29.5.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kiina-tarkkailijat ympäri maailman ehtivät viikon povata Hongkongille loppua, kunnes niin lopulta kävi. Tavarataloketju ilmoitti, että se kulkee jatkossa nimellä Rusta. Myös Hongkong-nimeä totteleva erityishallintoalue muutti luonnettaan torstaina radikaalisti, kun emämaa Kiina nuiji läpi aluetta koskevat kansallisen turvallisuuden lait. Verrattain laajoista vapauksistaan tunnettu Hongkong kulkee lähemmäs kuria rakastavan Kiinan povea.
Hongkongin palauttaminen herran nuhteeseen oli lopulta yksi läiskäisy kumileimasimen jatkuvassa lätkeessä, joka kantautui Pekingistä voimallisena läpi kuluneen viikon. Lianghui eli kaksoiskokous eli Kiinan poliittinen suurtapahtuma linjasi Kiinan tulevan vuoden tiekartan. Tiivistettynä: Xi Jinping todettiin yllätyksettömästi kaikista kovimmaksi kommariksi ja kohtuullisen vauras yhteiskunta kyllä saavutetaan ensi vuodeksi koronaviruksen aiheuttamista talouskupruista huolimatta.
Totuttuun tapaan kirjeessämme on tälläkin kertaa tuhti annos ulkopolitiikkaa ja taloutta, kyynelkaasun makuista jäätelöä ja Mikko Kärnän säätämiä Taiwan-maskilahjoituksia unohtamatta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Susisotilaat diplomaattien vaatteissa.
South China Morning Post (28.5.2020): “Two Sessions 2020: National People’s Congress approves resolution to impose security law on Hong Kong”
Hongkong on palannut takaisin uutisvirran ytimeen, kun Kiina viime viikolla veti ässän hihasta. Se ilmoitti ottavansa tulenarat Hongkongin kansallisen turvallisuuden lait käsittelyynsä kaksoiskokouksessa. Samainen paketti oli edellisen kerran pöydällä vuonna 2003, jolloin se poiki silloisessa mittakaavassa massiivisia mielenosoituksia. Viime vuoteen peilaten joukkokokoontumiset tuolloin olivat höyhensarjaa, mutta yhtä kaikki, lait pistettiin jäihin.
Kun Hongkongin itsehallinto ei 23 vuoteen pystynyt perustuslakiin kirjattua turvallisuuslakia säätämään, näytti Kiina mallia. Torstaina jännitys Suuren kansan palatsin lehtereillä tiivistyi viimeiseen saakka, kunnes näytölle pamahtivat äänestyslukemat: 2878 puolesta, 1 vastaan. Ei se niin vaikeaa ollut.
Mitä lain hyväksyminen sitten merkitsee Hongkongille? Käytännössä laki antaa voimaan tultuaan mahdollisuuden ennaltaehkäistä, pysäyttää ja rangaista vallankumouksellista toimintaa ja terrorismia. Puoluemedia Global Times esittää suoraan sävyyn, että laki iskee suoraan Yhdysvaltain tukemiin joukkoihin ja poliittisiin voimiin, jotka ovat aiheuttaneet hajaannusta alueella. Tällä viitataan viime vuonna alkaneisiin mielenosoituksiin. GT:n mukaan lain myötä Hongkongiin myös perustettaneen keskushallinnon turvallisuusviranomainen valvomaan kansallista turvallisuutta ja “nopeuttamaan katujen siivoamista”. Siivoamista myös lienee luvassa, sillä laki ehti poikia mielenosoituksia jo ennen kuin se hyväksyttiin.
Yhdysvaltojen ulkoministerin Mike Pompeon luenta tilanteesta oli, että Hongkong ei enää ole autonominen alue. Pompeo kertoi, että tämän vuoksi Hongkong menettää edulliset kauppasuhteensa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen lisäksi kansainvälinen reaktio esimerkiksi EU:n ja Japanin suunnalta oli laajalti Kiinaa vastaan. 200 poliitikkoa 23 maasta allekirjoittivat myös Kiinalle osoitetun joukkovetoomuksen, ettei lakia nuijittaisi läpi.
Mikä sitten sai kasvojen menetystä kavahtavan Kiinan toimimaan laajasta kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta? New York Timesin arvion mukaan Kiinan johto pitää nyt kansainvälisiä arvovaltatappioita pienempänä pahana kuin Kiinan sisäistä sekaannusta. Niinpä otetta Hongkongista kiristetään silläkin uhalla, että seurauksena voivat olla pahimmillaan Venäjän Krimin miehitystä vastaavat kansainväliset sanktiot.
China Media Project (25.5.2020): “At the NPC: Xi Jinping, Hongkong and Jobs”
Tämän vuoden poikkeusoloissa pidetyn kansankongressin ja poliittisen neuvoa-antavan konferenssin loppumietintö oli sävyltään poikkeuksellisen turvallisuus- ja vakauspainotteinen. Pitkä raportin anti tiivistyy Hongkongiin, Xin asemaan ja työpaikkoihin. Päätös soveltaa kansallisia turvallisuuslakeja Hongkongin aisoihin saamiseksi poikkeaa täydellisesti viime vuoden mietinnöstä, jolloin vielä korostettiin Pekingin olevan Hongkongin tukena. Nyt puolueen usko Hongkongin kykyihin saada tilanne haltuun on loppunut ja puolue kokee tilanteen itselleen uhkaavana.
Talouden puolella vaikeuksien kasaantuminen näkyy niin ikään vakauden painottamisena. Aiempiin vuosiin verrattuna työllisyyden hoitoon kiinnitettiin enemmän huomiota. Talousvaikeudet eivät kuitenkaan ole esteenä köyhyyden vastaisen taistelun ja kohtuullisen hyvinvoivan yhteiskunnan luomiselle. Puolueen sisäinen nokkimisjärjestys säilyy myöskin ennallaan Xin johtaessa puoluetta ja puolueen johtaessa maata.
Yle (22.5.2020): ”MOT: Kiinan valvovan silmän alla”
Ylen MOT jatkaa ansiokkaita tutkimuksia Kiinan vaikutusverkostojen operaatioista Suomessa. Tällä kertaa aiheena on Kiinan pakolaisvakoilu, millä tarkoitetaan Kiinasta paenneiden toisinajattelijoiden toiminnan seuraamista, sekä tarvittaessa pelottelua, uhkailua ja yleistä häirintää. Jutussa haastatellut Hongkong-aktivisti Sheung Yiu, uiguuri-aktivisti Harri Uyghur, sekä falun gongia harjoittava Jin Zhaoyu kertovat kylmäävistä kokemuksistaan.
Ilmiön kiinalaista osapuolta edustavat puolestaan Suomessa operoiva “vanha Li”, joka vetelee James Bond -tyyliin kahvoja Ruotsin-laivojen pelipöydissä, ja jonka yhtenä tehtävänä on seurata tiibetiläisten tekemisiä. Toinen MOTin nimeämä peluri on Kiinan Suomen lähetystössä viihtyvä liikemies Tang Chao, joka vapaa-ajallaan häiriköi Jin Zhaoyun Lapissa toimivaa yritystä. Todettakoon että Suojelupoliisin mukaan “pakolaisvakoilun tulisi olla yleisen syytteen alainen rikos”.
Financial Times (21.5.2020): “What Xi knew: pressure builds on China’s leader”
Spekulaatiot Kiinan kommunistisen puolueen ja itse pääsihteeri Xi Jinpingin osuudesta koronavirusepidemian globaaliin eskalaatioon ovat lisääntyneet. Huomio on kiinnittynyt erityisesti muutamaan kriittiseen päivään tammikuussa: tammikuun 14. päivänä puoluejohto kokoontui keskustelemaan “vakavasta ja monimutkaisesta julkisen terveyden ongelmasta”, mutta tuli julkisuuteen asian suhteen vasta kuusi päivää myöhemmin. Miksi? Vaatimukset kansainvälisestä ja riippumattomasta tutkinnasta koronaepidemian alkusyistä ovat lisääntyneet, eivätkä vaikuta olevan täysin ilman pohjaa.
Yle (20.5.2020): ”‘Taiwan käytännössä suvereeni’ – Kiina tyrmää Taiwanin presidentin ehdotuksen rinnakkainelosta”
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen totesi toisen presidenttikautensa virkaanastujaispuheessa, että Taiwan on suvereeni eikä se ole osa Kiinaa. Tsai tyrmäsi varsin yksiselitteisesti yksi maa, kaksi järjestelmää -mallin, jota Kiina on Hongkongin ja Macaon tyyliin ajanut myös Taiwanille. Kiina taas toisti viipyilemättä puheen jälkeen vankkumattoman kantansa, että ennen pitkää Taiwanin on tavalla tai toisella palattava Kiinan huomaan.
The Guardian (19.5.2020): “China presents itself as rival to democracy and plays UK, says Labour”
Kritiikki Kiinaa kohtaan lisääntyy Isossa Britanniassa. Työväenpuolueen ulkopoliittisesta linjasta vastaava tiedottaja Stephen Kinnock liittyi Kiina-kriittisten äänien joukkoon todeten, että kuningaskunta ei kykene vastaamaan Kiinan “strategiseen uhkailuun”. Guardianin mukaan Kinnockin ulostulo kuvaa työväenpuolueen koventunutta Kiina-linjaa, kun taas China Daily osoitti Kinnockin argumentit valideiksi ilmoittamalla pääkirjoituksessaan Britannian maksavan kalliisti, mikäli se evää Huawein pääsy maahan.
Samoihin aikoin myös Kiinan vaikutusoperaatioista vastaava Yhteisrintama-työosasto osoitti mahtinsa saarivaltiossa kun Warwickin yliopistossa suunniteltu kannanotto Hongkongin aktivistien puolesta kaatui kiinalaisopiskelijoiden vastustukseen.
The National Interest (18.5.2020): “What Kind of Regime Does China Have?”
Francis Fukuyama tarjoaa laajassa esseessään sekä pikakurssin Kiinan poliittisen järjestelmän historiaan, että sen nykypäivän haasteisiin. Fukuyaman mukaan Xi Jinpingin Kiina ei ole “normaali valtio”, ei edes 1990-luvun kaltainen pehmeän “autoritaarinen kapitalismi”. Nykyinen Kiina on Xin valtaannoususta (2012) lähtien rakentunut totalitaarista koneistoa, joka pyrkii absoluuttiseen kontrolliin maan sisällä, sekä laajentamaan vaikutusvaltaansa globaalisti. Koronapandemia on tuonut tämän korostetusti esiin, ja nyt on itse kussakin valtiossa aika pohdiskella Kiina-suhdetta uudelleen.
Lopuksi Fukuyama muistuttaa lohdullisesti, ettei totalitarismi ole Kiinan historiaan tai kulttuuriin kirjoitettu perusominaisuus. Päinvastoin, valtaosa Kiinan keisarillisista dynastioista on noudattanut Dengin aikoja muistuttavaa tasapainottelua liberalismin ja autoritarismin välillä. Pyrkimykset teknolologian tukemaan totalitaariseen kontrolliin saattavat siten mennä myttyyn myös Xin kaudella. Hieman samansävyisen, joskaan ei yhtä optimistisrn analyysin tarjosi Tablet-lehdelle kirjoittava Tanner Greer, jonka mukaan Kiinan johto kokee olevansa ideologisessa kamppailussa länsimaisen arvomaailman kanssa.
Foreign Policy (15.5.2020): “China’s Provocations Around Taiwan Aren’t a Crisis”
Tunnelmat Taiwanin ympärillä ovat muuttuneet painostavammaksi epidemian syvetessä. Kiinan asevoimat ovat pörränneet salmen lähistöllä tavallista tiuhemmin ja tarkkasilmäiset noteerasivat, sekä “vuoden 1992 konsensus” että “rauhanomainen yhdistyminen” jäivät lianghui-liturgioiden ulkopuolelle. Myös useat kiinalaiset turpo-ekspertit ovat arvioineet hetken olevan kypsä koronan ja Yhdysvaltain tilapäisen heikkouden vuoksi. Foreign Policylle kirjoittavien Bonnie Glaserin ja Matthew P. Funaiolen mukaan konfliktin salmella on edelleen hyvin epätodennäköinen. Kirjoittajien mukaan politbyroossa mietitään kyllä vakavissaan Taiwanin tilanteen hoitamista, mutta sotilaallinen ratkaisu tulisi yhä aivan liian kalliiksi.
Inkstone (15.5.2020): “Are China’s ‘Wolf Warriors’ baring their teeth too often?”
Xi Jinping on kehottanut Kiinan diplomaatteja osoittamaan “taistelumielialaa”. Viesti on mennyt perille, mistä on saatu esimerkkejä muun muassa Ruotsista, ja epidemian myötä “susidiplomaattien” sävy on entisestään koventunut. Nyt Kiinan tunnetuimpiin maailmanpolitiikan tutkijoihin lukeutuvat professorit Shi Yinhong (Reminin yliopisto), Zhu Feng (Nanjingin yliopisto) ja Yan Xuetong (Tsinghua) kritisoivat susidiplomatiaa. Professorien jakaman näkemyksen mukaan rähjääminen ja uhkailu ei edistä Kiinan pyrkimystä esiintyä vastuullisena maailmanpoliittisena toimijana vaan ampuu Kiinaa lähinnä pahasti omaan jalkaan.
Lyhyesti:
- The Economist (28.5.2020): Intian ja Kiinan välinen rajakiista nostaa taas päätään – kiinalaissotilaiden sanotaan ylittäneen kiistellyn rajan ja ottaneen alueita haltuunsa.
- The Guardian (26.5.2020): Kiinan valtion televisiokanava CGTN rikkoi Ison-Britannian puolueettomuussääntöjä uutisoidessaan Hongkongin mielenosoituksista.
- Ilta-Sanomat (26.5.2020): Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä junaili Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirille 200 000 maskia lahjoituksena Taiwanista.
- Washington Post (22.5.2020): Joshua Kurlantzickin mukaan Kiinan koronadiplomatia ei vaikuta toimivan.
- Helsingin Sanomat (21.5.2020): Kiinan suurlähetystö jakaa Suomessa oleville kiinalaisopiskelijoille terveyspaketteja, jotka sisältävät myös yrttirohtoja koronaa vastaan.
- CNBC (18.5.2020): Facebook-isä Mark Zuckerberg kehottaa länttä torjumaan Kiinan yrityksiä rajata internetiä.
Talous
Kuumaa: Isot elvytyshousut jalassa.
South China Morning Post (28.5.2020): “China pledges largest-ever economic rescue package to save jobs and livelihoods amid coronavirus”
Kiina pakottaa kansantalouden uuteen vauhtiin historiallisen suurella elvytyspaketilla. Pääministeri Li Keqiang julkisti perjantaina paketin, joka on kooltaan neljä biljoonaa eli 4000 miljoonaa yuania, siis noin 505 miljardia euroa. Se osoitetaan tehtaille ja yrityksille kululeikkauksin, kuten verohelpotuksin, energian hintaa pudottamalla ja niin edelleen. Tärkeintä Lin mukaan on nyt saada ihmiset takaisin työn ääreen, jotta kansalaiset saavat syödäkseen. Aikaisemmat elvyttävät toimet summattuna paketti ylittää finanssikriisin aikaisten pelastuspakettien mittasuhteet. Sen sijaan tällä kertaa ei pääministerin mukaan ole tarkoitus rakentaa uutta velkavuorta, vaan “tarjotaan kaloille sen verran vettä, että ne pystyvät elämään”.
Wall Street Journal (28.5.2020): “Behind the Fall of China’s Luckin Coffee: a Network of Fake Buyers and a Fictitious Employee”
Wall Street Journal pureutuu selvityksessään taannoin paljastuneeseen kiinalaisen Luckin Coffee -kahvilaketjun huijausskandaaliin. Huhtikuussa kävi ilmi, että räjähdysmäisesti kasvanut ja New Yorkin pörssiin kovin odotuksin listautunut ketju oli väärentänyt taloustietojaan sensaatiomaisella tavalla, ja nyt esiin on kaivettu tarkempia tietoja siitä, miten tämä tapahtui. Ketju muun muassa paisutteli myyntiään väärennettyjen ostajaverkostojen avulla ja keksi kuvitteellisen henkilön, jonka nimiin kirjattiin 140 miljoonan dollarin edestä raaka-aine- ja henkilöstöhankintoja. Yrityksen johto on saanut potkut ja sen tulevaisuus on epävarma, mutta toistaiseksi se vielä kärvistelee sukeltavine osakekursseineen New Yorkin pörssissä.
Forbes (24.5.2020): “Huawei’s Nightmare Week Is About To Get Much Worse”
Yhdysvallat löi pöytään lisää rajuja pakotteita Huaweille, joiden myötä kaiken Yhdysvalloissa kehitetyn puolijohdetekniikan myyminen Huaweille asetetaan luvanvaraiseksi. Seuraus on, että Huawei ei saa käytännössä enää ostettua amerikkalaisia siruja. Forbesin arvion mukaan isku on Huaweille erittäin kova, sillä sen myötä yhtiön suunnitelmat oman piirisarjan ja oman laiteinfrastruktuurin kehittämiseksi menevät toistaiseksi jäihin.
Laajassa kuvassa Kiinan vaihtoehdoiksi jää joko neuvotteluratkaisu Yhdysvaltojen kanssa tai valtavat investoinnit kotimaisten teknologioiden kehittämiseksi. Kiina kallistunee jälkimmäiseen, mutta moisten investointien hedelmien kypsyminen vie vuosia. Samaan aikaan esimerkiksi Iso-Britannia on alkanut miettiä uudelleen päätöstään laskea Huawei maan 5G-verkkoja kehittämään. Syynä on ollut koronapandemia, mutta myös Yhdysvaltain asettamien uusien pakotteiden mahdolliset seuraukset Huawein kyberturvalle.
Ulkopolitiikka (22.5.2020) ”Kiinan ja Yhdysvaltain siteet purkautuvat – mihin kaikkeen suuri ero voi johtaa?”
Ulkopolitiikka perehtyy artikkelissaan “suureen irtautumiseen” (decoupling) Yhdysvaltain ja Kiinan välillä, sekä ilmiön mahdollisiin seurauksiin. Termillä tarkoitetaan erityisesti Yhdysvalloissa Donald Trumpin valtakaudella aloitettuja pyrkimyksiä rajoittaa Yhdysvaltojen taloudellisia riippuvuuksia Kiinasta, mutta josta on koronapandemian myötä tullut globaali puheenaihe. Toisaalta “irtautumista” on alettu miettiä myös Kiinassa: fanfaarein esiin tuotu “Made in China 2025” -projekti, jonka on tarkoitus nostaa Kiina maailman teknolgiasuurvaltojen kärkeen, tähtää myös Kiinan teknologiseen omavaraisuuteen. Pahimmassa tapauksessa syvempi teknologinen irrottautuminen voi johtaa maailman jakautumiseen omiin teknolgisiin sfääreihinsä, mikä ei ole Kiinan ja Yhdysvaltain välissä värjöttelevälle Euroopalle mieluisa kehitys.
Talouselämä (21.5.2020): ”Kiinan tiukasti säännellyille pelimarkkinoille on vaikea päästä – Menestyvät suomalaiset pelitalot Fingersoft ja Small Giant Games sijoittivat 1,5 miljoonaa MyGameziin joka auttaa niitä Kiinassa”
Suomalaisyritykset Fingersoft ja Small Giant Games ovat päässeet Kiinan markkinoiden kultapatojen ääreen. Vaikka markkinat ovat isot ja kasvu kova, niin markkinoille pääsy ei ole itsestäänselvyys. Käytännössä homman nimi on protektionismi, sillä ulkomaalaiset yritykset ovat pakotettuja hankkimaan itselleen paikallinen kumppani. Ilman paikalliskontaktia yrityksen tuotteelle ei voi saada myyntilupaa, jonka saaminen kestää parhaimmassakin tapauksessa DDR:mäisen pitkään. Myyntilupien lisäksi pelin tulee saada sääntelyviranomaisten hyväksyntä. Kielteinen päätös napsahtaa, jos pelissä on liikaa väkivaltaa, seksiä tai muuta epäasiallista. Kaiken kukkuraksi itse myyntiä monimutkistaa sovelluskauppojen mykistävä moninaisuus sekä armoton kilpailu. Sääntelystä ja vaikeuksista huolimatta markkinoille riittää tunkua. Kiina-ilmiöt toivottaa suomalaisyrityksille onnea ja hermoja Kiinan markkinoilla! 加油!
Helsingin Sanomat (19.5.2020): ”Kaksi Kiinan maakuntaa ryhtyi maksamaan tarhaajille villieläinkaupan lopettamisesta”
Koronavirus on saanut päättäjät reagoimaan vuosikausia vapaana rehottavaan villieläinkauppaan. Muun muassa Hunanin ja Jiangxin maakunnat ovat aloittaneet villieläinten takaisinosto-ohjelman. Osto-ohjelman tarkoituksena on saada kauppiaat luopumaan haitallisesta elinkeinostaan ja siirtymään muille aloille. Villieläimillä käytävä kauppa kiellettiin helmikuussa väliaikaisesti muutamia poikkeuksia kuten tutkimus- ja lääkintäkäyttöä lukuunottamatta. Kuinka tehokkaasti osto-ohjelma toimii on kyseenalaista. Maakuntien hinnoittelu voi toimia myös pontimena tuotannon kasvattamiseen. Kaiken kaikkiaan osto-ohjelman voi nähdä merkittävänä tulonsiirtona valtiolta tuottajille, sillä villieläinkaupan kokonaisarvon on arvioitu olevan yli 70 miljardia dollaria.
New York Times (18.5.2020): “Poor Countries Borrowed Billions from China. They Can’t Pay It Back”
Olemme aiemmin uutisoineet Kiinan haluttomuudesta osallistua G20-maiden kehitysmaille suunnattuun velkahelpotushankkeeseen. Yhdeksi maailman suurimmaksi velkojaksi ampaissut Kiina on viimeisen kymmenen vuoden aikana jakanut lainoja kehitysmaihin satojen miljardien dollareiden edestä. Nyt köyhemmät, virusepidemian taloudellisesti runtelemat maat yksi toisen jälkeen koputtelevat Zhongnanhain portteja ja hakevat velkojen uudelleenjärjestelyä. Kiinalle päätös on vaikea. Uudelleenjärjestely söisi maan omia, hupenevia varantoja ja saattaisi lisätä kansan tyytymättömyyttä, mutta kieltäytyminen asettaisi maan maineen kehitysmaiden puolestapuhujana vaakalaudalle.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (28.5.2020): Huawein talousjohtajalle takapakkia Kanadassa: hävisi luovutuksen hylkäämistä koskevan oikeudenkäynnin.
- Abacus News (26.5.2020): Kiina bännää amerikkalaisen yhteistyö-appi Notionin.
- STT (23.5.2020): Yhdysvallat rankaisee joukkoa kiinalaisyrityksiä, joiden se katsoo osallistuneen ihmisoikeusrikkomuksiin Xinjiangissa.
- Yle (20.5.2020): Kiinasta tulee Norwegianin suuromistaja.
- Bloomberg (18.5.2020): Öljyn kulutus on Kiinassa noussut 13 miljoonaan barreliin öljyä päivä eli kutakuinkin kriisiä edeltävään määrään.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (28.5.2020)
- Kiinan kansankongressi jätti poikkeuksellisesti BKT:n kasvutavoitteen julkaisematta
- Yhdysvaltain ja Kiinan jännitteet jälleen kasvussa
- Uudesta turvallisuuslaista lisää mustia pilviä Hongkongin ylle
- Kiinan talous elpyy teollisuusvetoisesti
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Kyynelkaasujäätelöä Hongkong-ikävään.
SupChina (28.5.2020): “The life and work of Jia Zhangke, Chinese auteur”
SupChina perehtyy henkilökuvassaan Kiinan kenties tämän hetken arvostetuimman elokuvaohjaajan Jia Zhangken uraan ja elämään. Läpi 2000-luvun kansainvälisillä festivaaleilla palkintoja niittänyt Jia kuuluu kiinalaisohjaajien niin sanottuun ”kuudenteen sukupolveen”, jolle ominaisen realistiseen tyyliin hän on elokuvissaan tarkastellut tavallisia ihmiskohtaloita kaupungistuvassa Kiinassa. Usein näyttämönä toimii Shanxin provinssissa sijaitseva ohjaajan oma kotikaupunki Fenyang. Jo Jian varhaiset elokuvat kiinnittivät vuosituhannen taitteessa amerikkalaisohjaaja Martin Scorsesen huomion, ja vuonna 2019 Barack Obama listasi hänen elokuvansa Ash Is Purest White yhdeksi vuoden suosikkielokuvistaan.
The Tyee (27.5.2020): “Why ‘Wuhan Diary’ Triggers China’s Rulers”
The Tyeen kirja-arviossa Wuhanin karanteenipäiväkijallaan maailmanmaineeseen kohonneen Fang Fangin teos. On oikeastaan pienoinen ihme, että kirja on onnistuttu julkaisemaan, sillä rohkeat, yhteiskunnalliset teokset joutuvat Kiinassa nopeasti sensuurin hampaisiin. Kirja vaatii ennen kaikkea Wuhanin paikallisviranomaisten tilillepanoa virusepidemian ensimmäisten viikkojen passiivisuudesta. Rohkeudesta maksetaan Kiinassa kuitenkin hintaa, ja Fang Fangkin on joutunut häiriköiden, trollaajien ja valtionmedian silmätikuksi. Tämä jos mikä kirja tulisi kääntää viipymättä myös suomeksi.
South China Morning Post (26.5.2020): “Stanley Ho, patriarch of Asia’s largest casino empire and the ‘King of Gambling’ for more than half a century, dies at 98”
Stanley Ho, Macaon legendaarinen kasinokeisari, on kuollut kunnioitettavassa 98 vuoden iässä. Rikkaaseen perheeseen syntynyt mutta myöhemmin vararikon partaalle köyhtynyt Ho pakeni sotaa Macaoon taskussaan vain kymmenen Hongkongin dollaria. Macaosta käsin Ho alkoi järjestellä liiketoimiaan ympäri maailmaa, kunnes 60-luvulla miehellä kävi hillitön mäihä: Ho sai yksinoikeuden uhkapeliyrittämiseen. Kasinot ja uhkapelisalongit kiidättivät miehen niin huikeisiin rikkauksiin, että 90-luvulla Ho ja tämän yritykset tuottivat yli puolet Macaon verotuloista. Ho itse ei uhkapeleihin koskenut. Sen sijaan mies tunnettiin intohimoisena tanssijana, avokätisenä filantrooppina sekä maailman suurimman valkotryffelin omistajana.
Helsingin Sanomat (16.5.2020): ”Pyhää poikaa ei ole nähty 25 vuoteen – Kiinan kiista dalai-laman kanssa tuhosi kahden lapsen tulevaisuuden, ja nyt sama uhkaa tapahtua uudelleen”
Vuonna 1995 maanpaossa elävä Tiibetin hengellinen johtaja dalai-lama tunnisti kuusivuotiaan pojan Tiibetin toiseksi korkeimman hengellisen johtajan, panchen-laman reinkarnaatioksi. Kiinan viranomaiset kuitenkin kaappasivat pojan viipymättä, eikä hänestä sen koommin ole kuultu. Pojan tilalle Kiina asetti itse valitsemansa panchen-laman ja takasi näin hänen uskollisuutensa kommunistipuolueelle dalai-laman sijaan. HS:n analyysi luotaa Tiibetin hengellisten johtajien vallanperimyksen kiemuroita ja niiden inhimillistä taakkaa pohtien, toistuuko panchen-laman reinkarnaatiofarssi, kun dalai-lamalle itselleen tulevaisuudessa etsitään seuraajaa.
AP (15.5.2020): “Hong Kong shop offers ‘tear gas’ flavor ice cream”
Kuluneen vuoden aikana hongkongilaiset ovat saaneet maistella ja haistella kyynelkaasua lähes taukoamatta, ja nyt sitä pääsee nauttimaan myös jäätelön muodossa: paikallinen jäätelökauppias on lisännyt kyynelkaasun jäätelöidensä makuvalikoimaan osoittaakseen tukensa mielenosoittajille. Kauppias tavoitteli kyynelkaasun olemusta kokeilemalla ainesosina esimerkiksi wasabia ja sinappia, mutta päätyi lopulta mustapippuriin, jolla ryyditetty italialaistyylinen gelato luo autenttisen pistävän poltteen herkuttelijoiden kurkunpäihin. Ennen koronaviruksen aiheuttamia liikkumisrajoituksia kyynelkaasujäätelöä myytiin kiitettävään 20–30 kauhallisen päivävauhtiin.
Lyhyesti:
- The Verge (26.5.2020): Youtube sensuroi automaattisesti kaikki kommentit, joissa mainittiin termi “五毛”, mutta ongelma lienee korjattu.
- Yle (19.5.2020): Äiti löysi 30 vuotta siepattuna olleen poikansa – video koskettavasta jälleennäkemisestä liikutti Kiinan somekansaa.
- Yle (20.5.2020): Adoptioisän seksuaalinen hyväksikäyttö kuohuttanut Kiinassa ja herättänyt keskustelua naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta.
- Supchina (19.5.2020): Älä häpeä kuukautisiasi, julistaa ruotsalaisen Libressen supersuosion Kiinassa saanut mainos.
Katsele & kuuntele
Merics Experts (18.5.2020): “China and the WHO”
WHO:ta on syytetty lepsuilusta Pekingin suuntaan ja Kiinaa suosivista lausunnoista koronavirusepidemian yhteydessä. Onko syytöksissä perää? Mericsin podarissa tarkastellaan WHO ja Kiinan suhteita. Erityisessä syynissä ovat henkilöstöpolitiikka, rahoitus ja diplomatia. Oman lisänsä soppaan tuo myös Pekingin yritys pitää Taiwan ulkona järjestön toiminnasta, vaikka saarivaltio on hoitanut virusepidemiaa mallikkaammin ja avoimemmin kuin Manner-Kiina.
Tapahtumat
- Zheng Gaomingin väitöskirja “Quality and Quality Assurance in Europe-China Joint Doctoral Education: An Institutional Logics Perspective” tarkastetaan Tampereen yliopistossa 4.6.2020. Väitöstilaisuutta voi seurata virtuaalisesti linkin takaa.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 12.6.2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.