Kiina-ilmiöt #42 – Tietovuotoja, Ruotsi-raivoa ja reseptiopioidisota.

Posted on by Kiina-ilmiot

29.11.2019

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Kuluneiden viikkojen aikana kansantasavallasta kantautui jälleen jos jonkinlaisia uutisia. Päällimmäisinä olivat Hongkongin mielenosoitukset, jotka lähtivät niin sanotusti “lapasesta”, kun opiskelijat valtasivat ammattikorkeakoulun ja poliisivoimat vastasivat piirityksellä, vesitykeillä ja kumiluodeilla. Myös Xinjiangin tilanne oli näkyvästi esillä kun alueelta vuoti kaksi nivaskaa kommunistisen puolueen näkökulmasta hyvin arkaluontoisia asiakirjoja. Leirien perimmäisestä olemuksesta ei jäänyt epäselvyyttä. Kiina on luonnollisesti tuominnut vuodon sekä pyrkinyt toppuuttelemaan leireistä tehtyjä tulkintoja ja sanavalintoja. Kirjeessä myös paljon muuta kiinalaisista loikkareista, päästöpolitiikan takinkäännöstä, Tiktok-sensuurista sekä nostalgisesta Pekingin metrosta. 先下后上！

Kirjeen yhteydessä Kiina-ilmiöt esittelee myös upouuden podcastinsa. Ensimmäisessä jaksossa käydään läpi olennaisimmat seikat kansantasavallan 70-vuotisen taivalluksen varrelta. Tulevaisuudessa tarkoituksenamme on keskittyä jokaisessa jaksossa tarkemmin rajattuun teemaan. Antoisia kuunteluhetkiä!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Xinjiangin suuri pillinvihellys

Helsingin Sanomat (28.11.2019): “Hongkongin mielenosoittajat saivat tällä viikolla kaksi voittoa, joista toisen tarjoili Trump – HS käy läpi, mitä Yhdysvaltain ja Kiinan kiistasta voi seurata”

Hongkongissa pian puoli vuotta käynnissä olleet mielenosoitukset kärjistyivät äärimmilleen, kun opiskelijat valtasivat Kowloonin alueella sijaitsevan ammattikorkeakoulun. Korkeakoulun piiritys oli rajua katsottavaa: palavan rojun ja polttopullojen säännöllisten leimahdusten lisäksi kampuksella viuhuivat mielenosoittajien jousipyssyn nuolet sekä poliisin kumiluodit. Tästä monet yliopistot vetivät viimeistään johtopäätöksensä ja kutsuivat vaihto-opiskelijoitaan kotiin. Näin toimittiin myös Turun yliopistossa.

Tilanne on todella alkanut vaikuttaa siltä, että Kiinan väliintulon lähtölaskenta on jo pitkällä. Ylen Jenny Matikaisen oivan analyysin mukaan keinot olisivat kuitenkin erilaiset kuin traagisena kesänä vuonna 1989. Esimerkiksi tietoverkon pimentäminen lamaannuttaisi mielenosoitusten koordinoinnin ja voisi olla ratkaiseva isku. “Toki se olisi sitä myös Hongkongille sellaisena kuin me sen olemme oppineet tuntemaan”, Matikainen kirjoittaa tyhjentävästi.

Sitten tulivat aluevaalit. Kunnallisvaaleihin rinnastuva tapahtuma ei tavallisesti kiinnostaisi ketään, ellei kyseessä olisi ollut samalla todellinen Hongkongin hallinnon kannatuksen mittaus. Tuli jytky, joka ei näytä hyvältä Kiinaan kallistuvan hallintojohtaja Carrie Lamin kannalta. Demokratialiike otti voiton 17 aluevaltuustossa, kun valtuustoja on yhteensä 18. Aiemmin kaikki olivat Kiina-mielisten hallinnassa. Jytkyn myötä mielenosoitukset ovat hetkeksi rauhoittuneet, mutta CNN:n ennusteen mukaan jatkuvat pian.

Samaan aikaan rapakon takana Yhdysvaltain senaatti hyväksyi ja presidentti Trump allekirjoitti lakiehdotuksen, jonka turvin voidaan rankaista hongkongilaisia ja mannerkiinalaisia virkamiehiä, joiden katsotaan “rikkoneen Hongkongin erityishallintoalueen demokratiaa tai erivapauksia”. Kiina luonnollisesti seurasi prosessia närkästyneenä vierestä ja lopulta ripitti Yhdysvaltain Kiinan-suurlähettilään sisäisiin asioihin sekaantumisesta. Mielenosoittajat sen sijaan palasivat takaisin kadulle juhlimaan Trumpin allekirjoitusta Amerikan liput liehuen.

Yhdysvallat ei ole ainoa, jonka kanssa Kiina kalisteli peistä kaksiviikkoisen aikana. Myös Ruotsi sai reilun osansa, kun se palkitsi Hongkongissa kirjakauppaa pitäneen ja sittemmin vangitun Gui Minhain sananvapauspalkinnolla. Kiinan suurlähettilään mukaan palkinnon ojentanut Ruotsin kulttuuriministeri ei ole enää tervetullut Kiinaan. Ruotsi kuitenkin on pistänyt kovan kovaa vastaan sananvapautta koskevassa kiistassa, ja esimerkiksi ystävyyskaupunkisopimuksien purkamisista keskusteltiin.

New York Times (16.11.2019): “‘Absolutely No Mercy’: Leaked Files Expose How China Organized Mass Detentions of Muslims” ($)

Kuluneiden viikkojen aikana Kiinasta kantautui kaksi erillistä Xinjiangin leirejä koskevaa tietovuotoa. Niitä voi hyvin pitää merkittävimpinä kommunistisen puolueen sisältä saatuina tietovuotoina vuosikymmeniin. New York Timesille vuodettu, 400 asiakirjan paketti sisältää yksityiskohtaisia ohjeita siitä, kuinka puoluevirkamiehistön tulisi toimia tilanteessa, jossa esimerkiksi kotiseudulle palaava opiskelija kyselee vanhempiensa perään. Joukossa on myös mittava määrä presidentti Xin puheita, joissa kehotetaan olla osoittamatta armoa ja telkeämään kaikki, jotka tulee teljetä. Historioitsija James Milwardin esittää analyysissään, että tietovuoto osoittaa myös puolueen sisällä ilmenevät soraäänet, jotka voivat olla lisääntymään päin.

Toinen vuoto annettiin kansainvälisten tutkivien journalistien järjestön (International Consortium of Investigative Journalists, ICIJ) käsiin. Vuodetut asiakirjat olivat Xinjiangin alueen puoluepampuille osoitettu “ohjekirja” leirien mikromanagerointiin, joka sisältää ohjeistusta esimerkiksi siitä, miten “opiskelijoiden” pako koulutuskeskuksista estetään, tai miten opiskelijoiden ja sukulaisten tapaamiset järjestetään.

Kiinan reaktio on ollut ennustettava. Ulkoministeriön edustajan, Geng Shuangin mukaan asiakirjojen julkaisu on häpeällinen teko, mutta Geng ei suoraan kiistänyt paperien aitoutta. Britannian Kiinan suurlähettiläs julisti asiakirjat “fabrikaatioksi” ja valeuutisiksi, kun taas Xinjiangissa ja alueen koulutusleireillä on lähettilään mukaan pääsääntöisesti kliffaa. Kiinan suurlähetystöt Saksassa ja Espanjassa aktivoituivat omalta osaltaan keskitysleireistä syntyvän keskustelun ruotimisessa.

Jos Xinjiangin tilanne kiinnostaa kannattaa samaan putkeen katsastaa myös AP:n henkilökuva, Zhu Hailunista, Xinjiangin leirijärjestelmän salaperäisestä arkkitehdistä ja Xinjiangin puoluesihteerin Chen Quanguon luotetusta kakkosmiehestä. Sujuvasti uiguuria puhuva ja aluen kulttuurin tunteva Zhu auttoi ennen eläköitymistään Cheniä pistämään pystyyn järjestelmän, jonka mittasuhteet eivät lakkaa järkyttämästä.

Foreign Affairs (27.11.2019): “The New Geography of Global Diplomacy: China Advances as the United States Retreats”

Kiina on ohittanut Yhdysvallat diplomaattisten lähetystöjensä (ml. konsulaatit) määrällä: Yhdysvaltain verkko kattaa 273 toimipistettä, Kiinan 276. Tämä käy ilmi Lowy Instituten julkaisemasta datasta (Global diplomacy index). Foreign Affairsille kirjoittavan Bonnie Bleyn mukaan nousu kärkipaikalle on ollut nopea, sillä vielä vuonna 2010 Kiinan diplomaattinen verkosto oli vasta maailman 24. suurin. Yhdysvallat on toistaiseksi kuitenkin diplomaattisesti ylivoimaisesti vetovoimaisin, sillä maassa on 342 ulkomaista lähetystöä, Kiinalla puolestaan 256.

The Diplomat (26.11.2019): “What Xi Jinping Learned—And Didn’t Learn—From His Father About Xinjiang”

Kun Xi asetettiin puolueen pääsihteeriksi vuonna 2012, odottivat monet ulkomaiset Kiina-kädet hänestä politiikan liberalisoijaa ja kävelevän poliittisesti vapaamielisenä pidetyn isänsä jalanjälkiä. Toisin kävi. Xin aikakaudella Kiina on ottanut aimo harppauksen kohti perinteisempää totalitaarisen valtion meininkiä ja menoa. Onpa Xin esitetty kärsivän Tukholman syndroomastakin. Samaan syssyyn kannattaa tsekata myös Foreign Policyn kirja-arvio François Bougonin uudesta teoksesta Inside the Mind of Xi Jinping.

The Age (25.11.2019): “Defecting Chinese spy offers information trove to Australian government”

Australiaan paennut kiinalainen vakooja Wang “Willian” Liqiang on lyönyt pöytään hurjia väitteitä Kiinan tiedustelutoiminnasta. Wangin mukaan Kiinan tiedustelu käyttää yhtiöitä savuverhoina operaatioilleen, jotka ovat aktiivisia erityisesti Hongkongissa ja Taiwanissa. Wang itse toimi China Innovation Investment Limited -nimisen korporaation suojista, joka ajoi kommunistisen puolueen agendaa Hongkongissa, mutta miehen mukaan samanlaista toimintaa on käynnissä kaikkialla. Onko Wangin väitteissä perää on vielä avoin kysymys. Kansantasavalta on esittänyt Wangin huijarina, jonka sanomisille ei kannata antaa mitään arvoa.

Samaan aikaan Australian turvallisuusviranomaiset tutkivat väitteitä, joiden mukaan Kiinan tiedustelupalvelu olisi yrittänyt saada omaa agendaansa ajavan ehdokkaan maan parlamenttiin. Suunnitelma ei onnistunut, sillä potentiaalinen ehdokas “Nick” Zhao löytyi keväällä kuolleena motellihuoneesta, mikä toisaalta tekee vyyhdistä entistä kummallisemman, joskaan kuolinsyystä ei ole annettu vielä tutkinnallisista syistä tarkempia tietoja.

The Asia Dialogue (22.11.2019): “China in the Polar ‘Zone of Peace’”

Kiina määrittelee itsensä “lähes arktiseksi valtioksi” (near-Arctic state) ja on osoittanut jo pidemmän aikaa kiinnostusta jäisiä alueita kohtaan. Kiinaa kiinnostavat ensisijaisesti alueen taloudelliset mahdollisuudet, mutta useat analysaattorit ovat arvioineet esimerkiksi satamien ja muiden rauhanomaisten fasiliteettien taipuvan tarvittaessa nopeasti myös sotilaskäyttöön. Kuinka relevantti uhka on? Sanna Kopra avaa artikkelissa Kiinan toimintaa Arktisella alueella, sekä siihen liittyviä potentiaalisia turvallisuusuhkia.

Ulkopoliittinen instituutti (18.11.2019): “Russia and China in the Middle East: Playing their best cards”

Ulkopoliittisen instituutin uuden briiffarin mukaan Kiinan ja Venäjän läsnäolo on kasvanut Lähi-idässä. Tämän lisäksi maiden on arveltu tekevän alueella syvenevää yhteistyötä, sillä merkittäviä eturistiriitoja ei ole, mitä nyt öljyn hinnan toivotaan kehittyvän päinvastaisiin suuntiin. Raportin mukaan yhteistyö on kuitenkin näkynyt, vuoden 2015 yhteisiä Välimeren sotaharjoituksia lukuunottamatta lähinnä yhteisissä julkilausumissa. Kiinan ja Venäjän välisiä sotilassuhteita tarkasteli myös Carnegie Endowmentin lyhyt artikkeli, jonka mukaan Venäjä auttaa Kiinaa kehittämään mannertenvälisten ohjusten varhaisvaroitusjärjestelmäänsä. Ja kun ydinaseista kerran puhutaan niin Kiinan modernisoituvasta ydinarsenaalista kirjoitti puolestaan vielä The Economist.

BBC (18.11.2019): “Australian politicians banned from China ‘will not repent’ for criticism”

Kahdelta australialaiselta poliitikolta (Andrew Hastie ja James Paterson) evättiin viisumi Kiinaan, vaikka miesten oli tarkoitus vierailla maassa osana Australian delegaatiota. Kiinan Australian suurlähetystön mukaan viisumi kyllä napsahtaa, mikäli molemmat miehet “katuvat rehellisesti sanomisiaan”. Hastie ja Paterson, jotka ovat olleet varsin kriittisiä ääniä Australiassa käydyssä, Kiinaa koskevassa keskustelussa, kieltäytyivät kuitenkin julkisesta katumisesta.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Vesterbackan salajuoni on kiistää salajuoni

Bloomberg (28.11.2019): “China Financial Warning Signs Are Flashing Almost Everywhere”

Synkkiä pilviä kasautuu Kiinan rahoitusjärjestelmän ylle, kertoo Bloomberg. Massia on jaettu elvytysmielessä hieman turhan löyhäkätisesti erityisesti kiinalaisille valtionyrityksille, joiden maksukyky heikkenee. Kiinan keskuspankin julkistamien tilastojen mukaan 586 maan noin 4400 lainoittajasta kuuluu “korkean riskin luokkaan”. Valtionpankkien ja valtionyritysten välinen symbioosi saattaa lehden mukaan syytää toden teolla fekaalista materiaalia tuulettimeen, ellei keskusjohto kykene hallitsemaan tilanteen kehitystä. Yritysten velkaantumisen lisäksi myös kiinalaiset kuluttajat velkaantuvat ennennäkemättömällä tahdilla.

Yle (25.11.2019): “Vesterbacka Tallinnan kohutunnelista: ‘Tässä ei ole taustalla Kiinan kommunistisen puolueen salajuoni’”

Tannelin isä Peter Vesterbacka on istunut Kiinassa junassa ja selittänyt juurta jaksain Ylelle, mistä hänen lempilapsessaan on oikein kyse. Pitkä juttu menee tiivistetysti niin, että paljon on valtuustojen, työryhmien, komiteoiden ja kaavoitus- ja ympäristöviranomaisten vielä istuttava lujuuslaskentamallien ääressä, jotta poikkikansallinen merenalainen tunneli Helsingin ja Tallinnan välille syntyisi. Pihvi on Vesterbackan faktantarkistusviisareita väristävä lausunto, ettei kyseessä ole puolueen salajuoni: “Tähän samaan kauppaan ei sisälly mitään poliittista”, Vesterbacka vakuuttaa. Viimeksi kun Kiina-ilmiöt jotain Kiinasta ymmärsi, oli Tallinnan-tunneli varsin tiivis kappale, joka yhdistää Kiinan arktisen silkkitien Manner-Eurooppaan. Kiistämällä hankkeen poliittisuuden Vesterbacka saa hankkeen lähinnä vaikuttamaan kommunistien salajuonelta.

Talouselämä (24.11.2019): “Tekoäly voi saada lapset oppimaan tehokkaammin ja nopeammin, sanoo kiinalaisyrittäjä – ‘Koulutus on ehkä ainoa ala, jota teknologia ei ole muuttanut’”

Squirrel AI eli Orava Tekoäly-nimisen puljun perustaja Derek Haoyang Li käväisi Suomessa vetämässä yhden Slushin avauspuheista. Lin miljardin arvoiseksi evaluoitu yritys tarjoaa tekoälyllä tehostettua iltaopetusta, jonka sisältö yksilöidään oppilaan vahvuuksien ja heikkouksien perusteella. Firman omien tutkimusten mukaan lapset oppivat näin ainakin kaksi kertaa nopeammin. Säästyneellä ajalla Li toivoo lasten kehittävän niitä ominaisuuksia, joissa he ovat lahjakkaita. Inhokkiaineisiin ei Lin mukaan kannata laittaa liikaa aikaa, koska “apinaa ei pitäisi pakottaa uimaan”. Jos yrityksen oppimislupaukset ja opetusfilosofia epäilyttävät skeptisimpiä pedagogiikan asiantuntijoita, niin ainakin yrityksen kassavirran pitäisi vakuuttaa. Kaksi miljoonaa asiakasta pulittaa jokainen firman palveluista kaksi tuhatta dollaria vuosittain! Eikä tässä vielä kaikki. Yritys on päättänyt myös lahjoittaa miljoona käyttöoikeutta köyhille perheille. Ältsin huikeeta meininkiä, siis.

Euro ja Talous (22.11.2019): “Kiinan järjestelmä yskii”

Suomen Pankin Jouko Rautavan mukaan Hongkongin mielenosoitukset koettelevat kahden järjestelmän mallia. Rautavan mukaan myös Kiinan sisällä on eräänlainen “yhden maan, kahden talousjärjestelmän malli”: dynaaminen ja tehokas yksityinen sektori, joka on vastuussa Kiinan talousihmeestä, sekä valtion sektori. Nyt myös näiden järjestelmien harmoninen rinnakkaiselo on käymässä vaikeaksi, kun valtionyhtiöille lapataan lainarahaa ja tilastodataa manipuoloidaan poliittisten tavoitteiden vuoksi, mikä hankaloittaa huomattavasti yksityisten toimijoiden elämää.

Bloomberg (22.11.2019): “Huawei Sues Critics in France Over Remarks on China State Ties”

Syytökset Huawein kytköksistä Kiinan kommunistipuolueeseen ovat saaneet keitokset kiehumaan yli Shenzhenin pääkonttorin syövereissä. Huawei on haastanut ranskalaisen tutkijan, toimittajan sekä telekommunikaatioasiantuntijan oikeuteen kunnianloukkauksesta. Kyseiset kunnianloukkaukset tapahtuivat jo kevättalvella eikä ole vielä varmaa ottavatko oikeusistuimet ne käsiteltäväkseen. Niin tai näin, Kiina-ilmiöt kehoittaa myös kotimaisia kommentaattoreita varovaisuuteen kiukustuneen Huawein asioita penkoessaan.

The Guardian (20.11.2019): “China’s appetite for coal power returns despite climate pledge”

Planetaariset päästöt ovat kääntyneet nousuun kun Kiina on alkanut lisätä taas hiilivoimaa uudella innolla. Samaan aikaan kun muualla hiilivoiman käyttö on vähentynyt kahdeksan gigawatin edestä, Kiinassa uutta hiilivoimaa on otettu käyttöön 42,9 gigawatin edestä. Kasvu on niin suuri, että se tekee Guardianin arvion mukaan pahimmillaan muun maailman toimenpiteet tyhjiksi. Ylen haastatteleman Greenpeacen energia-asiantuntijan, Lauri Myllyvirran mukaan Kiinan päästöt ovat kääntyneet uuteen kasvuun vuoden alussa. Taustalla on hidastuva talous, jota yritetään kiihdyttää palaamalla vanhaan kunnon “savupiipputeollisuuteen”. Kyseessä voi olla tilapäinen nousu kriittisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tai sitten (pelottavammin) eräänlainen uusi normaali.

Toisaalta, Financial Reviewille kirjoittanut Ambrose Evans-Pritchard toppuutteli syntynyttä pirujen maalailua. Hiilivoimaloiden vastaisku on toki hälyttävä ilmiö, mutta uusiutuvat energiat ovat tulleet Kiinassa jo niin edullisiksi (aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet vuodesta 2010 n. 89 prosenttia), että ne tulevat lyömään läpi puhtaasti taloudellisista syistä. Evans-Pritchard arvioi, että vuonna 2030 aurinko- ja tuulienergia on Kiinassa yksinkertaisesti niin edullista, että kaikkein moderneimmankin hiilivoimalan kannattaa laittaa pillit pussiin.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (28.11.2019)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (21.11.2019)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Oopiumsodista reseptiopioidisotiin

BBC (26.11.2019): “Teen’s TikTok video about China’s Muslim camps goes viral”

Poliittinen aktivismi vaikuttaa tunkeutuvan myös harmittomasta hassuttelusta tunnettuun TikTokiin. Feroza Aziz julkaisi palvelussa videon, jossa hän puhui suoraan Xinjiangin tapahtumista jakaessaan vinkkejä silmäripsien hoitamisesta. Seurauksena Aziz sai bännit TikTokista, jossa ei yhtiön virallisen edustajan mukaan kuitenkaan ole “poliittista sensuuria”. Näinköhän. Australialaisen tutkimuslaitoksen (Australian Strategic Policy Institute’s International Cyber Policy Centre) tuoreen tutkimuksen mukaan TikTokin emoyritys Bytedance tekee tiiviisti yhteistyötä Kiinan viranomaisten kanssa Xinjiangin turvallisuus- ja sensuuri-infran pystyttämiseksi.

The Nature (26.11.2019): “PhD students in China report misery and hope”

Tohtoriopiskelijan elämä Kiinassa on rankkaa, raportoi The Nature, mutta opiskelijat näkevät myös toivon pilkahduksia. Vaikka kiinalainen tohtoriopiskelija on tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan keskivertoa tyytymättömämpi tohtorikouluunsa (55 % vs. maailman keskiarvo 72 %) pidetään Kiinan akateemista maailmaa suhteellisen reiluna ja vapaana toimintakenttänä verrattuna esimerkiksi poliittisen ja taloudellisen sfäärien armottomiin myllyihin. Toisaalta, kilpailu on myös äärimmäisen kovaa ja julkaisuja tulisi tykitellä liukuhihnalla kovatasoisissa journaaleissa.

Helsingin Sanomat Nyt-Liite (22.11.2019): “Suomalaisten Instagram-ihmisten uusin päähänpisto on naaman hierominen kivillä – tästä on kyse gua sha -kasvohoidoissa”

Kasvojen mikrolihaksia paijaileva guasha-hieronta on vihdoin rantautunut somen trenditietoisen influesseri-possen trendinystyröihin. Perinteinen kiinalainen guasha-hieronta tarkoittaa selän kaapimista vinhasti niin, että selän ihoon muodostuu pieniä, sykkeröisiä mustelmia, jotka perimätiedon mukaan vahvistavat elimistön immuniteettia. Hipsterimmässä versiossa naurettavaksi hinnoiteltuilla kristallikivillä hierotaan kasvoja. Yhtä kaikki, hieronta tekee gutaa ja Kiina-ilmiöt suosittelee Kiinassa matkaaville edullisen hieronnan kokeilemista.

Bloomberg (20.11.2019): “Chinese Parents Test DNA to Check If Kids Will Become Prodigies”

Kuluttajille tarjotut geenipalvelut trendaavat isosti Kiinan maalla. Olemme aiemmin uutisoineet lemmikkien kloonausta tarjoavista yrityksistä. Nyt menevät kaupaksi palvelut, jotka lupaavat paljastaa lapsen perimässä piilevät taipumukset ja lahjat. Kiinalaisten vanhempien hartain toive nimittäin on, että omasta Xiao Wangista tulee huippulahjakas, pianoa soittava, polyglotti-insinöörilääkäri, joka menestyksensä ja korkean yhteiskunnallisen asemansa siivin pariutuu hyvään sukuun ja tuottaa vanhemmilleen liudan terveitä ja pulleita jälkeläisiä. Tämän vaatimattoman pikkutoiveen toteuttamiseen geenitekniikan toivotaan auttavan. Todellisuudessa geenikarttojen laatiminen on ehkäpä vain hitusen päivitetympi versio perinteisestä ennustajasta, joka ennen muinoin laati sopivasta maksusta hyväenteisen ennustuksen lapsen syntymäajasta. Tosiasia on, ettei geeneistä voida (vielä) luotettavasti ennustaa monimutkaisten luonteenpiirteiden vaikutusta tulevaisuuden ammattiin tai yhteiskunnalliseen asemaan.

AP (20.11.2019): “Fake doctors, pilfered medical records drive Oxy China Sales”

Amerikoissa huumeiden katukaupassa rikastunut ja sittemmin konkurssiin haettu lääkevalmistaja Purdue Pharma tekee vielä muhkeaa tiliä Kiinassa lippulaivatuotteellaan Oxycontinilla. Oxya käytetään Yhdysvalloissa ja muuallakin laajalti laittomasti ja sitä diilataan katukaupassa, onpa reseptiopioidi myös merkittävä syy Yhdysvaltojen opioidikriisiin. Nyt Purdue Pharman kiinalainen sivuyhtiö myy ainettaan Kiinan markkinoilla, eikä aivan laillisesti. Yhtiön myyntimiesten kerrotaan muun muassa esiintyneen lääkäreinä ja varastaneen potilastietoja sekä markkinoineen ainetta valheellisiin väitteisiin perustuen. Kiinan lääkemarkkinat kuuluvat maailman suurimpiin, joten lääkeyhtiöille Kiinan markkinoille on pakko päästä.

The Beijinger (18.11.2019): “先下后上! After a Bumpy Start, Beijing Metro Celebrates 50 Years of Travel”

670 kilometriä kiskoja, yli 10 miljoonaa matkaa päivässä! Valtavista luvuista huolimatta harva Pekingin metrolla ratsastanut lähtee kiistämään, etteikö järjestelmä toimisi uskomattoman hyvin ja smuutisti mittakaavaansa suhteutettuna. The Beijingerin juttu esittelee 50-vuotiaan Pekingin metron historiallisia vaiheita 1950-luvun (sotilasstrategisilta) suunnittelupöydiltä nykypäivän massiiviseksi verkostoksi.

Helsingin Sanomat (18.11.2019): “Hollywood nöyristelee nyt Kiinan edessä: supersankarit käyttävät kiinalaisia puhelimia, amerikkalainen päätähti häivytettiin markkinoinnissa”

NBA:n ja suuryritysten nöyristely on pientä siihen verrattuna mihin asti Hollywood menee Kiinaa lepytellessään. Kiina on kohttanut vuosittain sallittavien ulkomaisten elokuvien kiintiötään, minkä vuoksi maasta on tullut amerikkalaiselle elokuvateollisuudelle yhä tärkeämpi markkina-alue. Hesarin artikkeli tarjoilee kattavan listauksen elokuvastudioiden yrityksistä mielistellä idän jättiläistä, ja antaa ymmärtää miksi emme kenties pääse lähitulevaisuudessa näkemään Hollywood-spektaakkelia “Suuri harppaus”, jossa Peng Dehuai esitetään Mao Zedongin hirmuhallintoa vastustavana sankarina.

Lyhyesti: 

Katsele & kuuntele

Kiina-ilmiöt (29.11.2019): “Katsaus 70-vuotiaan jättiläisen nousuun ja mahdolliseen tuhoon”

Olemme viimeinkin käynnistäneet podcastin, joka käy läpi noin kerran kuukaudessa Kiinaan liittyviä ilmiöitä ja taustoittaa tämän kirjeen sisältöjä. Käy tarkastamassa ensimmäinen jakso! Podcast-alustan tarjoaa Jakso.fi.

Sinica Podcast (22.11.2019): “China and the techno-authoritarian narrative”

Internetin piti tuoda mukanaan globaali emansipaatio ja vavisuttaa diktatorisia vallan linnakkeita kaikkialla maailmassa. Toisin näyttää käyneen, sillä Kiinassa internet ja mobiiliteknologia on, päinvastoin, valjastettu diktatuurin keskeiseksi elementiksi. Aiheesta keskustelemassa MERICSin tutkija Kristin Shi-Kupfer sekä New Republicin toimittaja Evgeny Morozov.

Yle Areena (19.11.2019): “Politiikkaradio: Keskusjohtoinen nyky-Kiina on vaarassa pudota keskituloluokan loukkuun”

Onko nyky-Kiinalla eväitä jatkaa kasvua ja nousta maailman suurimmaksi taloudeksi? Kykeneekö Kiina välttämään keskituloluokan loukun, johon moni entinen kehitysmaa on vaurastuessaan pudonnut? Entä kumpi on todellinen maailmankaupan moottori: Yhdysvallat vai Kiina? Kuinka todennäköistä on, että nyky-Kiina käynnistäisi globaalin talouslaman? Mitä Kiinan taloudessa tapahtuu? Keskustelemassa ovat Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Yle Areena (26.11.2019): “Politiikkaradio: Hongkongin demokratialiikkeelle tsunamin kaltainen voitto: mitä liike todella tavoittelee?”

Mielenosoitusten runtelemassa Hongkongissa käytiin aluevaalit, joissa tulos osoittautui varsin murskaavaksi nykyisen hallinnon näkövinkkelistä: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa, kun aiemmin kaikki valtuustot olivat Kiina-mielisten hallinnassa. Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti Manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle? Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Muuta kiinnostavaa

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 13.12.2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uncategorized Uutiskirje