3.4.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjeen jo 50. numeroa! Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Koronakriisin ikääntyessä näkökulmat monipuolistuvat. Nyt pohditaan, miltä maailma näyttää pandemian jälkeen. Tartuntojen helpottaessa Kiinassa on maa voinut keskittyä kehystämään itseään kriisin johtajana ja avunantajana, mutta on syytä muistaa, että Kiinan ensimmäiset virustoimet jäivät lähtötelineisiin, ilmeisesti viikoiksi. Arvioiden mukaan tartuntoja olisi voinut olla jopa 90 prosenttia vähemmän, jos toimiin olisi alettu ripeästi.
Media on pureksinut Kiina-tietoja kriittisesti ja paljastanut Kiinan koronataktiikoita. Kiinan korkean profiilin toimijat ovat esimerkiksi sankoin joukon tuppautuneet Twitteriin ja Kiinan someen maalaamaan salaliittoja ja levittämään vääriä tietoja viruksen alkuperästä. Myös Kiinan auttamisoperaatioiden ja maskidiplomatian syvimpiä tarkoitusperiä on ruodittu.
Tämä on Kiina-ilmiöiden 50. uutiskirje. Koemme, että etenkin tässä ajassa meidän ja kaikkien muiden Kiina-toimijoiden työ on arvokkaampaa kuin koskaan. Kiitämme kaikkia lukijoitamme ensimmäisestä puolisatasesta ja toivomme, että pysyt kanssamme myös tulevien pyöreiden yli.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteenpäin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Voiko koronatoimia perustaa Kiinan lukuihin?
Helsingin Sanomat (2.4.2020): “Kiinan koronaluvut ovat tekaistuja, uskovat Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset”
Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat luovuttaneet Valkoiselle talolle raportin, jonka mukaan Kiinan tilastot sekä koronavirustartunnoista että kuolemista eivät pidä lainkaan paikkaansa. Moinen arvio ei tule kovin suurena yllätyksenä. Tieto on kuitenkin olennainen, sillä maailma Kiinan ulkopuolella on perustanut omat epidemianvastaiset toimensa Kiinan lukuihin. Kasvavan kritiikin seurauksena Kiina on vasta vastikään sisällyttänyt oireettomat koronavirustapaukset viranomaisten tartuntalukuihin.
Epäilyksiä Kiinan koronatilastoinnin luotettavuudesta herättää myös maan paikallisviranomaisten vastustus. Viime viikon perjantaina verkkoon levisi videomateriaalia Hubein ja Jiangxin maakunnan rajalla käydystä yhteenotosta, joka sai alkunsa Jiangxin viranomaisten estettyä hubeilaisten pääsy maakuntaan. Tilanne rajalla ei Kiina-ilmiöiden kontaktien mukaan ole edelleenkään palautunut normaaliksi. Hubeilaisiin on suhtauduttu varauksella myös muun muassa Zhejiangissa.
The Ulkopolitist: ”Koronavirus Itä-Aasiassa, osa I: Taiwan ja demokraattisen pandemiantorjunnan lyhyt oppimäärä”
Kiinaa on kehuttu tehokkaasta koronavirusepidemian patoamisesta, mutta Kiinan vieressä sijaitseva Taiwan osoittaa, että virustorjunta onnistuu myös demokraattiselta yhteiskunnalta. Taiwanissa tautitapauksia ja kuolemia on ollut varsin maltillisesti, ja käyrän loiventamisessa tehokkaiksi keinoiksi ovat osoittautuneet faktapohjainen ennakointi, nopeus ja avoimuus.
Yksi Taiwanin tehokkaista toimista on ollut niin sanottu ”digitaalinen aita” – karanteeniin käskettyjen ihmisten valvominen matkapuhelimen GPS-yhteyden kautta. Taiwan kunnostautui epidemian alkuvaiheessa myös asettamalla ennakoivasti hengityssuojaimet vientikieltoon ja kasvattamalla niiden kotimaista tuotantokapasiteettia. Nyt maskeja on jo niin paljon, että niitä riittää maailmalle jaettavaksi: Eurooppa sai tällä viikolla Taiwanilta 10 miljoonan hengityssuojaimen avustuslähetyksen.
Taiwanin onnistumisia varjostaa kuitenkin se, että Kiinan vaatimuksesta se on suljettu ulos Maailman terveysjärjestö WHO:sta, eikä se voi osallistua normaalisti järjestön toimintaan tai tietojen jakamiseen. Aihe on WHO:lle kiusallinen, mikä kävi konkreettisesti ilmi, kun WHO:n pääneuvonantaja väisteli kömpelösti hongkongilaisen toimittajan Taiwan-aiheisia kysymyksiä puhelinhaastattelussa ja katkaisi lopulta puhelun. Soppa sakeni entisestään, kun Hongkongin kauppaministeri suivaantui kohuhaastattelusta ja syytti sen tehnyttä hongkongilaiskanavaa ”yhden Kiinan periaatteen” loukkaamisesta.
Sydney Morning Herald (31.3.2020): “Former Chinese military man behind export of tonnes of medical supplies”
Maskidiplomatia ja maskimerkantilismi ovat aikamme neologismeja. Koronaepidemian ollessa pahimmillaan Kiinassa tammi-helmikuussa kiinalaiset, kommunistisen puolueen Yhteisrintama-työosastoon linkittyvät järjestöt kaikkialla maailmassa mobilisoituivat lähettämään hengityssuojaimia ja muita lääkintätarvikkeita Kiinaan. Australiassa operaation järjesti asevoimista eläköitynyt upseeri Kuang Yuanping, ja Suomessa keskeisenä toimijana maskeja oli hamstraamassa Yhteisrintamaan tiiviisti linkittyvä Kiinan rauhanomaisen yhdistymisen Suomen yhdistys.
Nyt naamareiden virta on vaihtanut suuntaansa kun Kiina on ryhtynyt tarjoamaan apuaan viruksen kanssa kärvisteleville valtioille. Myös Kuang on nyt mobilisoitunut toimittamaan apua Australiaan, aivan kuten järjestöaktiivit muuallakin. Tshekissä sikäläiseen Yhteisrintama-verkostoon tiiviisti linkittyvä Zhou Lingjian toimitti Kiinasta Tšekkiin valtavat lastit hengityssuojaimia, jotka yritettiin kaupata Tšekin hallitukselle moninkertaisella tuotolla. Poliisin takavarikoiman lastin seasta löytyi kummallisesti myös italiaan korvamerkittyjä avustustarvikkeita, joiden alkuperää selvitetään. Kiinan hyväntekeväisyyteen vaikuttaa kuuluvan selvästi piirteitä, joiden on Suomen hallituksenkin keskuudessa pohdittu liittyvän hybridivaikuttamiseen.
Foreign Policy (30.3.2020): “China Will Do Anything to Deflect Coronavirus Blame”
Kiinan ulkoministeriössä pohditaan kuumeisesti, kuinka maailman huomio voitaisiin siirtää pois siitä tosiasiasta, että Kiina on koronakriisin valloilleen päästäneellä töppäilyillään aiheuttanut planetaarisen kriisin. Kiinan propagandakone vaihtaakin nyt mielipidettään useammin kuin Zhongshan-asuaan. Aluksi epidemian väitettiin alkaneen Yhdysvalloista, hieman myöhemmin kenties jopa Italiasta.
Minkälaista sävyeroista on sitten kyse? Kuten muistetaan, Xi Jinping itse peräänkuulutti viime vuonna taisteluhenkeä nuorilta virkamiehiltä. Tätä henkeä koronakriisin aikaan on ruumillistanut erityisesti salaliittoteoriaoffensiivista vastannut twittertiikeri Zhao Lijian. Sittemmin syyttelevään linjaan on ilmestyny soraääniä, kuten Kiinan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Cui Tiankai, joka on pitänyt salaliittoteorioita typerinä. Toisena esimerkkinä mainittakoon Kiinan entisen varaulkoministeri Fu Yingin kirjoitus kiinalaisessa Pengpai-lehdessä (The Paper), jossa peräänkuulutetaan “terävämpää ja kokonaisvaltaisempaa” lähestymistapaa Kiinaan kohdistuvien ennakkoluulojen kohtaamisessa. Ja mikäli on uskominen puoluevaltiomediaa Global Timesia, ”Kiinan diplomaattien risteävät viestit viruksen alkuperästä kertovat Kiinan moniäänisyydestä ja demokraattisesta päätöksentekojärjestelmästä”.
Foreign Policyn analyysin mukaan Kiinan diplomaattisena strategiana ei ole kuitenkaan vakuuttaa maailmaa koronaviruksen amerikkalaisesta tai italialaisesta alkuperästä, vaan vetää sekavalla viestinnällä huomio pois wuhanilaiselta villieläintorilta, mistä kaikki sai alkunsa. Offensiivin eturintamassa ovat olleet Kiinan ulkoministeriön edustajien Twitter-tilit. Tilanne on erikoinen, sillä Kiinassa Twitterin, Facebookin ja monen muun somealustan käyttö on normikansalaisilta estetty. Vaikuttamiseen on kuitenkin vaikea puuttua suoraan, sillä propagandistien suora blokkaus saattaisi johtaa USA:n suurlähetystön vastavuoroiseen blokkaamiseen Weibosta ja Wechatista. Hienovaraisempi tapa käsitellä propagandatuutteja olisi Foreign Policyn mukaan kenties kirjoittaa näkyvästi tilien yhteyteen, että Kiinassa Twitterin käyttö ei ole mahdollista, sekä viedä tilien käyttäjiltä mahdollisuus blokata seuraajia.
Toisenlaista lähestymistapaa Kiinan propagandakampanjointiin edustaa Yhdysvaltojen edustajainhuoneessa esillä ollut ei-sitova päätöslauselma, joka syyttää Kiinaa pandemiasta ja vaatii Kiina tunnustamaan sen, että virus sai alkunsa Wuhanista. Kriitikoiden mukaan päätöslauselman ongelmana on se, että se entisestään ruokkii diplomaattista syyttelysykliä Pekingin ja Washingtonin välillä. Lisäksi sen pelätään johtavan amerikanaasialaisten syrjintään ja heihin kohdistuviin ksenofobisiin hyökkäyksiin. Tämän vuoksi demokraattien tuki päätöslauselmalle vaikuttaa äärimmäisen epätodennäköiseltä. Kiinan diplomaattista reaktiota ja vastinetta puoluevaltiomediassa syyttelyyn ei tarvinnut kauan odotella.
New York Times (31.3.2020): “A Loyal Chinese Critic Vanishes, in a Blow to the Nation’s Future”
Pitkään piikkinä Xi Jinpingin lihassa törröttänyt suurisuinen kiinteistömoguli Ren Zhiqiang katosi maaliskuussa. Ennen katoamistaan Ren oli kirjoittanut tylyn esseen, jossa hän murjoi Xin politiikkaa varsin ankarin käsin ja kutsui Xitä muun muassa ”vallanhimoiseksi klovniksi”. Ren ei ollut kuitenkaan kuka tahansa kriitikko. Hän on puolueen pitkäikäinen ja lojaali jäsen, sekä hyvin verkottunut Wang Qishanin ja Yu Zhengshengin kaltaisten eturivin poliitikkojen kanssa. Kenties siksi Ren sai jatkaa flamboianttia elämäntapaansa: järjestää lukupiirejä, joissa luettiin Alexis de Tocquevilleä ja Hannah Arendtia sekä laukoa kriittisiä näkemyksiään Weibossa ilman kummempia seuraamuksia. Jossain vaiheessa Xin pinna petti: Renin sometilit suljettiin, puolueen jäsenyys laitettiin jäähylle ja nyt, koronavirusepidemian alettua, mies on tyystin kadonnut. Renin katoamisesta kirjoitti myös Helsingin Sanomat.
Vaikka koronavirustilanne helpottaa Kiinassa, ei Xi Jinpingiä vastaan noussut kritiikki vaikuta hälvenevän. Renin lisäksi esimerkiksi joukko ”puolueelle lojaaleja” virkamiehiä on lähettänyt Xille kirjeen, jossa häntä kehotetaan suorasanaisesti eroamaan virastaan. Asia Timesin artikkelin mukaan Xin hallintoon kohdistunut kritiikki paljastaa, että puoluejohdon sisällä muhii monenlaisia, jopa kohtalokkaita ristiriitoja. Hurjimman arvion mukaan itse varapresidentti Wang Qishan on kääntynyt Xitä vastaan ja käyttää Ren Zhiqiangia äänitorvena omille, katkerille näkemyksilleen.
Business Insider (29.3.2020): “Boris Johnson’s government is furious with China and believes it could have 40 times the number of coronavirus cases it says”
Iso-Britannia on lämmitellyt välejään Kiinan kanssa jo pidemmän aikaa, mutta koronaepidemia on kääntänyt kelkan nopeasti, erityisesti Tory-puolueen edustajien keskuudessa. Business Insiderin artikkelin mukaan brittihallitus on ”raivoissaan” Kiinalle, jota odottaa perustavanlaatuinen ”selvitys”, jahka pöly on laskeutunut. Arvioiden mukaan ensimmäisenä tulilinjalla on Britannian aiempi päätös myöntää Huaweille oikeus ryhtyä pystyttämään 5G-verkkoja Kiinaan, mutta agendalla on myös laajempi suhteiden uudelleen määrittely. Hallinnon tasolla on jo ryhdytty tuumasta toimeen, sillä Iso-Britannian vastatiedusteluviranomaisen MI5:n uusi operatiivinen johtaja on ilmoittanut aikovansa keskittyä Kiinan toimiin.
Britannian tilanteesta kirjoitti myös RUSIn tutkija Charles Parton, jonka mukaan saarivaltiolta puuttuu selkeä strategia, jolla vastata Kiinan muodostamaan haasteeseen. Kiinalta pitkän linjan strategia puolestaan löytyy ja sen päämäärät on suhteellisen selvästi artikuloitu Xi Jinpingin ja muun puoluejohdon esittämissä lausunnoissa: ei vähempää, kuin Kiinan sosialistisen järjestelmän johtava globaali asema.
War on the Rocks (24.3.2020): “China, America and the international order after the pandemic”
Koronakriisin joskus tulevaisuudessa laantuessa myös kansainvälistä järjestystä kirjoitettaneen uusiksi. Johtajuutta ei ole isoilla areenoilla viime aikoina näkynyt, kun valtiot toisensa jälkeen ovat keskittyneet pitämään huolen omistaan. Epäonnistujaksi voitaneen laskea ennen kaikkea Yhdysvallat, jonka johtamassa järjestyksessä on maailmansotien jälkeen kuljettu, mutta joka on paitsi vetäytynyt syvälle kuoreensa myös vähätellyt kriisiä Trumpin suulla pitkään. Pandemian jälkeisessä maailmassa haussa lieneekin johtamaan kykenevä valtio tai koalitio.
Kiina on jatkuvasti pyrkinyt vastuullisemmaksi suurvallaksi. Maa onkin jo brändännyt itseään johtajaksi koronan vastaisessa ”yhteisessä taistossa” sen jälkeen, kun koronaviruksen ensimmäinen vaihe laantui Kiinassa. Maa esimerkiksi jakoi viruksen geeniperimän kansainväliselle yhteisölle ja on sittemmin tarjonnut materiaalista apua yhteensä 82 maalle, myös Suomelle.
”Kiina yrittää ilman muuta kasvattaa vaikutusvaltaansa nyt, ja Euroopan sisäisen solidaarisuuden puute on auttanut pyrkimyksessä. Kiina oli se, joka auttoi Espanjaa ja Italiaa, kun muut EU-maat eivät”, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sanoo Helsingin Sanomille. Pekingin kiitoskuoroon kuuluu siten sellaisia entuudestaan EU:hun kriittisesti suhtautuvia päättäjiä kuin Serbian presidentti Aleksandar Vučić, Unkarin Viktor Orbán ja Italian valtiojohto. Myös Venäjä on nostanut profiiliaan ”hurmahyökkäyksellä” Kiinan tavoin, kun se lähetti sairaalatarvikkeita koronan kurittamaan Italiaan.
Muistetaan kuitenkin, että koronaviruksen ei tarvitsisi olla ihmiskunnan kohtalonyhteisön yhteinen taisto, ellei Kiinan johto olisi epäonnistunut ensimmäisessä vastatessaan Wuhanista kantautuviin tietoihin. Maaliskuussa ilmestyneen Southamptonin yliopiston tutkimuksenkin mukaan Kiinan aikaisempi puuttuminen asiaan olisi vähentänyt tartuntojen määrää jopa 66–95 prosentilla. Unohtaa ei kannata myöskään sitä, että koronakriisin alkuaikana EU-maat auttoivat myös Kiinaa, minkä lisäksi EU-maista muun muassa Ranska ja Saksa ovat auttaneet Italiaa, pitämättä kuitenkaan suurta ääntä itsestään.
Macdonald-Laurier Institute (24.3.2020): “China Wants Face and We Are Left with the Cost”
Kiina-tutkijoiden kriittisimpiin ja rohkeimpiin ääniin lukeutuva Anne-Marie Brady ruotii uudessa kommentissaan, kuinka Kiina on onnistunut tunkemaan omaa agendaansa ulkomaille. Taustalla ovat tiivistyneet taloudelliset yhteydet. Esimerkiksi rahoitusvajeesta kärsivät yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat yhä riippuvaisempia kiinalaisten opiskelijoiden tuomista lukukausimaksuista ja mediatalot kiinalaisista yhteistyökumppaneista. Loppukaneettina Brady toteaa, että demokratioiden on kehitettävä yhteinen ”resilienssistrategia”, jolla vastata Kiinan pyrkimyksiin vaikuttaa perimmäisiin arvoihinsa.
Lyhyesti:
- Quartz (2.4.2020): YK järjestää 75-vuotisjuhlavuoteensa liittyvät juhlinnat videokonferensseina – teknologian tarjoaa tietojätti Tencent, jolla keskeinen rooli Kiinan puoluevaltion valvonta- ja turvallisuuskoneistossa.
- China Daily (31.3.2020): Ensimmäinen Kiinassa kehitetty koronarokote käymässä läpi kliinisiä testejä – tarjotaan mahdollisesti muille maille
- Global Times (30.3.2020): Maon ajalta periytyvä naapurustokomiteoiden perinne oiva apu koronaviruksen aisoissa pitämiseen Kiinan puoluevaltiomedian mukaan
- Formiche (30.3.2020): Kiinan Italian-propagandakampanjaan liittyvät botit puskivat liikkeelle samoja Kiinan ja Italian yhteistyötä hehkuttavia hashtageja joita esiintyi myös kiinalaisten diplomaattien Twitter-tileillä.
- Reuters (27.3.2020) Tuki Hongkongin mielenosoittajille kasvaa, vaikka mielenosoituksia ei kaupungissa juuri nyt järjestetäkään.
- War on the Rocks (23.3.2020): Kiina on kansainvälisen lain näkökulmasta velvollinen massiivisiin korvauksiin aiheuttamastaan pandemiasta.
Talous
Kuumaa: Kahvi, joka on ollut vähän liiankin poppaa.
South China Morning Post (2.4.2020): “Luckin Coffee, China’s Starbucks wannabe, sees Nasdaq stock plunge as executive is suspended for making up sales figures”
Kiinan Starbucksin, xiamenilaisen Luckin Coffeen, arvo on ollut vapaapudotuksessa pörssissä. Torstaina yhtiön osake oli menettänyt arvostaan yli 85 prosenttia. Osakkeenomistajat ovat pyrkineet yhtiön arvopapereista eroon kun paljastui, että yhtiön tuloskuntoon oli lisätty aimo ripaus Lapin lisää. Yhtiö on käynnistänyt sisäisen tutkinnan työntekijästään, jonka epäillään tiimeineen paisutelleen lukuja yli 300 miljoonan dollarin edestä. Jos kuitenkin kahvibisneksellä spekulointi kiinnostaa, niin nyt mukaan pääsee halvalla. Yhtiön osake irtoaa torstain kauppapäivän jälkeen kuudella dollarilla, kun sen arvo listautuessa oli 25 dollaria.
Bloomberg (1.4.2020):”Traders Get Reality Check With China’s Cautious Stimulus Measures”
Kiinan talouden tukipaketti on jäämässä odotettua häävimmäksi. Vielä viime viikolla maakunnat julkistivat suunnitelmia jättimäisistä seitsemän biljoonan dollarin investointiorgioista. Tämän jälkeen kaasujalka on vaihtunut jarruun. Pekingin näkökulmasta talouskasvua on nyt vaikea nyhjäistä mistään, sillä korona kurittaa sisämarkkinoiden lisäksi myös elintärkeitä vientimarkkinoita. Nollakasvunäkymissä voi olla järkevämpää luopua kokonaan tämän vuoden kasvutavoitteesta. Puoluejohdon muistoissa saattaa painaa myös vuoden 2008 finanssikriisin hoito, jonka jäljiltä maakunnat velkaantuivat raskaasti. Lisävelkaa toki otetaan ja julkisia investointeja tehdään, mutta pelastustoimien ylimitoittamisessa piilee Kiinan näkökulmasta enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.
Iltalehti (1.4.2020): “Suomi hankkii neljä lentokoneellista suojavarusteita Kiinasta 10-kertaisilla hinnoilla – ”puhutaan yhteensä kymmenistä miljoonista””
Huoltovarmuuskeskus on tilannut suuren lastin hengityssuojaimia Kiinasta. Vaikka valtiolla on neuvotteluvaraa, on hinta silti huomattavasti normaalioloja korkeampi, kenties jopa kymmenkertainen normaalitilanteeseen verrattuna. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Finnairin koneet ryhtyvät toimittamaan suojaimia Suomeen ensi viikolla ja projektin hintalappu kohoaa kymmeniin miljooniin. Toivottavasti tarvikkeet ovat sentään laadukkaampaa kuin se, mitä Kiina on lähettänyt hätäapuna esimerkiksi Italiaan, Espanjaan, Turkkiin, Hollantiin ja Tsekkiin. Maat ovat valitelleet Kiinan lähettäneen sekundatavaraa, josta ei ole ollut hyötyä.
CNBC (30.3.2020): “China says manufacturing activity expanded in March, defying expectations of a contraction”
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit (PMI) Kiinassa pongahtivat helmikuun madonluvuista hanhiauramaiseen nousukiitoon maaliskuussa. Helmikuun osalta indeksit kertoivat merkittävästä tuotannollisesta kutistumisesta, mutta maaliskuussa oltaisiin virallisten lukujen mukaan päästy jo lievästä noususta kertoviin lukemiin. Koronasta pahiten kärsineessä Hubein maakunnassakin on jo valtaosa tehtaista aloittanut toimintansa. Mutta voiko virallisiin lukuihin luottaa? Kriittisten äänien mukaan Kiinan PMI-luvut ovat “liian hyviä ollakseen totta”, mutta jos oletaan, että lukuihin voi luottaa muutos ei ole esimerkiksi Suomen Pankin siirtymätalouksien BOFIT-tutkimuslaitoksen ekonomistien mukaan suurikaan yllätys, sillä jo ennen koronavirusta Kiinan PMI-lukemat huitelevat tasapainotilasta kertovan 50 pisteen kohdilla. Toisaalta Kiinan tuotannon näkymät ovat yhä täynnä kysymysmerkkejä erityisesti ulkomaisen kysynnän laskiessa, kun korona kurittaa Kiinan kauppakumppaneita. Myös työttömyysluvut heikkenivät palvelu- ja rakennusaloilla. Virallisten työttömyyslukujen mukaan Kiinassa jäi viisi miljoonaa ihmistä työttömäksi, mutta todellisia lukuja voinee vain arvuutella. Ei siis ihme, että näillä näkymin Kiinan kansantalouden pyhän lehmän, bruttokansantuotteen kasvukin, jäänee tänä vuonna poikkeuksellisen vaatimattomaksi viime vuosiin verrattuna.
Keskisuomalainen (30.3.2020): ”Rahat loppu Ähtärin Eläinpuistolta – yhtiö pyytää kaupungilta 2 miljoonaa euroa pääomaa”
Koronaviruksen vuoksi toistaiseksi suljettu Ähtärin eläinpuisto on yksi monista yhtiöistä, joilla on nyt kovin vaikeaa. Eikä eläintarhalla nyt niin hyvin aiemminkaan mennyt, kun jo tammikuussa toimintaa harmonisoitiin yt-neuvotteluilla, jotka johtivat irtisanomisiin. Muiden juoksevien kulujen lisäksi rahaa kannetaan Kiinaan noin miljoonan euron verran vuosittain eläinpuiston vetonauloista, Lumi- ja Pyry-pandoista. Eläinpuisto onkin pyytänyt kaupungilta vähän jeesiä, tai siis kaksi miljoonaa euroa. Päätös taloudellisesta tuesta nuijitaan kaupunginvaltuustossa.
Financial Times (25.4.2020): “China’s $13tn bond market shines as Treasuries turn treacherous”
Mihin voidaan rahoitusmarkkinoilla luottaa pandemian moukaroidessa maailmantaloutta? Näemmä lähes kaikkeen Kiina-alkuiseen. Kiinan valtion joukkovelkakirjat ja maan kehityspankkien liikkeelle laskema velka ovat nimittäin pitäneet arvonsa erittäin hyvin verrattuna perinteisinä turvasatamina pidettyihin Yhdysvaltain velkakirjoihin, Japanin jeniin ja jopa kultaan nähden. Vaikka kiinalaisinstrumenttien tuotot ovat matalalla, ovat ne säästyneet muun maailman arvoralleilta. Tämän vuoksi esimerkiksi pelkästään helmikuussa ulkomailta sijoitettiin Kiinaan 10,7 miljardia dollaria. Jos käänne on pysyvämpi, se voi olla suurin muutos valuuttamarkkinoilla nykyihmisten elinaikana, eräs sijoitusrahaston johtaja arvioi Financial Timesille. Toisaalta kiinalaisten arvopapereiden kytkös arvonmuutoksille alttiiseen valuuttaan, renminbiin, voi saada sijoittajat palaamaan turvallisempaan dollarikantaan koronatomun laskiessa.
Lyhyesti:
- Financial Times (3.4.2020): Mainostajien kaikottua kiinalaiset mobiilisovellukset ovat villinneet ihmiset ostamaan lahjoja mieliartisteille – nyt lahjakomissiot kannattelevat yrityksiä.
- Bloomberg (2.4.2020): Kiina palasi öljykaupoille hiljaisen alkuvuoden jälkeen, mikä omalta osaltaan piristi kriisiytynyttä öljymarkkinaa.
- South China Morning Post (2.4.2020): Hongkong sulkee baarit ja pubit eli yhteensä noin 1 200 yritystä kahdeksi viikoksi perjantaista alkaen.
- Nikkei Asian Review (2.4.2020): Maskiton Xi Jinping vieraili tarkastusmatkalla Zhejiangin maakunnassa: pienet ja keskisuuret yritykset fokuksessa.
- Caixin (31.3.2020): Kiinan pitäisi vain elvyttää talouttaan antamalla rahaa kansalaisille suoraan Yhdysvaltojen tapaan, ehdottavat kiinalaisekonomistit
- Xinhua (30.3.2020): Kiina ehdottaa G20-maille yhteistyötä globaalien teollisten toimitusketjujen turvaamiseksi
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (2.4.2020)
- Kiinan talous elpyy, mutta vielä ollaan kaukana koronaepidemiaa edeltäneeltä tasolta
- Kiinalta lisää elvytystoimia
- Koronakriisi iskee myös Kiinan oireilevaan pankkisektoriin
- Manner-Kiinan osakemarkkinat pärjänneet suhteellisen hyvin, silti pääomaa virtaa Kiinasta ulos
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Maskietiketti.
Reuters (2.4.2020): “From zero to hero: Italy’s Chinese help beat coronavirus”
Italian laajaa kiinalaista diasporaa hyljeksittiin ja syytettiin koronavirusepidemian alkuvaiheessa peräti viruksen levittämisestä, mutta Toscanan Praton kylässä asuva 50 000 kiinalaisen yhteisö on noussut tilanteen pahetessa peräti sankarilliseen asemaan. Yhteisö on selvinnyt epidemiasta ilman ainuttakaan tartuntaa ja laskenut toiminnallaan koko Praton kylän tartuntatilastot esimerkillisen alhaisiksi. Praton kiinalaiset varautuivat epidemiaan oma-aloitteisesti jo tammikuun lopussa, ennen Italian ensimmäistäkään vahvistettua tartuntaa, samaan aikaan kun italialaiset itse kerääntyivät laskettelukeskuksiin ja kahviloihin viettämään aurinkoisia kevätpäiviä.
The Guardian (29.3.2020): “’They see my blue eyes then jump back’ – China sees a new wave of xenophobia”
Vielä pari kuukautta sitten maailmalla paheksuttiin kiinalaisiin tai laajemmin aasialaiseen väestöön kodistuvia ennakkoluuloja ellei peräti suoranaista rasismia. Tuulen suunta on nyt muuttunut, sillä Kiinassa asuvat ulkomaalaiset ovat raportoineet kasvavasta ksenofobiasta ja esimerkiksi ”ulkomaiseksi jätteeksi” nimittelystä. Ksenofobia saattaa olla myös virallista, sillä twitosfäärissä liikkuneiden kuvien mukaan ulkomaalaisia ei ole laskettu sisään esimerkiksi joihinkin Pekingin baareihin ”ylemmältä taholta annettujen ohjeiden vuoksi”. Kiina laittoi myös rajansa kiinni kaikilta ulkomaalaisilta, vaikka vielä tammikuussa Peking jyrähteli maiden estäessä kiinalaisten maahantulon. Samaan aikaan kun ulkomaalaisia syrjitään avoimesti, sosiaalisessa mediassa on älähdetty karanteenissa elävien ulkomaalaisten saamalle erityiskohtelulle.
The Economist (28.3.2020): “The etiquette of face-masks in Hong Kong”
Koronaviruspandemian edetessä kuumaksi puheenaiheeksi on muodostunut se, olisiko kaikkien syytä käyttää hengityssuojaimia yleisillä paikoilla. Keskustelu on ottanut kierroksia etenkin Hongkongissa, jossa paikallisväestö ei juuri kotoa poistu ilman maskia, mutta jossa länsimaalaiset uppiniskaisesti kulkevat naama paljaana herättäen hongkongilaisissa ahdistusta mahdollisina taudin levittäjinä. Hongkongilaiset ovat järkähtämättömän vakuuttuneita siitä, että nimenomaan hengityssuojainten laaja käyttö on edesauttanut ratkaisevasti viruksen torjumisessa – vuoden 2003 sars-epidemiasta lähtien paikalliset ovat suhtautuneet taudeilta suojautumiseen erittäin vakavasti. Hengityssuojaimella on myös tärkeä merkitys sosiaalisena symbolina – se kertoo kantajansa tiedostavan tautiriskin ja käyttäytyvän vastuullisesti.
Helsingin Sanomat (27.3.2020): ”Suomalaisperhe Kiinan karanteenihotellissa: ‘Lapsia on välillä vaikea saada syömään, kun aina ei edes tunnista, mitä lautasella on’”
Suomessa ihmeteltiin kuluneilla viikoilla miksi maahan palaavien kansalaisten annetaan marssia lentokentältä suoraan täpötäyteen bussiin ilman sen kummempia tarkastuksia tai toimenpiteitä. Kiinassa tällaista lipsumista ei tapahdu, raportoivat Hesarin tavoittamat, lentokentältä suoraan pakkokaranteeneihin ajetut suomalaiset. He kuvailevat elämäänsä karanteenihotelleissa kuitenkin suhteellisen leppoisaksi: ruoat toimitetaan ovien taakse, huoneisiin voi tilata myös muita tavaroita ja vapaudesta nauttivan puolison kanssa voi jutella vaikkapa ikkunasta.
Lyhyesti:
- BBC (2.4.2020): Shenzhen kieltää ensimmäisenä kiinalaisena kaupunkina kissojen ja koirien syömisen.
- Yle (1.4.2020): Karanteeni ei tee välttämättä hyvää avio- ja perhe-elämälle, raportoivat kiinalaiset tilastot.
- Reuters (31.3.2020): Kiinan valtakunnallinen yliopistojen pääsykoerumba, gaokao, siirretään epidemian vuoksi heinäkuulle.
- South China Morning Post (29.3.2020): Kiinassa aloitettu laaja lapsipornotutkinta Etelä-Korean “ntn-huoneiden” vanavedessä.
- Abacus (27.3.2020): Kiinalaistutkijat poistivat hiiriltä muistoja. Läpimurrolla on valtavaa potentiaalia ilmaisunvapautta rajoittavassa totalitaristisessa valtiossa.
- National Geographic (25.3.2020): Kiina mainostaa karhun sappinestettä koronavirushoitona – eläinsuojelujärjestöt ovat huolissaan.
Katsele & kuuntele
Kiina-ilmiöt (25.3.2020): ”Koronan politiikkaa – ensimmäisen aallon jälkijäristykset”
Katseet ovat Kiinassa kääntyneet viruksen aiheuttaman poliittisen tahran poistoon. Tällä saralla Kiina on valinnut kääntää katseita pois itsestään muun muassa rasistikortein ja valheellisen informaation avulla. Mutta onko pinttynein tahra tarttunut kommunistiseen puolueeseen ja raastanut sen yhtenäisyyttä? Kyselemme myös Pekingissä asuvalta muusikolta Jukka Ahoselta kaupungin tunnelmasta ja vinkkejä poikkeusoloista selviytymiseen.
SupChina (26.3.2020): “Dexter Roberts on ‘The Myth of Chinese Capitalism”
Talouskasvun mahdollistama keskiluokkaistuminen, kapitalistisen kehityksen sine non qua, on törmännyt yhteiskuntarakenteen asettamiin rajoihin, väittää veteraanitoimittaja Dexter Roberts. Roberts ruotii SupChinan podarissa kiinalaisen talouskasvun yhteiskunnallisen pohjan koostumusta eli laajaa siirtotyöläisluokkaa, joka ylläpitää Kiinan valmistavan teollisuuden kilpailukykyä ja suurkaupunkien palveluita. Robertsin mukaan Kiina on lukinnut itsensä jokseenkin pysyvästi kastiyhteiskunnaksi, jossa hukou-järjestelmä sekä syrjivä maankäyttö, terveydenhuolto ja koulutus estävät yhteiskunnallisen nousun, mikä vuorostaan nakertaa tulevaisuuden kasvua.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 17. huhtikuuta 2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma tai vaikkapa webinaari, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.