Kiina-ilmiöt #45 – Tunnetko uhan Wuhanin nuhan?

Posted on by Kiina-ilmiot

24.1.2020

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Kuluneiden viikkojen kärkiaheeksi kohosi Hubein maakunnan Wuhanista alkunsa saanut koronavirusepidemia. Tänä aamuna ensimmäiset tartuntaepäilyt paljastuivat myös Suomen Ivalosta. Suomen Arkadianmäeltä puolestaan paljastui kiinalaisen vaikutusvallan tartuntaepäily, kun Suomen Kuvalehti kertoi kahden perussuomalaisen kansanedustajan olleen salamyhkäisen mähmäisesti tekemisissä Kiinaan valtioon kytkeytyvän yhtiön kanssa.

Viikkojen eräs kärkiaihe oli Taiwanilla 11.1. järjestetyt parlamentti- ja presidentin vaalit. Vaalit päättyivät varsin odotetusti itsenäisyysmielisen DPP:n ja Tsai Ing-wenin voittoon, mikä kuitenkin analyysien mukaan lupailee Taiwanille ankaria aikoja Kiinan lisätessä painostustaan. Pääaiheiden lisäksi mukana on jälleen esimerkiksi vakoilua EU:n ytimessä sekä benjihyppäävä sika. Näissä merkeissä Kiina-ilmiöt toivottaa lukijoilleen rentouttavaa viikonloppua ja mitä erinomaisinta rotan vuotta!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteenpäin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Mika Niikon kiinalaiset erityispiirteet

The Time (21.1.2020): “China Sentences Ex-President of Interpol Meng Hongwei to 13 Years for Bribes”

Interpolin entinen johtaja Meng Hongwei sai viime keväänä yllättäen kenkää kommmunistisesta puolueesta ja joutui korruptiotutkintaan, jonka lopputulos oli kaikille selvää kauraa jo tuolloin. Nyt Meng on virallisesti tuomittu 13 vuodeksi vankeuteen lahjusten ottamisesta. Mengin vaimo, Grace Meng asuu yhä Ranskassa ja syyttää Kiinan viranomaisia valehtelusta. Grace Meng on haastanut myös Interpolin oikeuteen kyvyttömyydestä suojella miestään Kiinan kommunistisen puolueen pitkältä kouralta.

CBC (21.1.2020): “The strange tale of the paid protesters supporting Meng Wanzhou at her extradition hearing”

Kanadassa pidätettynä viruvan Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun oikeudenkäynti sai merkillisiä sävyjä kun oikeustalon edustalle ilmestyi Mengiä puolustavia kanadalaisia mielenosoittajia. Erikoisen mielenosoituksesta tekee se, että mielenosoittajat kuvittelivat olevansa statisteja elokuvassa ja heille maksettiin rooleistaan riihikuivaa käteistä. He eivät tuntuneet tarkkaan tietävän kuka Meng Wanzhou ylipäätään oli. Jutusta ei paljastu kuka tai ketkä olivat opiskelijoita miekkariin palkannut, mutta Kiina-ilmiöt arvioi jälkien johtavan sylttytehtaalle.

South China Morning Post (20.1.2020): “Chinese Communist Party’s ‘chauvinism’ a threat to peace: Japanese counterpart”

Japanin kommunistinen puolue toruu kovin sanankääntein kiinalaista veljespuoluettaan. Puolueen mukaan Kiinan kommunistit käyttäytyvät “sovinistisesti”, “hegemonisesti” ja ihmisoikeuksia polkien, eivätkä näin ollen ansaitse todellisen kommunismin leimaa nimessään. Puolue poisti myös kaikessa hiljaisuudessa manifestistaan kohdan, jossa Kiinan sanottiin “aloittavan uutta hanketta sosialismin pystyttämiseksi”. Uutista kommentoineen professori Tomohito Shinodan mukaan ilmiö ei ole uusi vaan puolueet ovat etääntyneet toisistaan jo pidemmän aikaa.

Yle (18.1.2020): “SVT: Kiina painostaa voimakkaasti Ruotsin tiedotusvälineitä”

Ruotsin yleisradion SVT:n tekemän tutkimuksen mukaan seitsemän maan kahdeksasta suurimmasta uutistoimituksesta on saanut Kiinan suurlähetystöltä kritiikkiä uutisoinnistaan. Expresseniä oli syytetty peräti “ruotsalaisesta mediatyranniasta”. Vastauksena Kiinan lähetystön nuhteluihin Ruotsin ulkoministeriö on kutsunut Kiinan suurlähettilään, Gui Congyoun kuuntelemaan luentoa vapaan lehdistön toimintaperiaatteista.

Nähtäväksi jää, miten käy, kuten diplomatian voimavirke kuuluu. Mutta jos Ruotsi ja Kiina olisivat ottaakseen seuraavan askeleen kohti eskalaatiota, voisi asiasta tulla jo EU:n asia. Silloin punnittaisiin myös Kiina-kannoissaan jakautuneen Euroopan kyky yhteiseen rintamaan, kirjoittaa Anna Savolainen Eurooppanuorten Tähdistö-julkaisussa.

Bertelsmann Stiftung (17.1.2020): “Conflict between the US and China: Europeans want a stronger Europe”

Bertelsmannin uusi kyselytutkimus valottaa eurooppalaisten asenteita Kiinaa ja Yhdysvaltoja kohtaan. Tutkimuksen mukaan 75 prosenttia EU-kansalaisista on huolestunut Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden kehityksestä, mutta vaikka luottamus Trumpin johtamiin Yhdysvaltoihin on kokenut kolauksen, pitää selvästi suurempi osa eurooppalaisista kuitenkin yhä Yhdysvaltoja Kiinaa luotettavampana kumppanina.

MERICSille kirjoittava Noah Barkin esittelee artikkelissaan kuusi keskeisintä haastetta, jotka EU kohtaa Kiinan kanssa vuoden 2020 aikana. Näihin lukeutuu Huawein aseman määrittäminen, kiinalaisiin investointeihin suhtauutuminen sekä Kiinan ihmisoikeustilanteen heikentyminen. Samalla toki Ursula von der Leyenin pitäisi saada oma “geopoliittisesti orientoitunut” komissionsa rullaamaan ja määrittämään EU:n pitkän linja strategia Kiinan suhteen.

Suomen Kuvalehti (16.1.2020): “Perussuomalaisten kansanedustajat salasivat osakkuutensa Kiinan valtioon kytkeytyvässä teknologiayhtiössä”

Kiina on trendannut myös kotimaan politiikassa, kiitos perussuomalaisten. Suomen Kuvalehti paljasti, että kansanedustajat Mika Niikko ja Ville Vähämäki olivat perustamassa Suomeen Kiinan valtioon kytkeytyvän Realmax-teknologiayhtiön haarakonttoria. Firman asiaa edistettiin niin eduskunnan Kiina-päivässä, vantaalaisessa savusaunassa kuin automessuilla Sanyalla eli “Kiinan Havaijilla”. Niikko otti myös firman kiinalaisosakkaalta vastaan myös vaalituohta, joka sittemmin tosin muutettiin vaalilainaksi.

Tapaus vaikuttaa oppikirjaesimerkiltä kaikesta siitä, mistä suojelupoliisi on kiinalaisten vaikuttamispyrkimyksissä varoittanut. SK:n tietojen mukaan supo olisi myös ollut verrattain kiinnostunut Niikon Kiina-kytköksistä siinä vaiheessa, kun Niikko nousi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Mutta Niikko on eri mieltä: esitetyillä väitteillä ei ole ollut katetta, eikä haitallista kaksoisroolia ole missään vaiheessa ollut. Ville Vähämäki puolestaan vaikuttaa vetäytyneen niin syvään poteroon, etteivät median haastattelupyynnöt pääse lävitse.

Asian poliittinen kuplinta vaikutti ensin jäävän varsin maltilliseksi, sillä asiaa sivuttiin ulkoasiainvaliokunnassa parrasvaloilta piilossa. Varsinainen Niikon leijonille heitto tapahtuikin vasta viikko uutisen julkaisusta ja yllättävästä ilmansuunnasta. Oppositiokumppani kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi MTV:lle, että Niikko ei voi jatkaa ulkoasiainvaliokunnan johdossa, jos Suomen Kuvalehden väitteet osoittautuvat tosiksi.

DW (15.1.2020): “Germany investigates 3 people suspected of spying for China”

Saksan viranomaiset epäilevät kolmea henkilöä vakoilusta. Heistä kahden uskotaan luovuttaneen yksityistä kaupallista tietoa kiinalaisille ja kolmannen ainoastaan “suunnitelleen”. Ketään epäillyistä ei ole vielä vangittu. EU Observerin mukaan kolmikon ytimenä ja primus motorina on häärinyt saksalainen EU-diplomaatti Gerhard Sabathil. Sabathil on toiminut EU:n lähettiläänä esimerkiksi Norjassa ja Etelä-Koreassa, ja lisäksi hän on työskennellyt useissa EU-komission osastoissa.

Ulkopoliittinen instituutti (14.1.2020): “Taiwanin vuoden 2020 vaalien jälkimainingit: Tummat pilvet varjostavat Manner-Kiinan ja Taiwanin suhteita”

Taiwanilla 11.1. käydyt presidentti- ja parlamenttivaalit päättyivät odotetustI Taiwanin itsenäisyyttä kannattavan DPP:n (Democratic Progressive Party) ja sen presidenttiehdokkaan, Tsai Ing-wenin voittoon. Tsai sai presidenttivaalin äänistä 57 prosenttia, ja parlamentin (Legislative yuan) puolella DPP kahmaisi 113:sta parlamenttipaikasta 61 haastajapuolue Kuomintangin (KMT) jäädessä 38 paikkaan.

Upin Jyrki Kallion ja Helsingin yliopiston professori Julie Chenin mukaan KMT:n vaalitappio kuvaa puoleen pidemmän aikaa jatkunutta alamäkeä: KMT ei ole kyennyt löytämään nuorekkaita ehdokkaita ja ajautui jälleen vaalien alla kriittisiin sisäisiin ristiriitoihin. DPP onnistui puolestaan ratsastamaan Hongkongin tapahtumista revityillä kauhukuvilla ja kauppasodan myötä piristyneellä talouskasvulla.

Vaalitulos ei tule tekemään Tsain presidenttikaudesta helppoa, sillä Kiina epäilemättä lisää painetta saarivaltion suuntaan. Toisaalta Kiinassa saatetaan tulkita KMT:n rappiotila peruuttamattomaksi. Kallio ja Chen pohtivat kannattaako siis “kuolleeksi ruoskittuun hevoseen” enää luottaa, vaan tulisiko Kiinan hyväksyä realiteetit ja käynnistää keskustelut DPP:n kanssa?

Kuuntele vaaleihin liittyen myös Kiina-ilmiöt -podcastin tuorein jakso, jossa vaalien taustat käydään perusteellisesti läpi.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Punalipulla kohti kauppasopimuksen auringonnousua

South China Morning Post (17.1.2020): ”China GDP growth last year was 6.1 per cent, slowest rate for 29 years”

Kaksinumeroisten kasvulukujen aika oli ohi jo hyvä tovi sitten, mutta nyt paljon alleviivattu kutonenkin tekee jo tiukkaa. Kiinan tilastoviranomainen kertoi Kiinan bruttokansantuotteen kasvaneen viime vuonna 6,1 prosenttia. Näin ollen luku asettui juuri ja juuri tavoitteeksi asetettuun 6,0–6,5 prosentin haarukkaan. Kiinan tietoihin tulee suhtautua varauksella, mutta tämän vuoden lukema tuntuu pitävän varsin hyvin yhtä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin ennusteiden kanssa. Näin ollen kasvu oli hitainta sitten vuoden 1990 (tuolloin kasvu sakkasi 3,9 prosenttiin) – kuten se on tavannut olla joka vuosi niin kauan kuin Kiinan talouskasvu on hidastunut.

Myös muut keskeiset avainluvut olivat nekin nuupallaan. Kiinan valtavan kasvun aikoinaan luonut teollisuustuotanto kasvoi 5,7 prosenttia viime vuonna. Toissa vuoden vastaava kasvu oli 6,2 prosenttia. Kiinalaiset kuluttajat pistivät myös toista jalkaa varovasti säästöhousujen punttiin, sillä vähittäismyynti kasvoi kahdeksan prosenttia, kun toissa vuonna kasvua oli vielä yhdeksän prosenttia.

BOFIT (17.1.2020) “Russia and the slowdown of the Chinese economy”

Bofitin raportti pureutuu Kiinan ja Venäjän taloudellisiin suhteisiin ja niiden lähitulevaisuuden dynamiikkaan. Venäjä on kehittänyt nopeasti taloudellisia suhteitaan Kiinan kanssa vuonna 2014 alkaneen Ukrainan sodan ja siihen liittyvien talouspakotteiden jälkimainingeissa. Venäjän energiavienti Kiinaan on kasvanut huimaa vauhtia, mutta samalla ovat kasvaneet Kiinan talouskasvun hidastumiseen liittyvät riskit.

BBC (16.1.2020): “US-China trade deal: Five things that aren’t in it”

Kauppasodan “ensimmäisen vaiheen sopimus” on nyt solmittu, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? BBC:n artikkeli esittelee sopimuksen sisältöä tai paremminkin tärkeitä kohtia, jotka jäivät vielä uupumaan. Sopimus ei ensinnäkään puutu esimerkiksi Kiinan massiivisiin tukiaisiin ja “Made in China 2025” -hankkeeseen, eikä tule vaikuttamaan Huaweita koskevaan painostukseen. Tulevan, “kakkosvaiheen sopimuksen” murheeksi on jätetty myös keskustelut Kiinan finanssimarkkinoiden avaamisesta, sekä suunnitelmat tariffien laskemisesta. Tiukimmat kädenväännöt ovat siis vielä edessä.

Helsingin Sanomat (16.1.2020): “Vantaalla on syrjäinen halli, jonka sisälle pääsevät vain harvat ja valitut – siellä tehdään kaikessa hiljaisuudessa kansainvälistä miljoonabisnestä”

Suomen ja Kiinan kaupan helmasynti eli turkiskauppa jaksaa vielä houkutella kiinalaisia turkiskauppiaita Suomeen, siitäkin huolimatta, että Kiina on jo maailman suurin turkisten tuottaja. Suomalainen laatu kuitenkin myy ja sitä kiinalaiset hakevat Vantaalta, jossa sijaitsee Saga Fursin huutokauppamyymälä. Kiinassa ei vielä laiteta turkiskauppaa yhtä ahtaalle kuin Euroopassa. Muutoksen merkit ovat idässäkin jo ilmassa, sillä alan toimijat ounastelevat tulevaisuuden nuorison arvostavan jotain muuta kuin kokoturkiksia.

Macro Polo Institute (15.1.2020): “Macro Outlook 1Q2020: Economy Stabilized, but Recovery Will Be Weak”

Macro Polo -tutkimuslaitoksen tuoreet Q1-näkymät Kiinan talouskehitykselle eivät ole rohkaisevat, vaikka talouden hidastumisen aallonpohjan arvioidaan jo saapuneen. Talouden arvioidaan vakautuneen ja Kiinan ja Yhdysvaltain välisen “ykkösvaiheen kauppasopimuksen” uskotaan hälventävän globaaliin lamaan liittyviä kauhuskenaarioita. Valonpilkahduksista huolimatta Kiinan kasvu ei kuitenkaan ole palaamassa entisille urille, vaan tulee pysymään reilusti alle potentiaalinsa.

Kauppalehti (11.1.2020): “Komeaa kalustoa idästä – Punalippu liehuu pian Kiinan teillä, edesmenneen puhemies Maon suosima edustusmerkki tähtää rajuun kasvuun”

Etsitkö autoa, mutta olet kyllästynyt länsiautojen hillittyyn charmiin ja puunattuun kliinisyyteen, jotka eivät ilmennä todellista itseäsi ja pidättelevät sinua tuntemasta kuin olisit autokulkueessa kansaa tervehtivä diktaattori? Koska vastauksesi on kyllä, niin Kiina-ilmiöiden suositus autokauppoja pohtiville on Hongqi eli punalippu-auto. Punalippu on juuri ilahduttanut maailmaa julkistamalla suunnitelmat 21 uudesta automallista vuoteen 2025 mennessä. Samainen auto oli käytössä itse ruorimies Mao Zedongilla, kun hän aikoinaan rullaili pitkin Pekingin katuja.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (23.1.2020)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Uhkina 2019-nCoV ja vauvageddon

Yle (22.1.2020): “Miksi maailma pelkää uutta koronavirusta? Kertooko Kiina totuuden taudista? WHO pohtii toimia, kokosimme vastaukset keskeisiin kysymyksiin”

Kiinan Wuhanista levinnyt “mysteeritauti” eli 2019-nCoV eli sars-sukuinen koronavirus on sairastuttanut ainakin noin 875 ihmistä, kiinalaisviranomaiset kertovat. Tautiin on kuollut ainakin 26 ihmistä. Luvut ovat perjantaiaamulta ja tilanne elää vauhdilla. Virus on levinnyt tehokkaasti: lähialueiden lisäksi tautia on varmistettu Kaakkois-Aasiassa, Yhdysvalloissa ja nyt myös Suomessa Ivalossa on tehty kaksi tautiepäilyä. Torstaina kiinalaisen uudenvuoden massaliikendinnän ollessa kuumimmillaan Kiina aloitti massiiviset karanteenitoimet ja sulki ulkomaailmalta kahdeksan kaupunkia viruksen kotiprovinssissa Hubeissa. Näissä kaupungeissa liikenne on seisautettu, eikä ulos pääse ilmeisesti edes omalla pakoautolla.

Tuore virusaalto on mahdollisesti saanut alkunsa torilta, jossa myydään eläviä eläimiä. Onkin mahdollista, että virustartunta on peräisin eläimestä, kuten myös sarsin tapauksessa. Virus voi levitä ihmisestä toiseen, joko pisaratartuntana tai kosketuksen välityksellä. Jos sars-epidemiaan reagointi meni vähätellen sanoen vihkoon, arvelevat tuoreita tartuntoja tarkkailevat suomalaiset, että Kiinan tiedotus asiassa on ollut huomattavan avointa. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ilmoittaa seuraavansa Maailman terveysjärjestö WHO:n linjauksia. WHO totesi torstaina, että tartuntoja on liian aikaista korottaa kansainväliseksi terveysuhkaksi.

Taiwanilla asian vakavuutta lisää se, että Kiina on pyrkinyt työntämään Taiwania syrjään kansainvälisistä järjestöistä, kuten WHO:sta. Presidentti Tsai Ing-Wen vetosikin Kiinaan, ettei politikoinnin pidä tulla tehokkaan taudin ehkäisyn tielle. Kiintoisana yksityiskohtana kerrottakoon, että muun maailman miettiessä, miten virustartunta voitaisiin ehkäistä ja hoitaa, monista ihmeistään tunnettu Pohjois-Korea löysi asiaan ratkaisun. Se löi nimittäin löi rajat kiinni turisteilta.

Helsingin Sanomat (22.1.2020): “Viittaan puettu sika tyrkättiin alas benjitornista, ja nyt video kiinalaisen huvipuiston mainostempusta tyrmistyttää kaikkialla”

Chongqingiläisessä huvipuistossa testattiin uutta benjitornia laittamalla supersankarin viittaan verhottu sika suorittamaan ensimmäinen hyppy. Onnistuneen suorituksen jälkeen sika lähetettiin teurastamoon. Puiston johto arveli markkinointitempauksen tuovan puistolle positiivista julkisuutta, ja parhaassa tapauksessa sian vuoden sinetöiminen possun pudottamisella benjitornista voisi kääntää jopa korkealle kavunneen sianlihan hinnan laskuun. Jälkimmäisen poppakonstin tehosta ei ole vielä tarjolla dataa, mutta markkinointitempaus meni sikäli pieleen, että kiinalaisessa somessa raivostuttiin moisesta eläinrääkkäyksestä.

Reuters (19.1.2020): “China moves to phase out single-use plastics”

Kiinassa vierailleet tietävät maatuskan omaiset muoviset makeispussit, joiden sisältä paljastuu pienempiä muovipakkauksia, joista paljastuu muoviin käärittyjä karamelleja. Tai muovilla suojatut yksittäiset mansikat. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta ilmeisesti Kiinan muovisheimauksen voi pian lopettaa. Kiinan viranomaiset ilmoittivat, että suurimmat muovisten kertakäyttöastioiden ja pillien, take-away-pakkausten ja muovipussien käyttö kielletään suurimmissa kaupungeissa vuoden loppuun mennessä ja koko maassa vuoden 2022 aikana. Tavoitteena on vähentää ravintola-alan ja kuriiriruoan muovinkulutusta 30 prosenttia vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Seuraava askel olisi ottaa mallia Taiwanin siisteistä kaduista, joiden puhtaanapidosta tehtiin jo aikaa sitten jokaisen kansalaisen ja kotitalouden velvollisuus. Lähtökohta on, että kaikki kierrätetään ja roskia saa heittää pois vain siihen tarkoitetuissa roskapusseissa, jotka maksavat selkeästi enemmän kuin muut pussit. Taloudellinen pakko ja kuri ovat olleet tarpeen, sillä aiemmin saari oli hukkua jätteeseen.

Sixth Tone (17.1.2020): “China’s 2019 Birth Rate a New Low”

Syntyvyyden lasku, selibaattisyndrooma, vauvageddon. Tämä kaikki oli viimekin vuonna totisinta totta Kiinassa. 70-vuotisen historian aikana kansantasavallassa ei koskaan ole syntynyt niin vähän lapsia kuin viime vuonna. Tuhatta henkeä kohti syntyi 10,5 uutta lasta, mikä tarkoittaa siis 14,6 miljoonaa vauvaa eli puolta miljoonaa vähemmän kuin toissa vuonna. Vastaavaa vauvojen määrää voisi luonnehtia 5,5 miljoonan ihmisen Suomessa onnistuneiksi synnytystalkoiksi, mutta mittarit vilkkuvat punaisella Kiinassa, jossa väkiluku ylitti viime vuonna virallisesti 1,4 miljardia. Syntyvyys on laskenut pulkkamäkeä, vaikka Kiina hävitti yhden lapsen politiikkansa vuonna 2016. Yle näki hidastuvan syntyvyyden muodostavan synkkiä pilviä myös Suomen viennin ylle.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Kiina-ilmiöt (21.2.2020): “Taiwanin murskavaalit – puhdasta sisäpolitiikkaa vai keskisormi Kiinalle?”

Kuinka Taiwanilla ensimmäisellä presidenttikaudellaan kompuroinut presidentti Tsai Ing-wen tuli valituksi toiselle kaudelleen? Tsai sai vetoapua Hongkongin turbulenssista, mutta hyötyi myös vastapuolen epäonnistuneesta ehdokasasettelusta, arvioi jaksossa vieraileva Ari-Joonas Pitkänen. Jutustelua myös kahden Kiinan kivuliaasta rinnakkainelosta ja siitä, mitä Kiina-kriittisen Tsain jälleenvalinta merkitsee alueen dynamiikalle. Kuuntele myös Ylen Taiwania koskeva Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma ja tsekkaa Brookings-instituutin järjestämän keskustelutilaisuuden taltiointi.

Yle / Ykkösaamu (22.1.2020): “Onko koronavirus epidemia? “Lähipäivinä saadaan vastaus””

Ykkösaamussa koronaviruksesta keskustelemassa Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen ja THL:n Taneli Puumalainen. Matikainen kertoo, miten kasvomaskit trendaavat jälleen Kiinan katukuvassa, kun tartunnat tuntuvat kasvavan kymmenittäin päivittäin. Ylilääkärinä toimiva Puumalainen toteaa, että Wuhanin “karanteenilla” tuskin pystytään vaikuttamaan taudin ilmaantuvuuteen.

MERICS Podcast (20.1.2020): “Bertram Lang on International Civil Society Organizations and China”

Miten kansalaisyhteiskunta pärjää Kiinassa ja minkälaiset mahdollisuudet erityisesti kansainvälisillä järjestöillä (kuten Oxfam, Amnesty tai Transparency international) on uuden aikakauden kiinalaistyyppisessä sosialismissa. Näistä MERICSin podcastissa keskustelevat Kerstin Lohse-Friedrich ja Bertram Lang.

Yle / Ylen Aamu (16.1.2020): “Trumpin puheet kauppasodista ovat kovempia kuin lopputulokset”

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Elinkeinoelämän keskusliiton EU- ja kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio keskustelevat siitä, millaiseksi kaksi vuotta kestäneen kauppasotarummutuksen lopputulema on muotoutumassa. Asiantuntijoiden johtopäätelmä on, että teot eivät ole seuranneet kovia puheita eikä vyyhdistä ole seurannut Yhdysvalloille kokonaisuuden tasolla merkittäviä hyötyjä.

Yle / Roman Schatzin Maamme-kirja (13.1.2020): “Hongkongin tulevaisuus”

Sinologi ja kirjailija Pertti Seppälä sekä Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori keskustelevat Roman Schatzin vieraana Hongkongin “yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteesta, erityistalousalueen mielenosoituksista ja asukkaiden vaatimuksista.

Tapahtumat

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 7.2.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uncategorized Uutiskirje