10.1.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kiina-ilmiöt on herännyt lyhyiltä talviuniltaan. Vuoden ensimmäisessä paketissa olemme koostaneet tavanomaisen uutiskirjeemme lisäksi katsauksen Kiinan vuoteen 2019. Kartoitamme isot teemat, kuten kauppasodan, Xinjiangin, Hongkongin ja ympäristöasiat ja esittelemme niiden yhteydessä kyseisiä teemoja parhaiten avaavia juttuja vuoden varrelta.
Joulun pyhien yli kulkevaan ajankohtaiskatsaukseen lukeutuvat puolestaan kauppasotaan löytynyt alustava sopu, Taiwanissa huomenna pidettävät vaalit, vähän liiankin kivalta luvuissa näyttävä taistelu köyhyyttä vastaan sekä Huawein uhittelut tiedustelupalveluita, muun muassa kotimaista Supoamme kohtaan.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Kiinan vuosi 2019 — Ne tärkeimmät
Kiina-alarmismin nousu, kauppasodan tyyntyminen
Kiina sai viimeistään viime vuonna tuntea, miltä tuntuu kantaa maailmanmahdin viittaa. Minne Kiina menikin, siellä pärähtivät hälyttimet soimaan. Vuoden alussa puitiin muun muassa uusiseelantilaiseen tutkijastara Anna-Marie Bradyyn kohdistettua ahdistelua sekä muun muassa Brysseliin ja Linkediniin pesiytyneitä kiinalaisvakoojia.
Keväällä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump trollasi jo lupaavalta näyttäneen kauppasovun jälleen täydeksi tullirähinäksi. Kaupantekijäisiksi Trump esti vielä yhdysvaltailaisyhtiöitä toimittamasta teknologiaansa kiinalaiselle Huaweille. Jos kauppasota – useiden pörssin vuoristorata-ajeluiden jälkeen – vaikuttaa tulleensa sopuisaan ratkaisuun, tuli Huawein nimi varsin tutuksi myös länsimaisten tiedustelupalveluiden raporteista. Tällaisia olivat esimerkiksi Yhdysvaltain CIA, Ruotsin Säpo ja kotimainen Suojelupoliisi.
Huawei on tätä nykyä yksinäinen mutta vahva soturi maailman matkapuhelinmarkkinoilla, eikä kuritustoimet ole ainakaan vielä nakertaneet sen tuloskuntoa, päinvastoin. Tämä siitä huolimatta, että Huawein uusin lippulaivapuhelin julkaistiin niin sanotusti kiinalaisena mallina eli ilman Googlen alustaa. Yhtiö on myös kerta toisensa jälkeen vakuuttanut, että se ei ole valtion ohjauksessa, mutta esimerkiksi loppuvuodesta Färsaarten painostustapaus antaa ymmärtää aivan muuta. Supo varoitti jo viime vuoden alussa Kiinan lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöt luovuttamaan tietoja valtion turvallisuuskoneistolle.
Kiina-ilmiöt haluaa myös muistuttaa, että Yhdysvaltain ja Huawein battlella on sivullisia uhreja. Nokkapokan tuoksinassa Kiinan pidättämät kanadalaiset, tutkija Michael Kovrig ja liikemies Michael Sparov ovat yhä yli vuoden jälkeen Kiinan hallussa. Michaelien telkeäminen oli Kiinan vastaus siihen, että Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin aiemmin Kanadassa.
Kotimaassa vierähti eteenpäin Tallinnan tunnelihanke, joka sai taakseen kiinalaissijoittajan. Vauvanaskelin etenevän hankkeen kiinalainen rahoituspohja keräsi kiitettävästi palstamillimetrejä mediassa, mutta tunnelin puuhamies ja entinen vihainen lintu Peter Vesterbacka tyynnytteli, ettei kyseessä ole kommunistien juoni. Tämä on helpotus, sillä kyllä kiinalaiset varmasti kertoisivat Vesterbackalle, jos kyseessä olisi salajuoni.
Katso myös:
- Reuters (23.4.2019): “The China Challenge”
- Economist (30.10.2019): “Where there’s a will: Huawei keeps on going”
- Bloomberg (26.11.2019): “Chinese Spies Spook Democracies From U.S. to Europe to Australia”
Kiinan taistelu kasvoistaan
Toissa vuosi oli yrityksille kovaa rökitystä muun muassa Mercedes-Benzin dalai lama -kohun sekä lukuisten yritysten Kiinan lippu- ja karttatulkintojen kanssa. Vaan eivätpä ulkomaiset toimijat Kiinan näkökulmasta nuhteettomia viime vuonnakaan olleet. Muistatte varmaankin vaatebrändi Zaran kohun, kun se julkesi käyttää mainoskuvissaan kiinalaista mallia, jolla oli pisamia.
Kliimaksit koettiin kuitenkin myöhään loppuvuodesta, kun Yhdysvaltain koripalloliiga NBA:n ja Kiinan välille kehkeytyi lihava riita. Kaikki sai alkunsa tviitistä, jossa Houston Rockets -joukkueen johtaja tviittasi tukensa Hongkongin mielenosoittajille. Fanit raivosivat ja Tencentin endgame oli lopettaa NBA-otteluiden näyttäminen Kiinassa kokonaan. Lopulta yksi jos toinenkin näkyvä mielipidevaikuttaja NBA:ssa alkoi nähdä myös Kiinan näkökulman mielenosoituksiin. Samankaltaista Kiinan tunteiden kunnioittamista koettiin samoihin aikoihin myös e-urheilun puolella.
Porttikiellon kiinalaisten medialaitteisiin sai myös South Park, joka tuoreimmalla tuotantokaudellaan julkaisi Kiinaa moukaroivan jakson. 20-minuuttisen aikana tehtiin näkyväksi niin Kiinan käyttämä rahavalta ulkomaisessa kulttuuriteollisuudessa, sensuuri kuin Kiinan työleiritkin. Ulkomaisena kulttuurituotteena South Park osoitti olevansa poikkeus Kiinan markkinoilla ja löi jakson julki tultua ainoastaan lisää vettä myllyyn.
Kiinan raivoa koettiin myös valtiotasolla. Kipuisa suhde kehittyi etenkin Ruotsin ja Kiinan välille, jossa piikiksi lihaan kasvoi hongkongilainen kirjakauppias ja sittemmin vangittu toisinajattelija Gui Minhai. Miehelle myönnetty sananvapauspalkinto sai Kiinan uhkaamaan, etteivät tapahtumaan osallistunut valtiojohto ole tervetullut Kiinaan. Ruotsin Kiinan-suurlähettilään ponnistelut Guin vapauttamiseksi poikivat myös syytteet valtion turvallisuuden vaarantamisesta.
Katso etenkin nämä:
- Vox (9.11.2019): “China’s fight with NBA, explained”
- Yle Kioski Gaming (4.11.2019): “Miksi pelijätit sotkeutuvat Kiinan politiikkaan?”
- Time (8.10.2019): “South Park’s ‘Apology’ to China Is Exactly What You’d Expect”
- The Diplomat (30.12.2019): “China Tries to Put Sweden on Ice”
Hongkong
Luovutuslaista alkanut mättö Hongkongissa on jatkunut kesäkuusta saakka, eikä loppua näy. Kuten kaikissa pitkään jatkuvissa konflikteissa, etenkin länsimedia on Hongkongin kohdalla menettänyt mielenkiintoaan ja kääntänyt katseensa maailman muihin taistoihin. Tämä ei silti tarkoita, etteivätkö mielenosoittajat olisi raahautuneet kaduille myös esimerkiksi jouluna.
Aika ajoin eskaloituvat protestit ovat sitkeässä pattitilanteessa. Mielenosoittajat vaativat muun muassa yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, pidätettyjen mielenosoittajien vapauttamista ja riippumatonta tutkintaa poliisin väkivallasta. Kiina tai Hongkongin aluehallinto eivät ole mielenosoittajien vaatimuksiin taipuneet muutoin kuin luovutuslain osalta. Mielenosoituksia on yritetty suitsia muun muassa naamiokiellolla, joka vaikutti kaatavan vain bensaa liekkeihin. Tavanomaisten kyynelkaasun ja kumiluotien lisäksi poliisi ampui Hongkongin kaduilla kiivaimpien mielenosoituksien aikana myös kovilla panoksilla mielenosoittajia kohti. Viimeisin suurnäytös Hongkongissa oli poliisin päiviä jatkunut piiritys mielenosoittajien valtaamalla koulukampuksella. Twitterin täyttivät live-lähetykset mielenosoittajien polttopullosateesta.
Hongkongin poikkeuksellinen vuosi ja Kiinan järkähtämättömän itsepintainen rooli tapahtumien käsittelyssä ovat olleet tarkassa seurannassa kaikkialla, eikä vähiten Taiwanilla, jossa valmistaudutaan vaaleihin viikonloppuna. Istuvan presidentin ja kansantasavalta-kriitikon Tsai Ing-wenin kannatus matasi pohjamudissa vielä vuosi sitten, mutta hän on nyttemmin kerännyt huomattavaa kannatusta mielenosoituksien jatkuessa Hongkongissa.
Katso myös nämä:
- New York Times (4.3.2019): “Murder Case Poses Dilemma for Hong Kong on Sending Suspects to China”
- SCMP: “Hong Kong protests: The Full Story in Infographics”
- Asian Affairs (4/2019): “A Report Of The 2019 Hong Kong Protests”
Xinjiang
Xinjiang ja uiguurivähemmistön hätä säilyi otsikoissa läpi vuoden. Esiin nousivat esimerkiksi alueella tapahtuneet elinryöstöt, joissa vankeja tai kuolemaantuomittuja on surmattu tarkoituksellisesti elimien takia. Selvästi esiin nousivat myös ulkomailla asuvien uiguurien raportit tarkkailusta, painostuksesta sekä vaikeuksista pitää yhteyttä Kiinaan jääneisiin sukulaisiinsa. Suomessa esille nousivat erityisesti Harri Uyghurin ja Shähla Idikutin tapaukset.
Uiguurien kohtelu sai jonkin verran kansainvälistä tukea kun Ruotsi antoi uiguureille oikeuden hakea turvapaikkaa ja Yhdysvallat edisti lakia, jolla se voi asettaa taloudellisia pakotteita Xinjiangin touhuihin osallistuneille virkamiehille. Länsimaiden ohessa suurempaa meteliä Xinjiangin tapahtumista piti ainoastaan Turkki. Kesällä länsimaista koostuva, 22 maan delegaatio (muun muassa Suomi, Norja ja Australia) lähetti YK:n ihmisoikeusneuvostolle kirjeen, jossa esitettiin vakavaa huolta kansalaisten telkeämisestä. Pian tämän jälkeen ihmisoikeusneuvoston postiluukusta kilahti yhteiskirje 37 valtiolta (muun muassa Venäjä, Saudi-Arabia ja Nigeria), jotka esittivät eriävän näkemyksen alueen tilanteesta ja ylistivät Kiinan ihmisoikeustoimia.
Uutta valoa Xinjiangin tapahtumiin saatiin, kun kesällä julkaistiin lennokista kuvattu video, jossa suurta ryhmää uiguurivanki-oletettuja siirretään paikasta toiseen. Merkittävin tapaus oli kuitenkin vuoden lopulla julkisuuteen tulleet asiakirjavuodot, jotka paljastivat muun muassa itsensä Xi Jinpingin armottomat vähemmistökansaa koskevat linjaukset. Kommunistisen puolueen virallisia ohjeita ja asiakirjoja sisältävät vuodot saivat haltuunsa New York Times sekä kansainvälinen tutkivien toimittajien yhteenliittymä.
Katso ainakin nämä:
- Helsingin Sanomat (23.3.2019): “Kiinan pimeä reuna”
- New York Times (16.11.2019): “‘Absolutely No Mercy’: Leaked Files Expose How China Organized Mass Detentions of Muslims” ($)
- ICIJ (24.11.2019): “Exposed: China’s Operating Manuals for Mass Internment and Arrest by Algorithm”
Sikarutto
Kiinalaisen kalenterin mukaisen sian vuoden aikana maan sikoja kohtasi todella sikamainen epäonni. Hillittömästi raivoava afrikkalainen sikarutto vei vuonna 2019 hautaan puolet Kiinan sikakannasta. Epähygieeniset olot, riittämätön valvonta, puutteelliset standardit sekä viranomaisten hyssyttely-strategia nostattivat pienimuotoisen kansallisen hätätilan. Guangxin maakunnassa turvauduttiin jopa ruokakuponkeihin lihan säännöstelemiseksi.
Kotimaisen lihan puutteessa Kiina kääntyi maailman markkinoille. Sikapuutoksen paikkauksesta ovat hyötyneet myös suomalaiset lihatalot HKScan ja Atria, joiden vienti Kiinaan on lähtenyt nousukiitoon. Sikakannan raju väheneminen kuitenkin ampui lihan hinnan niin korkealle, että se alkoi vaikuttaa jo kotimaiseen kysyntään. Niinpä Kiina laski vuoden alusta myös sianlihan tuontitulleja, mikä jeesannee myös suomalaisia lihataloja.
Sikarutto ei kuitenkaan rajoitu Kiinan rajojen sisälle, vaan uhkaa myös Suomen sikakantaa lähialueiden eli Venäjän ja Viron tartuntojen vuoksi. Kiina-ilmiöt toivoo, ettei rotan vuonna nähdä toisintoa vuosien 1346–1353 mustasta surmasta eikä minkään muun ruton esiinmarssia, vaikka myös ihmisiin tarttuvia ruttotapauksia onkin Kiinassa viime kuukausina puhjennut.
Katso ainakin nämä:
- Maaseudun Tulevaisuus (9.12.2019): “Kiinaan menee jo kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta – Hinnat ovat nousseet ja vienti on varovastikin arvioiden hyvin kannattavaa”
- Yle (30.9.2019): “Rutto tappoi jopa puolet Kiinan sioista, ja maan johto säännöstelee “hätäpossun” jakelua – Kiinalaisten lempiruuan hinta kohosi pilviin”
- Helsingin Sanomat (5.5.2019): “Suomalaiset lihatalot ovat hyötyneet taudista, joka saattaa tappaa jopa puolet Kiinan sioista”
Hiili ja ympäristö
Kiinan “ilmastojohtajuus” ei kestänyt kotimaisten talousnäkymien heikkenemistä. Kiinan hiilipäästöt alkoivat lisääntyä 2019 alussa voimakkaasti. Onko kyseessä tilapäinen elvytys vai uusi savupiipputeollisuuden smoginharmaa aikakausi, siitä tulemme raportoimaan vuoden 2020 kirjeissä.
Hiilipäästöjen kasvusta huolimatta, ympäristön kannalta positiivista kehitystä tapahtuu Kiinassa kaiken aikaa. Esimerkiksi aurinkopaneelien hinnat halventuvat sitä vauhtia, että vuoteen 2030 moderneinkin hiilivoimala joutuu laittamaan lapun luukulle.
Kiinan suunnanmuutoksesta voi olla maan suuren koon ja monimuotoisen takia vaikea päästä selville. Yleensä hommat menevät niin, että kehitys tuppaa keskittymään suurten ja vauraiden rannikkokaupunkien harteille, kun sisämaassa joudutaan kärvistelemään savusumun katkuisessa huurteissa vielä pitkään.
Katso ainakin nämä:
- Guardian (20.11.2019): “China’s appetite for coal power returns despite climate pledge”
- Yle (21.9.2019): “Kiinan päästöt kääntyivät taas uuteen nousuun, syynä savupiippuelvytys – Paineet kasvavat New Yorkin ilmastokokouksen alla”
Voit lisäksi kuunnella podcastimme, jossa purehdimme yllämainittujen teemojen lisäksi Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuotta sekä Kiinan selviämistä vuodesta, jona useat kiusalliset tapahtumat täyttivät pyöreitä.
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Ratkaiseeko Hongkong myös Taiwanin vaalit?
Yle (9.1.2020): “Kiinan pelko ajaa taiwanilaisnuoret kotisaarelle äänestämään – Hongkongin mellakat nostivat presidentin suosion uuteen nousuun”
Taiwanissa järjestetään huomenna vaalit, joissa valitaan sekä uusi presidentti että parlamentti. Istuvan presidentin, demokraattista edistyspuoluetta (DPP) edustavan Tsai Ing-wenin vaalivoitto on hyvin todennäköinen, sillä Tsain kannatus kääntyi roimaan nousuun Hongkongin mielenosoitusten myötä. Vääntö maan parlamenttipaikoista tulee sen sijaan olemaan huomattavasti tasaväkisempi. Ylen, Lowy Insituten ja CFR:n artikkelit tarjoavat oivan koosteen vaalien tärkeimmistä muuttujista.
Vaalien yhteydessä on myös olennaista seurata millä tavoin mantereen puolelta pyritään vaikuttamaan vaalien lopputulokseen. Arvioiden mukaan Peking yrittää horjuttaa uskoa Taiwanin demokratiaan massiivisella informaatiokampanjalla, jossa kaikki suoranaisiin valeuutisiin asti on käytössä. Vastaehdokkaan, Han Kuo-yun on arvioitu saaneen mantereelta myös monenlaista vetoapua kampanjaansa vauhdittamaan. Sinopsiksen analyysin mukaan Taiwan toimii eräänlaisena laboratoriona vaikutuskeinoille, joita voidaan myöhemmin ottaa käyttöön myös laajemmin.
The Guardian (5.1.2020): “China accused of buying influence after Czech billionaire funds PR push”
Tšekkiläistä rahoitusyhtiötä (Home Credit) pyörittävä Peter Kellner on rahoittanut PR-kampanjaa, jossa on levitetty melko suorasukaisesti Kiinan kommunistisen puolueen sakeahkoa maailmantulkintaa. Home Credit on lisäksi myös rahoittanut Kiinalle myötämielistä ajatushautomoa (Sinoskop), joka pyrkii “tasapainottamaan Kiinasta käytävää keskustelua”, toisin sanoen toimimaan vastavoimana sinologien keskuudessa varsin tunnetulle ja kriittiselle Sinopsikselle.
South China Morning Post (4.1.2020): “China replaces top official in Hong Kong in first major reshuffle since protests erupted”
Tammikuu käynnistyi Kiinan ja Hongkongin välisissä suhteissä henkilövaihdoksella: keskushallinnon yhteyksistä Hongkongissa vastaa tästedes Shanxissa kommunistisen puolueen toimintaa vetänyt Luo Huining. SCMP:n lähteiden mukaan Luon edeltäjää Wang Zhiminiä ei siirretty pois rangaistuksena vaan taktiikan muutoksesta johtuen. Luo oltiin jo siirtämässä käytännössä eläkevirkaan, mutta Shanxia ennen Qinghaissa naruja vedellyt 65-vuotias laitettiin nyt hoitamaan Hongkongin-suhteita arvioiden mukaan juuri siksi, ettei häntä erityishallintoalueella entuudestaan tunneta. Oletettavaa lienee siis, että Luosta Peking saa Hongkongiin oman luotettavan tyyppinsä, joka ei aiemmalla henkilöhistoriallaan herätä tunteita suuntaan eikä toiseen kaupungissa.
DigiToday (27.12.2019): “Huawei syyttää Supoa: Levittää amerikkalaisten valheita”
Huawei syyttää turvallisuus- ja tiedustelupalveluita valehtelusta ja pelon lietsonnasta. Torujen kohteeksi on päätynyt myös Supo. Huawein kyberturvallisuusjohtajan, Mika Lauhteen mukaan valheiden alku ja juuri on Yhdysvallat, joka pyrkii mustamaalaamaan Huaweita levittämällä tiedustelupalveluiden välityksellä lööperiä yhtiön toimista. Supon mukaan turvallisuusarviot perustuvat kuitenkin omaan harkintaan ja analyysiin, eikä niitä siten omaksuta sokeasti vieraiden valtojen edustajilta.
BBC (20.12.2019): “Macau: China’s other ‘one country, two systems’ region”
Hongkongin mielenosoitusten eskaloituessa Kiinan toinen erityishallintoalue, aivan Hongkongin kupeessa sijaitseva Macao on pysynyt rauhallisena. BBC:n artikkeli esittelee idän Las Vegasin erityispiirteitä ja pohtii miksi demokratiavaatimukset eivät ole läikkyneet myös Macaon puolelle. Macaon yliopiston tutkijan Agnes Lamin mukaan ero voi selittyä sillä, että Macao on aina ollut enemmän riippuvainen Kiinasta kuin Hongkong ja niinpä Pekingin myötäily on kautta aikain kuulunut sen poliittiseen kulttuuriin. Hermoilua Pekingissä Macaonkin suhteen kuitenkin esiintyy – korkea-arvoinen virkamies kun hiljattain esitti “Hongkongissa nähtyjen ulkoisten voimien” pyrkivän vaikuttamaan myös Macaun sisäisiin asioihin.
Lyhyesti:
- Radio Free Asia (7.1.2020): Uudet ohjeet rajoittavat ulkomaisten materiaalien käyttöä peruskouluopetuksessa ja vannovat Xi-ajattelun nimeen.
- The New York Times (2.1.2020): Taiwanin sotilasjohtoa kuoli helikopterin maahansyöksyssä.
- National Interest (26.12.2019): Kiinan suihkuturbiiniteknologia kehittyy nopeaa vauhtia.
- Helsingin Sanomat (17.12.2019): Ilmatieteen laitoksen kiinalaistutkija pidätettiin Kiinassa.
- Helsingin Sanomat (16.12.2019): Kiinan armeijan jättänyt mies sai kahdeksan rangaistusta ja joutui julkisesti nöyryytetyksi.
Talous
Kuumaa: Kauppasopu, vol. 1.
Etla (9.1.2020): “Kiinan vientikilpailu on uhka myös suomalaisille yrityksille”
Vientikilpailu Kiinan kanssa käy yhä tiukemmaksi ja myös suomalaisten yritysten tulisi varautua, arvioi Etla uudessa raportissaan. Kiina on noussut arvoketjussa nopeasti ja kilpailee nykyään monissa vientituotteissa kehittyneiden talouksien kanssa. Ilmiö työntää hintoja alas päin mutta on ajanut joitakin yrityksiä lopettamaan vähempiarvoisiksi katsomiensa tuotteiden viennin. Etlan uunituoreeseen raporttiin voi tutustua tarkemmin täällä.
South China Morning Post (8.1.2020): “China province of 80 million claims only 17 people in poverty, sparking debate about official data”
Xin hallinnon köyhyyden vastainen kampanja 2020 näyttää ainakin tilastojen valossa onnistuvan. Jiangsun maakunta on virallisesti poistanut köyhyyden. Näin väittävät maakunnan tilastonikkarit, joiden mukaan 80 miljoonan asukkaan provinssissa köyhiä kansalaisia on enää 17. Tietoon on luonnollisesti suhtauduttu varauksella, siitäkin huolimatta että Jiangsussa on tilastojen lisäksi toteutettu innokkaasti köyhyyden vastaista politiikkaa mm. sosiaalietuuksilla. Ydinongelma köyhyystilastoissa on asiantuntijoiden mukaan Kiinan tulotasoon nähden liian matala 1,9 dollarin päiväkohtainen köyhyysraja. Mikäli köyhyysrajaa nostettaisiin 3,2 dollariin päivää kohden, yli 30 miljoonaa ihmistä putoaisi takaisin köyhiksi.
South China Morning Post (5.1.2020): “Trade war: China to travel to US on January 13 to sign phase one deal”
Kauppasodan loppu vaikuttaa häämöttävän – tai ainakin lopun alku. Päivämääräksi kiistan päättävän ensimmäisen sopimuksen allekirjoittamiselle on sovittu ensi viikon keskiviikko, tapahtumapaikaksi Valkoinen talo. Donald Trump saa siis show’n omalle maaperälleen ja pyrkii ottamaan sopimuksesta kaiken hyödyn irti; Kiina puolestaan ei halua “tehrä asiasta ny numeroo”, eikä esimerkiksi Xi Jinping matkusta paikalle. Ensi alkuun sovun ennakoidaan löysentävän Kiinan keskuspankin rahapolitiikkaa. Kyseessä voi kuitenkin olla vasta kauppasodan lopun alku, sillä Trump sanoi torstaina, että niin sanottu kakkosvaiheen sopimus voi odottaa marraskuun presidentinvaalien jälkeen. Uskaliasta uhittelua.
Reuters (27.12.2019): “China’s Xi turns to financial experts to tame economic risks”
Ei ole salaisuus, että suuri osa Kiinan velasta asuu maakunnissa. Tämän on sisäistänyt myös kansakunnan isä, Xi Jinping, joka on kaudellaan siirtänyt Kiinan talousviisaita maakuntien ja aluehallintojen johtopaikoille. Reutersin mukaan tällaisia peliliikkeitä on tehty ainakin tusinan verran. Esimerkiksi Peking sai äskettäin uuden apulaispormestarin Kiinan keskuspankista ja Shandongin maakunnan johtolehterille nousi liikepankkisektorin karpaasi. Voisivatko harmaat pankkiirit maakuntien eläkeviroissa olla ratkaisu ongelmiin hidastuvan talouden ja luvatun velkapommin maassa?
Yle (15.12.2019): “Risto Siilasmaa: Suomalaiset pääsevät amerikkalaisyrityksiä helpommin Kiinan markkinoille”
Ylen haastatteleman Nokian puheenjohtajan mukaan suomalaisten yritysten on verrattain helppo päästä Kiinan markkinoille, sillä Suomen maabrändi on kunnossa. Siilasmaa toimii myös puheenjohtajana kiinalais-suomalaisessa innovaatiokomiteassa, joka on esittänyt Suomen ja Kiinan yhteistyöhankkeiden rakentuvan erityisesti energiaratkaisujen, merilogistiikan, metsäteollisuuden sekä puhtaan ilman teknologioiden ympärille.
Lyhyesti:
- Abacus (7.1.2020): Yhdysvallat alkaa rajoittaa tekoälysoftan vientiä Kiinaan.
- Helsingin Sanomat (4.1.2020) Pääkirjoitus: Kiina pisteyttää yksityishenkilöiden ja pian myös yrityksien teot.
- Financial Times (27.12.2019): Bisnes ei arvosta uiguurien vainoja: Sadat tuhannet han-kiinalaiset muuttavat pois Xinjiangista.
- Talouselämä (21.12.2019): Mitä Kiinassa tapahtuu? Virkamiehen pitää tankata puolueen oppeja kännykkäsovelluksesta, ulkomaisen yrityksen hallitukseen on tyrkyllä kommunistisen puolueen edustaja. ($)
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (9.1.2020)
- Kiinan keskuspankki kevensi rahapolitiikkaansa ja luopuu sen vanhoista viitekoroista
- Juan heikkeni aavistuksen vuonna 2019
- Uusi ulkomaisia investointeja koskeva laki voimaan Kiinassa
- Kiina kattaa 85 % energiatarpeestaan fossiilisilla polttoaineilla
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (19.12.2019)
- Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvotteluissa välisopu, uusilta tullikorotuksilta vältyttiin
- Kiinan talouden työkokouksen anti jäi vaatimattomaksi
- Kiinassa taloustilanne jatkuu selkiintymättömänä
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Ajattelun vapaus lensi roskakoriin huippuyliopistossa – mutta kierrätettiinkö se oikeaoppisesti?
Sixth Tone (7.1.2020): “Beijing’s New Solution for Millions of Tons of Trash”
Pekingin vappujuhlinnasta jää tänäkin vuonna jälkeen hupaisia irtoviiksiä ja kosolti serpentiiniä. Vapun jäljet – kuten ne loputkin 26 000 tonnia jätettä, joka kaupungissa syntyy päivittäin – pitää toukokuun ensimmäisestä päivästä eteenpäin hävittää vastuullisesti. Pääkaupungista nimittäin tulee Kiinan toinen kaupunki Shanghain jälkeen, joka ottaa käyttöön jätteenkierrätyssäädökset. Kiina on asettanut tavoitteekseen, että tämän vuoden lopulla kierrätyksen pelisäännöt ovat ulottuneet kaikkiaan 46 suureen kaupunkiin.
Kiina oli pitkään myös ulkomaisen jätteen päätepiste. Kotimaiset jätekasat alkavat olla siinä määrin ongelma, että Kiina kieltäytyi viime vuonna ottamasta vastaan ulkomaista roskaa.
South China Morning Post (3.1.2020): “China pneumonia outbreak raises spectre of Sars as number infected jumps to 44”
Keskisessä Kiinassa Wuhanissa leviää epäselvä virustartunta, jonkinlainen keuhkosairaus. Se on viimeisimpien tietojen mukaan vienyt jo lähes 60 ihmistä sairaalaan, joista osa on kriittisessä tilassa. Viranomaisten viimeisten arvioiden mukaan on uudentyyppisestä koronaviruksesta, siis samasta virustyypistä, josta sai Kiinassa alkunsa vakava SARS-epidemia. Myös Hongkongissa on hoidettu samankaltaisia oireita naisilla, jotka olivat matkustaneet Wuhanissa. Tapauksien määrän pelätään kasvavan, kun Kiina valmistautuu jälleen ihmiskunnan suurimpaan matkustussesonkiin, kiinalaisen uudenvuoden lomaviikkoon. Viranomaisten mukaan ei ole kuitenkaan viitteitä siitä, että sairaus tarttuisi ihmisestä toiseen.
Time (2.1.2020): “Prison Sentence for Pastor Shows China Feels Threatened by Spread of Christianity, Experts Say”
Kiinan kenties tunnetuimman epävirallisen kirkon Early Rain Covenant Church (秋雨圣约教会) pastori Wang Yi tuomittiin kaikessa hiljaisuudessa yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen yrityksestä horjuttaa valtiovaltaa. Wangin ohella myös monet muut kirkon jäsenet ovat saaneet kovia rangaistuksia. Kiristyvät toimet kristittyjä kohtaan kertovat Timen artikkelin mukaan kommunistipuolueen sisällä vallitsevasta pelosta kristinuskon leviämisen edessä. Arvioiden mukaan Kiinassa on jo nyt 116 miljoonaa protestanttia ja vuonna 2030 kenties eniten koko maailmassa.
SupChina (19.12.2019): “Nationalism Ruined My Chinese Friendships”
Yhdysvalloista takaisin Pekingiin muuttaneen kiinalaisnaisen kertoo pitkässä esseessään omakohtaisia kokemuksia siitä, millä tavalla pari-kolmekymppiset pekingiläiset keskustelevat politiikasta WeChatissa ja millä tavalla puolueen viralliseen linjaan mukaudutaan – ja millä tavalla ulkomaisiin ajatuksiin suhtaudutaan. Käsiteltyä tulevat muun muassa rasismi, Xinjiang ja Yhdysvaltain vaikutusvalta maailmassa. “He päättävät mukautua itse”, Connie Mei Pickart kirjoittaa ystävistään. Mukautumisessa on kyse hänen mukaansa taloudellisista hyödyistä – miksi keikuttaa venettä kun työtä on ja rahaa tulee – mutta myös käytännöllisyyden ja kyynisyyden sekamelskasta, harva kun jaksaa pohtia politiikkaa koko ajan.
Quartz (18.12.2019): “A top Chinese university stripped ‘freedom of thought’ from its charter”
Kiinan kärkiyliopistoihin lukeutuva Shanghain Fudanin yliopisto poisti kaikessa hiljaisuudessa “ajattelun vapauden” peruskirjastaan. Kuten uuden aikakauden henkeen kuuluu, vastapainoksi peruskirjaan mätettiin aimo annos sosialismia, patriotismia ja Xi Jinping -ajattelua. Quartzin mukaan peruskirjan uudet muotoilut herättivät Kiinassa tyrmistystä ja peräti varovaista protestointia, kun Fudanin opiskelijat esimerkiksi ryhtyivät laulamaan yliopiston tunnuslaulua ruokalassa.
Helsingin Sanomat (14.12.2019): “Näin Kiina taistelee länsimaistumista vastaan: Väärät kirjat poltetaan, yliopistot opettavat oikeanlaista naiseutta ja miesten korvakorut kiellettiin televisiossa”
Kiinan kommunistinen puolue yrittää torjua yhä kovemmin ottein niin sanottuja länsimaisia arvoja ja läntistä kulttuuria, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Artikkeli valottaa kuuden esimerkin kautta puolueen toimia länsimädätyksen torjumiseksi. Näihin lukeutuvat tavanomaiset sensuurin kiristämiset, kirjaroviot ja puolueopin tuputtamiset, mutta myös mielenkiintoisemmat ilmentymät, kuten “neitimäisen” aineksen kursimisen Kiinan pop-idoleista, sekä homoseksuaalisten elementtien sensuroimisen elokuvista.
Lyhyesti:
- Hiihtoliitto (8.1.2020): Harbinissa pistettiin sivakat jalkaan ja taivallettiin 50 kilometrin Finlandia-hiihto. Noin 3 000 henkeä osallistui.
- STT (8.1.2020): TikTok-sovelluksesta on paljastunut tietoturva-aukko, joka vaarantaa käyttäjän henkilökohtaiset tiedot.
- Yle (23.12.2019): Brittiläinen herrasmieslaji snooker on valloittanut Kiinan – ilmiön takana on oikeastaan vain yksi henkilö, tähtipelaaja Ding Junhui.
- Hungary Today (16.12.2019): Eliittiyliopisto Fudan avaa kampuksen Budapestiin.
- Bloomberg (14.12.2019): Jalkapallojoukkue Arsenal sai tuta CCTV:n ja kiinalaisten nettikäyttäjien ärtymyksen, kun joukkueessa pelaava Mesut Özil kommentoi kriittisesti Xinjiangin uiguurileirejä.
Katsele & kuuntele
The Diplomat Podcast (7.1.2020): “Taiwan Heads to the Polls: What Are the Geopolitical Stakes?”
Diplomatin podcastissa valmistaudutaan Taiwanin vaaleihin ja pohdiskellaan sen asetelmia ja tuloksen mahdollisia vaikutuksia. Ankit Panda ja Shannon Tiezzi nostavat esiin esimerkiksi presidentinvaalien yhteydessä järjestettävät parlamenttivaalit, joiden lopputulos ei ole lainkaan yhtä selvä.
Kiina-ilmiöt Podcast (21.12.2019): “Vuosi 2019 pakettiin – kuluneen vuoden ilmiövalinnat”
Kiina-ilmiöiden joulupodissa katsahdetaan vuoden aikana velloneisiin teemoihin. Koossa on tuhti paketti urheilua ja siihen kytkeytyvää politiikkaa sekä maineskandaaleja. Lisäksi arvioimme vuotta, jolloin joukko Kiinalle kiusallisia tapahtumia täytti pyöreitä.
Maailmanpolitiikan arkipäivää (21.12.2019): “Miten Kiina käyttää pehmeää valtaa elokuvissa?”
Ohjelmassa kysytään, miten Kiinan raha vaikuttaa elokuvien sisältöön – iskeekö sensuuri? Lisäksi tavataan mm. Kiinan markkinoille uudella elokuvallaan tähtäävä ohjaaja Mika Kaurismäki. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Toisenlaisen tulokulman teemaan tuo Middle Earth -podcastin jakso, jossa Kiinan kulttuurituotannon Euroopan-marssista keskustelemassa ovat Ranskassa asuvat kiinalainen tuottaja ja kuvaaja.
Tapahtumat
- Luento: “The Song Sisters Part I” Pe 3.1.2020, klo 10:00-12:00. Unioninkatu 38 A118, Helsingin yliopisto.
- Luento: “Kiinalaiset Nobel-kirjailijat Gao Xingjian, Mo Yan ja Liu Xiaobo” Ma 27.1. klo 18:30-20:00 Kannelmäen kirjastossa (Klaneettitie 5).
- Kiinalainen uusivuosi Kansalaistorilla 24.1.2020. Rotan vuoden vastaanotto alkaa kello 16.30. Uudenvuoden molemmin puolin järjestetään myös muita tapahtumia, joista lisätietoa löytyy linkin takaa.
- Luento: “The Song Sisters Part II”Pe 7.2.2020, klo 10:00-12:00. Unioninkatu 38 A118, Helsingin yliopisto.
- Luento: “Emily Hahn an Unconventional Women in China” Pe, 14.2.2020, 10:00-12:00. Unioninkatu 38 A118, Helsingin yliopisto.
- Luento: “The Politics of Internet Countercultures in China: 2009-2019” Ti, 11.2.2020, 10:15-11:30. Topelia, A206, Helsingin yliopisto.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
- Haku Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen maisteriohjelmaan on avoinna 8.–22. tammikuuta. Lue lisää täältä.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 24.1.2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
1 thought on “Kiina-ilmiöt #44 – Katsaus sian vuoden satoon ja Taiwanin vaalipöhinää”
Comments are closed.