Kiina-ilmiöt #47 – Koska hän tiesi? Päättyykö tie, Xi?

Posted on by Kiina-ilmiot

21.2.2020

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Viime viikot mediassa on syynätty Kiinan toimia koronaviruksen suhteen sekä arvioitu, toimiko valtiojohto kyllin rivakasti estääkseen viruksen leviämisen. Poikkeuksellisesti puolueen journaali julkaisi tuoreeltaan presidentti Xin puheen, josta ilmeni presidentin olleen tietoinen viruksesta jo huomattavasti aiemmin kuin alun perin uskottiin. Vaikka tarkoitus varmasti oli kiillottaa mahtimiehen kilpeä ja luoda narratiivi kaikkitietävästä kansan isästä, näyttää kirjoitus kääntyneen Xitä vastaan. Jos presidentti oli tietoinen herkästi leviävästä tappavasta viruksesta, miksi hän ei ryhtynyt tehostettuihin toimiin aiemmin?

Sittemmin valvontakoneisto on pingotettu äärimmilleen, ja ihmisten liikkeitä ja somereaktioita valvotaan etenkin Hubeissa ennennäkemättömän tiiviisti. Toimeenpaneva osasto on ehtinyt jo asettaa ihmisiä kotiarestiin, karkottamaan Kiinasta kriittisesti kirjoittavia toimittajia, lisäksi muutama kansalaisaktivisti on kadonnut. Kiinan somessa vitsaillaan jo, että meno on kuin Xinjiangissa. Siellä meno vaikuttaa mielivaltaiselta, kuten tuoreimman tietovuodon myötä jälleen saatiin ymmärtää. Passin omistaminen tai pitkän parran kasvattaminen voi viedä uiguurin pidätyskeskukseen.

Laajan koronaviruspaketin lisäksi katsahdamme Münchenin turvallisuuskonferenssin antiin ja kerromme kokkolalaisten sinikettujen surulliset kuulumiset.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteenpäin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Korona-aikajana herättää kysymyksiä; onko presidentti Xi Antti Rinteen tiellä?

Helsingin Sanomat (19.2.2020): “Kiina karkotti kolme WSJ:n toimittajaa maata arvostelevan kolumnin vuoksi”

Kiina on karkottanut kolme Wall Street Journalin toimittajaa (Josh Chin, Chao Deng ja Philip Wen) maasta. Syy karkotukseen oli WSJ:n julkaisema kolumni “China Is the Real Sick Man of Asia”. Ennen karkottamista Kiinan viranomaiset olivat esittäneet sanomalehdelle useita huomautuksia tekstistä, kutsuen sitä rasistiseksi. Rasismia kirjoituksesta on turha etsiä, mutta maailmanpolitiikan professori Walter Russell Mead maalaa varsin synkän kuvan Kiinan talousjärjestelmän heikkouksista ja sen romahduksen seurauksista, mitä puolue ei ymmärrettävästi halua levitettävän.

Samaan aikaan Yhdysvallat ilmoitti ryhtyvänsä syynäämään maassa toimivia kiinalaisia medioita, kuten Xinhuaa, CGTN:ää ja China Dailyä. Kiinalaismedioihin aletaan kohdistaa samanlaisia vaatimuksia kuin ulkomaisiin lähetystöihin, jos niiden epäillään pyrkivän vaikuttavan Yhdysvaltain julkiseen mielipiteeseen.

Reuters (19.2.2020): “China threatened to harm Czech companies over Taiwan visit: letter”

Kiinan Prahan suurlähetystö on lähettänyt Tšekin presidentille kirjeen, jossa se uhkaa tšekkiläisiä, Kiinassa operoivia yrityksiä (mm. Škoda Auto tai Home Credit Group) vastatoimenpiteillä, mikäli Tšekin parlamentin puhemies Jaroslav Kubera sattuisi vierailemaan Taiwanissa. Kubera kuoli yllättäen ennen matkansa alkua, joten selkkauksilta vältyttiin toistaiseksi.

Uhittelua tapahtui myös sydämissämme siintävän Tallinna-tunnelin eteläisellä puolella, missä Kiinan suurlähetystö vaati oikaisua Viron tiedustelupalvelun vuosiraporttiin. Lähetystön lausunnon mukaan raportin Kiinaa käsittelevä osa on “ennakkoluuloinen, ignorantti ja tupaten täynnä kylmän sodan mentaliteettia”. Turvallisuuspalvelua kehotetaan keskittymään käytännöllisiin ja kahdenvälisiä suhteita tukeviin hankkeisiin.

CNN (17.2.2020): “Watched, judged, detained”

Xinjiangin tilanne, joka on painunut tilapäisesti muiden uutisaiheiden alle, nousi uudelleen otsikoihin uusien tietovuotojen myötä. (Tutustu aiempiin vuotoihin kirjeessä #42.) Uudet vuodot tuovat päivänvaloon brutaaleja yksityiskohtia uiguurien telkeämisperusteista, jotka eivät CNN:n käyttämän asiantuntijan Adrian Zenzin mukaan edes etäisesti muistuta rikoksia. Dokumenteista muun muassa ilmenee, että leireille saattaa päätyä esimerkiksi huntua käyttämällä, passin omistamalla tai olemalla näkyvästi liian uskonnollinen, kuten osallistumalla perjantairukouksiin. Tai saamalla liian monta lasta, mikä oli kyseisessä vuodetussa aineistossa suurin yksittäinen syy joutua “uudelleen koulutettavaksi”.

Washington Post (17.2.2020): “What I learned at the 2020 Munich Security Conference”

Kiina oli Münchenin turvallisuuskonferenssin keskiössä aivan eri tavalla kuin kertaakaan aiemmin, arvioi Washington Postille kirjoittava professori Daniel W. Drezner. Hänen mukaansa viime tai toissa vuonna konferenssissa ei vielä juuri Kiinasta puhuttu, mutta nyt keskiössä olivat erityisesti Huawei ja Kiinan sotilaallinen voima. Konsensus konferenssissa oli lännen kesken vahva: Kiina on uhka. Republikaanien ja demokraattien välisiä eroja ei puheissa Dreznerin mukaan havainnut, ja Euroopan maat Virosta Benelux-maihin olivat varautumisen ja voimakeinojen kannalla. Yhtä lailla, kiinalaiset edustajat konferenssissa kiistivät, että 5G-verkkojen tai Vyö ja tie -hankkeen osalta olisi mitään pelättävää.

Bloomberg (17.2.2020): “Rare Release of Xi’s Speech on Virus Puzzles Top China Watchers”

Kommunistisen puolueen keskeisen teoria-aiheisen julkaisun, Qiushi-lehden viimeisin numero on saanut monet Kiina-tarkkailijat raapimaan päätään. Julkaisu pitää sisällään Xin puolueen sisäiseen käyttöön tarkoitetun puheen, jossa Xi listaa toimenpiteitä virusepidemian hoitamiseksi jo tammikuun alussa, muutama viikko aiemmin kuin hänen ensimmäinen julkitulonsa nähtiin viruksen suhteen. Harvinaiseksi tapauksen tekee puheen nopea julkaisu, sillä virkamiehille osoitetut puheet julkaistaan normaalisti vasta huomattavasti myöhemmin. Poikkeuksellinen julkaisu viittaakin yritykseen puolustaa Xin asemaa puolueen sisällä ja osoittaa, että puolueen keskuselimet toimivat viruksen suhteen ripeästi sekä siirtää vastuuta epidemian hoidosta keskuksesta maakunnille.

Kiina-tarkkailijoiden parissa tekstin julkaisu Qiushissa on tulkittu merkkinä siitä, että puolue joutuu nyt kamppailemaan välittääkseen mahdollisimman eheän ja ristiriidattoman narratiivin viruksen hoitoon liittyvistä toimenpiteistä. Toisaalta länsilehdistössä alkoi kiinnostava, Suomen Posti-gatea muistuttava mediamylläkkä, jossa julkaistua aikajanaa perattiin suurennuslasin kanssa. Jos Xi Jinping tiesi viruksesta jo tammikuun alussa, jolloin taudin jo tiedettiin tarttuvan ihmiseltä toiselle, hän ehti empiä kaksi viikkoa ennen kuin hän määräsi karanteenitoimia Hubeihin.

The Diplomat (15.2.2020): “Amid Coronavirus Outbreak, China’s Government Tightens Its Grip”

Koronavirusepidemia on nostattanut kovaa kritiikkiä puolueen valta-asemaa kohtaan ja läntisissä medioissa on jopa spekuloitu, olisiko Kiina nyt saanut oman “Tšernobyl-hetkensä”. Oli miten oli, puolue on vastannut ankariin aikoihin ankarilla keinoilla. Terveysuhan varjolla Kiinan turvallisuuskoneistoa on voitu viedä äärimmäisyyksiin: sovellusten avulla lähes kaikkien ihmisten sijainti on tiedossa, ja kaupunkien yllä leijailevat poliisidronet tehostavat ulkonaliikkumiskehotusta. Kiinan somessa on jo vitsailtu, että hubeilaiset (ja pian kiinalaiset laajemminkin) pääsevät nyt itse kokemaan miltä meno Xinjiangin leireillä maistuu. The Diplomatin argumentin mukaan nyt nopeasti laajenevaa valvonta-aparaattia ei luultavasti milloinkaan pureta, vaan koronan verukkeella pystytetty tarkkailuinfra jää paikoilleen.

Reuters (14.2.2020): “Vatican, China, hold extremely rare high-level diplomatic meeting”

Vatikaani ja Kiinan kommunistinen puolue jatkavat lähentymistään. Maiden ulkoministerit tapasivat Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä ja sopivat muun muassa Vatikaanin ja Kiinan välisen kahdenvälisen dialogin jatkamisesta. Tapaamisen taso oli korkein yli 20 vuoteen, mikä voi hyvinkin enteillä maiden välisten diplomaattisuhteiden solmimista. Lehdistötietojen mukaan sekä Vatikaani että Peking ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen katolisen kirkon johtajuudesta sekä Paavin oikeudesta nimittään kirkon piispat. Hongkongilainen kardinaali Joseph Zen on kritisoinut lähentymistä tiukasti: “Vatikaani haluaa kompromissia, mutta kommunistien kanssa ei tehdä kompromisseja – heille passaa vain täysi alistuminen.”

Time (13.2.2020): “China’s New Hong Kong Affairs Director Used to Rip Crosses From Churches”

Kiinan Hongkongin-asioiden toimistoon on nimitetty uusi johtaja, Xia Baolong. Xian nimitystä ei voida pitää liberaalina myönnytyksenä Hongkongia kohtaan, sillä puolue aikoo omien sanojensa mukaan puuttua tulevaisuudessa tiukemmin erityishallintoalueen asioihin aina koulutuksesta johtajan valintaan. Tätä päämäärää silmällä pitäen Xia lienee oikea henkilö tehtävään, sillä hän on aiemmin tullut tunnetuksi kansainväliselle yhteisölle kirkkojen ja ristien tuhoamisesta sekä kristittyjen vainoamisesta toimiessaan Zhejiangin maakunnan puoluesihteerinä.

Henkilövaihdoksia nähtiin myös koronaviruksen sydänmailla Hubein maakunnassa. Kenkää sai maakunnan puoluesihteeri Jiang Chaoliang, sekä Wuhanin puoluesihteeri Ma Guoqiang. Hubein uudeksi puoluesihteeriksi kohotettiin Xi’lle uskollinen Shanghain pormestari Ying Yong. Hesarin tavoittaman tutkija Jyrki Kallion mukaan miehistönvaihdoksilla yritetään viestiä, että epidemiaan liittyvät ongelmat ovat alemman tason virkamiesten sähellyksen, ei Pekingin, ansiota.

The Guardian (11.2.2020): “Coronavirus: outspoken academic blames Xi Jinping for ‘catastrophe’ sweeping China”

Kiinan kovat toimet koronaviruksen hillitsemiseksi ovat herättäneet varsin laajaa vastarintaa kiinalaisen älymystön keskuudessa. Kenties näkyvin dissidentti on ollut Xu Zhangrun, joka nousi otsikoihin jo vuonna 2018 kritisoituaan kovin sanoin Kiinan nykymenoa ja erityisesti presidentin valtakausien rajoitusten poistoa. Uudessa esseessään Xu tykittää täyslaidallisen Zhongnanhain suuntaan. Xu muun muassa sanoo, että virusepidemia on myös paljastanut Kiinan johdon mädännäisyyden, eikä puoluevaltion huojuva rakenne ei ole koskaan aiemmin näkynyt yhtä selvästi. Esseen, joka käännettiin nopeasti englanniksi, voi lukea täältä.

Xu joutui sittemmin kotiarestiin. Hänen sometilinsä on poistettu ja hänen pääsynsä internetiin on evätty. Tämänkin jälkeen älymystö on jatkanut protestointia, kun esimerkiksi Pekingin yliopiston oikeustieteen professori He Weifang julkaisi kriittisen kommenttinsa kriisin hoidosta.

Suomen Kuvalehti (10.2.2020): “Kansanedustajat Mika Niikko ja Ville Vähämäki toivat kiinalaiskenraalin eduskuntaan”

Kiinan “vaikutusyritykset” ja Mika Niikon Kiina-yhteydet pysyivät myös otsikoissa, kun esimerkiksi Ylen MOT esitteli katsauksessaan Niikon Kiinan matkoja ja kiinalaisia vieraita. Suomen Kuvalehti puolestaan paljasti, että eräs MOTin jutussa mainituista Eduskuntaan kutsutuista vieraista, Kiinan tekoälytutkijan johtaja professori Li Deyi on myös Kansan vapautusarmeijan kenraalimajuri ja asevoimien tutkimuslaitoksen korkea-arvoinen tutkija. Yhdysvalloissa Lin ja hänen kaltaistensa kahdella hatulla operoivien tutkijoiden rooli on ollut tiedossa jo aiemmin, mikä käy ilmi kongressin tilaamasta raportista.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Suomi Oy koronan kurimuksessa.

Nikkei Asian Review (20.2.2020): “China’s shutdown puts oil-producing nations in awkward position”

Koronavirusepidemian vaikutukset Kiinan ja maailmantalouden näkymiin ovat moninaiset. Kiinan teollisuuden alasajo on iskenyt voimakkaasti öljyn kysyntään, mikä on jo ajanut hintoja alas. Kysyntä ei välttämättä pompsahda nopeasti ennalleen, sillä Kiinan koronan jälkeiset elvytystoimet tulevat Nikkein arvion mukaan kohdistumaan eniten kärsineisiin pienyrityksiin. Öljyntuottajamaat katsovat siten vuotta 2020 uudet tuotantorajoitukset silmissä kiiluen.

Helsingin Sanomat (17.2.2020): “Moni suomalaisyritys voi joutua muuttamaan käsitystään korona­viruksen vaikutuksista, arvioi asian­tuntija”

Business Finlandin tekemän kyselyn mukaan monet suomalaisyritykset suhtautuvat koronaviruksen aiheuttamiin riskeihin turhan kevyesti. Tuotantoketjuilla on kuitenkin “pitkät hännät”, toisin sanoen lopulta kaikki maailman tuotteet valmistetaan Kiinassa, tilasi ne sitten vaikkapa Saksasta. Alihankintaketjujen hidastumisen lisäksi valtava osa Suomen viennistä päätyy niin sanotusti välituotteiden kautta Kiinaan, joten Kiinan talouden pysähtyminen iskee Suomeen myös tätä kautta. Myös MTV arvioi koronaan liittyvät taloudelliset riskit huomattavaksi ja kanavan haastattelema ministeri Mika Lintilä kertoi, että tukea on suunniteltu jo muun muassa Lapin matkailuyrittäjille.

Jotkut yritykset, kuten Halpa-Halli, ovat toisaalta hyvinkin tietoisia riskeistä, sillä yhtiön kauppojen tuotevalikoimasta jopa 30–40 prosenttia on jollain tavalla yhteydessä Kiinaan. Aasia-yksikön johtaja Rauli Ratasvuori arvioi, että yhtiön kauppojen hyllyille alkaa väistämättä ilmestyä vajausta kevään kuluessa.

South China Morning Post (17.2.2020): “American factories in China unable to staff production lines as lockdown continues.” 

Kiinassa toimivat kansainväliset yhtiöt ovat raportoineet lisääntyvistä vaikeuksista viruksen vastaisen taistelun sulkemassa Kiinassa. Esimerkiksi AmChamin Shanghaissa tekemän tutkimuksen mukaan 78 prosenttia amerikkalaisista yhtiöistä raportoi ongelmista saada työläisiä fordilaisille liukuhihnoilleen, kun maassa liikkuminen on tehty vaikeaksi tai mahdottomaksi. Kysymys on, missä vaiheessa pillejä aletaan laittaa Kiinassa pussiin ja kiihdyttääkö korona ylipäätään kansainvälisten yhtiöiden trendiä poistua Kiinasta.

China Law Blog (14.2.2020): “China’s Damaged Economy Under the Coronavirus. Really Damaged.”

“Kiinan talouskasvu hidastuu tänä vuonna koronaviruksen vuoksi ehkä prosentin verran”, väittävät viranomaiset. Myös muun muassa Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian (CASS) tutkijan Cai Fangin mukaan epidemia on vain pikku pompsahdus Kiinan kasvun tiellä.  Höpön pöpön, argumentoi China Law Blogia kirjoittava asianajaja Dan Harris. Hänen mukaansa kansainväliset investointifirmatkin haluavat vähätellä taudin taloudellisia merkityksiä: ne kun eivät halua joutua puolueen mustalle listalle liian tummien pilvien maalaamisella, vaan pystyä sanomaan, että pitivät Kiinan ja kommunistisen puolueen puolta myös heikkoina hetkinä.

“Puhumme taloudesta, joka ei käytännössä toimi”, Harris lataa. Kukaan ei voi varmasti sanoa, mitä virus taloudelle tekee, mutta jos lääketieteellistä ratkaisua ei pian löydetä, isku on iso. Koronavirus on pitänyt kaupungit jo nyt tyhjillään ympäri Kiinaa ja esimerkiksi ravintolat ja baarit ovat menettäneet jopa 95 prosenttia liikevaihdostaan. Isoimman iskun koronavirus iskee luottamukseen: kun pelko taudista on niin kova, siitä toipuminen ja takaisin ihmisten ilmoille ilman suojatoimenpiteitä meneminen vie varmasti aikaa. Talous ei palaudu kunnolla ennen kuin luottamus palautuu, Harris arvioi.

Bloomberg (13.2.2020): “China’s Startups on the Ropes After Virus Freezes Funding”

Kiinan kasvuyritysskenen ahdinko jatkuu. Pitkään jatkuneen epävarmuuden muodosti ensin kauppasota, joka heikensi monien yritysten rahoitusvarmuutta. Kun kuvaan astui koronaepidemia, ovat rahahanat käyneet entistä kuivemmiksi. Yksin tammikuussa kasvuyritysten saama rahoitus tippui yli 60 prosenttia. Kasvuyritysten rooli pääoman muodostuksessa on ollut Kiinassa keskeinen, mutta nyt pitkään jatkunut positiivinen markkinatrendi on katkeamassa koronan nostamaan seinään.

Yle (13.2.2020): “Ranska: Huaweita ei suljeta pois 5G-markkinoilta”

Britannia ilmoitti kuun alussa sallivansa Huawein “rajoitetusti” rakentamaan maan 5G-verkkoja. Samanlaiseen päätökseen on nyt päätynyt myös Ranska, mutta sekin rajaa turvallisuuden kannalta kriittisimmät järjestelmät, kuten ydinvoimalat ja asevoimat, yhteistyön ulkopuolelle. Yhdysvaltain varoitukset Huawein muodostamista turvallisuusongelmista vaikuttavat siten kaikuvan kuuroille korville Euroopassa.

Reuters (11.2.2020): “Xi warned officials that efforts to stop virus could hurt economy: sources”

Xi Jinping varoitti puolueen virkamiehiä koronaviruksen torjunnassa kohtuuttomista toimenpiteistä, jotka saattaisivat vahingoittaa taloutta. Viesti on, että taantuman ehkäisy on tärkeämpää kuin viruksen torjuminen hinnalla millä hyvänsä. Virkamiehet ovat määräyksen myötä entistä pahemmin puun ja kuoren välissä, kun puolue edellyttää samaan aikaan tehokasta virustorjuntaa, nopeaa paluuta normaaliin päivärytmiin ja panostuksia talouteen. Virkamiesten vaihteleva ohjeistaminen prioriteettien suhteen kielii myös siitä, että puolue luottaa viruksen leviämisen suhteen pahimman olevan takana, vaikka mitään aukotonta näyttöä tällaisesta ei ole. Määräys kertoo ennen kaikkea siitä, että virustakin enemmän puolue pelkää sakkaavaa taloutta.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.2.2020)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Makuukamarimaratonisti.

Yle (20.2.2020): Kokkolan kohuketut lopetetaan, koska ruokaa ei ole – Turkistarhaaja Pan Jiaping: “Kukaan ei halua myydä meille rehua”

Lähes ovilive-mittakaavan suomalaismediassa saavuttanut sinikettujen siirto-operaatio Kiinaan näyttää tulleen tiensä päähän. Lopputulos: ketut lopetetaan, koska kukaan ei myy kiinalaisille turkisyrittäjille rehua. Kohu kehittyi, kun tuhansia kettuja oltiin siirtämässä siitoseläimiksi Kiinaan tammikuussa. Turkiseläinten kasvattajayhdistykset, jotka vastustavat eläinten siirtoa EU:n hyvinvointistandardien ulkopuolelle, saivat vihiä asiasta ja nostivat äläkän. Eläinten siirto epäonnistui lopulta kuitenkin EU:n byrokratian vuoksi, kun ulkomaiset rekat eivät voineet tulla tyhjinä Suomeen hakemaan kettuja. Kohun myötä rehutoimittaja irtisanoi sopimuksen, eikä uutta löytynyt, ennen kuin ketuilta loppui ravinto.

Helsingin Sanomat (18.2.2020): “Pidätyksiä, kotiaresteja, maanpakoa ja aivopesuistuntoja – Kiina on kohdellut tylysti kolmen suuren virusskandaalin sankarilääkäreitä”

Sankarilääkäriksi kutsutun Li Wenliangin traaginen kohtalo ei ole mitään uutta taivaan alla. Kun katastrofit iskevät Kiinaan, hallinnon reaktio on toistunut samanlaisena vuosikymmenestä toiseen: peitellään tapahtumien laajuus sekä vangitaan tai muutoin kurmotetaan asioita penkovia kansalaisaktivisteja. Hesarin juttu koostaa SARS-epidemiasta raportoineen Jiang Yanyongin, Henanin HI-virusskandaalia tutkineen Gao Yaojien ja Li Wenliangin tarinat, jotka kuvaavat hyvin autoritaarisen valtion patologista kyvyttömyyttä läpinäkyvyyteen.

Yle (15.2.2020): “Kiinalaismies juoksi ultramaratonin asunnossaan – 66 kilometriä taittui kuudessa tunnissa ja 41 minuutissa huonekaluja kiertäen”

Kiinalaiset ovat lukittuina nyt koteihinsa, ja syynä on tietenkin koronavirus. Hallitus ei ole kuitenkaan tämänkään haasteen edessä avuton. Kekseliäät viranomaiset ovat nimittäin värvänneet avukseen huippu-urheilijoita jakamaan parhaimmat niksinsä sisätiloissa urheiluun. Mukana tsemppaamassa kiinalaistovereita huolehtimaan kunnostaan on myös rivikansalaisia. Hangzhoulainen Pan Shanchu kunnostautui ja kuvasi itsensä juoksevan 66 kilometriä pitkän matkan olohuoneessaan.

South China Morning Post (15.2.2020): “Wong Kar-wai’s filmmaking stalls, with Amazon series nixed and Shanghai-set Blossom film and series on hold”

Hongkongin kansainvälisesti tunnetuimman elokuvaohjaajan Wong Kar-wain uudet projektit ovat vastatuulessa. Amazonin suoratoistopalvelulle suunniteltu, San Franciscon Chinatowniin sijoittuva gangsterisarja Tong Wars on peruutettu ainakin toistaiseksi. Kiinan puolella Wongin projektit puolestaan kärsivät koko maan elokuvateollisuuden tavoin koronaviruksesta – hyllylle on toistaiseksi joutunut myös Wongin pitkään valmistelema, Shanghaihin sijoittuva Blossoms-elokuva.

BBC (14.2.2020): “Coronavirus: Why have two reporters in Wuhan disappeared?”

Suljetusta Wuhanista raportoineet “kansalaisjournalistit” Fang Bin ja Chen Qiushi ovat kadonneet. Wuhanilainen liikemies Fang Bin lähetti Youtubeen karskeja videoita koronaviruksen pääkallopaikalta. Sitten hän lähetti videon, jossa toivoi melko suorasukaisesti kansan ottavan vallan omiin käsiinsä, eikä häntä ole tämän jälkeen näkynyt. Kateissa on myös Wuhanista videoraportteja Youtubeen ladannut Chen Qiushi. Uutisen otsikon kysymys lienee luonteeltaan retorinen. Katoamisen pisti merkille myös esimerkiksi New York Times.

Radii (11.2.2020): “‘We Sing This Song For You, Wuhan!’: A Short History of Wuhan Punk”

Wuhanin kaupunki on tullut monille tutuksi vasta koronaviruksen myötä, mutta jatkuvat virusuutiset ovat nostaneet pinnalle myös kirjoituksia, joissa Wuhania halutaan tehdä tutuksi muutenkin kuin viruksen kautta. Musiikin ja alakulttuurin saralla Wuhanilla oli Pekingin ohella tärkeä rooli kiinalaisen punk-kulttuurin syntypaikkana 1990-luvulla. Wuhanilaiset punkkarit pystyivät luomaan kukoistavan alakulttuurin hyödyntämällä kytköksiään kaupungin alamaailmaan, eivätkä he kavahtaneet poliittisesti arkaluontoisten aiheiden käsittelyä. Kapinalliseen punk-tyyliin yksi wuhanilaisten punkkareiden suosikkiharrastuksista oli, ja on yhä, juoksentelu alastomana kaupungin kaduilla virkavallan seuratessa usein kintereillä.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Sinica (20.2.2020): “Chinese industrial espionage and FBI profiling and overreach, with Mara Hvistendahl”

Sinican tuoreimmassa jaksossa asiaa tosielämän dekkariseikkailuista, joissa Yhdysvaltain liittovaltion poliisi jäljestää kiinalaisia teollisuusvakoojia. Tuoreen tietokirjansa jännärin muotoon kirjoittanut Mara Hvistendahl kertoo äärimmäisen kiehtovasta skenestä, josta tiedetään kovin vähän.

MERICS Experts podcast (19.2.2020): “Victor Shih on the coronavirus outbreak and the authoritarian state”

Mitkä ovat koronaviruksen vaikutukset Kiinan taloudelle ja poliittiselle järjestelmälle? Jos epidemia jatkuu, missä vaiheessa puoluevaltio alkaa natista liitoksissaan? MERICSin podcastissa keskustelemassa Kalifornian San Diegon yliopiston tutkija Victor Shih, joka on passelisti juuri julkaissut aiheeseen sopivan kirjan Economic Shocks and Authoritarian Stability.

Ykkösaamu (18.2.2020): “Kuka pelkää Huaweita?”

Tiistain Ykkösaamussa oli Kiina-asiaa parissakin osiossa: OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi koronaviruksen talousvaikutuksia, kun taas tietotekniikan asiantuntijat Petteri Järvinen sekä Martti Lehto keskustelivat Huawein verkkolaitteista ja niiden potentiaalisesti muodostamista turvallisuusuhista.

Tapahtumat

  • Seminaari: “Belt and Road Initiative in Russia and Kazakhstan”. Ke 4.3.2020. 10.15–11.30. Unioninkatu 38 A, Huone A 118, Helsingin yliopisto.
  • Konfutse-instituutin luento: “Diplomatic Driving in the Fog of Great Power Rivalry: The Options of Third Countries between the United States and China” Prof. Brantly Womack (University of Virginia). Ti 10.3.2020. 10:15-11:30.Topelia, Unioninkatu 38 A118, Helsingin yliopisto.
  • Helsinki Cine Aasia – Aasialaisen elokuvan festivaali. 12.–15.3.2020. Helsinki, Korjaamo Kino / Kino Regina / Orion. Koko ohjelmisto julkaistaan ti 25.2.

Muuta kiinnostavaa

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 6.3.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uncategorized Uutiskirje