13.12.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Toisinajattelija Gui Minhain tapaus sakenee entisestään. Ruotsin Kiinan-suurlähettilästä Anna Lindstedtiä epäillään kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta tapauksessa, jossa hän ilmeisesti yritti neuvotella Guita vapaaksi ohi diplomaattisten kanavien. Kiinassa vangittuna olevan ruotsalais-kiinalaisen Guin tapaus on tulehduttanut Ruotsin ja Kiinan välit uuteen maksimiinsa. Ruotsi myönsi Guille hiljattain sananvapauspalkinnon, johon Kiina reagoi muun muassa perumalla kauppamatkansa länsinaapuriimme.
Pohjoismaista myös Tanska on ansainnut Kiinan erityisen huomion. Kiinan Tanskan-suurlähettiläs teki pieksämättömän tarjouksen Färsaarien siirtämisestä 5g-aikaan, luonnollisesti Huawein teknologialla. No, sisältyi tarjoukseen pikkuruinen ukaasi myös vapaakauppasopimuksen peruuntumisesta, jos diili ei onnistu. Kiehtovaa puhetta, semminkin kun Huawei on vakuuttanut, ettei sillä ole mitään tekemistä puoluevaltion kanssa. Hieman samasta syystä kenties myös Suomen suojelupoliisi varoitti turvallisuuskatsauksessaan vieraiden valtojen 5g-teknologiainvestoinneista.
Kiina-ilmiöt on organismi, joka tarvitsee talviunta. Täytämme jälleen vatsamme havunneulasilla, suljemme säleverhot ja vetäydymme adventtikynttilöiden hämyssä joulutorkuille. Uutiskirje ilmestyy jälleen tammikuussa. Koiranunta nukkuvat jäsenemme saattavat naputtaa jotakin Twitteriin. Kiitämme kaikkia lukijoitamme tästä vuodesta ja toivotamme hyvää joulua ja uutta vuotta!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteenpäin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuuma: Monella mittarilla suurin, myös toimittajien telkeämisessä.
Center for Advanced China Research (11.12.2019): “Party Watch Annual Report 2019: Scrambling to Achieve a Moderately Prosperous Society”
Sinologian alagenren, zhongnanhailogian vuotuinen rautaisannos on ilmestynyt. Party Watchin vuosiraportti tarjoaa 76 sivua poliittista analyysiä Joseph Fewsmithin, Victor Shih’n ja Isabel Hiltonin kaltaisilta eturivin tutkijoilta. Tämän vuoden raportin teemana on Xi Jinpingin projekti “kohtalaisen hyvinvoinnin yhteiskunnan” saavuttamisesta vuonna 2021 sekä projektiin liittyvät haasteet. Siis vain reilun vuoden päästä Kiinan talouskasvun tulisi olla tehokkaampaa, hengitysilman ja puolueapparaatin puhtoisempi ja elämän kautta linjan parempaa.
Committee to Protect Journalists (11.12.2019): “China, Turkey, Saudi Arabia, Egypt are world’s worst jailers of journalists”
Kiina on vienyt jälleen kerran ykköspaikan Journalistien suojelukomitean (CPJ) pahimpien journalistien vangitsijoiden listauksessa. Komitean tietojen mukaan vuoden 2019 aikana vähintään 48 toimittajaa on istunut vankilassa. Yksi yleisimpiä rikosnimikkeitä toimittajille on riidan haastaminen sekä provosointi. Vangittujen toimittajien määrä on kasvanut koko 2010-luvulla ja tilanne on pahentunut erityisesti Xin hallintokaudella, mikä tuskin yllättää ketään.
SVT (9.12.2019): “Åtal väcks mot ex-ambassadör Anna Lindstedt”
Ennennäkemättömässä poliisitutkinnassa Ruotsin entinen Pekingin-suurlähettiläs Anna Lindstedt saa syytteet valtion turvallisuuden vaarantamisesta. Syyttäjän mukaan koskaan aiemmin Ruotsissa ei ole käsitelty tapausta, jonka rikosnimike on “omavaltainen toiminta vieraan vallan kanssa”. Rikoksesta voidaan tuomita enintään kaksi vuotta vankeutta. Lindstedt kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Tapaus juontaa juurensa tammikuulle, jolloin Lindstedtin epäiltiin järjestäneen diplomaattisista kanavista piittaamatta tapaamisen kirjakauppias Gui Minhain tyttärelle ja Kiinan edustajien välille Tukholmassa. Tarkoituksena oli ilmeisesti saada neuvoteltua Kiinassa vangittuna oleva Gui vapaaksi vähemmän kahlitsevan keinovalikoiman turvin, ovathan myös EU:n vaatimukset Guin vapauttamisesta kaikuneet kuuroille korville. Asia tuli julkisuuteen Guin tyttären Angela Guin kautta, Lindstedt kutsuttiin Pekingistä kotiin kesällä ja asiasta käynnistettiin tutkinta.
Gui Minhai niittää teljettynä enemmän mainetta kuin hän keräsi kiellettyä kirjallisuutta kaupitellessaan Hongkongissa. Muutama viikko takaperin Guille myönnettiin sananvapauspalkinto Ruotsissa. Tilanne äityi siihen pisteeseen, että Kiinan Ruotsin-lähettiläs totesi, etteivät palkinnon jakanut kulttuuriministeri tai hänen esikuntansa ole enää tervetulleita Kiinaan. Sittemmin tapaus kirvoitti keskustelun myös esimerkiksi Göteborgin ja Shanghain ystävyyskaupunkisopimuksen mielekkyydestä. Viimeisin käänne saagassa oli, kun Kiinan kauppadelegaatio perui matkansa Ruotsiin sananvapausselkkauksen takia.
AP (9.12.2019): “China claims everyone in Xinjiang camps has ‘graduated’”
Xinjiangin työleireiltä kantautuu hyviä uutisia: opiskelijat ovat valmistuneet ja viettävät nyt lokoisia päiviä punertavan auringon paisteessa. Näin kertoo Xinjiangin kuvernööri Shorat Zakir, mutta moni muu on asiasta eri mieltä. Yhdysvaltain edustajainhuone nuiji läpi lain, jolla voidaan asettaa pakotteita kiinalaisille, joilla on lähempää tekemistä leirijärjestelmän kanssa. Laissa on mainittu erityisesti Xinjiangin puoluesihteeri Chen Quanguo, jonka toimintamahdollisuudet Yhdysvalloissa saattavat heiketä merkittävästi lähitulevaisuudessa.
Berglingske (10.12.2019): “Banned recording reveals China ambassador threatened Faroese leader at secret meeting”
Kiinan Tanskan suurlähettiläs Feng Tie teki Tanskalle kuuluvien Färsaarten hallitukselle tarjouksen, josta on hankala kieltäytyä: joko Huawei rakentaa 5g-verkot saarille, tai maiden välinen vapaakauppasopimus jää haaveeksi. Samaan aikaan Huawei on haastanut ranskalaisia tutkijoita ja toimittajia kunnianloukkaussyytteillä raastupaan, kun he ovat kehdanneet syyttää Huawein olevan läheisissä yhteyksissä valtiovaltaan. Tapausta voi pitää huomattavana lipsumisena Kiinan perinteisen “puuttumattomuuspolitiikan” liukkaalla alustalla.
South China Morning Post (10.12.2019): “Russia is no friend to China. In fact, Xi’s friendship with Putin is a betrayal of the Chinese people”
Kiina ja Venäjä juhlistivat maiden välisen uuden sillan valmistumista ja heti perään uuden kaasuputken (Power of Siberia) avautumista. Maiden väliset suhteet vaikuttavat olevan huippukunnossa, mutta Chi Wangin, US-China Policy Foundation -nimisen järjestön puheenjohtajan mukaan Kiinan ainut hyöty Venäjän mielistelystä on Yhdysvaltain ärsyttäminen. Chi esittää vuoden 1689 Nerchinskin rauhansopimuksesta alkavan historiallisen katsauksensa perusteella, ettei Venäjä ole missään vaiheessa ollut Kiinan ylin ystävä, vaan pyrkinyt lähinnä puristamaan hyötyä naapurinsa heikkoudesta.
Suojelupoliisi (5.12.2019): “Kansallisen turvallisuuden katsaus 2019”
Suojelupoliisin vuosikatsauksen otsikon jälkipuoli kuuluu: Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat aiempaa kiinnostuneempia Suomen kriittisestä infrastruktuurista. Suomi kiinnostaa etenkin Venäjää ja Kiinaa. Mikä kenties kiinnostavinta, tiedusteluviranomainen toteaa, että kybervaikoileva vihulainen voi olla uhka kansalliselle turvallisuudelle jo ennen kuin se päättää sulkea Suomen. Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan tämä kannattaa ottaa ennakolta huomioon esimerkiksi 5g-verkkoa koskevissa investoinneissa. Toistettakoon hyväksi osoittautunut läppä: Huawei to hell.
Supon ohella samanlaista Huawei-kriittistä sanomaa on pitänyt esillä Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo Politico-lehden mielipidekirjoituksessaan.
The Irish Times (30.11.2019): “China has ‘a lot of spies’ in Ireland, activists claim”
The Irish Timesin haastattelemien hongkongilaisten ja tiibetiläisten aktivistien mukaan toisinajattelu ei ole helppoa edes Kiinan rajojen ulkopuolella. Kommunistisen puolueen näkökulmasta hankalilta alueilta tulevia ulkomailla asuvia kiinalaisia valvotaan ja heidän Kiinaan jääneitä sukulaisiaan saatetaan kovistella. Matkustaminen Kiinaan sukulaisia tapaamaan voi myös olla vaikeaa. Yksikään haastatelluista aktivisteista ei halunnut esiintyä omilla kasvoillaan, eivätkä uiguuriaktivistit uskaltautuneet haastateltaviksi lainkaan.
Kiinan vaikutusvalta kasvaa pihisten myös Brysselissä, missä on lyöty kyseenalainen ennätys: kiinalaisia vakoojia on kaupungissa enemmän kuin venäläisiä. Asiantuntijoiden mukaan kiinalaisvakoojien määrä on myös kasvamaan päin.
Lyhyesti:
- Aktuálně.cz (11.12.2019): Tšekissä paljastunut Kiinan hallinnolle myönteinen mediakampanja ja verkosto, jonka takana maan suurin rahoitusalan firma.
- Taiwan News (3.12.2019): Tsekin ja Kiinan suhteissa säröjä – Praha allekirjoittaa Taipein kanssa sisarkaupunkisopimuksen.
- Abacus (2.12.2019): Sim-kortin hankkiminen Kiinassa edellyttää jatkossa asiakkaan kasvontunnistusta henkilöllisyyden varmistamiseksi.
- Suomen Kuvalehti (2.12.2019): EU:n ydin ja Naton päämaja houkuttelevat – Brysselissä työskenteli alkuvuonna ainakin 250 kiinalaisvakoojaa. ($)
- South China Morning Post (2.12.2019): Japani ostaa saaren Yhdysvaltojen kanssa tehtäviä sotaharjoituksia varten – tarkoituksena puolustaa kiisteltyjä Senkaku/Diaoyu-saaria Kiinaa vastaan.
- The Daily Sabah (2.12.2019): Mitä islamilainen maailma voisi tehdä Xinjiangin hyväksi?
- South China Morning Post (1.12.2019): Mitä poliittista hyötyä Pekingin tapaamiset Henry Kissingerin, Kiina-Yhdysvallat-suhteiden vanhan takuumiehen kanssa tuovat Pekingille?
- South China Morning Post (1.12.2019): Kiina ja Vatikaani viestivät olevansa valmiita lähentämään suhteitaan.
- Hankyoreh (29.11.2019): Ulkoministeri Wang Yi Koreaan ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Alkaako THAAD-kriisi helpottaa?
- Hindustan Times (29.11.2019): Sri Lankan uusi hallitus haluaa perua Hambantotan sataman vuokraamisen Kiinalle.
Talous
Kuumaa: Kauppasopu on uusi kauppasota.
Bloomberg (12.12.2019): “Trump Approves U.S.-China Trade Deal to Halt Dec. 15 Tariffs”
Yhdysvallat ja Kiina ovat allekirjoittaneet niin kutsutun alustavan kauppasopimuksen, jonka on määrä päättää yli puolitoista vuotta jatkunut kauppasota eli tullimaksujen kilpakorottelu. Asiasta kertoo Bloomberg lähteisiinsä viitaten. Näin ollen uutistoimiston mukaan myös Yhdysvaltain asettamat 160 miljardin dollarin tuontia koskevat tullit eivät tule voimaan viikonloppuna. Sopu tarkoittaisi myös todennäköisesti nykyisten tullien asteittaisia huojennuksia.
Lähteiden mukaan Kiina olisi myöntynyt tärkeimmässä kiistakapulassa eli maataloustuotteiden lisäostoja koskevassa haarassa. Tekstipuolella on saavutettu sopu mitä ilmeisimmin myös immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa. Lisäksi sopimus määrää lähteiden mukaan myös valuttakurssien keinottelun lopettamisesta.
Presidentti Donald Trump voimatviittasi pörssit komeaan nousuun jo torstaina, kun hän julisti, että kauppasopu on HYVIN lähellä. Näihin puheisiin toki voi suhtautua vuoden kokemuksella varsin varauksella. Toisaalta vaalit lähestyvät Yhdysvalloissa ja diilinteon taidosta kirjan kirjoituttanut presidentti varmasti halajaa ansioluetteloonsa yhden saavutuksen lisää.
Maaseudun tulevaisuus (9.12.2019): “Kiinaan menee jo kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta – Hinnat ovat nousseet ja vienti on varovastikin arvioiden hyvin kannattavaa”
Kiinaa riivannut sikarutto on ollut suomalaiselle lihanjalostusteollisuudelle suoranainen jättipotti, kertoo Maaseudun tulevaisuus. Vientitavoitteet ovat paukkuneet läpi vuoden ja viennin osuus Suomen 170 miljoonan kilon sianlihan tuotannosta on noussut jo kymmeneen prosenttiin. Vietävää riittää, sillä Kiina kuluttaa noin puolet maailman sianlihasta mutta maan oma tuotanto on ruton vuoksi kenties jopa puolittunut. Myös monet muut maat, kuten Brasilia, ovat ottaneet tilaisuudesta vaarin. Lihakeskusliitto ehti manata, että Atrian ja HKScanin panostukset Kiinan vientiin ajavat pienemmät kotimaiset lihayritykset vaikeuksiin, minkä ainakin HKScanin Suomen johtaja Jari Leija tuomitsi “mediapeliksi”.
Kansantaloudellinen aikakauskirja (12.2019): “Kiinan talouskasvu hidastuu – kauppasota tai ei”
Kiinan talouskasvun hidastumisesta on saatu lukea synkkiä uutisia jo pidemmän aikaa. Ylen esittelemissä tuoreissa luvuissa Kiinan viennin kerrottiin laskeneen prosentin vuodentakaisesta ja samaan aikaan vienti Yhdysvaltoihin suorastaan romahti 23 prosenttia. BOFITin Iikka Korhonen avaa artikkelissaan Kiinan talouden hidastumisen pohjimmaisia syitä, joista tärkeimpiin lukeutuu demografinen kehitys, lähinnä väestön vanheneminen. Korhosen mukaan Kiinan johto ei voi kuitenkaan useimmille talouden rakenteellisista ongelmista mitään vaikka pitääkin länsimaihin verrattuna hyvin tiukkaa otetta talouspolitiikan suunnasta.
South China Morning Post (2.12.2019): “Big plans for Yangtze River Delta as China takes on the wealth gap and pollution”
Talousvaikeuksien keskellä Peking yrittää tiristää kasvulukuja ydinosaamisestaan eli megalomaanisten suunnitelmien takomisesta. Valtioneuvoston sekä keskuskomitean uudessa Jangtse-joen alueen kehityssuunnitelmassa Shanghai sekä Anhuin, Zhejiangin ja Jiangsun maakunnat integroidaan tehokkaasti sykkiväksi korkean teknologian talouskasvumoottoriksi. Suunnitelmassa ei tarkenneta, mitä konkreettisia toimia suunnitelma vaatii toteutuakseen ja on epäselvää, miten paikallistason lähtevät suunnitelmaa viemään eteenpäin.
Suunnitelman vaikutus talouskasvuun on epävarmaa, sillä Jangtsen suisto kuuluu jo nyt Kiinan kehittyneimpiin alueisiin ja sen kaupungit kuuluvat myös toistensa pahimpiin kilpailijoihin. Suunnitelman saasteita vähentävillä sekä taloudellisen ja alueellisen epätasa-arvon vähentämiseen tähtäävillä tavoitteilla lienee kuitenkin positiivinen vaikutus alueen 220 miljoonaisen väestön elinolosuhteisiin.
STT (7.12.2019): “Suomalaisoperaattorit luottavat Huawein tekniikkaan – ‘Todisteita Huawein laitteisiin liittyvistä tietoturvariskeistä ei ole esitetty’”
5g-aika tulee, oletko valmis? Suomessa operaattorit pystyttävät infraa minkä ehtivät, eikä siinä tohinassa tule aina kysyttyä, että mistä mikäkin rele on peräisin. Verkkoteknologioissa hyödynnetään niin kotimaisen Nokian, ruotsalaisen Ericssonin kuin kiinalaisen Huawein laitteita. Kuten DNA:lta todetaan, ei Huawein savuavaa asetta verkkovakoilusta ole löydetty, ja kun tuotteet ovat niin peevelin halpoja, niin niillä mennään. Itä- ja Pohjois-Suomessa Huawei vastaa lisäksi Telian ja DNA:n jaetun verkon operoinnista. Jos ehdit jo unohtaa, suojelupoliisin kaino pyyntö oli, että kriittiseen infraan, kuten 5g-verkkoihin, kiinnitettäisiin jo investointivaiheessa erityistä huomiota.
Lyhyesti:
- Reuters (12.12.2019): Kiinan vuoden 2020 talouskasvutavoite asettunee kuuden prosentin tuntumaan.
- China Internet Watch (11.12.2019): Tencent hallitsee vielä suvereenisti kiinalaismobiiliäppimaailmaa, mutta Bytedance on kasvattanut osuuttaan rivakasti Suomessakin suositulla Tiktokilla.
- Helsingin Sanomat (9.12.2019): Kiina haluaa investointisopimuksen EU:n kanssa ‘niin pian kuin mahdollista’.
- Bloomberg (9.12.2019): Hongkongissa suljetaan liikkeitä ja annetaan ennätysmäärä potkuja. Mielenosoitukset jatkuvat.
- Yle (8.12.2019): “Kiinan tuonti ja vienti laskevat kauppasodan ja negatiivisten taloustunnelmien vanavedessä.”
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (12.12.2019)
- Kiinan ulkomaankaupan kehitys jatkuu vaisuna
- Yrityksillä on aiempaa enemmän vaikeuksia selvitä velkavelvoitteistaan Kiinassa
- Kiinalaiskoululaiset kärjessä vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (5.12.2019)
- Kiinan tilastoviraston uusin census vahvistaa palvelualojen kasvavan merkityksen
- Kiinan valtio laski pitkästä aikaa liikkeelle eurovelkaa
- Suomen Kiinan-kaupan alijäämä kasvussa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: ManBearPig ei ehkä ollut pelkkä South Park -vitsi.
Bloomberg (11.12.2019): “China’s Curing Cancer Faster and Cheaper Than Anywhere Else”
Maailman suurimmat syöpäpotilasmäärät ovat pakottaneet kiinalaisen terveydenhuollon panostamaan tehokkaimpiin tunnettuihin hoitokeinoihin. 133 miljardin dollarin syöpälääkemarkkinat yhdistettynä puolueen tavoitteeseen muuttaa Kiina fyysisen terveyden Shangrilaksi toimivat hyvänä houkuttimena alan yrityksille. Syövän hoidossa tarjotaankin Kiinassa nyt laajalti uusinta CAR-T-teknologiaa. Homma toimii karkeasti niin, että syöpäpotilaalta otetaan verta, jota muutetaan geneettisesti ja törkätään takaisin potilaan verenkiertoon. Muunnellut verisolut hyökkäävät sitten syöpäsolujen kimppuun. Hulluinta on, että tieteisfantasiaa lähentelevä tekniikka todellakin toimii. Hintakin on painettu alle neljäsosaan lännessä tarjottaviin hoitomuotoihin verrattuna..
Yle (9.12.2019): “Maailman ensimmäinen ‘sika-apina’ syntyi Kiinassa – ja kuoli”
Tutkimusetiikkaan liittyvät kysymykset eivät ole Kiinassa tieteen kehityksen jarruna samalla tavalla kuin lännessä, kuten olemme lukeneet esimerkiksi geenimanipuloiduista kaksosista. Nyt Kiinassa on valmistettu sian ja apinan hybridi, käytännössä porsas, jossa oli apinan soluja. Eliö kuoli jo viikon jälkeen. Kokeiden tavoitteena ei ole luoda uutta eläinlajia ihmiskuntaa viihdyttämään, vaan esimerkiksi onnistua jonain päivänä kasvattamaan ihmisille kelpaavia elimiä eläinten sisälle.
South China Morning Post (9.12.2019): “Chinese library sparks outrage over report staff burned ‘banned books’”
Luoteis-Kiinan Gansun provinssissa sijaitsevassa kirjastossa on poltettu “kiellettyjä kirjoja” kuin muinaisen Qin-dynastian kirjarovioissa konsanaan. No, ehkei sentään aivan yhtä mittavassa skaalassa, mutta suuri someraivo tapauksesta ainakin syntyi, nettikansan ihmetellessä sarkastiseen sävyyn ketä haudataan elävältä kirjarovioiden kupeeseen. Hieman kummallisesti myös jopa puolueen lähipiirissä operoiva Beijing Times kutsui kirjaston toimenpidettä “raakalaismaiseksi teoksi”.
Pew Research Center (5.12.2019): “People around the globe are divided in their opinions of China”
Mielipiteet Kiinasta ovat varsin kaksijakoiset, kertoo Pew-tutkimuslaitoksen uusi kyselytutkimus. Tutkimuksen mukaan 40 prosentilla maailmankansalaisista on Kiinasta positiivinen kuva, kun taas 41 prosentilla suhtautuminen on kielteinen. Alueelliset erot ovat huomattavia: länsimaissa ja Kiinan välittömässä naapurustossa (esim. Japani, Korea, Filippiinit) maahan suhtaudutaan varsin kriittisesti. Muualla suhtautuminen on ambivalentimpaa ja Venäjän maalla Kiinasta suorastaan pidetään, sillä 70 prosentilla venäläisistä oli tutkimuksen mukaan positiivinen käsitys Kiinasta.
CNN (12.2.2019): “Teens from China’s wealthiest regions rank top of the class in global education survey”
PISA-testi, tuo kansainvälinen yläasteikäisten koululaisten luottoluokitusjärjestelmä, nosti Kiinan kärkeen kaikilla mitatuilla osa-alueilla, siis luonnontieteissä, matematiikassa ja lukemisessa. Kiinan suorituksen yhteismitallisuutta muiden verokkimaiden kanssa laskee kuitenkin se, että Kiinan koostui Pekingistä, Shanghaista ja Shanghain lähiprovinssien opiskelijoiden kokeista. Nämä itsehallinnolliset kunnat sekä maakunnat ovat maan vauraimpia. Kriitikoiden mukaan näilläkin alueilla on mahdollisesti poissuljettu opiskelijoita kokeista, minkä lisäksi Kiinaan liittyviin tilastoihin kannattaa aina suhtautua tietyllä varauksella.
Jos kriittiset huomiot sivuuttaa ja olettaa, että tulokset pitävät suuremmissa määrin kutinsa, voi miettiä hetken sitä, että noiden provinssien yhteenlaskettu lukumäärä koostuu noin 170 miljoonasta ihmisestä, joiden bruttokansantuote per pää on alle kehittyneiden teollisuusmaiden keskiarvon. Tulos voikin antaa osvittaa Kiinan koulutusjärjestelmän tehokkuudesta, ainakin siinä mitä tulee kokeissa suoriutumiseen. Tämä ei tule varmasti yllätyksenä heille, jotka ovat lukeneet kiinalaisista “tiikeriäideistä”, joiden elämätehtävänä on koulia pikkuisistaan Harvard-tohtoreita ja Juilliardiin huippupianisteja.
Yle (2.12.2019): “Kotini palohälyttimessä on mikrofoni tai sitten ei, mutta Kiinassa on usein parempi käyttää vähän salakieltä”
Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kuvailee kolumnissaan värikkäästi autoritaarisesta suurvallasta käsin raportoimiseen liittyvistä hankaluuksista. Nettiyhteydet kotimaahan pätkivät ja puhelin alkaa rätisemään Xinjiangin, Hongkongin tai Taiwanin nimen maininnan yhteydessä. Myös esimerkiksi Hongkongin ja Manner-Kiinan välillä liikkuminen on tullut hankalammaksi. Perusteltua paranoiaa isoveljen valvovasta silmästä ei voi Kiinassa välttää, mutta siihen voi yrittää suhtautua rennosti, neuvoo Matikainen.
Lyhyesti:
- Yle (12.12.2019): Arabian keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundström kiertää Kiinaa kuin rocktähti ja kirjoittaa kirjaa tuonpuoleisesta.
- Yahoo News (9.12.2019): Ranskalaiselle koripalloilijalle 10,000 rempulan sakot Kiinassa – syy: ei tuijottanut lippua kansallislaulun aikana.
- News Sina (7.12.2019): Kiinan ikääntymisestä huolestunut professori ehdottaa yhtä automaattista opiskelupaikkaa viiden sisaruksen pesueille.
- Abacus News (2.12.2019): Voiko Kiinan kaltaisessa “käteisen jälkeiseen aikaan” pyrkivässä maassa selvitä ilman mobiilimaksamista?
Katsele & kuuntele
Merics Podcast (12.12.2019): “China as a major actor in climate policy – Preview”
Kansainvälisen yhteisön kokoontuessa Madridissa puimaan ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun käytänteitä tarjoilee Merics leikatun version paneelikeskustelusta, jossa käsitellään tuoretta, Kiinan ympäristöpolitiikkaa käsittelevää raporttia China Renewable Energy Outlook 2019. Keskustelemassa raportin laadintaan osallistuneet Carolin Schenuit ja Lars Møllenbach Bregnbæk.
Sinica (5.12.2019): “Big Brother and big data at work in Xinjiang”
Jos ja kun Kiinan suurista Xinjiang-tietovuodoista jäi ilmaan vielä kysymyksiä, niin niihin vastataan viimeistään nyt. Sinica-podcastin vieraana Axiosin toimittaja Bethany Allen-Ebrahimian, joka johti tutkivien toimittajien työryhmää, joka paljasti kahdesta suuresta tietovuodosta jälkimmäisen. Samalla podcast on katsaus journalismin ammattietiikkaan etenkin tietojen varmistamisen osalta.
Yle Areena (2.12.2019): “MOT: Kovan onnen kiskot Kouvolasta Kiinaan”
Ovatko kiskot Kiinaan tiekartta onneen? MOT-dokumentti paljastaa oivallisesti, että eivät ainakaan Kouvolan tapauksessa. Dokumentin mukaan Kouvola–Kiina-junan tulevaisuus pedattiin muhkeiden tukien varaan, joita Kiina rahtikonteittain maksaa. Niinpä Kiinaan kannatti lähettää ilmaa, siis lähes tyhjiä kontteja. Jotenkin koko ratasaagaan liittyy vielä joku kazakstanilainen satraappi, joka kuulemma eritoten vaati, että Kouvola–Kiina-yhteyttä puuhaa pk-yrittäjä, eikä esimerkiksi jokin suuri kansainvälinen logistiikka- ja raideyhtiö. Joka tapauksessa Kiina ei enää maksa tyhjistä konteista ja reitti seisoo. Lue myös Ylen artikkeli samasta aiheesta.
Muuta kiinnostavaa
- Haku Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen maisteriohjelmaan on avoinna 8.–22. tammikuuta. Lue lisää täältä.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran joulutauon jälkeen 10.1.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.