6.3.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Koronavirus jatkaa monistautumistaan, mutta tartuntamäärien taituttua Kiinassa on joukkoviestinten polttopiste siirtynyt esimerkiksi Italiaan ja Iraniin, jossa tartunnat lisääntyvät holtittomasti. Mutta kuten tässäkin kirjeessä todetaan tähtisinologi Geremie Barmén suulla, on Kiinassakin korona-pyykki vasta edessäpäin ja jälkijäristykset lienevät vakavia. Vallalla oleva puheenparsi on pitkään ollut, että kommunistisen puolueen oikeutus valtaan perustuu maan talouskasvuun. Entä nyt, kun talous sakkaa ja tärkeiden kehityksen virstanpylväiden saavuttaminen vaikuttaa yhä epätodennäköisemmältä?
Otteet eivät ainoastaan kovene koronakeskustelussa, vaan kansantasavallassa noin muutenkin. Australialaisraportti kertoi, että uudelleenkoulutettavia uiguureja on pakotettu kilometritehtaille valmistamaan muun muassa Niken, Applen ja Nokian tuotteita. Toisinajattelija Gui Minhain tapaukseen ei myöskään löytynyt diplomaattista ratkaisua, vaan oudoksuttavasti Gui vaati itselleen Kiinan kansalaisuuden takaisin vain saadakseen kymmenen vuoden tuomion valtionsalaisuuksien vuotamisesta.
Päivänvaloon tuotiin myös Kiinan vaikutusoperaatio Suomessa – tai pikemmin osa siitä. Ulkopolitist kertoi kommunistisen puolueen alaisuudessa toimivasta Kiinan rauhanomaisen yhdistämisen Suomen yhdistyksestä, jonka varapuheenjohtajan pallilla istuu kokoomuksen vantaalainen kaupunginvaltuutettu.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Joko valtaistuin huojuu Xin alla?
New York Times (3.3.2020): “China’s Coronavirus Crisis Is Just Beginning”
Sinologien globaaliin top-vitoseen ehdottomasti lukeutuva Geremie Barmé tykittää New York Timesin mielipidekirjoituksessaan kovilla. Vaikka koronavirusepidemia vaikuttaa onneksi olevan Kiinassa lientymässä, on poliittinen kriisi Barmén mukaan vasta alkamassa, sillä koskaan sitten vuonna 2008 Liu Xiaobon johdolla allekirjoitetun Charter 08’n jälkeen maa ei ole kohdannut yhtä huomattavaa kommunistisen puolueen dogmia vastaan julkisesti asettuvien keskustelijoiden aaltoa. Xu Zhangrunin kriittisen esseen ohessa kannattaa tutustua myös Xu Zhiyongin huomattavasti koruttomampaan artikkeliin, jossa Xu murjoo Xi Jinpingiä vapaaottelun säännöin, kehoittaen häntä luopumaan vallasta ennen kuin mitään pahempaa pääsee tapahtumaan.
Myös Project Syndicatelle kirjoittanut Michiganin yliopiston professori Yuan Yuan Ang arvioi poliittisten myllerrysten seuraavan koronaviruksen jälkimainingeissa. Ang esittää kolme skenaariota: ensimmäisenä on puoluevallan romahdus, mitä seuraisi pahimmillaan jopa sisällissota. Toisena vaihtoehtona on Xi Jinpingin syrjäyttäminen ja Kiinan suunnan muuttuminen arvaamattomampaan suuntaan. Kolmantena vaihtoehtona on, että Xi jatkaa näennäisesti tehtävässään, mutta erilaiset ryhmät ja klikit pitävät todellista valtaa näpeissään. Mikään kolmesta skenaariosta ei näytä Xin vinkkelistä erityisen houkuttelevalta.
Ydin (3.3.2020): “Taiwan jatkaa tasapainoilua”
Miksi Tsai Ing-wen rökitti vastaehdokastaan Han Kuo-yuta Taiwanin tammikuisissa presidentinvaaleisissa? Miksi Kuomintangin ehdokasasettelu meni parlamenttivaalien kohdalla jälleen penkin alle? Mikäli Taiwanin vaalit ja niiden seuraukset livahtivat ohi tutkaimen, ei hätää, sillä Ydin-lehti tarjoilee hyvän koosteen vaalien olennaisimmasta annista Suomen eturivin Taiwan-tuntijoiden kommenteilla varustettuna.
Vaalien tulos selvästi kirvelee mantereen puolella, sillä Reutersin mukaan Kiina on lisännyt koronaepidemian aikana painetta Taiwania kohtaan. Esimerkiksi Manner-Kiinasta kantautuneet valeuutiset Taiwanin koronavirustilanteesta ovat lisääntyneet, ja Taiwanin ilmatilassa liikkunut kiinalainen hävittäjä lukitsi taiwanilaisen koneen tutkaansa, mitä lentäjät tuppaavat rauhan olosuhteissa pitämään varsin provokatiivisena eleenä.
Asia Times (2.3.2020): “US, China sea tensions on a precarious laser’s edge”
Suurvaltajännitteet nousivat pintaan Etelä-Kiinan merellä kun kiinalaisen hävittäjän kerrottiin sohineen Yhdysvaltain tiedustelukonetta voimakkaalla laserilla. “Haluatteko varmasti leikkiä laser-hippaa kanssamme?”, tiedusteli Yhdysvaltain merivoimat Kiinalta Instagram-tilillään. Virallisesti merivoimat katsoi Kiinan käytöksen olleen vaarallista ja epäammattimaista, sekä rikkoneen vuonna 2014 solmittua monikansallista sopimusta merellisten välikohtausten välttämiseksi. Asia Timesin artikkeli arvioi, että jännitteet kiistellyllä merialueella voivat olla menossa pahempaan suuntaan, eikä Kiinan koronakurimus ainakaan lievitä niitä.
Business Insider (2.3.2020): “China enacted a sweeping new law that bars people from posting negative content online, and it could be used to suppress coronavirus news”
Koronaviruksen ympärillä liikkuva disinformaatio on ollut Kiinalle suuri haaste, mutta ratkaisu on nyt keksitty: Kiinassa astui 1.3. voimaan joukko verkkosisältöjä koskevia määräyksiä, jotka luokittelevat käyttäjien tuottaman verkkosisällöön kolmeen kategoriaan: positiivisiin, negatiivisiin ja laittomiin. Sekä negatiivisen että laittoman sisällön jakaminen kielletään. Negatiivisiksi viesteiksi määritellään muun muassa sensaatiohakuisuus sekä kaikki muu “verkkoekosysteemille” haitallinen sisältö. Laittomaan kategoriaan kuuluu huhujen levittäminen sekä kansallista yhtenäisyyttä sekä taloudellista tai yhteiskunnallista järjestystä vahingoittava sisältö.
Määräysten lyhyen aikavälin tavoitteena on antaa viranomaisille laillinen työkalu puuttua kokonaisvaltaisemmin koronavirusta koskevan tiedon jakamiseen sekä oikeuttaa jälkikäteen valtion viruskeskustelua koskeva sensuuri. Samaan aikaan määräykset ovat seurausta Xin hallinnon totalitarisoitumisen logiikasta, jossa määräykset ovat, jälleen kerran, yksi askel kohti täydellisempää, puolueelle alisteisten kansalaisobjektien kommunikaatiota hallitsevaa puoluevaltiota.
Yle (29.2.2020): “Essee: Kiina määrittelee uudelleen ihmisen onnellisuuden, eikä siihen kuulu vapaus – USA:n pitäisi keksiä suunnitelma Kiinan pysäyttämiseksi”
Jari Parkkarin kaukokatseisessa esseessä pohditaan maailmanjärjestystä, joka kääntyy alati kaksinapaisemmaksi demokratia vs. ei-demokratia -janalla. Toisaalla olemme me liberaalien demokratioiden mukulat, jotka voimme sanoa mitä vain, koska meillä on oikeus. Ja sitten on Kiina, jossa autoritaarinen hallinto on tehnyt elon siedettäväksi, vaikka yksilönvapauksia ei juuri ole. Taitava kirjoitus kannattaa toki lukea kokonaisuudessaan, mutta punainen lanka lienee se, että demokratioiden voittokulku on tullut tiensä päähän, ja pian on ei-demokraattisten valtioiden blokki on suurin monella mittarilla. Silloin Yhdysvallat tarvitsisi vastaavankaltaista suurstrategiaa, joka sillä oli Neuvostoliiton varalle.
China Media Project (27.2.2020): “A Fairy Tale Ending”
Koronavirus on nujerrettu ja voitosta täyden kunnian on ansainnut herooisesti kamppaillut Kiinan kommunistinen puolue! Näin siis, mikäli puolueelta itseltään kysytään tai oikeastaan vaikka ei kysyttäisikään. Kiinan propagandamasiina on alkanut jo valmiiksi julistaa narratiivia, jossa koronaviruksen vastaiselle kamppailulle on kirjoitettu onnellinen ja sankarillinen päätös. China Media Project nostaa esimerkiksi uunituoreen teoksen A Battle Against Epidemic: China Combatting Covid-19 in 2020, joka Xinhuan mukaan esittelee Xi Jinpingin strategista visiota ja sitoutumista kansan hyvinvointiin. Kiina-ilmiöiden kuuleman huhun mukaan teos päättyy kun Xi Jinping ratsastaa marlboro-miehen elkein kohti auringonlaskua Li Wenliangin aaveen vuodattaessa onnenkyyneliä.
The Guardian (25.2.2020) “Hong Kong bookseller Gui Minhai jailed for 10 years in China”
Ruotsin ja Kiinan diplomaattinen kädenvääntö Kiinan vangitseman Ruotsin kansalaisen, kirjakauppias Gui Minhain kohtalosta sai uuden, tylyn käänteen: Kiinan Ningbon kaupungin tuomioistuin ilmoitti lakonisessa tiedotteessaan, että Gui on tuomittu valtionsalaisuuksien luovuttamisesta vankeuteen kymmeneksi vuodeksi. Miten Ruotsin kansalainen voidaan noin vain tuomita Kiinassa vankeuteen? Tiedotteen mukaan Gui oli anonut “vapaaehtoisesti” Kiinan kansalaisuutensa palauttamista jo vuonna 2018.
Käytännössä tuomio toimii eräänlaisena ennakkotapauksena myös muille Kiinan kansalaisuudesta luopuneille, puolueen kannalta haastaville ihmisille. Entiset Kiinan kansalaiset saattavat Kiinaan matkustaessaan kokea vastustamatonta vetoa kansalaisuutensa takaisin kiinalaiseksi ja tunnustaa perään rikoksensa puoluevaltiota kohtaan.
The Ulkopolitist (23.2.2020): “Kiinan vaikutusoperaatioiden “taika-ase” toimii myös Suomessa”
Kiinan hämäräperäiset vaikutusoperaatiot ovat herättäneet varsin laajaa keskustelua Suomessa esimerkiksi kansanedustaja Mika Niikon ja oululaisen John Meewellan tapausten ympärillä. The Ulkopolitist heitti bensaa liekkeihin raportoimalla kommunistisen puolueen alaisuudessa operoivasta “Kiinan rauhanomaisen yhdistämisen Suomen yhdistyksestä”, joka ajaa Suomessa Kiinan ulkopoliittista agendaa, ja jonka varapuheenjohtajan pallilla istuu kokoomuksen vantaalainen kaupunginvaltuutettu Jenni Chen. Artikkelin olennaisimmat osat, sekä pieni suomettumis-ränttäys julkaistiin myös The Diplomat -verkkolehdessä.
Lyhyesti:
- Financial Times (4.3.2020): Yhdysvallat heräsi Kiinan vallan kasvuun YK:ssa, esti kiinalaisjohtajan nimityksen IP-viraston johtoon.
- The Diplomat (2.3.2020): Kiina jakaa valtioita ystäviin ja vihollisiin koronavirus-reaktioiden perusteella.
- Bloomberg (2.3.2020): Yhdysvallat vastaa Kiinan toimittajakarkotuksiin karsimalla Kiinan Yhdysvaltain-toimittajien määrää 40 prosenttia.
- New York Times (1.3.2020): Kiinalainen sovellus jakaa kansalaiset värikoodeihin vaadittavien virustoimenpiteiden mukaan – sovelluksen käyttö on pakollista.
- Newsweek (29.2.2020): Harvardista alkanut Yhdysvaltain yliopistojen kiinalaisvakoiluskandaali laajenee.
- BBC (28.2.2020): Hongkongilainen demokratiaa kannattava mediamoguli Jimmy Lai vangittiin.
Talous
Kuumaa: Lenkkarisi voivat olla uiguurin pakkotyöllä syntyneet.
Kauppalehti (6.3.2020): “Valtio luopui Spondasta, ja lopulta Suomen logistiikan solmukohdat päätyivät Kiinan hallintaan”
Valtion sijoitusyhtiö Solidium myi osuutensa kiinteistöyhtiö Spondasta 2010-luvun alussa. Se käynnisti ketjun, jonka myötä vähä vähältä muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän lähistön ja Vuosaaren sataman keskeiset logistiikkakiinteistöt ja varastoalueet päätyivät kiinalaisten omistukseen, kirjoittaa Kauppalehti. Välissä olivat suomalaiset, sitten amerikkalaiset luxemburgin kautta, ja lopulta nyt Kiinan keskushallinnon alla toimiva CIC-sijoitusyhtiö hallinnoi yli miljoonaa neliömetriä Suomen logistiikkakiinteistöjä. Mitä tästä pitäisi sitten ajatella? Ainakin sitä, että Piraeuksen satamasta puhuttaessa täytyy muistaa, että myös vähemmän näyttäviä, mutta silti merkittäviä kauppoja logistiikka-infrassa voi tapahtua – täälläkin.
Yle (5.3.2020): “Koronavirus toi valokeilaan lääkealan riippuvuuden Kiinasta: Maailmalla voi tulla pula esimerkiksi parasetamolista, antibiooteista ja hiv-lääkkeistä”
Yhdysvaltain kauppaministeriön mukaan Kiina tuotti viime vuonna maailman käyttämistä lääkeaineista muun muassa 95 prosenttia ibuprofeenista, 91 prosenttia hydrokortisonista ja 70 prosenttia parasetamolista. Vaikka lääke valmistettaisiin muualla, ainesosat voivat siis olla kiinalaisia. Koronaviruksen aikaan se tarkoittaa sitä, että peruslääkkeiden saatavuus voi jo piankin olla kortilla. Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea onkin kehottanut lääkealan yrityksiä tekemään riskiarviot koronavirusepidemian leviämisen ja pitkittymisen varalta. Vaaravyöhykkeellä ovat etenkin kehittyvät maat Afrikassa: ongelmat lääkkeiden saatavuudessa johtavat hintojen nousuun ja siten tukalaan tilanteeseen köyhien maiden kannalta.
Caixin (4.3.2020): ”China’s Services Sector Hasn’t Shrunk This Much in 14 Years, Caixin PMI Shows”
Olisiko teillä hetki aikaa puhua ostopäällikköindeksistä? Sanahirviöydestään huolimatta se on tärkeä teollisuustuotannon mittari, joka kuvaa taloudessa muun muassa tilausten määrää, varastojen kapasiteettia ja tuotannon tehoa. Indeksi osoittaa Kiinan osalta, että maa on koronaviruksen ravistelemana lentänyt syvemmälle mäkimonttuun kuin Matti Nykänen konsanaan. Caixinin teettämien kyselyjen mukaan esimerkiksi palvelutuotannossa ostopäällikköindeksi vajosi mittaushistorian alhaisimmalle tasolle, 26,5:een, kun se edelliskuussa oli 51,8. Alle viidenkymmenen menevät lukemat tarkoittavat tuotannon supistumista – joten nyt vajotaan ja lujaa. Myös valmistavan teollisuuden lukema oli kirjanpitohistorian alhaisimmalla tasolla. Jopa Kiinan viralliset tilastot tulostivat lähes samankaltaisia lukemia. Pohjalta on tukeva ponnistaa, kuten pessimistipiireissä kerskutaan.
Australian Strategic Policy Institute (1.3.2020): “Uyghurs for sale”
Kuten on ollut tiedossa, Kiina on vanginnut Xinjiangin “autonomisella itsehallintoalueella” yli miljoona uiguuria uudelleenkoulutusleireille opiskelemaan sosialismia kiinalaisin erityispiirtein. ASPI:n uusi raportti lyö pöytään lisää kylmäävää tietoa uiguurien kohtalosta. Raportin mukaan Kiinan hallitus on käynnistänyt uuden “Apua Xinjiangiin” (援疆) -ohjelman, jonka tarkoituksena on siirtää uiguureja työskentelemään tehtaissa pakkotyötä muistuttavissa olosuhteissa. Raportin mukaan arviolta 80,000 uiguuria on sijoitettu myös Xinjiangin ulkopuolelle, missä he ovat työskennelleet myös tunnettujen kansainvälisten korporaatoiden liukuhihnoilla. Näihin lukeutuvat raportin mukaan ainakin esimerkiksi Apple, BMW, Huawei, Nike, Samsung, Sony, Volkswagen sekä Nokia. Suomeksi raportin olennaisimpiin osiin voi tutustua Helsingin Sanomien ja Ylen sivuilla.
Euro ja Talous (28.2.2020): “Koronakriisi koettelee Kiinan talouden elvytyskykyä”
Koronakriisi tulee Kiinan jo muutenkin hidastuvan talouden kannalta ikävään aikaan, kirjoittaa BOFITin ekonomisti Riikka Nuutilainen blogitekstissä. Hidastuvan talouskasvun lisäksi taustalla on viime vuosina alati kasvanut julkiyhteisöjen velka, ja koronaepidemian leviäminen ja epäluottamuksen pitkittyminen vain kiihdyttää velkaantumista. Viime kädessä valtio pelastanee yritykset ja pankit veloistaan, mutta sellainen rahankäyttö on pois tuottavammasta toiminnasta. Vakava kriisi voi pakottaa Kiinan markkinauudistuksiin ja siivoamaan yrityssektoria. On vaikea nähdä, että Kiina elvyttäisi itsensä ylös koronakriisistä, Nuutilainen kirjoittaa.
Foreign Affairs (28.2.2020): “How China Became the World’s Leader in Green Energy”
Kiina on napannut itselleen johtajuuden sähköajoneuvoissa, uusiutuvissa energiamuodoissa sekä energian varastoinnissa, suitsuttaa Foreign Affairs. Energiaomavaraisuuden kehittäminen, kasvavat työvoimakustannukset sekä ympäristön tilan radikaali heikkeneminen ovat saaneet Kiinan satsaamaan voimakkaasti muun muassa akkuihin, aurinkopaneeleihin ja tuulivoimaan. Tätä nykyä Kiina onkin avainpelaaja kaikilla merkittävillä vihreän energian aloilla.
Ympäristöystävällisen teknologian ja energian kehitys on olennainen osa ympäristökriisin ratkaisua, mutta aidon kestävyyden saavuttaminen vaatii poliittisia muutoksia. Näihin Kiina ei ole rohjennut tarttua. Puhe Kiinan ilmastojohtajuudesta on pysähtynyt maan haluttomuuteen sitoutua globaaleihin ilmastotavoitteisiin ja ajaa entistä kunnianhimoisempia päästövähennyksiä. Olemme jo aiemmin uutisoineet, kuinka Kiinan ilmastojohtajuus ei kestänyt nikottelevaa taloutta. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, myös koronaviruksen runtelemaa taloutta pyritään lääkitsemään hiilipitoisilla yhdistelmillä, mikä vie Kiinaa yhä kauemmas kestävän kehityksen tavoitteista.
Helsingin Sanomat (26.2.2020): “Hongkong jakaa jokaiselle kansalaiselle lähes 1 200 euron edestä rahaa – tarkoituksena elvyttää koronaviruksen runtelemaa taloutta”
Pitkään jatkuneista mielenosoituksista ja koronavirusepidemiasta kärsinyt Hongkong elvyttää talouttaan jakamalla jokaiselle täysi-ikäiselle kansalaiselleen 10 000 Hongkongin dollarin kertasumman. Rahapotti kuuluu helmikuun lopulla julkistetun budjetin runsaan 14 miljardin euron arvoiseen elvytyspakettiin. Muihin toimiin kuuluvat muun muassa erinäiset verohelpotukset. Hongkongilla on tähän varaa, sillä se on vuosien kuluessa kerryttänyt noin 130 miljardin euron taloudellisen puskurin. Rahalahjasta huolimatta Hongkongin kansalaiset ovat yhä tyytymättömiä hallintoon. Väkivaltaiset mielenosoitukset leimahtivat uudelleen vain pari päivää budjettijulkistuksen jälkeen.
Lyhyesti:
- Suomenmaa (3.3.2020): Pääkirjoitus: Koronavirus saattaa muuttaa talouden rakenteita.
- Bloomberg (3.3.2020): Kiina on back in business, osoittavat ilmansaastemittarit.
- Kauppalehti (1.3.2020): Risto E.J. Penttilä tykittää: “On todennäköisempää, että Kiina kaatuu kuin että se johtaa maailman taloutta 2050-luvulla.”
- South China Morning Post (27.2.2020): Korona hiljentänyt myös kuriiritoimitukset Kiinassa, yritykset povaavat vuodesta synkkää.
- Kauppalehti (25.2.2020): Kiinassa kuusi prosenttia yrityksistä ajautumassa konkurssiin koronaviruksen vuoksi, 60 prosentilla vaikeuksia.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (5.3.2020)
- Ennakkoindikaattoreiden mukaan koronavirus romahdutti Kiinan talouskasvun helmikuussa
- Kiinassa toimivat ulkomaiset yritykset raportoivat koronaepidemian aiheuttamista ongelmista
- Kiinan budjettialijäämä kasvoi arvioitua suuremmaksi viime vuonna
- Suomen tavaravienti Kiinaan supistui viime vuonna prosentin
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Fist bumpeja ja jalkatervehdyksiä.
BBC (4.3.2020): “Coronavirus: Chinese app WeChat censored virus content since 1 Jan”
Keneltäkään tuskin menee gongbao-kanat väärään kurkkuun, mutta sanotaan se silti: Wechatissä on sensuroitu koronaviruksesta käytyä keskustelua, ja samassa tohinassa on saattanut hävitä myös presidentti Xitä maalittava kritiikki. Tämän havainnon on tehnyt kanadalainen Citizen Lab -tutkimusryhmä. Heidän mukaansa koronakeskustelua on suitsittu jatkuvasti rankemmalla kädellä ja yhä useampia avainsanoja blokkaamalla. Useat estetyistä sanoista koskivat suoraan virusta, Wuhania ja keskushallinnon salamyhkäisyyttä asiassa, mutta listalle pääsi myös esimerkiksi viruksen marttyyriksi noussut pilliinviheltäjä, tohtori Li Wenliang.
Nyt (3.3.2020): “Kiinalaiset kehittivät ”koronasyötön”, jossa kuumottava kättely korvataan katu-uskottavalla eleellä – video lähti viraaliksi”
Hei kaikki Kiinan-matkaajat ja koronaviruksen säikäyttämät, ottakaa tästä haltuun kiinalaisten kehittämä “koronasyöttö” ihokosketuksen välttämiseksi! Koronasyötössä tervehtijät lyövät jalkaterien sisäsyrjät kevyesti yhteen. Tervehdys näyttääkin kuin löysältä jalkapallosyötöltä. Tartuntariskin minimoimiseksi yläkeho nojautuu taakse samassa suhteessa jalkaan. Toinen käsihygieniaystävällinen tervehdys on yhdysvaltalaisten vankien sekä pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Stubbin tutuksi tekemä nyrkkitervehdys.
Helsingin Sanomat (2.3.2020): “Poikkeustila ravintoloissa”
Koronavirus on iskenyt moninaisin tavoin myös Suomessa asuviin kiinalaisiin, raportoi Helsingin Sanomat. Kiinalaiset ravintolat ovat kärsineet asiakaskadosta sekä joutuneet laittamaan Kiinassa vierailleita kokkejaan karanteeneihin. Hieman absurdisti ravintolan kiinalaisuus itsessään on saattanut kauhistuttaa asiakkaita tiehensä, koska, no, Kiina on koronan kotimaa. Eniten ovat kuitenkin kärsineet ravintolat, jotka ovat rakentaneet koko bisneksensä Kiinasta saapuvien turistiryhmien varaan, kuten Helsingin Aleksanterinkadulla toimiva Home Taste.
Yle (28.2.2020): “Uinnin kiinalaistähti Sun kahdeksan vuoden dopingpannaan”
Kiinan tunnetuimpiin ja menestyneimpiin urheilijoihin kuuluva uimaritähti Sun Yang todettiin syylliseksi dopingnäytteidensä tuhoamisesta testauskelvottomiksi. Urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS langetti 11-kertaiselle maailmanmestarille ja kolminkertaiselle olympiavoittajalle peräti kahdeksan vuoden kilpailukiellon verinäytepullojen rikkomisesta vasaralla yllätystestissä vuonna 2018. Sun voi vielä valittaa tuomiosta Sveitsin liittovaltion tuomioistuimeen.
Sunin kiinalaisfanit raivostuivat tuomiosta, ja esimerkiksi Sunia toistuvasti kritisoinut ja hänen kanssaan samalle palkintokorokkeelle nousemisesta kieltäytynyt australialaisuimari Mack Horton sai tuomion jälkeen tappouhkauksia. Lisäksi Kiinassa sijaitseva australialainen Caufield Grammar -opisto, joka suunnitteli nimeävänsä uimahallinsa Mack Hortonia kunnioittaen, vetäytyi yllättäen suunnitelmasta. Opisto kuitenkin kiisti, että nimiasiassa perääntymisessä olisi taustalla pelko mahdollisesta “tahrattua nimeä” kantavan uimahallin boikotoinnista tai vandalismista.
Tekniikan Maailma (27.2.2020): “Kiinalaisalus tutki ensimmäistä kertaa Kuun näkymätöntä puolta – 40 metrin syvyyteen asti ulottuvissa kuvauksissa löytyi kolme eri maakerrosta”
Kiinan avaruusohjelman ylpeys, Chang’e 4 -alus, on ahkeroinut Kuun pimeällä puolella. Sen minionit, kuukulkijat, ovat nimittäin tehneet mittauksia Kuun maaperästä aina 40 metrin syvyyteen saakka, syvemmälle kuin sen edeltäjät ovat yltäneet. Ja sieltä syvyyksistä paljastui kiviä ja hiekkaa, kolmessa kerroksessa. Kenties juusto sijaitsee vielä syvemmällä.
CNN (23.2.2020): “From one-time Chinese capital to coronavirus epicenter, Wuhan has a long history that the West had forgotten”
Wuhan eli Kiinan Chicago, toisien sanoen Kiinan Lahti, singahti koronaviruksen myötä maailman huomion keskipisteeseen. Suurille massoille tuntematon, keskisen Kiinan tärkein kaupunki ei ole ollut maailman maineessa enää hetkeen, mutta vielä reilut sata vuotta sitten Wuhan oli tärkeä globaali, teollisuuden, kaupan sekä diplomatian keskus, jonka tuotteita kulutettiin ympäri maailmaa ja josta kantautuvia uutisia puitiin säännöllisin väliajoin sanomalehdissä.
Kaupungin huimin hetki parrasvaloissa koettiin kenties vuonna 1911, jolloin Wuhanista alkanut aseellinen yhteenotto syöksi Kiinaa hallinneen Qing-dynastian nurin ja kohti ristiriitaista tasavallan aikakautta. Luisu kohti tuntemattomuutta alkoi sekavalla 1920-luvulla, jolloin Wuhan menetti asemansa johtavana teollisuuskaupunkina. Teollisuus palasi kaupunkiin kansantasavallan alkuvuosina, mutta Kiinasta kaikkoavien ulkomaalaisten myötä ulkomaailma unohti Wuhanin ennen kuin uudistus- ja avautumispolitiikka avasi kaupungin jälleen ulkomaalaisille.
Lyhyesti:
- New York Times (5.3.2020): Deittisovellus, joka auttoi kiinalaissukupolven ulos kaapista.
- Sixth Tone (4.3.2020): Kiinan suuret haaveet jalkapallomenestyksestä kärsivät alempien sarjatasojen ahdingosta, rahoitusvaikeuksista ja kotimaisten huippupelaajien puuttesta.
- Reuters (2.3.2020): Raamatun vitsauksia ateistisessa maassa – Kiina varautuu Pakistanista ja Intiasta peräisin olevaan heinäsirkkojen invaasioon.
- Quartz (24.2.2020): Sony World Photography Awards -valokuvakilpailu hyllytti useiden kuvaajien teoksia Hongkongin mielenosoituksista “poliittisesti herkkinä”.
- Made in China Journal (22.2.2020): Epidemioiden hallinta Kiinassa – haastattelussa tutkija Liu Shao-hua.
Katsele & kuuntele
Kiina-ilmiöt podcast (24.2.2020): “Me kolme ja Mengzi”
Hyvästi marxismi, tervehdys kungfutselaisuus! Tällä kertaa Kiina-ilmiöt matkaa kiinalaisen filosofian alkulähteille kungfutselaisuuden ydinajattelijan Mengzin oppeihin. Pohdimme muun muassa, että mitä hallitsijoiden neuvonantajana toiminut Mengzi sanoisi nykyiselle taivaan pojalle, presidentti Xi Jinpingille. Oppaana toimii Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki ”高子” Kallio, joka on vastikään julkaissut käännösteoksen Mengzi – Veljellisyyden tie.
China Power Podcast (25.2.2020): “China’s Increasing Engagement with Africa: A Conversation with Joshua Eisenman”
Postmodernia kolonialismia vai kulttuurivaihtoa ja ystävyysprojekteja? China Power Podcastissa pohditaan, millä missiolla Kiina on Afrikassa. Vieraana on Afrikka-osaaja Joshua Eisenman, joka tarkastelee Kiinan Afrikka-suhdetta talouden, politiikan ja turvallisuuden kautta. Lopulta kuullaan myös arvioita suhteen tulevaisuudesta.
Politiikkaradio (26.2.2020): “Demokratisoituva jättiläinen vai yksinvaltaan peruuttava diktatuuri?”
Kallion Jykä pääsi ääneen myös Ylen aalloilla, jossa hän niin ikään Mengziä tapaillen pohtii, miten kiinalaista unelmaa nyky-Kiinassa rakennetaan. Yksinvaltaiseen asemaan tukeutuva puolue haluaa tulla verratuksi Kiinan muinaisaikojen mahtaviin dynastioihin, mutta puhuvatko kommunistisen Kiinan nykyhallitsijoiden neuvonantajat samaa kieltä kuin neuvonantajat tuhansia vuosia sitten? Miten Kiinassa vaikutusvaltaisen kungfutselaisuuden, tai sen siteeratuimman ajattelijan Mengzin, opit ovat sovitettavissa yhteen kommunistisen puolueen yksinvallan kanssa?
Tapahtumat
- Tampereen yliopiston luento: Does China’s economic engagement in Africa offer opportunities for Human Capital development in Africa? 6.3. klo 12.00-16.00. Kanslerinrinne 1: Pinni A, Paavo Koli -auditorio.
- Konfutse-instituutin luento: “Diplomatic Driving in the Fog of Great Power Rivalry: The Options of Third Countries between the United States and China” Prof. Brantly Womack (University of Virginia). Ti 10.3.2020. 10:15-11:30. Topelia, Unioninkatu 38 A118, Helsingin yliopisto.
- Helsinki Cine Aasia – Aasialaisen elokuvan festivaali. 12.–15.3.2020. Helsinki, Korjaamo Kino / Kino Regina / Orion.
- Suomi–Kiina-seura: Seksuaalivähemmistöjen tilanne Taiwanissa ja Kiinassa. 14.3. klo 18.35. Luento järjestetään osana Cine Aasia -festivaalia Korjaamon aulassa. Keskustelemassa Sami Huttunen ja Wenbing Wang.
- Vierailuluento: “Air Quality in China– What are the Pollutants and where do they come from?” 24.3.2020. Klo: 10:15-11:30. Unioninkatu 38 A118, Helsingin Yliopisto.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 20.3.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto. Podcastissamme käsittelemme monenlaisia Kiina-ilmiöitä ääniaalloilla.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.