4.9.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt-uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Jännitteet Kiinan reuna-alueilla ovat kiristyneet kuluneen kaksiviikkoisen aikana. Kiina on järjestänyt hiljattain useita sotaharjoituksia sekä Taiwaninsalmella että muilla Itä-Aasian keskeisillä merialueilla. Samalla myös Yhdysvallat on pitänyt harjoitukset lentotukialuksella Etelä-Kiinan merellä. Myös maa-alueilla on paljastunut entistä huolestuttavampaa kehitystä ja vähemmistöt ovat yhä ahtaammalla: Buzzfeed löysi pitkän tutkimustyön tuloksena Xinjiangista 315 toiminnassa olevaa vankileiriä. Sisä-Mongoliassa puolestaan hallinto ilmoitti muuttavansa vähemmistökielistä opetusta mandariininkiinankieliseen.
Talouden saralla puolestaan odotettavissa on erääntyvien lainojen myrskyä sekä Kiinan sisällä että Afrikassa. Kevyemmässä osiossamme kerromme muun muassa perikiinalaisesta ruoasta Suomessa ja perikiinalaisista kortteleista muutoksen alla.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Mitä jos Kiina voittaa rokotepelin?
The Diplomat (2.9.2020): “Chinese-born Australian CCTV Journalist Detained in China”
Kiinalaissyntyinen Australian kansalainen Cheng Lei on pidätetty Kiinassa. Australian viranomaiset ovat olleet Chengin kanssa yhteydessä. Kiina ei ole paljastanut julkisuudessa, mistä pidätyksessä on kyse, mutta ulkoministeriön tiedottajan Hua Chungyingin vihjausten mukaan ”Kiinassa noudatetaan lakia toisin kuin maissa, jotka alistuvat liittolaisten painostukseen”. Australia varoitti aiemmin kansalaisiaan Kiinassa liikkumisen lisääntyvistä vaaroista, eikä vähiten siksi, että Kiina tuomitsi yllättäen maan kansalaisen kuolemaan oletettavasti poliittisista syistä. Aiheesta kirjoitti myös Helsingin Sanomat.
US Deparment of Defense (1.9.2020): “Military and Security Developments Involving the People’s Republic of China 2020”
Yhdysvaltain asevoimien vuotuinen raportti Kongressille Kiinan asevoimien uusimmista kehityskuluista on jälleen ilmestynyt. Kyseessä on Kiinan sotilaspolitiikasta, strategiasta, kalustosta ja sotateknologiasta kiinnostuneiden raamattu, joka käy hyvin seikkaperäisesti, lähes mutterien tarkkuudella läpi Kansan vapautusarmeijan eri puolustushaarojen suorituskyvyt. Raportin mukaan Kiinan asevoimat ovat kehittyneet huimaa vauhtia kuluneen 20 vuoden aikana, jona raportteja on laadittu. Vaikka Yhdysvaltain asevoimat ovat toki yhä omassa luokassaan, ovat esimerkiksi Kiinan merivoimat jo alusten määrällä mitattuna maailman suurimmat.
Politico (31.8.2020): “What Happens If China Gets the Covid-19 Vaccine First?”
Kilpailu koronavirukseen tepsivästä rokotteesta kiihtyy ja upaavimmat kandidaatit tulevat Kiinasta ja Yhdysvaltain rahoittaman ”Warp speed” -projektin alaisuudesta. On hyvin mahdollista, että Kiina voittaa kisan. Voitto olisi jättipotti Kiinalle, joka voisi ensinnäkin käyttää rokotetta kiillottaakseen epidemian ankarasti tahrimaa ulkokuortaan. Lisäksi rokotetta voitaisiin hyödyntää geopoliittisesti vahvistamalla Kiinan otetta kehittyvästä maailmasta, sekä tiivistämällä taloudellisia riippuvuuksia myös lännen kanssa. Toimiva rokote voisi toimia jopa neuvotteluaseena Yhdysvaltain kanssa, sikäli kun Yhdysvallat missään olosuhteissa suostuisi ottamaan kiinalaisrokotetta käyttöön. Joka tapauksessa skenaario ei Politicon laajan analyysin mukaan ole Yhdysvaltain asemalle ollenkaan miellyttävä.
South China Morning Post (30.8.2020): “China censors Thomas Piketty’s book that touches on nation’s growing inequality”
Thomas Pikettyn kuuluisan kriittisesti kapitalismia tarkastellut teos Pääoma 2000-luvulla sai aikanaan kiitosta itseltään Xi Jinpingiltä, jonka oma analyysi Kiinan ”marxilaisesta” talouspolitiikasta julkaistiin vain pari viikkoa sitten kommunistipuolueen Qiushi-lehdessä. Pikettyn uusimman kirjan kohtalo näyttää kuitenkin varsin toisenlaiselta. Kirjailijan mukaan kiinalainen kustantaja olisi halunnut saksia uudesta Capital and Ideology –kirjasta käytännössä kaikki Kiinaa käsittelevät kohdat. Syy on ilmeinen: Piketty tarkastelee kirjassa Kiinan paradoksaalista tilannetta, jossa kommunistisen puolueen alaisuudessa tuloerot ovat nousseet lähes Yhdysvaltojen tasolle, varallisuustietojen julkinen saatavuus on Venäjääkin heikompi ja hyväosaisuus on yhä useammin perinnöllistä, kun esimerkiksi perintöveroa ei ole ollenkaan. Pettynyt Piketty ei sensuuriin suostunut, ja näinpä kirjaa ei näillä näkymin tulla julkaisemaan Kiinassa.
Buzzfeed (27.8.2020): “Blanked-Out Spots On China’s Maps Helped Us Uncover Xinjiang’s Camps”
Buzzfeedin porukka kliksutteli ”Kiinan Googlen” Baidun karttasovellusta Xinjiangin yllä ja havaitsi, että aina välillä sisään tarkennettaessa karttaan ilmestyy vaalea tyhjä kohta. Itse asiassa näitä tyhjiä kohtia oli Xinjiangissa viisi miljoonaa, joten hetki siinä vierähti, kunnes selvittelyoperaatioon osallistuneet saattoivat todeta, että he olivat löytäneet 315 toiminnassa olevaa vankilaleiriä, jossa uiguureja ja muita vähemmistöjä pidetään. Luonnollisesti Buzzfeed ei perusta havaintojaan ainoastaan kartan tyhjien kohtien olemassaoloon, vaan se on hankkinut rakennusten luonteelle vahvistuksen myös muilla keinoilla. Taisi olla palturipuhetta, kun Kiina joulukuussa ilmoitti vapauttaneensa uiguurit. Buzzfeedin raportin olennaisimmat osat tiivisti myös Helsingin Sanomat.
Myös muut Kiinan vähemmistöt nousivat otsikoihin varsin ikävissä merkeissä. Sisä-Mongoliassa hallinto ilmoitti merkittävän osan vähemmistökielisisestä kouluopetuksesta vaihtuvan kiinankieliseen opetukseen. Al-Jazeeran ja New York Timesin mukaan alueella on järjestetty jopa kymmenien tuhansien mielenosoittajien laajuisia protesteja uutta linjausta vastaan. Sisä-Mongolian tuntija Christopher Atwoodin erinomainen “Q&A” avaa kattavasti kaksikielistä koulutusta Sisä-Mongoliassa ja uuden linjauksen merkitystä.
Jotta varmasti tulee selväksi, että “autonomisten alueiden” vakaudesta kannetaan huolta, korosti Xi viime viikolla johtokaadereilleen Tiibetiä käsittelevässä kokouksessa kuinka tärkeää on ponnistella alueen yhtenäisyyden ja vakauden edistämiseksi. Syyt ja tekosyyt olivat samat vanhat: kansallisen yhtenäisyyden vahvistaminen ja aina akuutin “splittismin” uhan torjuminen.
Reuters (26.8.2020): “‘Polishing the gun’: China, U.S. tensions raise Taiwan conflict fears”
Jännitteet Kiinaa ympäröivillä merialueilla ja erityisesti Taiwaninsalmella kiristyvät, raportoi Reuters. Kiina on järjestänyt jo neljät sotaharjoitukset kaikilla Itä-Aasian keskeisillä merialueilla, sekä useampia pienempiä harjoituksia Taiwaninsalmella, seudun “turvallisuustilanteen vuoksi”. Samaan aikaan Yhdysvallat on harjoitellut lentotukialuksella Etelä-Kiinan merellä ja seilannut Taiwaninsalmen läpi osoittaakseen olevansa tosissaan. Kiina ei ole toki ollut moisesta hyvillään ja ampui varoituslaukauksena kaksi “lentotukialuksen tappajana” tunnettua torjuntaohjusta mereen. Asiantuntijat pelkäävät vahingonlaukauksen suurvaltojen välillä voivan pahimmillaan johtaa konfliktin nopeaan räjähtämiseen.
Miksi rautaa on nyt rajalla poikkeuksellisessa määrin? Yhdysvaltain merivoimien tutkimuslaitoksen julkaiseman, hieman kaukaa haetun analyysin mukaan Kiina saattaa varautua Yhdysvaltojen vaalien aiheuttamaan sekaannukseen, jonka turvin Kiina voisi vallata Taiwanin nopeasti ja tehokkaasti.
Yhdysvallat on myös itse osoittanut merkittävää diplomaattista aktiivisuutta Taiwanin suuntaan. Ulkoministeriön edustajan mukaan Yhdysvallat aikoo ehdottaa Naton kaltaista puolustusliittoa Intia-Tyyni valtameri-alueelle. Liittoon kuuluisivat Australia, Japani ja Intia, joiden kanssa Yhdysvalloilla on ollut jo tähän mennessä rakenteilla puolustuksellista yhteistyötä FOIP -startegian hengessä (Free and Open Indo-Pacific). Lisäksi Washington julistanut perustavansa uuden talous- ja kauppapoliittinen dialogin Taipein kanssa. Kiina puolestaan on vaatinut Yhdysvaltoja lopettamaan kaiken virallisen kanssakäymisen Taiwanin kanssa.
Politico (25.8.2020): “Chinese foreign minister warns of US ‘interference’ on Europe tour”
Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili Euroopassa ensimmäisenä Kiinan eturivin diplomaattina sitten pandemian alkamisen. Politicon kiteytyksen mukaan Wang oli Euroopassa ”sammuttelemassa tulipaloja”, joita EU-maiden kiristyneet Kiina-kannat ja erityisesti Huaweihin kohdistuneet rajoitukset ovat saaneet aikaan. Lisäksi Wang pohjusti syyskuussa järjestettävää virtuaali-huippukokousta EU:n ja Kiinan välillä.
Kaikki EU-johtajat eivät kuitenkaan vaikuttaneet lämmenneen Wangin liehittelyille. Business Insiderin mukaan Saksan ulkoministeri Heiko Maas välitti Wangille tiukan viestin, jonka mukaan EU ei kuuntele Kiinan uhkailuja tai asetu kummankaan suurvallan ojennettavaksi. Myös The Diplomatin pidempää aikaväliä tarkastelevan arvion mukaan EU:n iso laiva saattaa olla kääntymässä, kun usko Kiinan muuttumisesta liberaalimpaan suuntaan hiipuu.
Helsingin Sanomat (21.8.2020): “Vieraskynä: Naton tulisi laatia yhteinen Kiina-strategia”
Kiina ei ole ollut Naton strategisessa ajattelussa kärkipaikoilla, koska Naton toiminnan painopiste on Euroopassa ja koska Kiina ei muodosta liittoumalle suoraa sotilaallista uhkaa. Kiinan lisääntyvä vaikutusvalta ja erityisesti erilaiset hybridioperaatiot Naton toiminta-alueella ovat kuitenkin herättäneet liittouman ottamaaan Kiinan vakavasti. Stefanie Babst argumentoi vieraskynässä, että Naton olisi korkea aika laatia oma Kiina-strategiansa, jotta transatlanttisen akselin valtiot eivät joutuisi yksin asemoimaan suhtautumistaan idän suurvaltaan. Babstin mukaan strategia voisi myös selkeyttää Kiinan ja Nato-maiden välisiä suteita ja tarjota Kiinalle mahdollisuuden “jäsenneltyyn dialogiin ja käytännön yhteistyöhön”.
Lyhyesti:
- The Guardian (2.9.2020): Intia lisää rautaa Kiinan vastaiselle rajalle.
- Helsingin Sanomat (1.9.2020): Koronavilkkua ei saa viime vuoden toukokuun jälkeen ilmestyneisiin Huawei-puhelimiin, koska Trump ja kauppasota.
- Financial Times (30.8.2020): Tsekkiparlamentin delegaatio vieraili Taiwanissa. Kiina uhkaa vastatoimilla.
- South China Morning Post (27.8.2020): Kiinalainen toisinajattelija Chen Guangcheng antoi tukensa Donald Trumpille republikaanien puoluekokouksessa.
- China Media Project (24.8.2020): Valokuvat Xi Jinpingistä ja Li Keqiangista tulvatuhojen keskellä ovat varsin erilaisia. Li keräsi liket laariin, vaikka valtionmedia pyrki sysäämään häntä sivuun.
Talous
Kuumaa: Roskalainojen tsunami.
Suomen Hongkongin pääkonsuli Johanna Karanko kuvailee Ylelle suomalaisyritysten tunnelmia Hongkongissa, jossa viimevuotinen protestiliike ja kesällä voimaan tullut turvallisuuslaki ovat luoneet tummia pilviä bisnesympäristön ylle. Ilmapiiri suomalaisyrityksissä on odottava – tilanteen tiedetään olevan muutoksessa, mutta kukaan ei vielä tarkkaan tiedä, mihin muutos lopulta vie. Poliittinen tilanne on toki huolestuttava, mutta yrityksille ensisijaista on Hongkongin asema kaupankäynnin keskuksena. Siinä keskeinen kysymys on nyt pankkien ja rahoitusjärjestelmän tilanne, johon vaikuttaa paljon se, onko Yhdysvaltojen suunnalta tiedossa niihin kohdistuvia pakotteita. Vielä sellaisista ei ole tietoa.
Trivium (27.8.2020): “The Coming Surge in Nonperforming Loans”
Roskalainojen tsunami uhkaa Kiinan rahoitusjärjestelmää. Kiinan rahoitussäätelykomissio on antanut varoituksen järjestämättömien lainojen nopeasta kasvusta. Viranomaiset kehottavat nyt pankkeja lisäämään ei-suorittavien lainojen käsittelyä 50 prosenttia ja nopeuttamaan vauhtia ensi vuonna. Pekingissä valmistaudutaan myös pankkien konkursseihin.
Pääomavakautta on pyritty parantamaan myymällä 30 miljardin dollarin edestä uusia erityisobligaatioita. Pääomista huolimatta tulpaksi lainojen käsittelyssä nousee pankkien lainojen kierrättäminen varainhoitoyrityksille, jotka ovat olleet entistä haluttomampia ottamaan lainoja vastaan. Ongelman valtavasta kokoluokasta johtuen järjestelemättömiin lainoihin kietoutuvat päätökset tulevat hallitsemaan raha- ja finanssipolitikkaa 2020-luvulla, mikä rajoittaa Pekingin kykyä tukea reaalitaloutta.
Foreign Policy (27.8.2020): “Big Tech Embraces New Cold War Nationalism”
Vapaan tiedonvälityksen ja kommunikaation keulakuvat Facebook, Google ja Microsoft ovat nyt tienhaarassa, josta ne ovat kääntyneet kohti kotipoteroa, Pentagonia. Ennen kääntymistä puolustusinfran pariin yhtiöt tekivät valloitusretkiä ympäri maailmaa, mikä tehokkaasti tappoi paikalliset teknologiastartupit ja irc-galleriat. Samaan aikaan Googlen muotoiselle maailmalle vastustuskykyisessä Kiinassa edettiin vauvanaskelin kohti tilannetta, jossa ollaan nyt: Wechatin emoyhtiö Tencent on maailman arvokkain someyhtiö, ja Facebook voi vain kadehtien seurata kiinalaisen Tiktokin voittokulkua. Foreign Policyn jutun pointti on osoittaa, että maailma on käymässä ahtaaksi kahden suurvallan alati sotilaallistuville teknologioille, ja internet on yhä siiloutuneempi paikka.
CCP Watch (27.8.2020): ”China, COVID-19, and Developing Country Debt”
Kiinasta on tullut nopeasti maailman merkittävin kehitysmaiden lainoittaja. Koronaviruksen myötä yhä useampi kehitysmaa on pakotettu anomaan velkajärjestelyjä kansainvälisiltä lainoittajilta. Kiina on jo luvannut antaa anteeksi korottomat lainansa, mutta niiden osuus Kiinan myöntämistä lainoista on varsin pieni.
Varsinaisten korkoa tuottavien lainojen potti saattaa kuitenkin olla jopa 40 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta, joten laajat velkojen anteeksiannot eivät ole taloudellisesti mahdollisia. Ne olisi myös hyvin vaikea perustella kiinalaisille, joiden on tutkitusti ollut alun alkaenkin vaikea ymmärtää miljardien syytämistä Afrikkaan maan oman köyhälistön kustannuksella. Vaihtoehdoiksi jää velkojen muuntaminen pääomaksi “velka-ansasta” varoitelleiden analyytikoiden ennusteiden mukaisesti, tai todennäköisemmin velkojen laajamuotoiset uudelleenjärjestelyt.
CNN Business (26.8.2020): “Trump’s WeChat ban could prevent US companies from doing business in China”
Teknologiakilvan kohoavat tärskyt käyvät niin kuumina, että osa niistä lyö jo kotipesään päin. CNN nimittäin nostaa esiin, että Yhdysvaltain presidentin määräys Wechatin kieltämisestä voi tulla myös Kiinassa operoiville yhdysvaltalaisyrityksille kalliiksi. Tiedossa on, ettei Wechat yllä Koronavilkun kaltaiseen tietoturvaan, mutta yhtä kaikki, sovellus on lähes pakko omistaa, jotta yritys (tai ihminen) voi elää Kiinassa. Esimerkiksi Walmart-ketjun Kiinan-liikevaihdosta noin kolmannes muodostui viime vuonna Wechatissa toimivan Scan and Go -toiminnon kautta. Jos siis Wechat-kielto on ulottuakseen myös Kiinassa toimiviin yrityksiin, uhkaa se Yhdysvaltain kauppakamarin mukaan yritysten olemassaoloa maassa.
Lyhyesti:
- BBC (3.9.2020): Intia kieltää yli 100 kiinalaista appia. Mukana Baidu, Alipay ja hittipeli PUBG.
- Reuters (1.9.2020): AIIB:n pääekonomistiksi ruotsalainen veteraani Erik Berglof.
- Helsingin Sanomat (27.8.2020) Tiktokin toimitusjohtaja eroaa tehtävästään – perustelee päätöstään “poliittisen ympäristön muuttumisella”
- Kauppalehti (27.8.2020): EK palkitsi Suomen Hongkongin-pääkonsulin viennin vauhdittajana
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (3.9.2020)
- Kiinan teollisuusyritysten voitot vahvistuneet kesän aikana
- Kiinalaisyritysten maksuhäiriöt dollarimääräisissä velkakirjoissa jo koko viime vuotta suuremmat
- Kiinassa toimivat yhdysvaltalaisyritykset ovat edelleen sitoutuneita Kiinan markkinoihin
- Suomen tavaratuonti Kiinasta nopeassa kasvussa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Uppopaistetut suolet.
National Geographic (1.9.2020): “Hong Kong mourns the loss of its way of life as China cracks down on dissent”
Mitä tarkoittaa, kun kaupunki kuolee? Miten surra sellaisen paikan menetystä, joka on yhä koti? National Geographicin hienolla valokuvamateriaalilla ryyditetty reportaasi etsii vastauksia näihin kysymyksiin paneutumalla yhdeksän hongkongilaisen näkemyksiin ja elämään kotikaupungissaan. Jokapäiväiset arkirutiinit jatkuvat Hongkongissa monin paikoin entisellään Kiinan masinoiman turvallisuuslain voimaantulon jälkeenkin, mutta arkeen sekoittuu ahdistus epävarmasta tulevaisuudesta ja pelko oman elämäntavan, kielen ja kulttuurin menetyksestä.
Helsingin Sanomat (30.8.2020): “Suomen ravintoloissa tarjoillaan kiinalaista ja ‘kiinalaista’ ruokaa – ‘Kukaan kiinalainen ei tilaa kanaa ja ananasta’”
Mitä on kiinalainen ruoka Kiinassa ja miten sitä tarjoillaan länsimaissa, esimerkiksi Suomessa? Aihepiiriä käydään läpi Kampissa sijaitsevan Home Taste -ravintolan kautta, joka on tarjonnut länsimaisille asiakkailleen eri ruokalistat kuin kiinalaisille – ja joka on ollut nyt ongelmissa, kun kiinalaisturistit ovat Helsingistä kaikonneet. Monille tutut jutut kuten yuxiang qiezi esitellään, samoin kuin vaikkapa uppopaistetut suolet. Ilmeisesti jutun jälkeen suomalaisten uteliaisuus kiinalaista kiinalaista ruokaa kohtaan on herännyt, sillä varauskirja on täyttynyt.
The Economist (29.8.2020): “China makes its mark on the world of tattoos”
Tatuointien suosio on viime vuosina kasvanut Kiinassa nopeasti, ja samalla kiinalainen tatuointikulttuuri on alkanut tuottaa omia uusia tyylisuuntiaan. Suosittuja ovat nyt etenkin neotraditionalistiset tatuoinnit, jotka ammentavat Kiinan perinteisestä kalligrafiasta ja mustemaalauksesta modernin teknologian turvin. Tatuointilaitteet ovat kehittyneet niin, että niillä pystytään nykyään ikuistamaan ihoon hienovaraisia taideteoksia perinteisiä siveltimenvetoja mukaillen. Kommunistipuolue suhtautuu tatuointeihin yhä penseästi niiden gangsteri- ja alakulttuurimaineen takia, mutta virallisellakin taholla on ollut hienoisia merkkejä muutoksesta: esimekiksi Kansan vapautusarmeija sallii nykyään sotilaille pienet tatuoinnit.
ArchDaily (26.8.2020): “An Architectural Documentation of Urban Changes in Hutongs”
Eräs Kiinan vimmatun kehitystahdin tunnetuista lieveilmiöistä on ollut perinteisen arkkitehtuurin ja sen myötä vanhan kaupunkikuvan ja elämäntavan katoaminen. Pääkaupunki Pekingissä tämä on näkynyt etenkin kaupungin perinteisten hutong-asuinkorttelien raivaamisena uusien rakennuskohteiden tieltä tai ”kaunistamisena” kliinisen tuntuisiksi kopioiksi vanhasta. ArchDailyn artikkeli havainnollistaa jälkimmäistä trendiä sarjalla kuvapareja, joissa vertaillaan Pekingin Fangjia-hutongin aluetta ennen uudistamista ja sen jälkeen.
Helsingin Sanomat (23.8.2020): “Paluu Wuhaniin” ($)
Wuhan nousi maailmanmaineeseen koronaviruspandemian kiidättämänä: kaupunki suljettiin ensimmäisenä maailmassa karanteeniin muun ihmiskunnan seuratessa kauhulla vierestä epidemian eskaloitumista. Nyt Wuhan on jälleen avattu ja kaikki on hyvin. Ainakin melkein. Epidemian alkulähteille palannut toimittaja Katriina Pajari törmäsi monenlaisiin haasteisiin yrittäessään raportoida Wuhanin paluusta normaaliin: toimittajia seurataan ja ahdistellaan, ja monia paikkoja, kuten Huananin pahamaineista eläintoria ei saa edes katsella vierailusta puhumattakaan.
Lyhyesti:
- BBC (2.9.2020): Game of Thrones -työryhmä alkaa kääntää Liu Cixiniä Netflixin uudeksi hittisarjaksi.
- The Economist (29.8.2020): Into opiskella kiinan kieltä on hiipumassa.
- Hong Kong Free Press (27.8.2020): Kuvareportaasi: neon-kyltit ovat katoamassa Hongkongista, mutta kansalaisjärjestö pelasti yhden ikonisista kylteistä jälkipolville.
- Kotaku (24.8.2020): Kylmää sotaa käsittelevän Call of Duty -sotapelin traileri poistettiin ja vaihdettiin, kun siihen sisältynyt Tiananmen-pätkä ei miellyttänyt Kiinaa.
Katsele & kuuntele
Pekingology (27.8.2020): “Revisiting China’s Social Volcano”
Kiina-ilmiöt suosittelee CSIS-instituutin (Center for Strategic and International Studies) uutta Pekingology-podcastia, jossa käydään läpi Kiinan politiikan tuoreimpia kiemuroita. Uusimmassa jaksossa keskitytään Kiinan yhteiskunnallisiin jännitteisiin Harvardin yliopiston tutkijan, Lei Ya-Wenin kanssa.
Australian Strategy Policy Institute (27.7.2020): “Indo-Pacific Leaders Dialogue – Taiwan”
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen piti harvinaisen puheen Australian ja Taiwanin suhteista sekä indopasifisen alueen muuttuvasta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta Australian Strategy Policy Instituten webinaarissa. Taiwanin johtajien esiintymiset maailmalla ovat varsin harvinaisia diplomaattisten suhteiden puuttuessa, ja Tsain puhetta voikin pitää yhtenä osoituksena Taiwanin kansainvälisen profiilin viimeaikaisesta kasvusta. Kuten usein tällaisissa tilaisuuksissa, Tsai keskittyi vahvasti Taiwanin ja sen demokraattisten arvojen pönkittämiseen substanssiosuuden jäädessä niukaksi, mutta tilaisuuden australialaiset kommentaattorit kontekstoivat puhetta ansiokkaasti.
Ai Weiwei Films: “Coronation”
Taiteilija-dissidentti Ai Weiwei on saanut valmiiksi dokumentin, joka kuvaa elämää koronavirusepidemian sydänmailla, Wuhanin kaupungissa. Koska Kiinan viranomaiset eivät ole olleet hankkeen suhteen yhteistyöhaluisia, ovat elokuvan salaa kuvanneet rohkeat wuhanilaiset Ain koordinoidessa hanketta Berliinistä käsin. Dokumentti on vuokrattavissa Ai Weiwein kotisivujen kautta 5 eurolla tai ostettavissa 15 eurolla.
Tapahtumat
- Demo Finland: Kansainvälisen demokratiapäivän seminaari – Puolustaako Suomi demokratiaa? 15.9.2020 klo 9–10.30 (Zoom-webinaari).** Seminaarin paneelikeskustelussa ”Pysäyttääkö Kiina demokratiakehityksen kehittyvissä maissa” kansanedustajat Sebastian Tynkkynen (ps.), Kristiina Salonen (sd.), Sari Tanus (kd.) ja Inka Hopsu (vihr.). Ilmoittautuminen 13.9. mennessä.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 18.9.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.