Kiina-ilmiöt #57 – Teknologinen valtaistuinpeli ja Xin viisitoistavuotissuunnitelma

Posted on by Kiina-ilmiot

21.8.2020

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan kesätauolta palaavaa Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Maailmanpolitiikka ei taaskaan viettänyt kesälomaa, vaan jatkoi epävakaata kulkuaan. Suurvaltapeliin vedettiin mukaan muun muassa kiinalaissovellukset Tiktok ja Wechat, jotka Yhdysvallat ilmoitti turvallisuusuhkien vuoksi kieltävänsä. Jo aiemmin länsimaiden luupin alle joutunut Huawei puolestaan sai lisää lunta tupaan meillä Euroopassa, kun Ranska littyi brittien kerhoon kieltämällä operaattoreiltaan Huawein verkkolaitteet. Toisin kuin ehkä Kiinassa toivottiin, myöskään Hongkongin turvallisuuslakeja seuranneet kansainväliset reaktiot eivät tauonneet.

Lähiviikkoina toistellun viisauden mukaan koronan toinen aalto tulee meille Suomeen rajojen yli. Toisin asia lienee Kiinassa, jonka ankarahkon koronakaranteenin dokumentoivat kokemusasiantuntijoiksi joutuneet Ylen ja Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajat.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Aikooko vastatuuleen hyppäävä Xi saavuttaa vuoden 2035 K-pisteen?

The Guardian (18.8.2020): “China’s Xi Jinping facing widespread opposition in his own party, insider claims”

Xi Jinpingin politiikka saa osakseen laajenevaa vastarintaa jopa kommunistisen puolueen rivien sisällä, arvioi Cai Xia. Cai toimi professorina puolueen ideologiaa tutkivassa ja laativassa keskuspuoluekoulussa, joten hänen puheilleen tulee antaa melko huomattavaakin painoarvoa. Cain mukaan kommunistinen puolue ei Xin kaudella ole enää “edistyksellinen voima” vaan päinvastoin, jarru maan kehitykselle. Cain mukaan puolueessa on huomattavan paljon samoin ajattelevia, jotka eivät vain uskalla tuoda mielipiteitään julki. Kiinan valtio-omisteinen Global Times hyökkäsi Cai’ta vastaan pääkirjoituksessaan kuvaillen tätä itsekkääksi petturiksi, joka lurittelee länsimedian korviin mitä se haluaa Kiinasta kuulla. South China Morning Post uutisoi, että Cai on myös erotettu puolueesta ja menettänyt eläkkeensä Kiinaa vahingoittavien kantojensa takia. Samassa yhteydessä mainittakoon, että kriittisiä esseitä jo useamman vuoden kirjoitellut Tsinghuan yliopiston professori Xu Zhangrun siirrettiin kotiarestista pidätysselliin.

Mahdollisesta vastarinnasta huolimatta Xi saattaa hallita vielä pitkään. Heinäkuun lopulla kerrottiin puolueen keskuskomitean kokoustavan jälleen lokakuussa, jolloin hahmotellaan tiekarttaa vuoteen 2035 saakka. Vuosilukua tulkittiin myös siten, että Xi auraa tietä itselleen seuraavaksi 15 vuodeksi. Tuolloin Xi olisi 82-vuotias eli yhtä vanha kuin kansantasavallan perustajaisä ja ensimmäinen johtaja Mao Zedong oli kuollessaan.

South China Morning Post (13.8.2020): “Taiwan unveils record defence budget as Beijing stands firm on claim to island”

Presidentti Tsai Ing-wen ilmoitti Taiwanin korottavan puolustusmenoja kymmenellä prosentilla. Ensi vuoden budjetti on noin 15 miljardin Yhdysvaltain dollarin luokkaa ja kasvua tämän vuoden budjettiin tulee puolisentoista miljardia jahka lisämenot hyväksytään. Tsai on nimennyt keskeiseksi toisen kauden tavoitteekseen sotilaallisen puolustuksen kehittämisen ja Yhdysvaltain puolustussuhteen kehittämisen. Taiwanin ja Kiinan suhteet ovat jälleen kiristyneet koronakriisin eskaloitumisesta lähtien. Hyiset välit viilenivät edelleen, kun Yhdysvaltain terveysministeri Alex Azar tapasi Tsain Taiwanilla. Ministerivierailu oli ensimmäinen laatuaan vuosiin, ja vaikka keskustelu keskittyi koronaviruksen hoitoon, tulkittiin visiitti kansantasavallan puolella yhden Kiinan politiikan loukkaukseksi. Kiina aloitti pika-aikataululla taisteluharjoituksen Taiwaninsalmella.

Helsingin Sanomat (23.7.2020): “Lähestyvät presidentin­vaalit selittävät Kiinan ja Yhdysvaltojen alati pahenevaa riitelyä: Bidenin voitto luultavasti liennyttäisi välejä, mutta Trumpin jatko­kausi voisi hyödyttää Kiinaa”

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen skisma, jota jo “uudeksi kylmäksi sodaksikin” on ehditty kuvailla, otti kesän aikana lisää kierroksia. Kiistaa lietsovat Yhdysvaltain lähestyvät vaalit, joiden yhteydessä Kiina-suhteet ovat perinteisesti aina suuresti kärsineet ja “China bashing” -retoriikka siirtynyt amerikkalaisen poliittisen puheen keskiöön. Siirtäessään sanoja teoiksi Yhdysvallat sulki heinäkuussa Kiinan Houstonissa sijaitsevan konsulaatin, jota maa piti suoranaisena vakoilukeskukseksena. Sulkemispäätöksen jälkeen konsulaatissa poltettiin asiakirjoja sellaisella vimmalla, että savupilvi herätti paikallisten viranomaisten huomion. Kiina vastasi varsin nopeasti määräämällä Yhdysvaltain Chengdun konsulaatin suljettavaksi.

Kesän aikana Yhdysvallat on ottanut myös selkeästi kovemman linjan Etelä-Kiinan meren saarikiistaan. Aiemmin Yhdysvallat on suhtautunut aluekiistaan suhteellisen neutraalisti, painottaen lähinnä vapaata merenkulkua alueella. Heinäkuussa ulkoministeri Mike Pompeo kuitenkin piti Kiinan aluevaatimuksia laittomina ja vihjaili Yhdysvaltain voivan asettua tukemaan Kaakkois-Aasian maita Kiinan “imperialismia” vastaan.

Foreign Policy (15.7.2020) : “The World’s Most Technologically Sophisticated Genocide Is Happening in Xinjiang”

Koronaepidemian alle osin jääneet tapahtumat Xinjiangin uiguurialueella palasivat takaisin otsikoihin kesän kuluessa ja ajan hengen mukaisesti myös terminologia koventui. Yhä useampi media ja toimija kutsui Xinjiangin tapahtumia suoranaisesti “kansanmurhaksi” (genocide). Uutisvirtaan nousivat erityisesti brutaalit uutiset Kiinan tekemistä toimista uiguurivähemmistön väestönkasvun hillitsemiseksi. Käyttöön on Xinjiangissa otettu yhden lapsen politiikan ajalta tuttu “perhesuunnittelun” työkalupakki, johon kuuluvat esimerkiksi pakkosterilisaatiot ja abortit. Pöyristyttävien uutisten joukkoon lukeutuu myös tapaus Yhdysvalloissa, jossa rajaviranomaiset ottivat kiinni uiguurien hiuksista valmistettuja tuotteita.

Yhdysvallat löi kesän aikana pöytään kovempia pakotteita Xinjiangin tapahtumien johdosta asettamalla pakotelistalle esimerkiksi Xinjiangin alueen puoluesihteerin ja leirijärjestelmän pahamaineisen pääarkkitehdin, Chen Quanguon. Myös Iso-Britannian ulkoministeri Dominic Raab kritisoi Kiinaa ihmisoikeusrikkomuksista, eikä sulkenut pois pakotteiden mahdollisuutta. Tapauksen yhteydessä BBC:n haastatteluun kutsuttiin Kiinan suurlähettiläs Liu Xiaoming, joka on malliesimerkki diplomaattisesta teflon-strategiasta.

Kiina-ilmiöt (30.6.2020): “Kiinan kansallinen turvattomuus – Hongkongin turvallisuuslaki on oire kroonisesta vapauden pelosta”

Kesän kuluessa Hongkongin tilanne pysyi sitkeästi agendalla uusien turvallisuuslakien alkaessa niittää satoaan. Ensimmäiset pidätykset uusien turvallisuuslakien nojalla suoritettiin heti lakien voimaantulon jälkeen 1.7. Hongkongin Britannialta Kiinalle luovuttamisen vuosipäivänä ja meininki on sittemmin jatkunut samanlaisena. Viime viikkojen näkyvimpiä tapahtumia lienee ollut mediamoguli ja aktivisti Jimmy Lain sekä nuorten demokratia-aktivistien johtohahmoihin kuuluvan Agnes Chown pidätykset väitetystä salaisesta yhteistyöstä vieraiden valtioiden kanssa. Pidätykset ovat samalla voimistaneet huolta turvallisuuslakien käyttämisestä demokratia-aktivisteja vastaan takautuvasti ennen lakien voimaantuloa tehdyistä “rikoksista”. Pidätysten ohessa Yle raportoi myös esimerkiksi demokratiaa käsittelevien koulukirjojen alkaneen kadota hongkongilaisista kirjastoista.

Lännen reaktio on ollut Yhdysvaltoja lukuun ottamatta suhteellisen vaisu, mutta Euroopassakin Saksa ja Ranska esittivät EU:n yhteisten pakotteiden nostamisen Kiinaa vastaan. Suomessa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tuomitsi Kiinan päätöksen, ja keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ehdotti jopa turvapaikkoja hongkongilaisille. Heinäkuussa ulkoministeri Pekka Haavisto arvioi, ettei luovutussopimusta Hongkongin kanssa ei tulisi enää noudattaa ja hieman myöhemmin oikeusministeri Anna-Marja Henriksson ilmoitti, ettei sopimusta enää noudatetakaan.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Tiktok-influenssereiden painajainen.

Yle (17.8.2020): “Suomen katuja rakennetaan kiinalaisesta kivestä, vaikka kotimaisen kiven hiilijalanjälki on 80 prosenttia pienempi”

Globaalin markkinatalouden nurinkurinen logiikka on kiveen hakattu. Kiviteollisuuden kärkimaihin kuuluva Suomi tuo peräti 95 prosenttia katujen reunakivistä Kiinasta, vaikka kotimaisilla tuottajilla riittäisi tavaraa. Myös esimerkiksi Länsimetron asemat on kahta lukuunottamatta rakennettu kiinalaisesta kivestä. Niin kuin usein Kiinasta ostettavan tavaran kohdalla, syynä ovat kustannukset: vaikka kiinalaiskivi tulee kaukaa, se on silti kotimaista edullisempaa. Kärsijänä on ympäristö, sillä Kivi ry:n mukaan suomalaisen reunakiven ja katulaatan päästöt ovat yli 80 prosenttia kiinalaista pienempiä, ja Kiinassa kiven valmistus hoituu usein fossiilisia polttoaineita käyttäen.

The Diplomat (14.8.2020): “How Europe’s Big 3 Are Shifting on China”

Euroopan Kiina-linja kovenee, mikä on näkynyt verkkoyhtiö Huawein kohtelussa. Heinäkuussa Britannia pudotti uutispommin ilmoittamalla käytännössä karkottavansa Huawein maan verkkotekniikan piiristä. Päätöksen mukaan brittiläisten verkko-operaattorien on luovuttava Huawein laitteistoistaan viimeistään vuonna 2027. Ranska seurasi pian perässä samankaltaisella säädöksellä, jonka mukaan Huawein verkkolaitteille myönnetään vain muutaman vuoden käyttöoikeuksia, joita ei enää uusita. Seurauksena kaikkien Huawein laitteiden on hävittävä ranskanmaalta vuoteen 2028 mennessä. Eurooppa odottaa vielä kolmannen suuren eli Saksan päätöstä Huawein suhteen. Kiina ei ole jäänyt laakereilleen lepäilemään Huawein silmukan kiristyessä. Wall Street Journalin arvion mukaan Kiina saattaa iskeä vastatoimillaan esimerkiksi Nokiaa ja Ericssonia vastaan.

Huawein vastaisen kampanjan ykkösnyrkkinä on toiminut Yhdysvallat. Eurooppalaisten ohella Washingtonille on tiedossa erävoitto Israelissa, jossa se on solminut sopimuksen, joka sulkee Kiinan pois luvatun maan 5G-verkkokuvioista. Eniten Kiinaa on kuitenkin kismittänyt Washingtonin hihastaan vetämä “viimeinen kortti”, siis yhdysvaltalaisteknologialla ja -softalla valmistettujen puolijohdekomponenttien myyntikielto Huaweille sekä yrityksen yhteistyökumppanien lisääminen mustalle listalle. Kiinan odotetaan vastaavan sanktioihin “tit-for-tat”-hengessä yhdysvaltalaisyrityksiin kohdistuvilla toimenpiteillä.Kaiken kukkuraksi Presidentti Trump on osoittanut tyytymättömyytensä Kiinaa kohtaan koronaviruksen takia, eikä hän ole suostunut jatkamaan kauppaneuvotteluja Kiinan kanssa.

CCN (7.8.2020): “Trump issues orders banning TikTok and WeChat from operating in 45 days if they are not sold by Chinese parent companies”

Jos ei Meksikon vastaiselle rajalle muuria ehditty saada, niin yhden komean palomuurin ehtii vielä tällä presidenttikaudella rakentaa. Vapaan maailman johtaja ja aktiivinen some-eläin Donald Trump osoitti omalla tavallaan olevansa valveutunut tietoverkkojen vaaroista ilmoittamalla kieltävänsä megalomaanisiin sfääreihin paisuneiden kiinalaissovellusten eli Tiktokin ja Wechatin käytön Yhdysvalloissa. Vapaudu vankilasta -korttina Trump tarjosi mahdollisuutta, että sovellusten taustalla häärivät kiinalaisyhtiöt voivat myydä sovellukset luotettavimpiin käsiin, jolloin ukaasia ei täydy toimeenpanna. Ainakin Microsoft ja mahdollisesti tietotekniikkayhtiö Oracle sekä Twitter ovat käyneet neuvotteluja Tiktokin taustayhtiö Bytedancen kanssa sovelluksen ostamisesta.

Yhdysvallat perustelee sovellusten kieltoa kansallisella turvallisuudella. Taustalla on sovellusten keräämä käyttäjädata, jota pahimmissa uhkakuvissa Xi Jinping lukee iltasatunaan. Kiistämättömistä turvallisuuskapeikoista huolimatta Kiina lienee oikeassa syytöksessään, että taustalla on myös aimo ripaus suurvaltapolitiikkaa, jota käydään yhä enemmän teknologian saralla. Muun muassa  Helsingin Sanomat on käsitellyt ongelmaa, jonka Yhdysvallat aiheuttaa kiinalaistyyppistä palomuuria pystyttämällä. Sen lisäksi että luvassa lienee jälleen yksi vastaiskujen sarja, kertoo ele yhä vahvemmasta internetin siiloutumisesta ja teknologisesta protektionismista.

Nikkei Asian Review (6.8.2020): “China and Russia ditch dollar in move toward ‘financial alliance’”

Venäjän ja Kiinan yhteistyö dollaririippuvuuden vähentämiseksi on saavuttaneet uuden virstanpylvään. Dollarin osuus maiden välisestä kaupasta putosi ensi kertaa alle puoleen. Dollarin ylivallan vähentyminen on lisännyt niin eurojen, ruplien ja juanien osuutta kaupankäyntivaluutoista. Dedollarisaatio on ollut maiden agendalla jo pitkään mutta Venäjää kohtaan suunnatut pakotteet sekä Kiinan ja USA:n kauppasota ovat kiihdyttäneet prosessia, mikä on näkynyt muun muassa Kiinan ja Venäjän solmimissa valuuttasopimuksissa ja – varannoissa.

Helsingin Sanomat (26.7.2020): “52 000 miljardin dollarin kupla: Kiina kamppailee valtavan kiinteistöbuumin kourissa”

Kiinan kiinteistöjen arvo ei juuri koronaviruksesta hetkahtanut. Asuntokauppa notkahti vain hetkeksi helmikuussa, mutta palasi takaisin entisiin, psykedeelisiin lukemiinsa jo pian maaliskuussa: kesäkuussa kiinteistöihin oli kuluneen 12 kuukauden aikana sijoitettu 1400 miljardia dollaria, mikä ylittää Yhdysvaltain taannoisen kiinteistökuplan luvut selvästi. Asunnot ovat Kiinan talouden “turvasatama”, jonne sijoitukset ovat koronan myötä jopa lisääntyneet, sillä valtion uskotaan suojelevan kiinteistöjen arvoja myös talouskurimuksen iskiessä.

Bloomberg (1.7.2020): “Did a Chinese Hack Kill Canada’s Greatest Tech Company?”

Joutuiko Nortel, aiemmin yksi maailman arvokkaimpia yrityksiä, kiinalaisen teollisuusvakoilun kohteeksi? Luovuttivatko (todennäköisesti valtiolliset) hakkerit yrityksen aineettoman omaisuuden Huaweille ja muille kiinalaisille teknologiayrityksille? Nortelin tapauksesta ei voida sanoa mitään täysin varmaa, muuta kuin että yrityksen huipputärkeää aineetonta omaisuutta valui yhdeksän vuoden ajan Kiinaan, mikä huipentui yrityksen toimitusjohtajan kiinalaisille peiteyritykselle lähettämään sähköpostiin, joka sisälsi yrityksen arvokkaimmat tiedot. Myöhemmin Huawei palkkasi Nortelin patenteista vastaavan tiimin ja nousi tietoliikennelaitemarkkinoilla nopeasti jäljittelijästä innovaattoriksi. Vuonna 2013 laadittu kyberturvallisuusselvitys totesi selvästi, että lähes kaikissa kyberteollisuusvakoilutapauksissa jäljet johtavat Shanghaissa sijaitsevaan Kiinan vapautusarmeijan yksikkö APT1:een.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.8.2020)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (6.8.2020)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Steriili karanteenikakka.

Bloomberg (14.8.2020): “One of China’s Most Popular LGBT Organizations Halts Activities”

Manner-Kiinan suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtumaorganisaatio, ShanghaiPRIDE, on ilmoittanut laittavansa pillinsä pussiin ainakin toistaiseksi. Vähäsanaisessa viestissään organisaatio ilmoitti peruvansa kalenterissa olleet tapahtumansa eikä aio täyttää kalenteriaan ainakaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Radii-julkaisun tavoittaman perustajajäsenen Charlene Liun mukaan päätöksellä suojellaan kaikkien osallisten turvallisuutta. Tähdentämättä jäi, mihin turvallisuudella viitattiin.

Yle (12.8.2020): “Koronaeristys kiinalaiseen tapaan”

Koronaepidemian pysäyttäimnen Suomen rajalle on herättänyt keskustelua esimerkiksi pakkokaranteenin tai pakkotestien järjestämisestä. Kiinassa ei asian suhteen pelleillä, mikä käy hyvin ilmi Ylen Aasian kirjeenvaihtajan Kirsi Crowleyn kuvareportaasista. Crowley vietti kahden viikon pakollisen karanteenin hotellihuoneessa, josta ei saanut poistua minnekään. Ruoan toimittivat huoneen ovelle avaruuspukuiset työntekijät ja jopa ulosteet tuli desinfioida wc-pönttöön pudotettavalla kapselilla. Myös HS:n kirjeenvaihtaja Katriina Pajari on kuvaillut omaa hotellikaranteenikokemustaan.

The New Yorker (10.8.2020): “How China Controlled the Coronavirus”

Sichuanin maakunnassa yliopisto-opettajana toimiva Peter Hessler kertoo mukaansatempaavan ihmisläheisesti korona-ajan kokemuksistaan The New Yorkerin pitkässä artikkelissa. Postinjakajarobotit partioivat autiolla yliopistokampuksella, ihmiset kärvistelevät karanteeneissaan ja kevätlukukauden opiskelijakatraaseen pääsee tutustumaan vain tekstin ja äänen kautta – Zoomia ei Sichuanin yliopistossa käytetä, joten kaukana kotikaupungeissaan etäopiskelijat jäävät kasvottomiksi. Lukukauden loppua kohti tilanne kuitenkin palailee pikkuhiljaa normaalimmaksi, ja opettajakin saa vihdoin nähdä oppilaidensa kasvot.

The Hollywood Reporter (5.8.2020): “Hollywood is ‘Increasingly Normalizing’ Self-Censorship for China, Report Finds”

Suomalaiset ovat saaneet toistuvasti kuunnella oman Hollywood-konkarimme Renny Harlinin Kiinaa puolustelevia lausuntoja, ja Yhdysvaltojen PEN-järjestön tuoreen, lähes satasivuisen raportin mukaan Kiinan mielistely onkin Hollywoodissa selvästi kasvava trendi. Kuten arvata saattaa, taustalla on Kiinan jättiläismäiseksi kasvaneen elokuvamarkkinan vastustamaton vetovoima. Sen varjolla ovat vähin äänin kadonneet esimerkiksi Taiwanin lippu Tom Cruisen pilottitakista ja tiibetiläinen hahmo Marvel-universumista. Raportin mukaan Hollywoodin studiojärjestelmään on juurtunut ennakoivan itsesensuurin kulttuuri, jolla Kiinaa todennäköisesti loukkaavat elementit putsataan elokuvista jo suunnitteluvaiheessa. PEN-järjestön raporttia pureskeltiin myös Middle Earth -podcastin jaksossa.

STT (27.7.2020): “Kiinan uuden luokitusjärjestelmän pelätään ajavan suomalaisyrityksiäkin valvomaan työntekijöitään tiukemmin vapaa-ajalla”

Pitkään ja hartaasti rakennetun sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän on määrä astua voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. Järjestelmällä halutaan suitsia niin yrityksiä, virkamiehiä kuin myös kansalaisia välttämään “huonoa käytöstä” ja tavoittelemaan “hyvää”. Tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallista luottamusta, jonka puute on näkynyt muun muassa lainansaantivaikeuksissa sekä haluttomuudessa sijoittaa. Tavoite on hyvä, mutta kansalaisten käytöstä kyttäävä ja tarvittaessa rangaistuksia jakeleva järjestelmä avaa oven vielä nykyistäkin totalitaarisemmalle vallankäytölle. Vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle kuin vain Kiinan rajojen sisälle, sillä järjestelmä velvoittaa ulkomaisia yrityksiä jakamaan liiketoimintaan liittyviä luottamuksellisia tietoja viranomaisille. Yritykset saattavat järjestelmän piirissä myös joutua kaitsemaan työntekijöitään entistä tiukemmin, sillä avainhenkilöstöön kuuluvien henkilöiden käytös vaikuttaa myös yrityksen rankingiin.

Helsingin Sanomat (22.7.2020): “Aaveveneiden jäljillä”

Vuosien ajan Japanin rannikolle on mystisesti ajelehtinut sadoittain rapistuneita pohjoiskorealaisia kalastusveneitä, joiden miehistöstä on jäljellä vain luurangot. Syy maailman eristäytyneimmästä valtiosta tuleviin aaveveneisiin oli pitkään hämärän peitossa, mutta nyt kansainvälinen tutkimushanke näyttää selvittäneen mysteerin: Pohjois-Korean aluevesillä toimii kansainvälisten pakotteiden vastaisesti valtava kiinalainen kalastusvenearmada, jonka teollinen kalastus on rokottanut merkittävästi alueen kalmarikantoja ja pakottaa pienet pohjoiskorealaisveneet avomerelle, jonne ne eksyvät. Global Fishing Watch -järjestön tutkijan mukaan kyseessä on ”laajin tunnettu tapaus, jossa teollinen laivasto harjoittaa laitonta kalastusta toisen valtion vesillä”.

Kiinalaisten ongelmallinen kalastusinto ei rajoitu pelkästään omille nurkille: kesän aikana on uutisoitu myös valtavasta kiinalaisesta kalastuslaivastosta Galápagossaarten edustalla. Yli 200 laivan ryhmää epäillään useiden kalastussääntöjen rikkomuksista ja sen pelätään vahingoittavan alueen harvinaislaatuista biodiversiteettiä. Galápagossaarten valashaita tutkivan projektin johtaja luonnehtii Guardian-lehdelle kiinalaisten toimintaa ”teurastamoksi”.

Reuters (9.7.2020): “In echo of Mao era, China’s schools in book-cleansing drive”

Kirjastot ovat joutuneet tulilinjalle Kiinassa kulttuurivallankumouksen hengessä, raportoi Reuters. Keskushallinnon määräyksen mukaan kirjastoista on siivottava teokset, jotka esimerkiksi “vahingoittavat Kiinan yhtenäisyyttä ja yhteiskunnallista vakautta” ja jotka “rikkovat puolueen säädöksiä vastaan tai solvaavat sen johtajia”. Onneksi Nalle Puh -kirjat vaikuttavat alustavien tietojen mukaan välttyvän kirjarovioilta.

Kulttuurivallankumouksen henkeä ovat osoittaneet myös lisääntyneet yritykset vaientaa lievästikin kriittisiä ääniä yliopistomaailmassa. Los Angeles Timesin artikkeli kertoo esimerkiksi Sun Peidongista, joka joutui vainojen kohteeksi opetettuaan (ironisesti) kurssia juurikin kulttuurivallankumouksen historiasta.

Yle (1.7.2020): “Kiina ja USA kisaavat tekoälyvallankumouksen herruudesta – EU myöhästyi jo lähdöstä”

Ylen juttu tiivistää hyvin tekoälyn hallinnasta käytävän kamppailun olennaisimmat osat, sekä sen miksi Kiina vaikuttaa olevan hyvissä asemissa kamppailun suhteen. Kiinassa tekoälyn sovellukset ovat jo monessa kohdin arkipäivää verrattuna Yhdysvaltoihin ja erityisesti EU:hun, joka ei ole pelissä edes kunnolla mukana. Miksi Kiina on vahvoilla? Ensinnäkin tekoälyalgoritmien kehittäminen vaatii dataa, joka on kuluneen sanonnan mukaan “uusi öljy”. Kiinalla dataa riittää, sillä sen kerääminen kuluttajilta onnistuu mutkattomammin kuin lännessä, koska yksityisyydensuoja on huomattavasti heikompi ellei suorastaan olematon. Toisen eettisen etulyöntiaseman Kiinalle tarjoaa se, että amerikkalaiset tekoälytutkijat pääsääntöisesti vastustavat tekoälyn soveltamista sotateknologiaan. Kiinassa tästäkään ei tarvitse välittää, sillä kaikki teknologiset sovellukset ovat lähes automaattisesti myös Kiinan sotilasteollisen kompleksin käytössä.

National Interestin artkkelin mukaan Kiinan vahvuus on myös matematiikassa: maa kouluttaa Yhdysvaltoja enemmän ja paremmin matemaattisesti taitavia kansalaisia, ja juuri korkeamman tason matematiikan hallinta on avain tekoälyn kehittämiseen.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Sveriges Radio (19.8.2020): “Premiär för Kinapodden P1”

Ruotsin Radio on tehnyt kesän Kiina-teon ja aloittanut oman, laadukkaan Kiina-podcastin tuottamisen. Joka toinen lauantai ilmestyvä äänitys tarkastelee Kiinaa laajalla otannolla aina puoluepolitiikasta arkielämän ihmeellisyyksiin. Ensimmäisessä lähetyksessä mukana SR:n omaa Kiinaa seuraavia journalisteja mukaan lukien Pekingin kirjeenvaihtaja keskustelemassa Tiktokin ajautumisesta suurvaltapolitiikan nappulaksi, Hongkongin turvallisuuslaeista sekä kiinalaisista onnenkekseistä.

Last Week Tonight with John Oliver (26.7.2020): “China & Uighurs”

Suosittu talk-show-isäntä John Oliver ottaa käsittelyyn uiguurien ahdingon. Oliver on tunnettu kyvystään välittää tärkeää poliittis-yhteiskunnallista informaatiota amerikkalaisyleisölle nokkelan huumorin ja voimasanojen ryydittämässä formaatissa, ja tällä tavoin myös Xinjiangin tapahtumat käydään ansiokkaasti läpi parissakymmenessä minuutissa. Muistuttaapa Oliver myös siitä, että vaikka Yhdysvallat ei itsekään ole mikään ihmisoikeuksien luvattu maa, se ei poista moraalista velvoitetta maailmalla tapahtuvien rikkomusten kriittiseen tarkasteluun.

Yle Areena (19.7.2020): “Rakkautta ja seksiä Kiinassa”

Perinteisesti Kiinassa on avioiduttu nuorina, mutta länsimaistumisen ja vaurastumisen myötä avioliiton solmiminen on tullut harvinaisemmaksi. Parisuhdetta etsiville on omat messut ja treffipalvelut kukoistavat maassa, jossa nuoria miehiä on huomattavasti naisia enemmän.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 4. syyskuuta 2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje

1 thought on “Kiina-ilmiöt #57 – Teknologinen valtaistuinpeli ja Xin viisitoistavuotissuunnitelma”

  1. Paluuviite: Kiina-ilmiöt #73 – Jimmy linnaan, Jackille sakkoja ja Air Jordanit piiloon – Kiina-ilmiöt

Comments are closed.