7.2.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Päällimmäisestä teemasta ei liene epäselvyyttä. Wuhanista peräisin olevan koronaviruksen vaiheet ovat olleet jokaisen uutisalustan, niin kotimaisen kuin ulkomaisen, pääaihe viimeiset viikot. Kiinan viranomaisten mukaan virukseen on kuollut yli 600 ihmistä ja tartunta on todettu kaikkiaan yli 31 000:lla. Viruksesta hätääntynyt maa on rajoittanut matkustamista maan sisällä ja sieltä ulos. Tällä on luonnollisesti vaikutuksia myös talouskasvulle, kun ainoastaan käsidesi, kasvosuojat ja ilmanpuhdistimet tekevät kauppansa. Jo vuoden alkumetreillä Kiinan tulevan vuoden bruttokansantuotteen arvellaan palaavan takaisin 30 vuoden takaisiin kitukasvulukemiin. Lisäksi kiinnostavaa on nähdä, horjuuko presidentti Xin ja puolueen taivaallinen mandaatti vai selviääkö puolue ehjin nahoin haasteista.
Koronaviruksen lisäksi kotimaassamme on kuluvien viikkojen aikana jatkettu keskustelua Kiinan vaikutusvallasta Suomessa. Keskustelu sai alkunsa perussuomalaisten Mika Niikon ja hänen kiinalaisen toverinsa yrityskuvioista. Kirjeessämme esittelemme Niikko-keskustelun lisäksi muun muassa Oulusta kannuksensa saaneiden Kiina-mainareiden edesottamuksia.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Moiti itseäsi! Moiti!
Reuters (6.2.2020): “China may delay annual meeting of parliament due to virus outbreak: sources”
Kiinan politiikan jokakeväinen megatapahtuma, Kansankongressin ja Poliittisen neuvoa-antavan konferenssin yhdessä järjestämä “kaksoiskokous” saadetaan joutua siirtämään koronaviruksen vuoksi. Tämä olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 1995, josta lähtien Kansankongressi on alkanut kokoontua maaliskuussa. Tuhansien kansanedustajien kuskaamiseen joka puolelta Kiinaa Pekingin Suureen kansan saliin sisältyy virusepidemian aikana toki monenlaisia riskejä ja esimerkiksi korkean tason bisneskokous China Development Forum siirrettiin tulevaisuuteen jo aiemmin.
China Media Project (29.1.2020): “An Outbreak of Slogans“
Koronavirusta vastaan taistellaan Kiinassa useilla eri rintamilla. Yhtä näistä käydään sloganeilla (标语, biaoyu), joita Kiinassa näkee muutenkin liehuvan milloin mihinkin teemaan liittyen. China Media Project esittelee kuvakavalkadissaan virusepidemian vastaisten sloganien värikästä kirjoa, joka on herättänyt laajaa keskustelua myös Kiinan somessa. Kiina-ilmiöiden oma suosikki on: “He, jotka eivät ilmoita kuumeestaan, ovat luokkavihollisia, jotka piileskelevät ihmisten keskellä!”
Helsingin Sanomat (28.1.2020): “Kiina vaatii tanskalaislehdeltä anteeksipyyntöä – Kiinan lipun tähdet korvattiin pilapiirroksessa koronaviruksen kuvilla”
Kiinan suurlähetystö on vetänyt herneen nenään tanskalaisen Jyllands-Postenin kuvituskuvasta, jossa Kiinan lipun tähdet on korvattu viruksilla. Lähetystö vaatii julkaisemassaan tiedotteessa lehteä “moittimaan itseään erehdyksestä”, joka on loukannut Kiinan kansan tunteita, sekä pyytämään kiinalaisilta anteeksi. Juuri saamamme tiedon mukaan 1960-luku otti yhteyttä ja halusi ilmaisunsa takaisin.
Suomen Kuvalehti (24.1.2020): “Kultaiset kahleet”
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, Mika Niikon (ps.), Kiina-yhteydet ovat herätelleet keskustelua Kiinan vaikutustoimista Suomessa. Suomen Kuvalehti uutisoi, että kiinalainen teknologiajärjestö, Jiangsu Association for Science and Technology (JAST), joka tarjosi Niikon vierailumatkat Nanjingiin ja Shanghaihin, on FBI:n tutkimusten mukaan aiemmin toiminut kulissina Kiinan ulkomaantiedustelun agenteille. Suojelupoliisi totesi samaan syssyyn pitävänsä kiinalaisia järjestöjä kiinalaisen tiedustelun perustyökaluina. Ulkoasiainvaliokunta antoi Niikolle kuitenkin Kiinan suhteen puhtaat paperit ja päätti, että asia on loppuun käsitelty.
STT:n haastattelema Lapin yliopiston professori Timo Koivurova toppuutteli puolestaan Kiinan vaikuttamisen ympärillä pyörivää keskustelua. Koivurovan mukaan Kiinaa ei tule pitää monoliittina, joka ohjailee nukkemestarin lailla kaikkia kiinalaisia toimijoita.
Foreign Policy (31.1.2020): “Britain Knows It’s Selling Out Its National Security to Huawei”
Britannian hallitus ilmoitti päästävänsä Huawein “rajoitetusti” mukaan rakentamaan maan 5g-verkkoja Yhdysvaltain suureksi harmiksi. Foreign Policylle kirjoittava berliiniläisen tutkimuslaitoksen tutkija Thorsten Benner kritisoi Britannian päätöstä varsin ankarin sanankääntein. Bennerin mukaan Huawein muodostama turvallisuusuhka on täysin selvä myös saarivaltion päätöksentekijöille, mutta Brexitiä läpikäyvä ja kauppaneuvotteluja uusiksi kirjoittamaan pyrkivä Britannia yksinkertaisesti pelkää Kiinan vastatoimia. Kiinan Britannian suurlähettiläs onkin jo varoittanut Britanniaa Huawein bännäämisen seurauksista.
Lapin Kansa (31.1.2020): “Näinkö Kiinan vaikuttaminen toimi ja epäonnistui Oulussa? Kaksi liikemiestä houkutteli teknologiayrityksiä mukaan suureelliseen hankkeeseen – kunnes taustalta alkoi paljastua ikäviä seikkoja”
Lapin Kansan artikkeli tuo lisää valoa Long Playn viime vuonna raportoimaan, Oulussa vaikuttaneen Kevin Liun ja John Meewellan faabeliin. Miehet olivat pystyttämässä Nanjingiin “Minipiilaaksoa”, jonka kautta oululaiset teknologia- ja tiedeosaajat voisivat rynnistää Kiinan markkinoille. Hommasta on mennyt sittemmin maku, eikä vähiten siksi, että Ruotsin Säpo epäilee koko hanketta “yrityskulissiksi”, joka on käytännössä pystytetty teknologian hankkimiseksi ja hyväuskoisten hölmöjen palkkaamiseksi Kiinan vaikutusoperaatioihin.
National Bureau of Asian Research (27.1.2020): “China’s Vision for a New World Order”
Kiinan vaikutusvalta maailmanpolitiikassa lisääntyy ja Kiina pyrkii muovaamaan kansainvälistä järjestelmää omien ihanteidensa mukaiseksi. Mutta minkälainen olisi Kiinan visioima “uusi kiinalainen maailmanjärjestys”? Tarkkaa kaavakuvaa ei ole luultavasti edes kommunistisen puolueen kassakaapissa, mutta Nadège Rollandin laatima puoliakateeminen raportti hahmottelee Kiinassa käydyn keskustelun pohjalta sen ääriviivoja. Hyvin mielenkiintoinen raporttijärkäle Kiinan ulkopolitiikasta kiinnostuneille.
Lyhyesti:
- Quartz (6.2.2020): WHO:lla on vaikeuksia löytää poliittisesti korrekti nimi Taiwanille – koronavirusraporteissa vilahtelevat “Taiwan, Kiina”, “Taipei”, ja “Taipei ympäristöineen”.
- Jerusalem Post (3.2.2020): Kiinan Israelin-suurlähetystö esitti julkisen anteeksipyynnön rinnastettuaan Israelin päätöksen kieltää kiinalaisten maahanpääsy maahan holokaustiin.
- WAtoday (3.2.2020): Länsiaustralialainen teatteri pyytää anteeksi Kiinalta liehutettuaan vahingossa Taiwanin lippua.
- Politico (30.1.2020): EU aloittaa tutkinnan diplomaatti Gerhard Sabathilista, jonka epäillään vakoilleen Kiinalle.
- Reuters (29.1.2020): Saksalla on todisteet Huawein vehkeilystä Kiinan tiedusteluviranomaisten kanssa, väittää Handelsblatt.
- Wall Street Journal (26.1.2020): Mielipide: Kiinan sensuuri pahentaa koronavirus-epidemiaa.
Talous
Kuumaa: Korona kurittaa kaikkea kasinoista Koneeseen.
Reuters (6.2.2020): “Exclusive: China’s mobile giants to take on Google’s Play store – sources”
Kiinan teknologiajätit Xiaomi, Huawei Technologies, Oppo ja Vivo suunnittelevat yhdistävänsä voimansa perustaakseen yhteisen kaupan sovelluksille. Suunnitelman tavoitteena olisi haastaa Google Playn mahtiasema sovellusten markkinoilla. Yhtiöiden liittouma “Global Developer Service Alliance” pyrkii avaamaan sovellusalustansa markkinoille jo maaliskuussa (aluksi mm. Intiassa, Venäjällä ja Indonesiassa), mutta koronaviruksen vaikutus suunnitelman toteutumiselle on vielä auki.
South China Morning Post (4.2.2020): “Coronavirus: casinos to close in Macau for at least two weeks after hotel worker infected”
Maailman kasinopääkaupunki Macao ilmoitti sulkevansa kasinonsa 15 päiväksi koronaviruksen takia. Uhkapeliyritysten pörssikurssit lähtivät laskuun heti ilmoituksen jälkeen. Macaossa on 41 kasinoa, joissa vuoden 2018 tietojen mukaan työskenteli 57 000 henkilöä. Koronavirus oli jo ennen kasinojen sulkemispäätöstä tehnyt merkittävää hallaa kasinojen kävijämäärille, ja tällä voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia Macaolle, jonka verotuloista peräti 80 prosenttia tulee kasinobisneksestä.
Yle (1.2.2020): “Koronavirus on valtava sokki maailmantaloudelle”
Koronavirus uhkaa ihmisten lisäksi myös taloutta. Vuoden parhaimpaan kulutussesonkiin osunut virus pitää Kiinan tehtaiden ovet kiinni ja työläiset kotona ainakin helmikuun ajan, mikä asiantuntija-arvioiden mukaan voi nostaa koronaviruksen taloudelliset vaikutukset jopa kolmin–nelinkertaisiksi sarsiin verrattuna. Vuoden 2020 talouskasvu voikin sitten jäädä pienimmäksi sitten vuoden 1992. Kiinan talouden heikkeneminen tuntuu lähialueilla ja erityisesti Hongkongissa, joka on hädin tuskin toipunut mielenosoitusten vaikutuksesta talouteensa. Laajoja vaikutuksia odotetaan myös öljyn tuotantoon, sillä Kiinan teollisuuden hiljentyessä myös öljyn kysyntä hiipuu.
Virusepidemia saattaa koitua erityisen kohtalokkaaksi pienvalmistajille. Tilauksia alkaa yleensä tulla kevätjuhlan jälkeen, mutta jollei virusta ole saatu kuriin helmikuun aikana, saattavat maahantuojat siirtää tilaukset muihin maihin. Kauppasota on heikentänyt monien valmistajien taloudellista tilannetta siinä määrin, että epidemian pitkittyminen voi johtaa konkurssiaaltoon.
Helsingin Sanomat (4.2.2020): “Kolme suurta suomalaista yhtiötä on keskeyttänyt tuotantoaan Kiinassa koronaviruksen takia”
Koronaviruksen taloudelliset vaikutukset ovat iskeneet myös suomalaisiin yhtiöihin, raportoi Helsingin Sanomat. Kiinan viranomaiset ovat käskeneet teollisuuslaitoksia kautta maan lakkauttamaan tilapäisesti toimintansa ja esimerkiksi Kone, UPM ja Konecranes ovat joutuneet sulkemaan tehtaitaan. Myös Finnair ilmoitti peruvansa kaikki lennot Kiinaan alkaen helmikuun 6. päivä, mutta panna päättyy nykyisten tietojen valossa jo 29.2. Samaan aikaan koronavirus on kuitenkin tuonut mukanaan myös yllättäviä positiivisia tilaisuuksia. Esimerkiksi ilmanpuhdistimia valmistava Genano joutuu nyt tekemään pitkää päivää kyetäkseen toimittamaan 200 ilmanpuhdistinta kiinalaisiin sairaaloihin.
Nikkei Asian Review (28.1.2020): “Prospects for China money in central and eastern Europe chill”
Paljon puhetta herättänyt Kiinan ja itäisen Euroopan maiden välinen yhteistyöverkosto “17+1” on menettämässä momentumiaan, arvioi Nikkei Asian Review. Suhtautuminen Kiinaan on jyrkentynyt alueen maissa, mistä kuvaavaa on, että jopa Kiina-mielisyydestään tunnettu Tsekin presidentti Miloš Zeman on kieltäytynyt matkustamasta Pekingiin 17+1 -ryhmän vuosikokoukseen. Nihkeilyn taustalla on ensisijaisesti puhdas raha, sillä Kiinan puheet satumaisista investoinneista alueelle eivät ole realisoituneet.
Lyhyesti:
- Reuters (7.2.2020): Autovalmistajat sulkevat tehtaitaan Kiinassa koronan vuoksi.
- BBC (6.2.2020): Kiina puolittaa tariffit yli 1700:lta amerikkalaistuotteelta.
- Kauppalehti (6.2.2020): Koronavirus leikkaa Saksan talouskasvua – ”Voi olla pahempi kuin Sars”
- South China Morning Post (1.2.2020): Kauppasota ja patriotismi kasvattavat kotimaisten brändien kysyntää Kiinassa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (6.2.2020)
- Koronavirusepidemialla on laajoja vaikutuksia Kiinan talouteen
- Hongkongin taloustilanne jatkuu vaikeana
- Kiinan öljyntuonti uuteen ennätykseen, mutta epävarmuus öljynkysynnän lähiajan kehityksestä painaa öljymarkkinoita
- Velkakannan kasvu jatkui viime vuonna Kiinassa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Koronasta varoittanut “kansallissankari” yksi viruksen uhreista
Helsingin Sanomat (7.2.2020): “Kiinassa koronavirukseen on sairastunut yli 31 000 ihmistä, Japanissa eristyksissä olevalla risteilyaluksella todettiin yli 40 uutta tartuntaa”
Koronavirusepidemia ei ota laantuakseen. Yhteensä tapauksia on Kiinassa raportoitu perjantaiaamuun mennessä virallisten lukujen mukaan yli 31 000. Tauti on vienyt maassa yli 600 ihmisen hengen. Eniten tapauksia on ollut Hubein provinssissa, missä Wuhankin sijaitsee. Kiinan otteet epidemian hillitsemiseksi ovat olleet rajut, eikä tarkkaa tietoa maan sisäisestä tilanteesta ole saatavissa. Hengityssuojaimien menekki on kasvanut myös Suomessa, sillä täkäläiset kiinalaisjärjestöt ovat ryhtyivät lähettämään Kiinaan hengityssuojaimia.
Yle uutisoi kansallissankarin asemaan nousseessa lääkäristä Li Wenliangista, joka varoitti kollegojaan koronan leviämisestä jo joulukuun puolella. Varoitus lähti kuitenkin leviämään vauhdilla ja pian Lin ovella kolkutteli poliisi, joka pakotti hänet myöntämään, että tämä oli rikkonut lakia levittäessään huhuja. Pian tämän jälkeen Li sairastui itse ja julkaisi oman versionsa tapahtumien kulusta, mikä nostatti somekansan parissa kritiikkiä. Li menehtyi perjantaina aamuyöstä. Kuolema ensin vahvistettiin, sitten kiistettiin, ja sitten vahvistettiin uudestaan, mikä vain lisäsi verkkokansan ärtymystä vallanpitäjien toimia ja koronaviruksen piilottelua kohtaan. Tapaus alleviivaa valtiokoneiston vaikeuksia hillitä viruksen leviämistä, mikä vaatisi poikkeamista tiedonkulkua säätelevän vallankäytön vaatimuksista ja virallisesta linjasta poikkeavia näkemyksien hyväksymistä.
Uutiset koronavirusepidemiasta ja tämän leviämisestä ovat saaneet myös ennakkoluulot kiinalaisia, aasialaisia ja aasialaistaustaisia kohtaan nostamaan päätään ympäri maailman, pelon ja syyttelyn ilmetessä mm. välttelynä, solvauksina ja syrjintänä. Valitettavasti Suomikaan ei ole immuuni ilmiölle, kuten Ylen juttuun haastateltujen kokemukset osoittavat.
Sixth Tone (6.2.2020): “China’s Entertainment Sector Suffers Amid Coronavirus Epidemic”
Kiinan televisio- ja elokuva-alalla on meneillään synkkä talvi, kun korkean profiilin projektit ovat joutuneet jäihin koronaviruksen takia. Useiden elokuvien ensi-iltoja on lykätty, ja perinteisesti tärkeän ystävänpäivän tarjonta tulee todennäköisesti kärsimään selkeästi. Näytösten lisäksi myös monien elokuva- ja televisioprojektien kuvaukset on keskeytetty. Virallisia lukuja ei vielä ole, mutta mediassa esitettyjen arvioiden mukaan koronavirus voi aiheuttaa helmikuussa jopa 1,7 miljardin euron lipputulojen menetyksen Kiinassa.
Helsingin Sanomat (25.1.2020): “Ihmiskunta puolustautuu ylivoimaista vihollista vastaan kiinalaisessa tieteisromaanissa”
Kiinalaisessa scifissä tapahtuu juuri nyt paljon mielenkiintoisia asioita. Helsingin Sanomien arvostelussa on Liu Cixinin Muistoja planeetta Maasta -trilogian toinen osa, vastikään suomeksi käännetty Synkkä metsä. Rauno Sainion käännös saa vuolaita kehuja ja Liun kerrotaan jatkavan siitä, mihin Isaac Asimov ja Arthur C. Clarke pääsivät. Kiina-ilmiöiden kommentti on, että kyseessä on oikein suositeltavaa perehdyttävää, vaikka scifi ei etukäteisesti innostaisikaan.
Inkstone (24.1.2020): “Chinese animation is having something of a renaissance”
Animaatioita on pitkään pidetty Kiinassa lastenohjelmina, mutta ilmapiiri on vähitellen muuttumassa, kertoo Inkstone. Myös Kiinan oma animaatioteollisuus on kehittynyt ja viime vuonna teattereihin tullut Nezha on saanut osakseen kelpo arvosteluja ja takonut valtavasti rahaa. Kiinan animaatioteollisuus ylipäätään on kasvanut vuoden 2013 12,8 miljardista dollarista 25,2 miljardiin vuonna 2018. Japani ja Yhdysvallat toki pitävät yhä hallussaan animaatiojättien asemaa, mutta Kiina on Inkstonen artikkelin mukaan nousemassa relevantiksi haastajaksi.
Bloomberg (23.1.2020): “China Wants Activists to Stay Out of Its War on Pollution”
Päämininisteri Li Keqiang julisti vuonna 2014 Kiinan taistelevan saasteita vastaan yhtä päättäväisesti kuin köyhyyttä vastaan. Korkean tason julistuksista huolimatta puolue ei kuitenkaan suostu venymään niin pitkälle, että kansalaisjärjestöt voitaisiin ottaa taisteluun mukaan, vaikka kansainvälinen kokemus osoittaa nimenomaan ympäristöaktivismilla olevan keskeisin roolin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön uusissa avauksissa. Kiina on Xin hallintokaudella rajoittanut voimakkaasti ympäristöjärjestöjen toimintaa, joista yksi esimerkki on tiukkoja toiminta- ja rekisteröimisehtoja asettava ulkomaisten järjestöjen laki. Lain tiukkojen määräysten takia globaalisti tunnetuin ympäristöjärjestö Greenpeace ei ole vieläkään onnistunut virallisesti rekisteröitymään kansalaisjärjestöksi. Pienemmät, kotimaiset järjestöt joutuvat huomattavasti kovemman kurmotuksen kohteeksi paikallishallintojen toimesta, jotka pitävät niiden toimintaa haitallisena ja valtiollisten etujen vastaisina.
Vaikeuttamalla kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinympäristöihinsä, Kiina hukkaa valtavasti yhteiskunnallisia resursseja. Julistusten ja käytännön välinen ristiriita osoittaa kuinka härkäpäistä ja haitallista puoluevaltion yritys estää ulkopuolisena pitämänsä vaikuttamismahdollisuudet on.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (6.2.2020): Viruksen varjossa. Erinomainen kuvareportaasi koronavirusepidemian kasvoista.
- Yle (6.2.2020): Kiinalaisviranomaiset suosittavat Shanghain F1-kisan perumista – myös uutuuskilpailu saattaa olla vaarassa.
- The Athletic (4.2.2020): NHL-pelaajia ei Pekingin olympialaisissa nähdä, arvioi enemmistö jääkiekkoagenteista.
- Xinhuanet (3.2.2020): Taivaan mandaatti heiluu, Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa mitattiin maanjäristys voimakkuudeltaan 5.1.
- Technology Review (2.2.2020): Joukko internet-aktivisteja yrittää löytää totuutta virusepidemiasta virallisen linjan, itsenäisen uutisoinnin ja sensuurin ristiaallokossa.
- Yle (26.1.2020): Koronavirus pysäytti yhden maailman suurimmista e-urheiluliigoista – ‘Emme voi taata pelaajien ja katsojien turvallisuutta’
- BBC (25.1.2020): LGTB-identiteetit piilotetaan kevätjuhlan alla Kiinassa.
Katsele & kuuntele
MTV Uutisaamu (6.2.2020): “Koronavirus Kiinassa suomalaissilmin – vieraana Suomen Pekingin suurlähetystön lehdistösihteeri”
Uutisaamun vieraana Suomen Pekingin suurlähetystön lehdistösihteeri Jyri Lintunen.
Yle Areena (30.1.2020): “Tiedeykkönen: Wuhanin uusi koronavirus iski lepakoista ihmisiin väli-isännän ja kiinalaisen torin kautta”
Tiedeykkösessä puhutaan vakavista koronaviruksista infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.
Yle Areena (30.1.2020): “Ulkolinja: Kiinan uusi silkkitie – idän talousmahti laajentaa vaikutusvaltaansa maailmalla”
Ranskalainen Ulkolinja-dokumentti Kiinan uusi silkkitie suuntaa kolmeen uuden silkkitien avainvaltioon. Djiboutissa Kiina on syrjäyttänyt Ranskan tärkeimpänä talousmahtina. Etiopiassa tehtaita nousee kuin sieniä sateella ja viljelijät joutuvat väistymään entisiltä viljelysmailtaan. Gwadarin kaupungissa Pakistanissa Kiinan jättimäiset satamasuunnitelmat ovat kohdanneet aseellista vastarintaa. Dokumentti kysyy, onko muusta maailmasta tulossa Kiinan siirtomaa. Minkälaisen hinnan paikalliset asukkaat joutuvat maksamaan idän talousmahdin laajentumisesta?
The Economist (17.1.2020): “The Economist Asks – What makes a dictator?”
Mistä tunnistaa diktaattorin? Onko Kiina diktatuuri vai autokratia, ja mikä niiden ero on? The Economistin podcastissa näihin kysymyksiin vastaa Hongkongin yliopiston professori Frank Dikötter, joka tunnetaan muun muassa Mao – Kiinan suuri nälänhätä 1958–1962 -kirjastaan.
Muuta kiinnostavaa
- Konsulipalveluvirkailijan tehtävä avoinna Suomen Hongkongin pääkonsulaatissa.
- Turun yliopisto hakee suunnittelijaa kiinan kielen koulutuksen käynnistämiseen liittyviin tehtäviin.
Tapahtumat
- Taiwanese Film Festival in Finland, ma 23.3.2020 klo 10–16. Sali 5, Helsingin yliopiston päärakennus (Fabianinkatu 33). Vapaa pääsy.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 21.2.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.