20.9.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kiinalle kiusalliset päivämäärät, Tiibetin miehityksen ja Tiananmenin vuosipäivät, ovat takanapäin, ja maa valmistautuu viimein juhlimaan mieluisaa tasalukua: kansantasavalta täyttää pian 70 vuotta. Iloa juhlapäivästä tavallisen pekingiläisen vinkkelistä voivat kuitenkin nakertaa turvatoimet, jotka ovat kiristyneet kiristymistään läpi syyskuun. Päättäjät menivät ja kielsivät jopa keskisyksyn juhlaan olennaisesti kuuluvan lyhtyjen lentoonlaskun.
Tässä kirjeessä kerromme myös millaisia vaikutuksia Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin kohdistuneilla iskuilla voi olla kauppasodalle. Kuppinuudelit puolestaan kertovat yhä huolestuttavampaa tarinaa kiinalaisten kotitalouksien luottamuksesta talouden näkymiin. Lisäksi jätämme jäähyväiset verkkokauppa-Jackille ja toivotamme tervetulleeksi uuden koulutus-Jackin.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Twitter-trollit saavat lentää, mutta pulut tai ilmapallot eivät.
The New York Times (18.9.2019): “How China Unleashed Twitter Trolls to Discredit Hong Kong’s Protesters”
Kiina on pitäytynyt kansainväliselle yleisölle propagandassaan vanhanaikaisessa ja varovaisessa viestinnässä, toisin kuin Venäjä, jolle trollit ja disinformaatio ovat perustyökaluja. Hongkongin mielenosoitusten yhteydessä Kiina on kuitenkin käynnistänyt ennennäkemättömän some-kampanjan. New York Timesin artikkeli esittelee kampanjan toteutusta, kuten ulkomailta ostettuja Twitter-tilejä, jotka ryhtyivät kuin käskystä suoltamaan ja retweettailemaan Kiinan narratiivia tukevia viestejä. Samassa yhteydessä kannattaa lukea myös Australian Strategisen tutkimuslaitoksen (ASPI) laajempi raportti aiheesta.
Quartz (16.9.2019): ”Even pigeons are banned from flying for China’s 70th birthday”
Lokakuun ensimmäisenä päivänä 70 täyttävässä kansantasavallassa on muutaman viikonlopun ajan jo harjoiteltu juhlimista, eikä ikääntyvän valtion syntymäpäivän harjoituksista ole aikuisten vaippoja puuttunut. Hesarin kirjeenvaihtaja Katriina Pajari kertoo kolumnissaan, että vaipat ovat sallittuja ja jopa suotavia, sillä pitkien paraatiharjoitusten aikana vessaan ei tahdo ehtiä. Synttäreiden lähestyessä kiinnostavaa on kuitenkin kiellettyjen asioiden listan venyminen. Ensinnäkin, kun Kiina harjoittelee paraatia, silloin ovat kansalaiset ainoastaan tien tukkeena. Pekingin halki ja Taivaallisen rauhan portin edestä kulkevan Chang’an-kadun varrella olevia asukkaita ja hotelleissa majoittuvia turisteja on muun muassa estetty liikkumasta harjoitusten aikana. Viimeisin käsky on rauhoittaa Pekingin useiden kaupunginosien ilmatila kaikesta lentävästä. Tämä luonnollisesti tarkoittaa droneja, mutta myös ilmapalloja, lyhtyjä, leijoja sekä ihmisten omistamia kyyhkyjä ja muita lintuja. Tarkoitus on taata sotilasparaatissa käytettävien ilma-alusten, lintujen ja ilmapallojen häiriintymätön lento. Ylen kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen puolestaan kertoi sosiaalisessa mediassa, että kaupungin keskustassa myös viemärit on tarkastettu ja viemärin kannet sinetein varmistettu. Ilmeisesti kuolleiden armeija ei ole tervetullut juhliin.
Toistaiseksi kansallispäivän sotilasparaatista tiedetään sen verran, että luvassa on kenties isoin näytös kansantasavallan historiassa. Myös presidentti Xiltä odotetaan puhetta paraatin yhteydessä. Nämä menot eivät tietenkään kansalaiselle kuulu, vaan Linnan juhlien tapaan paraati on kutsuvierastilaisuus. Sotahullut ja puolustuspoliittiset tarkkailijat seuraavat paraatia myös mielenkiinnolla, sillä tilaisuudessa odotetaan esiteltävän armeijan uutta kalustoa. Toistaiseksi julkisuuteen on tihkunut kuvia uusista miehittämättömistä sotilaslennokeista, jotka muistuttavat Yhdysvaltain yli neljä vuosikymmentä sitten hylkäämiä D-21 -lennokkeja. Kiinan lennokkikopiot eivät välttämättä ole teollisuusvakoilun tulosta, vaan voivat olla takapihalta löydettyä teknologiaa. Yhdysvaltain lennokkeja tippui kylmän sodan aikaisilla vakoilutehtävillä myös Kiinan maaperälle.
Reuters (16.9.2019): “Exclusive: Australia concluded China was behind hack on parliament, political parties — sources ”
Kiina oli Australian parlamenttiin ja kolmeen suurimpaan puolueeseen kohdistuneen kyberhyökkäyksen takana, Australian tiedustelupalvelu on todennut Reutersin lähteiden mukaan. Isku tapahtui helmikuussa, kolme kuukautta ennen Australian parlamenttivaaleja. Maan pääministeri Scott Morrison tai hänen esikuntansa eivät kommentoineet iskua tai esimerkiksi sitä, onko asia otettu esiin Kiinan kanssa. Kiina on Australian suurin kauppakumppani ja Kiinan julkinen syyttäminen iskusta voisi vaikuttaa pahasti maiden väliseen kauppaan, yksi Reutersin lähde arvioi.
New York Times (16.9.2019): ”In Blow to Taiwan, Solomon Islands Is Said to Switch Relations to China”
Samalla kun Kiinassa valmistaudutaan kansantasavallan historian kenties mahtipontisimpiin juhliin, viettää Taiwan kansallispäiväänsä harvenevan tukijakatraan kanssa. Tänä vuonna kavereista ensin El Salvador ja tällä viikolla Salomonsaaret kuulivat juanin kutsun. Taiwan veti tilanteesta johtopäätöksensä ja katkaisi itse 36-vuotiset diplomaattisuhteensa Salomonsaariin. Syntymäpäiville kutsuttavien lista on kutistunut nyt 16:een lähinnä Tyynenmeren ja Väli-Amerikan maahan, jotka vielä virallisesti tunnustavat Taiwanin. Twitter-huhujen mukaan useampikin Tyynenmeren saarivaltio pohtii parhaillaan kuumeisesti, josko poliittiset realiteetit olisi aika tunnustaa.
The Atlantic (15.9.2019): “The U.S. Is About to Do Something Big on Hong Kong”
Hongkongin mielenosoittajat ovat ryhtyneet kutsumaan Yhdysvaltoja ja presidentti Trumpia apuun “vapautamaan Hongkongia”. Ja apua saattaa toden totta olla tulossa, sillä Yhdysvaltain kongressissa viritellään senaattori Marco Rubion johdolla uutta lakia (Hong Kong Human Rights and Democracy Act) jolla Kiinalle voitaisiin alkaa asettaa pakotteita, mikäli Hongkongin autonomia heikkenisi tai mikäli Kiina tekisi vielä jotain sitäkin radikaalimpaa. Lain läpimeno ei ole lainkaan mahdotonta, sillä senaatti on jo hyväksynyt esimerkiksi lain, jolla pyritään painostamaan Kiinaa Xinjiangin tilanteen vuoksi.
Ulkopolitiikka (12.9.2019): “Kiina vakoilee verkossa — Huaweita ei rajoiteta Suomessa, vaikka lännessä moni epäilee telejättiä”
Onko Huawei turvallisuusuhka vai ei? Kysymys pysyy avoimena, mutta Ulkopolitiikan mainio, Kiinan verkkourkintaa sekä perinteistä “kaulukset ylhäällä & fedora silmillä” -tyylistä vakoilua kartoittava artikkeli antaa paljon aihetta huoleen. Artikkeli esittelee kiinalaisen vakoilun käytäntöjä sekä lähiaikojen näyttävimpiä tapauksia ja kyberiskuja. Suomen kannalta kiinalaiseen tiedusteluun liittyy myös omanlaisia uhkia: vaikka Kiina ei itse suoraan hyötyisi esimerkiksi Suomen puolustussunnittelua koskevasta tiedustelutiedosta, voi tiedoilla olla huomattava vaihtoarvo esimerkiksi Venäjälle
Deutsche Welle (12.9.2019): “Germany’s Heiko Maas vows to meet more activists after China outcry”
Hongkongin demokratia-aktivistien kärkihahmoksi kohonnut Joshua Wong vieraili Saksassa ja tapasi muun muassa maan ulkoministeri Heiko Maasin. Kiina läksytti välittömästi Saksaa tapaamisen vuoksi ja ihmetteli jopa, miksi Saksa oli sallinut Wongin saapua ylipäätään maahan. Helsingin Sanomien Anna-Liina Kauhanen tulkitsi, aivan oikein, Wongin olevan hyvää vauhtia kehittymässä Dalai Laman kaltaiseksi “persona non grataksi”, jonka tapaamisesta saa vastaisuudessa Kiinan vihat niskoilleen. Saksan ulkoministeri Heiko Maas ilmoitti kuitenkin DW:n mukaan, että virallinen Saksa aikoo tavata aktivisteja jatkossakin.
Bloomberg (11.9.2019): “Taiwan’s President Rises From the Ashes With a Hand From Hong Kong”
Taiwanin itsenäisyysmieliselle presidentille, Tsai Ing-Wenille on jo jonkin aikaa ennakoitu tappiota vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Hongkongin tapahtumat ovat kuitenkin saattaneet kääntää kelkan, sillä Tsain kannatusluvut ovat kääntyneet nousuun. Ymmärrettävästi Kiinan kiristyvä ote Hongkongissa sekä reaktiot mielenosoituksiin eivät herätä luottamusta Xi JInpingin talvella ehdottamaan “Yksi maa — kaksi järjestelmää” -malliin. Mielipideilmaston muutosta ovat ruokkineet myös honkongilaiset protestoijat, jotka ovat rantautuneet Taiwaniin järjestämään mielenosoituksia.
South China Morning Post (10.9.2019): “New Zealand MP Simon Bridges defends Beijing visit, interview with Chinese state media as criticism mounts”
Uuden-Seelannin Kiina-suomettumismittari huitelee hälyttävällä tasolla. Viimeisin kohu maan pyllistelystä Kiinan suuntaan syntyi, kun kansallispuolueen politiikko Simon Bridges tapasi Kiinan vierailulla maan poliittisten ja oikeudellisten asioiden komission sihteerin Guo Shengkunin. Poliittisesti arveluttavan tapaamisesta teki se, että Guo vastaa turvallisuusviranomaisten toiminnasta. Kyseenalaisten tapaamisten lisäksi Bridges päätyi ylistämään kommunistisen puolueen saavutuksia Kiinan televisiossa. Hämärän haivenia oli myös Bridgesin delegaatiossa, johon kuului kansanedustaja Yang Jian, joka on edelleen kommunistisen puolueen jäsen ja on myöntänyt osallistuneensa 1980-luvulla kiinalaisten vakoojien kouluttamiseen.
Lyhyesti:
- CGTN (18.9.2019): Kansallispäivän ilotulitus on peruttu Hongkongissa turvallisuushuolien vuoksi.
- LSE International History (16.9.2019): Kiinan HK-politiikka on strateginen epäonnistuminen, arvioi Michael Rowand.
- Verkkouutiset (10.9.2019): Kiina uhkaa Iso-Britanniaa sotatoimilla, mikäli se lähettää aluksiaan Etelä-Kiinan merelle.
- SupChina (10.9.2019): Xi linjasi joukon uudistuksia — tähtäimessä muun muassa muovijätteen vähentäminen.
- China Media Project (6.9.2019): Kovat ajat vaativat kovaa kieltä — 40 vuoden tauon jälkeen kamppailu on jälleen noussut puolueen retoriikan ytimeen.
Talous
Kuumaa: Unohda onnenkeksit, kuppinuudelit ennustavat tulevaisuuden.
STT (19.9.2019): ”Huawei julkisti uuden lippulaivapuhelimen — pakotteiden takia ilman Googlen sovelluksia”
Yhdysvaltain langettama teknologian vientikielto Huaweille konkretisoituu nyt kuluttajamarkkinoilla. Huawei nimittäin esitteli uuden lippulaivamallistonsa, Mate 30:n, jossa ei ole Googlen Android-käyttöjärjestelmää. Länsikäyttäjän näkökulmasta puhelin, jolla ei pääse käsiksi Googlen sovelluksiin, kuten karttasovellukseen tai Whatsappiin, voi tuntua harhalaukaukselta. Huawein kuluttajaliiketoiminnan vastaava johtaja Richard Yu kuitenkin arvioi, että Huawein sovelluskaupassa on jo 45 000 tuotetta. Jos siis kokemuksia haluaa, lähtee malliston 5G-puhelin noin 1 200 eurolla, karvalakkimallit halvemmalla. Sen ajan, jonka käyttää Youtubessa ja whatsappaillessa, voikin käyttää kokeilemalla esimerkiksi Huawei App Galleryn etusivulla esiteltyä Daily Kitten -sovellusta, jossa kissanpentu ilmehtii joka päivä eri tavalla.
Yle (19.9.2019): “Kiina rakensi Afrikan tiet, sillat ja voimalat velaksi — nyt sijoituskiinnostus velkaantuneeseen maanosaan hiipuu ja Suomi ei koskaan ehtinyt mukaan”
Kiinan sijoitukset Afrikkaan ovat vähenemään päin, mikä johtuu Afrikan maiden ylivelkaantumisesta, kertoo Yle. Yli 50 prosenttia valtion velkaa vuotuiseen bruttokansantuotteeseen nähden alkaa olla monille Afrikan maille liikaa, eikä Kiinakaan ole “velka-ansa” -syytösten myötä enää yhtä halukas investoimaan alueelle. Kiina on kuitenkin ehtinyt 2000-luvun vuosina vakiinnuttaa asemansa Itä-Afrikan nopeasti kehittyvissä maissa, toisin kuin Suomi, jonka kauppa koko alueen kanssa on vaivaiset 60 miljoonaa euroa vuodessa.
OECD (19.9.2019): ”OECD sees rising trade tensions and policy uncertainty further weakening global growth”
Talousjärjestö OECD:n julkaisemat maailmantalouden kasvulukuennusteet ovat jo syvän harmaat. Pitkälti kauppasodasta johtuen talouskasvussa palaillaan finanssikriisin aikaisiin lukemiin, ja maailmantalouden uskotaan tänä vuonna kasvavan 2,9 prosenttia, ensi vuonna kolme prosenttia. Euroalueella madellaan yhden prosentin kasvulla etiäppäin. Jos riittää Rinteen Antilla vastasyklistä vivuttamista, niin saman dilemman edessä on myös Kiina. OECD nimittäin povaa ”noin 6,5 prosentin” kasvuun tähtäävälle Kiinalle tälle vuodelle 6,1 prosentin kasvua ja ensi vuonna vitosella alkavaa kasvulukemaa. Tällaiset luvut eivät todennäköisesti riitä Kiinalle, jotta se saavuttaisi keskeisen talouspolitiikkansa tavoitteen eli kaksinkertaistaisi vuoden 2010 bruttokansantuotteen vuonna 2020. Kiinan julkaisemat kasvuluvut lienevätkin myös tulevaisuudessa liian hyviä ollakseen totta. Helsingin Sanomien mukaan Kiinan virallinenkin elokuun tilastodata oli kylmäävää luettavaa.
Sixth Tone (13.9.2019): ”Instant Noodles, Noted Economic Barometer, See Surging Sales”
Kiinan kuppinuudelibisnes on toipunut useamman vuoden alakulosta. Vuonna 2018 koko maailmassa syötiin kiinalaisviranomaisten arvioiden mukaan yli 103 miljardia nuudelikippoa, joista Kiinassa noin 40 miljardia pakettia. Kasvua syntyi nelisen prosenttia toissa vuoteen verrattuna. Kiina-ilmiöiden tietojen mukaan kasvanutta nuudelin kulutusta selittää muun muassa se, että peräti kaksi tekijöistämme oleskeli Kiinassa viime vuonna.
Vaikka noin muuten olisikin nuudelivastainen ihminen, ei tätä tilastoa voi ohittaa olankohautuksella. Nuudelikaupan tilastoa on pidetty kelvollisen selitysvoimaisena talouden kuvaajana. Kun taloudessa menee hyvin, kuluttajat panostavat enemmän ravintoonsa ja elostelevat ravintoloissa. Taloudellisesti epävarmempina hetkinä prosessoitu ruoka, kuten nuudelit, kasvattavat osuuttaan ruokaympyrässä. Kasvava pikanuudelikuppi ennustaa mataavaa taloutta ja kiinalaisten ostovoiman laskua.
BBC (12.9.2019): ”Trump delays tariff hikes on Chinese goods ahead of talks”
Ei kahta viikkoa ilman uusia käänteitä Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodassa. Tällä kertaa käänne oli taas kaksi napsua parempaan. Yhdysvallat osoitti kunnioitustaan ilmoittamalla lykkäävänsä 250 miljoonan dollarin tavaraerien tiukentuvia tulleja muutaman viikon, niiden kun oli määrä astua voimaan Kiinan kansallispäivänä. Kiina puolestaan siirsi toistakymmentä tuotetta ensi kertaa pois Yhdysvaltain tullilistaltaan. Tuotteet tosin olivat kuitenkin varsin vähäpätöisiä, eivätkä esimerkiksi kauppasodan keskiössä olevia maataloustuotteita, kuten soijapapuja tai sianlihaa. Osapuolet myös sopivat tapaavansa lokakuun alussa Yhdysvalloissa.
Ainakin presidentti Donald Trump on toivonut vipinää keskusteluihin. Hän toisti jälleen ukaasinsa siitä, että kauppasopimus tulee olemaan erittäin ankara, jos se venyy Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaalien yli ja Trump valitaan uudelleen. Tahtotilaa lienevät Kiinassakin nostattaneet ainakin Saudi-Arabian ongelmat öljyntuotannossa, jotka kuin kohtalon oikusta satavat Trumpin laariin. Lennokki-iskut aiheuttivat ainakin väliaikaista haittaa Saudi-Arabian öljyntuotantoon, ja Kiinan valtion öljy-yritys Sinopecin on täytynyt tilata kevyttä polttoöljyä Yhdysvalloista tuntuvista tulleista huolimatta.
Forbes (12.9.2019): “Huawei Just Started Selling Laptops With A Beautiful Linux OS Pre-Installed”
Huawei toi markkinoille läppäreitä, joissa on esiasennettuna kiinalaistyyppinen Linux-versio: Deepin. Deepin on herättänyt huolta Linux-piireissä, vaikka sen lähdekoodi onkin tarjolla avoimella lisenssillä. Linux-läppärit tulevat ainakin aluksi myyntiin vain Kiinassa, mutta myöhemmin kenties laajemminkin maailmanmarkkinoille. Kauppasota lienee Linux-läppärien taustalla, mutta suora syy-yhteys on toki hankala osoittaa.
Nikkei Asian Review (9.9.2019): ”Five things to know about Alibaba as Jack Ma hands over the reins”
Miljardööri, yrityskiihdyttäjä, filantrooppi, englannin opettaja, kommunisti ja Ted Talk -puhuja Jack Ma pisti verkkokauppiaan hanskat naulaan. Alibaban puheenjohtajan paikalta väistynyt Ma on yhtiön perustajajäsen ja kasvatti imperiumistaan yli 450 miljardin dollarin arvoisen. Verkkokauppiaan puheenjohtajan hatun pukee päähänsä yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Daniel Zhang, piinkova liikemies, joka on vienyt Alibabaa hyvällä menestyksellä sekä pilvipalveluiden suuntaan että myös maan kamaralle kivijalkakauppoihin ja ruoankuljetuksiin. Alibaba lieneekin hyvissä käsissä myös tulevaisuudessa, ja Ma saa rauhassa keskittyä ratkaisemaan Kiinan maaseudun koulutuskapeikot.
Bloomberg (5.9.2019): “The Unlikely Chinese Cities Where House Prices Rival London”
Kiinan asuntomarkkinat eivät ole enää pariin vuoteen olleet maan talouden seurannan ytimessä — viimeistään kauppasodan kiihtyminen on vienyt huomion aivan muualle. Silti asuntojen hintakehitys suurten kaupunkien lisäksi esimerkiksi Xiamenissa, Sanyalla, Fuzhoussa ja Shijiazhuangissa on ollut hurjaa. Kupla tällaisissa kaupungeissa lienee oikea sana kuvaamaan tilannetta: asumiskulujen osuus mediaanituloista ja keskimääräiset neliöhinnat suhteessa tuloihin ovat melko kestämättömällä tasolla. Suomessa Xiamenin asuntomarkkinoita on toki seurattu jo vuonna 2016.
Lyhyesti:
- Yle (19.9.2019): Atrian ja HKScanin vientimahdollisuudet Kiinaan paranevat.
- The Diplomat (18.9.2019): Tekevätkö pakotteet Huaweista entistä vahvemman?
- Reuters (16.9.2019): Li Keqiang: Kiinan talouden on hyvin vaikea kasvaa 6 prosenttia nopeammin.
- Helsingin Sanomat (12.9.2019): Kiinalaisten tupakointi digitalisoitumassa — sähkötupakkayhtiöt tunkevat Kiinan markkinoille.
- Yle (9.9.2019): Kiinanyssäköiden määrä ennustetaan kasvavan hurjasti — tulli odottaa työn määrän 40-kertaistumista.
- Bloomberg (7.9.2019): Kauppasodan keskellä Mauritius ja Kiina solmivat vapaakauppasopimuksen — 8547 tuotetta vapautuu tullimaksuista
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (19.9.2019)
- Kiinan talouskasvu hidastuu, mutta afrikkalainen sikarutto kiihdyttää inflaatiota
- Kiina laski pankkien varantovaatimuksia
- Ulkomaisten yritysten vienti Kiinasta supistuu, kotimaisten kasvaa edelleen
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (12.9.2019)
- IMF arvioi Kiinan valtiontalouden tilan heikkenevän nopeasti
- Kiinan varjopankkitoiminta kasvoi voimakkaasti vuodesta 2009 vuoteen 2015 saakka, mutta on viime aikoina supistunut
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Raamattu.
What’s On Weibo (19.9.2019): “‘American Factory’ Sparks Debate on Weibo: Pro-China Views and Critical Perspectives”
Amerikka häviää Kiinalle teollisuudessa! Amerikkalaisduunarit ovat uupuneita, naamat kuin hiipuvan Qing-dynastian ajoilta! Barack ja Michelle Obaman yhtiön levitämä dokumenttielokuva American Factory on noussut ainakin jonkinmoiseksi hitiksi myös Kiinassa, vaikka maasta käsin ei Netflixiä virallisesti pääsekään katsomaan. Dokumenttia myös kommentoidaan ahkerasti Weibossa ja muualla Kiinan some-kanavissa, ja niitä somekatsauksia tekevä What’s On Weibo käy läpi. Mielipiteitä on yhtä monta kuin on naamavärkkejäkin, ja reaktiot vaihtelevat patriotismista kaupan rajoitusten kritiikkiin. Moni pohtii, mikä on kauppasodan ja varsinkin sen mahdollisen voiton hinta. Oletko osa saavutettua kunniaa, vai osa kunnian takana olevia menetyksiä?
Helsingin Sanomat (19.9.2019): “Nuori kirurgi poisti vuonna 1995 esimiehensä käskystä elimiä elävältä mieheltä, nyt Enver Tohti kiertää maailmalla kertomassa Kiinan elinryöstöistä”
Kiinassa mielipidevangeilta on viety väkisin elimiä ja kaupattu hyvällä katteella eteen päin. Tämä on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, kuten voi lukea aiheeseen perehtyneen riippumattoman tuomioistuimen loppuraportista. Viime keskiviikkona aiheesta kävi Helsingissä puhumassa aiemmin Xinjiangissa asunut ja työskennellyt sekä tuomioistuimessa elinkaupasta todistanut kirurgi Enver Tohti. Sekä Tohtin että tuomioistuimen raportin kertomukset ovat kylmäävää luettavaa ja laittavat toivottavasti jokaisen Kiinaan elinsiirtomatkaa suunnittelevan turistin — ehkä monet muutkin — pohtimaan kovasti aihepiiriä.
Variety (12.9.2019): “China’s Turbulent Relationship With Film Festivals Explained”
Kerroimme helmikuussa, kuinka Ai Weiwein ja Zhang Yimoun teokset vedettiin pois Berliinin elokuvajuhlilta. Nämä tapaukset eivät ole jääneet ainoiksi elokuvamaailman kiinalaisiksi sensuurikummajaisiksi vuoden aikana, kertoo elokuvateollisuuden johtava media Variety ja käy läpi sensuurin käänteitä tähän asti. Kiinalaisohjaajilla on ollut vaikeuksia niin Cannesissa kuin kaukana Qinghain pääkaupungissa Xiningissäkin. Guan Hun 80 miljoonaa dollaria maksanut sotaelokuva The Eight Hundred puolestaan vedettiin pois sekä Shanghain elokuvajuhlilta että kesän teatterilevityksestä, koska isänmaallinen elokuva ei ollut riittävän isänmaallinen. Viranomaiset ovat lisäksi kieltäneet mannerkiinalaisten ohjaajien ja elokuva-alan ammattilaisten osallistumisen “Aasian Oscareihin” eli Taipeissa järjestettävään Golden Horse -gaalaan.
Kirkko ja kaupunki (11.9.2019): “Kristittyjen määrä kasvaa Kiinassa yli puolella miljoonalla vuodessa — kulttuurivallankumouksen aikana Raamatut tuhottiin, nyt se on kysytyin kirja”
Vaikka uskontojen asema Kiinassa käy päivä päivältä heikommaksi, voi kristinusko maassa yllättävän hyvin. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelin mukaan kristittyjen määrä kasvaa arviolta miljoonalla vuodessa samalla kun painokoneet tykittelevät ulos kolmesta neljään miljoonaa Raamattua vuodessa. Nyky-Kiinan rajoitukset (kuten Raamattujen verkkomyynnin kielto) ovat pikkujuttuja lehden haastattelemalle Bao Jiayuanille, joka harjoitti uskoaan salassa läpi kulttuurivallankumouksen väkivaltaisten myllerrysten. Bao on kristitty neljännessä polvessa ja hänen kertomuksensa ovat mielenkiintoista luettavaa Kiinan uskontopolitiikasta kiinnostuneille.
Yle (7.9.2019): “Ilman lapsia ei ole toivoa” — Kiinassa elää yli miljoona perhettä, joiden ainoa lapsi on kuollut
Yhden lapsen politiikka loi 25 vuoden aikana suuren määrän sosiaalisia ongelmia, kuten massiivisen sukupuolivinouman, naisiin ja lapsiin kohdistuneiden kaappausten valtavan kasvun sekä ylijäämämiesten luokan. Yhden lapsen politiikan uhreihin lukeutuvat myös shidut eli ainoan lapsensa menettäneet vanhemmat. Lasten ja jälkikasvun ympärillä pyörivässä kulttuurissa ainoan lapsen kuolema on tabu, jonka kanssa selviäminen voi olla inhimillisesti hyvin haastavaa. Kiinassa lapsen menettäminen merkitsee elämän sisällön menettämisen ohella myös siteen menettämistä ympäröivään yhteiskuntaan. Ylen artikkeli raportoi kiitettävällä tavalla tärkeää aihetta, jonka käsittely on länsimaissa jäänyt yhden lapsen poliitikan aiheuttamien muiden lieveilmiöiden varjoon.
Lyhyesti:
- China Daily (19.9.2019): Syntyvyys laahaa eri puolilla Kiinaa pahasti. Chongqingissa pudotusta synnytyksissä kolmannes viime vuoteen.
- SupChina (18.9.2019): Seksistiseksi koettu “Äiti älä mee töihin” -rallatus herättää someraivoa Kiinassa.
- SupChina (18.9.2019): Kiinan talviolympilaisten maskoteiksi valittiin psykedeelinen avaruuspanda Bing Dwen Dwen ja vauvalyhty Shuey Rhon Rhon.
- What’s On Weibo (15.9.2019): Varo voitonmerkkiä! Tai älä ainakaan laita sormiasi pystyyn selfiessä, sillä tarkat kamerat voivat ryöstää sormenjälkesi.
- Reuters (12.9.2019): Pekingin ilmanlaatu paranee: saattaa pudota pois 200 saastuneimman kaupungin listalta.
- Tiivi (12.9.2019): Kiinan datakeskusten päästöt vastaavat 21 miljoonaa autoa — ja ne kasvavat nopeasti.
- Yle (9.9.2019): Berliinin eläintarhan pandapienokaisille ehdotettiin nimiä Hong ja Kong — Kiina murahti.
- Helsingin Sanomat (6.9.2019): Yilingia spiciformis, siis yilingiläinen piikkimato. Ikää 550 miljoonaa vuotta, eli muutama dynastia on tullut nähtyä.
Katsele & kuuntele
Council on Foreign Relations (11.9.2019): “Nationalism and the Chinese State”
CFR:n podarissa paneudutaan kiinalaisen kansallismielisyyden olemukseen. Nationalismia tutkinut Jessica Chen Weiss näkee, että Kiinan kansallisen kukoistuksen kertomukseen kuuluu kaksi selvää elementtiä, jotka molemmat asettuvat palvelemaan kansallismielisyyttä. Ensimmäinen näistä on Kiinan uhrin rooli, jota käytetään kansallisessa identiteettityössä yhtäältä Japania vastaan, mutta yhtäältä myös “ulkovaltojen ja terroristien masinoimissa” Hongkongin mielenosoituksissa. Samaan aikaan kun Kiina on uhri, kertoo valtion retoriikka myös uudesta voimakkaasta Kiinasta. Kiinaa kauppasodalla haastava Yhdysvallat voidaan nähdä siis valtiona, joka yrittää asettua voimakkaan Kiinan tielle. Oleellista on huomata, että kiinalainen nationalismi on vähenevissä määrin kansalaisten itsensä määrittelemä, useammin reseptin oikeaoppiseen kansallismielisyyteen määrittää valtiovalta.
Yle (9.9.2019): “Historia: Unohdettu Armeija”
Yle Areenan huippumielenkiintoinen dokkari rajoittaa historian verhoa 140 000 kiinalaisen siirtotyöläis-taistelijan kohtaloista ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla. Pääasiassa huolto- ja kunnostustöissä toimineiden kiinalaisten rooli oli brittien sotahuollon kannalta keskeinen. Tärkeästä panoksesta huolimatta kiinalaisten sotauurastukset eivät päätyneet myöhempiin historiankirjoihin eikä asia paljastunut kuin vasta vuosikymmeniä sodan jälkeen.
Tapahtumat
- Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaalilla (19.9.–29.9.) näytetään kaksi kiinalaista pitkää elokuvaa: To Live to Sing ja The Wild Goose Lake. Lisäksi tarjolla on kaksi kiinalaista lyhytelokuvaa eri näytöksissä.
- Tietokirjailija Mari Manninen luennoi aiheesta “Kiina-myyttejä purkamaan! — Romuta luulosi Kiinan historiasta, nähtävyyksistä ja politiikasta.” Ti. 1.10. klo 14.00. Ikääntyvien yliopisto / Imatran Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali (2. kerros). **
- Kiinalaisen filosofian historia -luentosarja. 5.9.-10.10. Kanneltalo (auditorio 1. krs), Helsinki.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 4.10.2019. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.