen mielenosoittajien viidestä vaateesta ja lähestyen toista ilmoittaessaan levottomuuksien perimmäisiä syitä ja ongelmiin ratkaisuja selvittävän komitean perustamisesta.

Lamin myönnytykset tuskin vähentävät protestoijien tyytymättömyyttä, sillä kyselytutkimuksen mukaan poliisin käyttämä väkivalta sekä taistelu demokratian puolesta ovat korkealla mielenosoittajien motivaattorien joukossa, eivätkä lupailut poliisin toiminnan riittävästä käsittelyssä jo olemassaolevan tutkimusmekanismin puitteissa tyydyttänee monia. Edellämainittujen kyselyiden mukaan mielenosoittajat ovat yhtenäisempiä kuin esim. vuoden 2014 sateenvarjoliikkeessä ja välttävät rivien hajoilemista kiistoihin. Jää nähtäväksi löyhentääkö Lamin julistus tätä yhtenäisyyttä, ja toisaalta heikentääkö alkuperäisvaatimukseen myöntyminen muun väestön tukea oletettavasti jatkuville mielenosoituksille, mikä voisi luoda otollisemman ilmapiirin jäljellejääneiden “radikaalien” taltuttamiselle.

Tuki- ja Kiinan suurlähetystöjen tukemia vastamielenosoituksia on myös järjestetty kaikkialla. Liettuassa Kiinan suurlähettiläs kutsuttiin puhutteluun “ikävän käytöksen vuoksi”. Lähettilään uskotaan masinoineen suuren joukon vastamielenosoittajia häiritsemään Hongkongin aktivisteja tukevaa mielenosoitusta ja mies oli peräti bongattu paikan päältä. Foreign Policyn mukaan aggressiiviset ja “cao ni ma bi” sävyisesti metelöivät tukimielenosoittajat eivät suoranaisesti tuekaan Kiinan asiaa maailmalla vaan kääntävät paremminkin yleistä mielipidettä kommunistista puoluetta vastaan.

Hybrid CoE (2.9.2019): “China in the grey zone“

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus löi pöytään lyhyen Kiina-raportin, joka ei tarjoa mitään erityisen uutta, mutta vetää hyvin yhteen olennaisimmat pointit kiinalaisesta “harmaan alueen” vaikuttamisesta. Raportin mukaan Kiina käyttää pitkälti samoja hybridikonsteja kuin Venäjä (so. disinformaatio- ja kybervaikuttamista), mutta huomattavasti matalammalla ja varovaisemmalla profiililla. Raportti arvioi Kiinan olevan kuitenkin pitkällä tähtäimellä vaarallisempi, koska siinä missä Venäjän suurvalta-asema heikkenee on Kiinan valta-asema vahvistumassa nopeasti. Samaan syssyyn kannattaa lukea myös Helsingin Sanomien katsaus Kiinan vaikuttamistoimiin Suomessa.

Long Play (31.8.2019): “Oppi tulee idästä”

Long Playn artikkeli tarkastelee kaapatun kirjakauppiaan, Gui Minhain eriskummallista saagaa ja sen vielä eriskummallisempia Suomi-yhteyksiä. Gui Minhain tyttären kanssa Tukholmassa käytyihin neuvotteluihin osallistui nimittäin Oulusta käsin operoiva liikemies, John Meewella, jolla on sydämelliset välit Kiinan kommunistisen puolueen kanssa ja lähestulkoon pelkästään hyvää sanottavaa Kiinasta. Artikkeli luo katsauksen hämäräperäisiin ja huonosti tunnetuihin verkostoihin, joissa liike-elämän ja (ulko)politiikan rajat sekoittuvat perinpohjaisesti kuin Jaakko Yli-Juonikkaan romaanissa konsanaan.

China Digital Times (31.8.2019): “Chinazi Flag”

Hongkongissa Manner-Kiinaa ja kommunistista puoluetta haukutaan nyt chinaziksi eli kiinatsiksi eli kiinalaisiksi natseiksi. Alunperin Nazi China-nimisestä kirjasta levinnyt haukkumasana edustaa erityisesti hongkongissa viljeltyjä hybridisanoja, joiden merkitys ja lausuminen fuusioituvat eri kielten kesken. Kiinatsin kiinankielinen kirjoitusasu 赤纳粹 tarkoittaa kirjaimellisesti punaista natsia eli kommunistinatsia. Punainen translitteroidaan chi:ksi, joka kääntyy englanniksi kätevästi muotoon chi, joka on taas lähellä sanaa China. Chinazi-hashtagilla twitterissä löytyy useita ilmiötä valaisevia tviittejä.Tsekkaa myös Japan Timesin ja Hongkong Free Pressin artikkelit mielenosoitusten kielellisestä ulottuvuudesta.

Washington Post (30.8.2019): “China’s Goverment Expels Wall Street Journal Reporter over Coverage of Xi’s Family”

Wall Street Journalin Chun Han Wongista tuli kuudes Xin hallintokauden aikana viisumikiellon saanut ulkomaalaisreportteri. Kimmokkeena viisumin epäämiselle oli Wongin vähemmän mairitteleva juttu Xin serkun Australian bisneksistä, joihin liittyy uhkapelejä ja rahanpesua. Lehtimiesten ja journalismin kurittamisessa Kiinassa ei ole mitään uutta tai odottamatonta, mutta Kiinan halu esiintyä ulkomaailmalle avoimena ja sallivana kansakuntana asettaa maan retoriikan ja todellisuuden jälleen kerran räikeään epätasapainoon.

Project Syndicate (30.8.2019): “Two Systems, One World”

Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer pitää modernin autoritarismin ja liberaalin demokratian mahdollisuuksia seesteiseen yhteiseloon, yllätys, yllätys, vaikeana. Kiinan ja lännen kasvava vastakkainasettelu johtuu yhteensopimattomien poliittisten järjestelmien välisestä kitkasta. Toisin kuin kylmän sodan aikana nykyinen vastakkainasettelu käydään talouden rintamalla, mikä tarkoittaa, ettei Kiinan kanssa toimimista voida välttää. Se pääseekö taloustaistoissa lopulta niskan päälle länsi vai itä, riippuu Fischerin mukaan siitä, kenen malli myy parhaiten eli kyse on jälleen kerran vanhasta kunnon pehmeästä vallasta ja houkuttelevuudesta. Tällä saralla Kiinan tarjoama malli on edelleen kyseenalainen kuten Hongkongin mielenosoitukset todistavat.

Nikkei Asian Review (29.8.2019): “Xi scores coup and grabs party backing to be ‘people’s leader’”

“Johdon ydin” (2016), “johtaja” (2018), “kansan johtaja” (2019) — Xi Jinpingin tittelit käyvät vuosi vuodelta mahtipontisemmiksi. Kaikkein uusin arvonimi, kansan johtaja (人民领袖), Xille myönnettiin vuosittaisessa Beidaihen kesäretriitissä, jonne puolueen ylin johto vetäytyy laatimaan maan strategisia suuntaviivoja. Nikkei Asian Review’n artikkeli esittelee uusimman, maolaisuuden henkeä tihkuvan tittelin taustaa ja merkitystä Kiinan nykyisessä poliittisessa kontekstissa.

Helsingin Sanomat (28.8.2019): “Helsingin Konfutse-instituutin johtaja pitää Kiinaan erikoistunutta laitostaan taakkana kaikille: ‘Pitäisi miettiä tarkasti, halutaanko tällaista’”

Kungfutse-instituutit ovat entistä kuumempi puheenaihe. Ovatko ne harmittomia Kiinan kulttuurin ja kielen opetuslaitoksia, vaiko häikäilemättömiä terävän vallan välineitä Kiinan vaikutusvallan levittämiseksi? Hesarin haastatteleman Helsingin Kungfutse-instituutin johtajan Julie Chenin mukaan jo pelkästään tämän kysymyksen jatkuva pyöritteleminen on rasittava. Instituutin kiinalaiset intressit ja herkkyydet ovat myös ristiriidassa akateemista vapautta painottavan yliopiston kanssa. Helsingin yliopiston kulttuurien osaston johtajan, professori Jussi Pakkasvirran mukaan Chenin kuvailemat vaikeudet ovat kuitenkin osa tavallista yliopistojen välistä kansainvälistä yhteistyötä eivätkä “salaliittoteoriat Kiinan vaikuttamisesta pidä paikkaansa.” Jos instituutin tapaus on nyt ratkaistu, voisi journalistien seuraava tutkimuskohde olla Helsingin yliopiston yhteydessä operoiva China Law Center.

Wall Street Journal (27.8.2019): “China Finally Snuffs Out a Beacon of Liberal Thought and Democracy” ($)

Kauan odotettu mutta silti koskettava uutinen: pitkään paikallishallinnon häirinnän ja painostuksen alaisena operoinut itsenäinen ajatushautomo Unirule Institute sulkee ovensa. Mao Yushin ja Sheng Hongin kaltaisten liberaalien ajattelijoiden johtama ajatushautomo tarjosi pitkään vaihtoehtoisia (ja usein kuunneltuja) näkökulmia kommunistisen puolueen viralliselle politiikalle, mutta Xi Jinpingin uudella aikakaudella näille näkökulmille ei ole enää sijaa. Unirule aikoo valittaa päätöksestä, mutta tällä on tuskin mitään vaikutusta.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Kloonikissat markkinoilla ja vihreän kullan kuumetta.

The New York TImes (3.9.2019): “Trump Says China Will Suffer as Data Shows Trade War Hurting U.S.“ ($)

Kauppasota jatkuu ja maailman pörssit heilahtelevat Trumpin twiittien tahdissa kuin aallokossa. “Kauppasota on helppo voittaa” on muodostunut jo lähes surullisen ikoniseksi lauseeksi, sillä ainakin tällä hetkellä Yhdysvaltain taloudesta on alkanut kantautua huolestuttavia lukuja, kun useampi teollisuuden kehitystä kuvaava indeksi on kääntynyt nurjaan suuntaan ja taantuma näyttää yhä todennäköisemmältä. Uutiset kauppaneuvottelujen jatkumisesta lokakuussa sentään piristivät pörssejä, mutta uskooko niihin vielä joku?

Yhdysvalloissa etsitään uusia kauppasota-aseita, joista mielikuvituksellisimmasta päästä ovat kommunistivaltaa edeltäneiden Kiinan hallintojen myymät velkakirjat, joita amerikkalaisilla keräilijöillä on vinteillä ja varastoillaan isot läjät. Entä jos Yhdysvallat alkaisi painostaa Kiinaa maksamaan velkansa korkojen kera? Hieman vakavampana ja realistisempana keinona Trump väläytti kaivavansa naftaliinista vuonna 1977 hyväksytyn IEEPA -lain (International Emergency Economic Powers Act), jonka turvin hän voisi kieltää amerikkalaisia yrityksiä toimimasta Kiinassa.

Helsingin Sanomat (5.9.2019): “Kiinalaisyhtiö ryhtyi kloonaamaan lemmikkieläimiä, ensimmäisenä kissana kloonattiin isäntänsä ikävöimä Garlic”

Geenitekniikan pandoranlipasta raotellaan Kiinassa ensimmäisten kuluttajasovellusten tehdessä tuloaan markkinoille. Sinogene-niminen geeniyritys tarjoaa mahdollisuutta kloonata edesmenneet lemmikkieläimet. Liiketoiminta vaikuttaa lähteneen mukavasti käyntiin, sillä yhtiö on kloonannut jo kymmenittäin koiria. Ihan halvasta huvista ei ole kysymys, sillä kloonikissasta saa lyödä tiskiin reilut 30 000 euroa. Ihmissovellukset lienevät pannassa vielä tovin, mutta jos niiden päivä koettaa, voi kiinalaisilla yrityksillä olla hulppea teknologinen etumatka. Esimerkiksi ihmiskokeita tehtaillut kiinalaisprofessori He Jiankui suunnitteli omaa vauvojen geenimuokkausklinikkaa, ennen kuin joutui kotiarestiin ja ajautui kansainvälisen tiedeyhteisön paariaksi.

BBC (3.9.2019): “How business is adapting to Hong Kong’s new reality“

Hongkongin liike-elämä on joutunut sopeutumaan kuukausitolkulla jatkuneiden mielenosoitusten sivuvaikutuksiin, joista vähäisin ei BBC:n mukaan ole Kiinan valtion painostus. Esimerkiksi lentoyhtiö Cathay Pacific antoi kenkää mielenosoittajia tukeneille työntekijöilleen ja yhtiön toimitusjohtaja erosi Pekingiä miellyttääkseen. Myös Finnair ilmoitti varoittaneensa työntekijöitään osallistumasta mielenosoituksiin ja kieltäneensä yhdistämästä yrityksen tunnuksia poliittisiin kannanottoihin. Hongkongin asemaa idän helmenä ja vapaan markkinatalouden majakkana uhataan nyt monelta suunnalta.

East Asia Forum (31.8.2019): “Bretton Woods and the China challenge“

Kansainvälisen talousjärjestelmän kivijalat, Bretton Woods -sopimukset täyttävät pian 75 vuotta. East Asia Forumin artikkeli pohdiskelee, ovatko Bretton Woods -instituutiot, kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto, enää finanssikriisin jälkeisessä maailmassa ajan tasalla — erityisesti kun Kiinan taloudellinen vaikutusvalta kasvaa yhä suuremmaksi suhteessa maan äänivaltaan järjestöissä. Kiina tulisi sitoa järjestöihin tiiviimmin ennen kuin se katsoo pärjäävänsä omillaan, lehti katsoo.

Yle (27.8.2019): “Yhdysvaltalainen hypermarket avasi ensimmäisen liikkeensä Kiinaan — ostosryntäys pakotti sulkemaan ovet kesken avajaispäivän”

Amerikkalainen hypermarket Costco avasi ensimmäisen liikkeensä Shanghaissa. Homma sujui bisneksen näkökulmasta vähän liiankin hyvin: villiintyneet kansalaiset vyöryvät sisään kaupan porteista sellaisella voimalla, että viranomaiset joutuivat turvallisuussyistä sulkemaan koko putiikin. Täydestä sydämestämme toteamme: katso kuvat ja videot! Ne tuovat mieleen Neuvostoliiton ensimmäisen McDonaldsin avajaisten tunnelmat.

Yle (31.8.2019): “Uusista sellutehtaista juostaan kilpaa — kiinalaiset ratkaisevat, montako uutta tehdasta Suomeen mahtuu”

Sellubisneksen vanha sananlasku kuuluu, että kun Kiinassa pyyhitään hyvin, niin Suomessakin pyyhkii hyvin. Maamme vihreä kulta houkuttelee kiinalaista rahaa nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Käynnissä olevasta viidestä metsäalan suurhankkeesta, kiinalaisilla pääomasijoittajilla on näppinsä neljässä. Kaikkien hankkeiden toteutuminen ei liene realistista, sillä puun riittävyys ja markkinahinta sekä meneillään oleva kauppasota voivat hetkauttaa kannattavuuslaskelmat hetkessä miinuksen puolelle. Paperin kysyntä ja investointivara Kiinassa sen sijaan säilyvät vahvana, joten ainakin osa hankkeista toteutuu.

The European Union Chamber of Commerce in China (28.8.2019): “The digital hand: How China’s corporate social credit system conditions market actors“

Euroopan Unionin Kiinan kauppakamarin uusimman raportin mukaan sosiaalisen luoton järjestelmä laajennetaan yksityishenkilöiden lisäksi koskemaan myös yrityksiä, mikä tuo luonnollisesti harmaita hiuksia Kiinassa operoiville yrityksille. Järjestelmä tulee käytännössä valvomaan kuinka hyvin yritykset noudattavat markkinaperiaatteita ja sääntelyä, ja jakamaan keppiä ja porkkanaa suoritusten perusteella. Länsimaiset yritykset ovat raportin arvion mukaan hyvissä lähtöasemissa, mutta kiinalaistyyppisellä sosialismilla ja vaihtuvilla erikoissäädöksillä voi toki olla yllätys jos toinenkin tarjottavanaan. Jykevän raportin voi ladata ilmaiseksi kamarin nettisivuilta.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (5.9.2019):

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.8.2019):

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Etkö olekin aina halunnut olla Leonardo DiCaprio? Tai kenties Martti Suosalo?

Yle (2.9.2019): “Arkea maailmalta: Kiinassa lapsikin saisi kioskilta kaljaa eikä viinan kiroista juuri puhuta”

Jenny Matikaisen artikkeli esittelee Kiinan alkoholikulttuurin erikoisuuksia. Viiniä juodaan vaikka irvistellen ja oksennellen (koska se on jalo eliitin juoma), kun taas bisnestapaamisissa kielen kantoja irroitellaan tiukalla “valkoisella viinalla”, baijiulla. Vaikka alkoholia on Kiinassa tarjolla joka puolella, eikä sen myyntiä juuri valvota, ei Kiinassa kuitenkaan juurikaan törmää humalaisiin teiniporukoihin, pussikaljottelijoihin tai aggressiivisiin nyrkkimiehiin. Ehkä tämän vuoksi myöskään alkoholin vaaroista ei juuri puhuta tai olla kiinnostuneita.

China Leadership Monitor (1.9.2019): “The Sinicization of Chinese Religions under Xi Jinping”

Uskontojen “kiinalaistaminen” on keskeinen osa Xi Jinpingin aikana käynnistettyä ideologista kurinpalautusta. Kalifornian yliopiston professori Richard Madsen käsittelee artikkelissaan kiinalaistamisen historiallista kehitystä Maon ja Dengin ajoista lähtien, sekä hankkeen uusimpia innovaatioita Xin aikakaudella. Xin aikakaudelle leimallista on han-kiinalaisen nationalismin vahvistaminen, mikä ajaa erityisesti kristinuskoa ja islamia ahtaammin nurkkaan.

Radii (1.9.2019) “Chinese Deepfake App ZAO Sparks Mass Downloads, Memes and Major Concerns”

Sovellusten lataustilastojen kärkeen kiilannut ZAO on herättänyt kohua. ZAO liittää käyttäjän pärstän käyttäjän valitsemaan elokuvaan tai sarjaan. Jälki on niin hyvä, että harjaantunutkin ihmissilmä menee vipuun kuvia katsellessa. Ydinräjähdysmäinen suosio on kuitenkin herättänyt nopeasti huolia siitä voiko ZAO:n deepfake-videoilla kirjautua sisään kasvontunnistuspalveluiden kautta. Kysymyksiä herättää myös ZAO:n käyttöehdot, joiden mukaan kaikki sovelluksessa luotu data jää yrityksen haltuun eli käyttäjien kasvot skannataan kiinalaiselle serverille.

SupChina (28.8.2019): “Freedom in Dissent”

Yhdysvaltoihin emigroitunut kiinalainen fyysikko, Yangyang Cheng kuvailee runollisessa esseessään elämäänsä ulkomailla asuvana kiinalaisena toisinajattelijana. Periaatteessa Kiinan kritisoiminen Yhdysvalloista käsin on turvallista touhua, mutta huolet kotona Kiinassa asuvista perheenjäsenistä eivät jätä Yangyangia rauhaan. Kannattaa tutustua myös Yangyangin blogikirjoituksiin Science And China -kolumnisarjassa.

Abacus News (26.8.2019): “Teens are Shunning WeChat, Showing Shifting Tastes in in Chinese Social Media”

WeChatille, Kiinan supersovellukselle, josta löytyy niin verkkopankki, verkkokauppa, pikaviestisovellus, julkiset palvelut, taksiappi, ruoantilauspalvelu ja hemmetin monta muutakin asiaa, on käymässä facebookit. Nuoret eivät halua käyttää samaa alustaa kuin vanhempansa. Tällä haavaa vain vaivainen 15% teini-ikäisistä jakaa sisältöä Wechatissa.

Sixth Tone (27.8.2019): “The Chinese Students Stuck in Fake Majors”

Neiti Zhao oli aloittamassa viimeistä vuotta rautateiden palvelualan koulutuksessa, kun hänelle kerrottiin, ettei hän voikaan valmistua, koska koululla ei ole valtion myöntämää lisenssiä koulutukseen. Kävi ilmi, että koulu oli mainostanut kyseistä ohjelmaa vain täyttääkseen opiskelijakiintiöt ja paikatakseen koulun vajavaista budjettia. Yksityisten koulujen myötä pääaineskandaalien lukumäärä on ollut Kiinassa kasvussa, mikä ei ole yllätys, sillä Kiinassa on aikaisemmin väärennetty mm. kaikki mahdollinen esim. huvipuistoja, pikaruokaketjuja ja jopa pankkeja myöten. Valtio on myöhemmin paikkaillut koulutuslakia, mutta heikko oikeusturva yhdistettynä puutteelliseen valvontaan houkuttavat enemmän vilunkiin ja puliveivaukseen kuin kaidalla tiellä pysymiseen.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Sinica Podcast (29.8.2019): “Making the world safe for autocracy: Jessica Chen Weiss on what Beijing wants“

Sinica Podcastissa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä: mitä Kiina oikeastaan haluaa maailmalta ja miten sen muodostamaan haasteeseen pitäisi suhtautua ilman liiallista kiihkoilua. Kaiserin kanssa mukavasti rönsyilevästi keskustelee tällä kertaa Cornellin yliopiston professori Jessica Chen.

Yle Areena (23.8.2019): “Maailmanpolitiikan arkipäivää: Kiina murentaa Hongkongin asemaa”

Hongkongissa Kiinan keskusjohtoa vastustavien mielenosoittajien ja poliisin yhteenotot ovat äityneet poikkeuksellisen rajuiksi. Mielenosoitukset ovat jatkuneet yli kaksi kuukautta. Onko Hongkong menettämässä lopullisesti erivapautensa ja mikä on Kiinan keskushallinnon suunnitelma Hongkongin tulevaisuudesta?

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 20.9.2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.

Uncategorized Uutiskirje