26.6.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneen kahden viikon aikana on nähty rajakahakkaa Kiinan ja Intian välisellä rajalla, kiristyviä jännitteitä Australian kanssa sekä kuultu, mitä John Boltonin mukaan Trumpin Kiina-politiikka todella on. Myös pitkään uutisagendalla melko matalalla kytenyt Huawei-johtaja Meng Wanzhoun sekä kanadalaisten Michael Kovrigin ja Michael Spavorin tilanne on noussut jälleen esiin: Kiinan ulkoministeriöstä on kerrottu, että kanadalaiset voidaan vapauttaa, jos vastaavasti Meng pääsee vapaaksi.
Kiina-ilmiöt vetäytyy kirjeen muodossa tämän numeron myötä kesälaitumille ja palaamme jälleen elokuun loppupuolella. Twitterissä kuitenkin seurantamme pysyy edelleen voimissaan, ja myös verkkosivumme sisältöjä on syytä tarkkailla.
Olemme koonneet kirjeen loppupuolelle kirjavinkkejä kesän ajaksi, joten muista tarkastaa ne ennen laiturin nokkaan siirtymistä!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Onko Tiananmenilla väliä, jos voi tehdä kauppasopimuksen?
South China Morning Post (26.6.2020): “US Senate passes bill that would punish China for Hong Kong national security law”
Yhdysvaltain senaatti hyväksyi torstaina lakiehdotuksen, joka laajentaa edelleen Yhdysvaltain mahdollisuuksia asettaa sanktioita kiinalaisille yksityishenkilöille ja yrityksille, mikäli Hongkongin autonomiaa rajoittavat turvallisuuslait tulevat voimaan. Senaattorit vaativat samalla Trumpia koventamaan linjaansa Kiinan suhteen ja puolustamaan Hongkongia. Viime vuonna Yhdysvallat asetti voimaan lain, jonka turvin voidaan rankaista hongkongilaisia ja mannerkiinalaisia virkamiehiä, joiden katsotaan “rikkoneen Hongkongin erityishallintoalueen demokratiaa tai erivapauksia”.
The Globe and Mail (24.6.2020): “China suggests it will free two Michaels if Canada allows Huawei executive Meng to return home”
Kun Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou otettiin kiinni Kanadassa vuoden 2018 lopulla, pian kaksi kanadalaista joutui telkien taakse Kiinassa. Ja kas, asia ei näytäkään olevan niin yllättävä sattuma kuin Kiina on tähän mennessä antanut ymmärtää. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja nimittäin ilmaisi, että Mengin vapauttaminen voisi helpottaa myös pidätettyjen Michael Kovrigin ja Michael Spavorin kiipeliä. Kanadalaisille luettiin viime viikolla syytteet vakoilusta, joka voisi tarkoittaa jopa elinkautista vankeutta. Syytteen rapsahtivat sopivasti lähes heti sen perään, kun Mengin vetoomus luovutusprosessin keskeyttämisestä Yhdysvaltoihin oli evätty.
Kanada ei luultavasti lähde Kiinan panttivankidiplomatiaan mukaan, kuten pääministeri Justin Trudeau on useasti toistanut. Kanadan oikeusoppineet ovat kuitenkin sanoneet, että juridisesta näkökulmasta mikään ei estäisi Mengin luovutusprosessin keskeyttämistä. Tätä näkökulmaa on luonnollisesti tuonut esiin myös Kovrigin vaimo. Hän saa silloin tällöin kirjeen Kovrigilta, jotka maalaavat karun kuvan tämän oloista. Jotakin täydellisestä tietokapeikosta kertoo esimerkiksi se, että Kovrig sai kuulla koronaviruspandemiasta läheisiltään puhelinkeskustelun kautta.
European Council (23.6.2020): “Remarks by President Charles Michel after the 22nd EU-China summit”
Kiinan ja EU:n johtajat keskustelivat maanantaina järjestetyssä videokonferenssissa ajankohtaisista aiheista: koronaviruksesta, taloudesta, Hongkongista sekä kansainvälisen politiikan ilmiöistä, kuten Iranin, Afganistanin ja Korean niemimaan tilanteesta. Koronavirus ja siihen liittyvät talouskysymykset hallitsivat agendaa, mutta EU-komission puheenjohtajan, Ursula Von der Leyenin mukaan konferenssisa nostettiin esiin myös Kiinan disinformaatiokampanjat sekä kyberhyökkäykset eurooppalaisia sairaaloita kohtaan.
Voice of American arvion mukaan kokouksen keskustelut osoittavat, että EU:n Kiina-strategia on muutoksen tilassa. Taloudellisen suhteen painottamisen rinnalle ovat kohoamassa ihmisoikeuskysymykset, ja vaikkei EU ole ryhtymässä pakotteisiin esimerkiksi Hongkongin tilanteen vuoksi, osoittivat von der Leyenin näpäytykset, että Kiinan strateginen haastaminen on hitaasti palaamassa agendalle.
Yle (21.6.2020):”Intialaisministeri: Kiina menetti todennäköisesti ainakin 40 sotilasta kivillä ja naulakepeillä käydyssä rajataistelussa”
Kiinan ja Intian raja-alueella käytiin jo toukokuussa nyrkkitappeluita, mutta viime viikolla konflikti äityi astetta väkivaltaisemmaksi. Ainakin 20 intialaissotilasta ja mahdollisesti 40 kiinalaista sotilasta sai surmansa korkealla vuoristossa Galwanin laaksossa käydyssä brutaalissa kahakassa, jossa ei käytetty lainkaan tuliaseita vaan esimerkiksi nauloin varustettuja astaloita. Kiinan virallinen reaktio tapahtumiin on ollut vaisu, eikä esimerkiksi kuolleiden määrästä ole annettu virallisia tietoja. Ulkoministeri Wang Yi syytti Intiaa lyhyesti “konsensuksen rikkomisesta”, mutta toivoi maiden rauhoittavan tilanteen. Vaikka rajalla ei ole vieläkään ammuttu laukaustakaan sitten vuoden 1975, on syytä muistaa, että kyseessä on kahden ydinasevaltion välinen kiista. Reuters kertoi torstaina, kuinka Kiina on satelliittikuvien perusteella kuukaudessa rakentanut rajalle lisää rakennuksia.
The Economistin Chaguan-kolumni analysoi rajakahakkaan liittyen, kuinka Kiinan johto käyttää nationalismia varsin tapauskohtaisesti. Yhdysvaltoja ja Japania kohtaan purkautuvaa nationalismille annetaan usein paljonkin tilaa, mutta Intian kohdalla Kiinan reaktio on ollut hyvin maltillinen. Kansaa ei ole laskettu kadulle mieltä osoittamaan, eikä virallinen media Global Timesiä lukuun ottamatta ole pitänyt tapahtumista suurta meteliä.
Intiassa sen sijaan on BBC:n mukaan vaadittu jo kiinalaistuotteiden boikottia ja teleyhtiöiden sulkemista pois intialaismarkkinoilta – eräs ministeri on vaatinut kiinalaisten ravintoloidenkin boikotoimista. Kiina on 12 prosentin osuudellaan Intian toiseksi suurin kauppakumppani, ja kiinalainen raha on auttanut muun muassa maan start-upeja kehittymään.
Wall Street Journal (17.6.2020): ”John Bolton: The Scandal of Trump’s China Policy”
John Bolton, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja vuosilta 2018–2019, on kirjoittanut skandaalinkäryisen paljastuskirjan Donald Trumpin toimista presidenttinä, ja Wall Street Journalin julkaisemassa otteessa hän pureutuu Trumpin Kiina-politiikkaan. Boltonin mukaan yleisen epäpätevyyden ja kaoottisten kauppaneuvottelujen lomassa Trump muun muassa pyysi Xi Jinpingiä tukemaan uudelleenvalintaansa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja imarteli Xitä kutsumalla tätä ”suurimmaksi johtajaksi koko Kiinan historiassa”. Tiananmenin verilöylyn 30-vuotispäivänä Trumpin kommentti oli Boltonin mukaan: “Mitä väliä sillä on? Yritän tehdä kauppasopimusta.”
Samainen diilintekemisen pakkomielteisyys näyttää alleviivanneen Trumpin Kiina-politiikkaa pidemmän aikaa. Axios-julkaisulle Trump kertoi kysyi Bolton-kohun tiimellyksessä, että Yhdysvaltojen kiinalaisvirkamiehiin kohdistamat Xinjiang-pakotteet on laitettu jäähylle. Ihmisoikeusloukkauksiin reagoimattomuutensa syyksi Trump tarjosi jälleen selitystä keskeneräisistä, sensitiivisessä vaiheessa olevista kauppaneuvotteluista. Bolton mainitsee kirjassaan, että Trump olisi jopa osoittanut hyväksyntänsä Xille Xinjiangin leireistä. Trump on kiistänyt syytöksen.
The Guardian (17.6.2020): “Karm Gilespie’s death sentence labelled diplomatic leverage ‘deliberately created’ by China”
Australialainen näyttelijä Karm Gilespie vangittiin Guangzhoussa vuonna 2013 huumeiden salakuljetuksesta epäiltynä. Nyt, Australian ja Kiinan suhteiden kiristyessä Gilespie tuomittiin yllättäen kuolemaan. Tuomion julistaminen on tuskin sattumaa, arvelevat The Guardianin haastattelemat toimittaja Peter Humphrey ja kiinalaisessa pidätyskeskuksessa itsekin kärvistellyt aktivisti Peter Dahlin. Oikeuden toteutumisen sijaan Gilespien kuolemantuomio on paremminkin selkeä viesti pelon kovenemisesta niin Australian hallitukselle kuin myös Kiinassa oleskeleville australialaisille.
Macro Polo (17.6.2020): “Ties That Bind: Xi’s People on the Politburo”
Kun tarkastellaan kommunistisen puolueen johtopaikkojen nimityksiä, on kiinalainen meritokratia pitkälti myytti, toteaa Macro Polon artikkeli. Analyysi osoittaa, että keskuskomitean tasolla henkilökohtaiset suhteet johtoon ovat tärkeämpiä kuin talous- tai hallinto-osaaminen. Puolueen alemmilla tasoilla sen sijaan talouskasvua ja verotuloja generoivat taidot ovat urakehityksen kannalta tärkeämpiä kuin henkilökohtaiset siteet johtoon. Kiinan toiseksi korkeimmasta poliittisesta kokoonpanosta politbyroon 25 hengestä 15 tuntee Xin henkilökohtaisesti tämän palvelusvuosilta paikallishallinnossa. Analyysin pohjalta näyttää siltä, että ennakkosuosikit seuraavaan politbyroon pysyvään komiteaan ovat Ding Xuexiang ja Chen Min’er.
ABC News (17.6.2020): “China rejects report alleging ‘important magic weapon’ wielding covert influence in Australia”
Viime kirjeessä esiin nostettu Australian Strategic Policy Instituten (ASPI) laatima laaja raportti Kiinan Yhteisrintama-työosaston toiminnasta on herättänyt närkästystä Kiinassa. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Hua Chunying arvioi ASPI:n olevan “ideologisesti anti-kiinalaisten voimien etujoukkoa, jonka akateeminen uskottavuus tulisi perinpohjaisesti kyseenalaistaa”. ABC:n artikkeli kommentoi ASPI:n raporttia ja tuo samalla esiin Kiinan Australiaan kohdistaman vaikutus- ja painostustoiminnan viimeaikaismpia käänteitä. Ei liene sattumaa, että Australian hallituksen koveneva Kiina-linja saa osakseen kasvavaa kannatusta myös australialaisten keskuudessa.
Bloomberg (15.6.2020): “China Warms to Idea of Four More Years of Trump Presidency”
Neljä vuotta lisää Donald Trumpia? Kyllä kiitos, kiinalaiset puoluepamput sanovat. Vaikka Trump on tehnyt huomattavan paljon hallaa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisille suhteille, ei tätä Kiinan vallan linnakkeessa pidetä tärkeimpänä tarkastelun kohteena. Kiina katsoo, että neljän lisävuoden aikana Trumpin johtama Yhdysvallat rappeutuu ja sen liittolaismaat yksi toisensa jälkeen erkaantuvat laumasta. Lopputuloksena on pirstaileinen ja epäyhteinäinen maailma, jossa Kiinalla on enemmän jalansijaa. Kiinnostavan artikkelin teemaa liipaten julkaisi myös The Wall Street Journal. Juttu identifioi Trumpin kampanjalle muhkeita summia lahjoittaneita henkilöitä, jotka työskentelevät likellä Kiinan turvallisuuskoneistoa.
Lyhyesti:
- Politico (24.6.2020): Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Robert O’Brien rinnastaa Xin kommunistidiktaattori Josef Staliniin.
- Focus Taiwan (22.6.2020): Kiinan hävittäjä jälleen Taiwanin ilmatilassa.
- Business Insider (19.6.2020): Hongkongin koulut on määrätty asettamaan Kiinan lippu esille ja laulamaan Kiinan kansallislaulua uuden lainsäädännön nojalla.
- The Atlantic (18.6.2020): Johtaja, joka tuhosi kaupunkinsa – Carrie Lam on vain Hongkongin laajempien ongelmien oire.
- Yle (17.6.2020): G7-maat heristävät Hongkongia ahdistelevalle Kiinalle sormeaan.
- Asia Maritime Transparency Initiative (16.6.2020): Katsaus Kiinan pystyttämään Etelä-Kiinan meren miehittämättömiin tarkkailuasemiin.
Talous
Kuumaa: Aitoliha.
Financial Times (25.5.2020): “Pentagon lists 20 companies aiding Chinese military”
Yhdysvaltain puolustusministeriö on julkaissut listan yhtiöistä, jotka ovat likellä Kiinan kansanarmeijaa ja antavat sille tukea sekä vaihtavat tietoja sen kanssa. Listalla ovat muun muassa China Mobile, China Telecom, lukuisia infrastruktuuriin keskittyviä valtionyhtiöitä ja yllätys yllätys – Huawei. Kovaa Kiina-politiikkaa Yhdysvalloissa ajanut floridalaissenaattori Marco Rubio totesi listan olevan hyvä alku mutta selvästi riittämätön. Silti listaa pidetään viestinä sijoittajille ja yrityksille siitä, että Kiinan tapa hämärtää siviili- ja sotilaspuolen toimijoiden välistä rajalinjaa tulee ottaa vakavasti.
Bloomberg (25.6.2020): “China Gasoline Exports Risk Derailing Motor Fuel’s Recovery”
Juuri kun polttoainemarkkinat ovat alkaneet osoittaa toipumisen merkkejä Aasiassa, on Kiina pistänyt uuden vaihteen silmään vientibisneksessä. Kesäkuun puolivälissä Kiina lähetti maailmalle 191 000 tonnia menovettä, kun vielä viikkoa aiemmin vienti määrät olivat vain neljänneksen tuosta määrästä. Bloombergin mukaan tarjonnan räjähdysmäisellä kasvulla voi jälleen olla markkinoita epävakauttava vaikutus. Vain kuukausia aiemmin polttoaineen pääraaka-aine eli raakaöljy oli samanlaisessa limbossa. Saudi-Arabia pumppasi öljyä maailmalle niin paljon, että esimerkiksi Yhdysvalloissa öljyntuotannosta tuli hetkellisesti tappiollista liiketoimintaa.
Bloomberg (23.6.2020): “China in Recession and Heading for Full-Year Decline: Beige Book”
China Beige Book -tutkimuslaitos lyö pöytään tylyn arvion Kiinan talouden kehityksestä. Kiinan kakkoskvartaali ei laitoksen tekemien haastattelujen valossa vaikuttanut lainkaan lupaavalta, joskin toki paremmalta kuin koronaviruksen myllertämä tammi-maaliskuu, jolloin talous supistui 6,8 prosenttia. China Beige Book arvioi vastoin Kiinan hallituksen ja kiinalaisten ekonomistien linjaa, että Kiina on siirtynyt taantumasta lamaan ja että mahdollinen myöhemmin alkava kasvu tulee olemaan hyvin kituliasta Kiinan kauppakumppanien kärvistellessä taantuman kourissa.
South China Morning Post (17.6.2020): “Chinese plant-based meat start-up takes on Beyond Meat with pork and crayfish products”
Lihan korvikkeet ja kasviliha maistuvat enenevässä määrin kiinalaisille kuluttajille. Beyond Meat ja hongkongilainen Omnipork ovat tehneet nimeä jo jonkin aikaa Manner-Kiinassa, mutta nyt kansainväliset yritysjätit haastaa aitokiinalainen kasviliha. Kiinalainen Zhenmeat tuottaa muun muassa herne- ja sieniproteiinista kasvilihaa erittäin edullisesti noin kuuden euron kilohintaan, mikä on noin kolmannes alan jätteihin verrattuna. Toisena valttikorttina Zhenmeatin tuotteet on suunniteltu kiinalaisille makunystyröille ja niitä voidaan käyttää jopa hotpotissa. Yritys on tiettävästi ensimmäisenä keinolihayrityksenä lanseerannut possun sisäfilettä ja katkarapua imitoivat tuotteet, joista ainakin katkarapuja tullaan tarjoamaan myös länsimarkkinoille.
Lyhyesti:
- Financial Times (26.6.2020): Pakistan toivoo helpotuksia Vyö ja tie -hankkeen kautta sille myönnettyihin lainoihin.
- South China Morning Post (22.6.2020): Kiina varautuu dollarijärjestelmän kautta asetettuihin sanktioihin.
- The New York Times (18.6.2020): Myös lohesta tuli koronaviruksen uhri: Kalanvienti kuihtui olemattomiin, kun Pekingin uudet koronavirustapaukset väitetysti paikannettiin leikkuulautoihin, joilla leikattiin tuontikalaa.
- Reuters (15.6.2020): Nokia toimittaa 10 prosenttia China Unicomin 5G-verkoista.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (25.6.2020)
- Talousennusteita on laskettu laajasti, IMF odottaa Kiinalle yhä kasvua
- Kiinassa talouden elpyminen jatkuu eritahtisena
- EU-Kiina-huippukokouksessa esillä vastavuoroinen kauppa ja globaali vastuunkanto
- Virallinen työttömyysaste aliarvioi Kiinan todellista työttömyyttä
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Ankanmunasipsit.
Supchina (22.6.2020): “China’s first database to let couples check domestic abuse history before marriage”
Perheväkivalta on Kiinassa edelleen vakava ongelma. Maan ensimmäinen perheväkivaltaa ehkäisevä laki tuli voimaan vasta 2016. Vaikka lakia pidettiin tällöin kattavana ja hyvin muotoiltuna, on se kuitenkin osoittautunut tehottomaksi, sillä sen säädökset perheharmonian ylläpitämisestä vaikeuttavat viranomaisten puuttumista perheväkivaltaan. Seuraava laajempi toimenpide perheväkivallan estämiseksi saattaakin olla Yiwun kaupungissa käyttöön otettu perheväkivaltarekisteri, josta avioliittoon haikailevat voivat tarkistaa kumppanin mahdolliset väkivaltatuomiot. Vaikka järjestelmää voikin käyttää vain Yiwussa, kattaa sen tietokanta koko maan.
Inkstone (19.6.2020): “Why China’s Hip hop stars are staying silent on Black Lives Matter”
Pekingiläinen räppäri Sun Bayi kiteyttää Kiinan räppiskenen näkemyksen rasismista ja Black Lives Matter -ilmiöstä: “Tiedän mitä rasismi on teoriassa, mutta en osaa oikein eläytyä siihen. En ole musta, enkä ole ikinä asunut Amerikassa. Mitäpä sanottavaa minulla tähän olisi?” Mutta poliittista viestiä on toki myös Kiinan räppäreillä, kunhan riimit vain ylistävät soljuen kommunistisen puolueen saavutuksia. Inkstonen artikkeli tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen kiinalaisen räpin maailmaan.
EU Observer (15.6.2020): “And now some questions for China’s TikTok”
Euroopan unioni sopi johtavien sosiaalisen median alustojen kanssa vuonna 2018 disinformaation vastaisista käytännesäännöistä. Nyt toimintaohjeisiin on sitoutunut myös kiinalainen hittisovelelus TikTok. Kyseessä on itsesääntelykoodisto, jonka puitteissa somejätit raportoivat säännöllisesti toimistaan disinformaation kitkemiseksi. Tiktok on kuitenkin luonteeltaan ja taustaltaan erilainen kuin jenkkifirmat, ja on algoritmeillaan vaientanut ja jopa poistanut Kiinalle arkaluonteista sisältöä alustaltaan, kuten olemme kirjessämmekin kertoneet.
Kun nyt Tiktok on mukana disinformaation vastaisessa koodistossa, herää kysymyksiä siitä, onko instrumentti vain valkopesua ja vastuullisuusviestintää Tiktokille vai saako EU ylläpidettyä ja vahvistettua yhteiskunnan toimintaa haittaavan väärän informaation leviämistä vastustavia toimia. Tiktokin aiempi track record ei ole kummoinen, joten on hyvin mielenkiintoista nähdä, saavatko käytännesäännöt sovellusta ja sen emoyhtiö Bytedancea muuttamaan toimintaansa läpinäkyvämmäksi.
The Beijinger (15.6.2020): “Lay’s China Ups its Snack Game With a New Range of Unique Localized Chip Flavors”
Sipsieksotiikkaa! Kyllä se on yhteistyö joka kannattaa: globaali sipsibrändi Lay’s on lyönyt hynttyyt yhteen neljän kiinalaisen pikaherkkuvalmistajan kanssa ja tuonut markkinoille makuja, joita ei ainakaan lähi-Alepasta tai edes Järvenpään K-Citymarketista todennäköisesti löydä. Siispä: saisiko olla Pekingin ankan makuisia lastuja? Tai kenties maitokarkki White Rabbitilla höystettyjä rouskutuspaloja? Tarjolla myös ankanmuna- sekä trendikästä ankanniskamakua. Dippisuosituksia emme osaa vielä antaa, mutta ranch on aina tuttu ja turvallinen valinta. Maistamatta voimme myös todeta, että uusi makuvalikoima tuo mukavan tuhtia vastapainoa vuosia kiinalaiskaupan hyllyltä löytyneille raikkaille kurkku- ja jukurttisipseille.
Reuters (12.6.2020): “China set to complete Beidou network rivalling GPS in global navigation”
Xi Jinpingin visiot avaruuden silkkitiestä ja Kiinasta avaruussuurvaltana vuoteen 2030 mennessä edistyvät kovaa vauhtia. Askeleen lähempänä suunnitelmien toteutumista ollaan, kun Beidou eli Otava-satelliittijärjestelmän viimeinen 35. satelliitti ammutaan radalleen kesäkuun lopussa. Jo nyt maailman suurimmasta satelliittiverkostosta tulee viimeisen satelliitin myötä tarkempi ja kattavampi kuin kilpailevat GPS ja Galileo. Beidoun palveluita myydään tätä nykyä yli 120 maahan.
Myös autonvalmistaja Geely suunnittelee avaruuden valtausta. Yrityksen suunnitelmissa on perustaa maan matalalle kiertoradalle huipputarkkuuteen yltävä satelliittiverkosto itseohjautuvia autojärjestelmiä varten. Tavoitteena on lähettää verkoston ensimmäinen satelliitti vuoden loppuun mennessä.
Lyhyesti:
- Sixth Tone (24.6.2020): Sandaaliskandaali! Kiinan käytetyimpien muovilipokkaiden havaittiin sisältävän pitkäaikaissairauksiin kytkettyä kemikaalia jopa 300 kertaa enemmän kuin EU suosittaa.
- China Media Project (23.6.2020): Kansalaisjournalisti Zhang Zhania syytetään virallisesti rettelöinnistä.
- CN Tech Post (21.6.2020): Uutta 600 kilometriä tunnissa kiitävää maglev-junaa testattiin onnistuneesti.
- RADII (19.6.2020): Kuuluisa kiinalainen hammastahnamerkki Darlie uudistaa rasistisena pidetyn visuaalisen ilmeensä – mustan miehen kasvot poistunevat vihdoin logosta.
- Helsingin Sanomat (18.6.2020): Uusi teemakirjeenvaihtaja Ville Similä käsittelee vuoden ajan yksinomaan Kiinan vaikutusvallan kasvua. Kiina-ilmiöt onnittelee ja seuraa mielenkiinnolla!
- Yle (14.6.2020): Ylen kulttuurivieras Renny Harlin ei halua sanoa Kiinasta mitään ikävää. Demokratiakin on kovin suhteellista kuulemma.
Katsele & kuuntele
Arte TV (24.6.2020): “China-USA: Spielball WHO”
Maailman terveysjärjestö WHO on saanut koronavirusepidemian hoidosta kovaa kritiikkiä osakseen. Järjestöä on syytetty niin kriisin hidastuttamisesta kuin myös Pekingin mielistelystä. Arten dokumentissa ruoditaan WHO:n toimintaa kriisin alussa ja Kiinan vaikutusvaltaa järjestössä sekä pohditaan, onko järjestöstä enää maailman terveydestä huolehtimiseen vai olisiko jo aika uudistaa koko järjestö.
Kiina-ilmiöiden kesän kirjavinkit
Otatko lomaa Kiinasta? Vai onko loma sinulle vain hetki, jona keskittyä siihen, mihin oikeasti haluat? Jos olet lukenut tänne asti, otat varmasti seuraavat vinkit ilolla vastaan. Uskomme, että näiden seuraavien opusten myötä palaat taas sorvin ääreen monta näkemystä ja ajatusta rikkaampana.
Jyrki Kallio (suom. & toim.): Mengzi: Veljellisyyden tie
Vuoden sinologisin kirja on epäilemättä Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyrki Kallion käännös kongfutselaisen filosofian klassikosta, Mengzistä. Mestari Mengiä (n. 385–289 eaa.) pidetään yleensä itsensä Konfutsen jälkeen tärkeimpänä kongfutselaisuuden kehittäjänä, “toiseksi korkeimana pyhänä”. Mengzi on eräänlainen poliittinen self-help -teos, joka koostaa ajatuksia valtionhallinnosta, kansainvälisistä suhteista, sekä tietenkin herrasmiehenä kehittymisestä. Käännöksen ja alkukielisen version lisäksi laitoksessa on mukana kattavat johdantoluvut ja selittävät alaviitteet, joiden myötä muinaisen Kiinan filosofia avautuu myös nykylukijalle.
Kallio vieraili keväällä myös Kiina-ilmiöiden podcastissa avaamassa mengziläistä maailmanpolitiikan tulkintaa, sekä vuosituhansia vanhan kiinalaisen kirjan kääntämiseen liittyvää problematiikkaa.
Arto Mansala: Asemapaikkana Peking
Arto Mansala toimi Suomen Pekingin suurlähettiläänä vuosina 1989–1992 ja pyöritti samalla myös Pohjois-Koreassa sijaitsevaa, jo suljettua Pjongjangin edustustoa. Asemapaikkana Peking esittelee Kiinan ja Suomen välisten suhteiden historiaa aloittaen jo 1700-luvun suomalaisista, jotka vierailivat Qing-dynastian aikaisessa Guangzhoussa Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian riveissä palvellen. Kirja käy läpi maiden välisen diplomaattisen historian keskeisimmät vaiheet ja hahmot, ja muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi kirjoittajan ryhtyessä muistelemaan omaa, varsin hektiseen ajankohtaan osunutta työrupeamaansa Pekingissä. Asemapaikkana Peking tarjoilee hyvin mielenkiintoisen katsauksen Suomen ja Kiinan virallisten suhteiden historiaan.
Thomas Orlik: China: The Bubble that Never Pops
Sokkona vinkkaamme tietoonne kiintoisan, tällä viikolla ilmestyneen kirjan Bloombergin pääekonomisti Thomas Orlikilta. Tuoreessa kolumnissaan hän referoi kirjansa keskeistä teesiä: vaikka esimerkiksi koronaepidemian yhteydessä jälleen ennakoitiin Kiinan vajoavan vihdoin talouskurimukseen, se ei vajoa. Kiinan keskuspankki ja rahoitusviranomaiset kuitenkin lisäsivät äkisti rahan tarjontaa markkinoilla ja eritoten pienyrityksille. Temput vakauttivat maan talouden, ja ne toimivat esimerkkinä Orlikin argumentille siitä, miten Kiina pystyy aina pomppaamaan pystyyn epäilyksistä huolimatta: maan pankkien rahoitus on vakaa, valtion puuttuminen tilanteeseen on useammin vahvuus kuin heikkous, ja maan valtava koko antaa sille etua muihin maihin verrattuna. Jonain päivänä tulee vielä niin iso kriisi, että Kiinan talous romahtaa, mutta jos kerran vuosisadassa ilmestyvä kriisi ei niin tehnyt, mikä tekisi? Tarjolla on Kiinan taloudesta kiinnostuneille erittäin kiintoisaa kesälukemista.
Orlikin ajatuksia voi myös kuunnella, sillä hän keskustelee kirjansa teemoista tuoreimmassa Sinica-podcastin jaksossa.
Jennifer Pan: Welfare for Autocrats: How Social Assistance in China Cares for its Rulers
Tuoreessa kirjassaan Stanfordin apulaisprofessori Jennifer Pan hahmottelee Kiinan tärkeimmän päämäärän, järjestyksen ja vakauden ylläpitämisen hintaa. Pan esittää, että Kiinan useat poliittiset tavoitteet, kuten köyhyydenpoisto, ovat sittemmin asettuneet palvelemaan myös maan valvonta-apparaattia. Tämä ei ole välttämättä ollut alkuperäinen ajatus, mutta maan johdon kasvava kuumotus syvien rivien kapinasta on pakottanut varustamaan politiikkaohjelmat orwellilaisilla lisäosilla.
Jonathan Chatwin: Long Peace Street – A Walk in Modern China
Matkakirjoittaja ja journalisti Jonathan Chatwin luo kiehtovan katsauksen Kiinan pääkaupungin nykyhetkeen ja historiaan omintakeisella tavalla – kävelemällä sen pääkadun päästä päähän kahden päivän aikana. Itä-länsi-välillä kaupungin halkaiseva Chang’an-katu ympäristöineen tarjoaa aimo annoksen Kiinan kansantasavallan historiaa, olipa kyse sen länsipäädyssä Kiinan teollisuustuotannon nousua sadan vuoden ajan symboloineesta terästehtaasta tai Tiananmenin aukiosta ja sen myrskyisästä historiasta kaupungin keskipisteessä. Matkan varrella kohdatut tavalliset ihmiset lisäävät oman mausteensa mielenkiintoiseen tarinaan.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt jää nyt kesätauolle ja ilmestyy seuraavan kerran 21.8.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
1 thought on “Kiina-ilmiöt #56 – Boltonin päiväkirjat, panttivankidiplomatia ja nuijasota”
Comments are closed.