30.10.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Tulevaisuuden linjanvetoa on harjoitettu niin Kiinassa kuin lännessä. Kommunistipuolue kokoontui Pekingiin laatimaan suurpiirteiset suuntaviivat seuraavaan viisivuotissuunnitelmaansa, ja länsimaiset tutkijat pääsivät taas tulkitsemaan ympäripyöreiden tavoitteiden syvempiä merkityksiä sanamuotoja syynäten.
Euroopassa puolestaan 5G-verkkojen suunnittelu jatkuu Huaweita vältellen – Ruotsi ei kiinalaisten verkkolaitteita huoli, ja Suomikin valmistelee tiukkaa linjaa, vaikkei yksittäisiä laitetoimittajia mainitsekaan.
Kiinan ambitioita viisivuotissuunnitelmassa ja yleisemminkin värittää painopisteen hivuttaminen kohti kotimaista kulutusta, jotta talouden riippuvuutta esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin tuittuilusta saataisiin vähennettyä. Sen sijaan Kiinan vastustajille Trumpin toilailut kelpaavat hyvin: presidentin uudelleenvalintaa haluavat sekä taiwanilaiset että Falun Gong -uskontokunta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Lämpimiä: Huawein samppanjapullot.
Reuters (29.10.2020) “Key details from fifth plenum of China’s Communist Party”
Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea kokoontui nelipäiväiseen täysistuntoon laatimaan suuntaviivoja maan talouden ja yhteiskunnan kehitykselle. Pöytään lyötiin ehdotus viisivuotissuunnitelmasta, jonka parlamentti keväällä hyväksyy virallisesti.
China Media Projectin tekemän, teelehtien tulkintaa muistuttavan retorisen analyysin perusteella suuria mullistuksia plenaari ei tarjoillut myöskään puoluejargoniin piilotettuina vihjeinä. Xi Jinping -ajattelua ei mainittu plenaarin julistuksessa uuvuttavuutteen asti, mutta toisaalta mies itse sai tittelilitanjaansa mojovaksi lisäykseksi “puolueen ytimen luotsi ja ruorimies”. Viisivuotissuunnitelman perään liitetty “visio vuodelle 2035” antaa ymmärtää, että ruorimiehen vakaat kädet ohjaavat Kiinan valtiolaivaa maailmanpolitiikan tyrskyissä vielä 15 vuoden kuluttuakin.
Helsingin Sanomien haastatteleman professori Matti Nojosen mukaan viisivuotissuunnitelmien lupauksia ei kannata kuitenkaan ottaa aivan todesta. Tosiasiassa alemman tason toimijat tulkitsevat keskuksen suunnitelmia mielensä mukaan tai laativat jopa omat viisivuotissuunnitelmansa, joten suurta koordinaatiota ei järjestelmässä vallitse. Nojonen pitääkin suunnitelmien laatimista lähinnä massiivisena resurssien haaskaamisena.
Turun Sanomat (25.10.2020): “Supo: Suurilla kiinalaisilla yrityksillä vahvoja sidoksia valtiovaltaan – Huawein tietoturvajohtaja kiistää tietojenluovutusvelvollisuuden Kiinalle”
Keskustelu Huawein muodostamasta turvallisuusuhasta on käynyt kuumana kautta läntisen maailman. Tällä viikolla keskusteluun otti osaa myös Suojelupoliisi, joka varoitti kiinalaisten yrityisten sitoumuksista Kiinan valtioon nimeämättä kutienkaan suoraan Huaweita. Viimeisimpänä Huawein toiminnan alueellaan kielsi Ruotsi, joka ilmoitti rajaavansa Huawein ja ZTE:n teknologiat ulos 5G-verkoistaan konsultoituaan puolustusvoimia ja turvallisuuspoliisi Säpoa. Kiinan susidiplomaatti Zhao Lijian vastasi nopeasti, että päätös olisi parempi perua, mikäli Ruotsi haluaa välttää sen taloudelliset seuraukset.
Suomi on toistaiseksi ollut varovaisempi. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka totesi Ylelle, että Suomi ei kiellä kategorisesti minkään maan yrityksiä 5G-apajiltaan, mutta että eduskunnan parhaillaan käsittelemä 5G-laki tulee olemaan erityisen tiukka. Lakiesityksen mukaan ministeriöistä ja operaattoreista koostuva neuvottelukunta määrittelee kriittiset osaset verkoissa ja esittää suositukset siitä, tuleeko tiettyjä toimijoita kriittisistä osasista sulkea pois.
Itse Xinhua tulkitsi Harakan lausunnon positiivisena enteenä. Kommunistisen puolueen hämärissä kabineteissa ja Huawein konttoreissa ei kuitenkaan kannata vielä poksautella samppanjapulloja, sillä Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Suomi seuraa mitä suurimmalla todennäköisyydellä Ruotsin ja muun EU-alueen jalanjälkiä.
Helsingin Sanomat (25.10.2020): “Kiina vaihtoi pandadiplomatian susisoturidiplomatiaan, eikä se enää välitä, vaikka sitä vihataan”
Kiinan pehmeän voiman airueina pidetyt Lumi- ja Pyry-pandat mussuttavat rauhanomaisesti bambua Ähtärissä, mutta viime aikoina Kiinan pandadiplomatia on väistynyt aggressiivisempien äänenpainojen tieltä. Kiinan diplomaattinen kieli tuntuu muuttuvan sitä kärkkäämmäksi mitä huonommaksi maan maine kansainvälisesti vajoaa. Saksalaisen Merics-instituutin tutkija Lucrezia Poggetti kertoo HS:lle, että toisin kuin lännessä usein kuvitellaan, Kiinaa ei tällä hetkellä edes kiinnosta antaa itsestään hyvää kuvaa. Se haluaa olla haastaja ja pikemminkin hallita keskustelua kuin vaikuttaa sydämiimme.
Ulkopoliittinen Instituutti (23.10.2020): “Valmisteleeko Kiina Taiwanin valtausta? Aika on otollinen mutta kokonaistilanne ei”
Kuten kesän ja syksyn uutiskirjeistäkin on saanut toistuvasti lukea, Kiinan sotilaallinen painostus Taiwania kohtaan on lisääntynyt läpi vuoden. Monen arvion mukaan Kiina saattaa nähdä Yhdysvaltain sisäisessä hajaannuksessa oivan tilaisuuden ratkaista Taiwanin ongelma kertaheitolla nopealla invaasiolla. Lisäksi onnistunut sotaretki toisi puolueen sisällä vastarintaa kohdanneelle Xi Jinpingille aimo annoksen legitimiteettiä. Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallion mukaan sota on kuitenkin otolliseen tilaisuuteen nähdenkin epätodennäköinen, sillä se tulisi huonoon saumaan puolueen ensi vuonna järjestettäviin 100-vuotiskekkereihin nähden. Pullistelu on siis bluffia.
The Diplomatille kirjoittanut Kharis Templeton oli analyysissään samoilla linjoilla: sotaretki Taiwanille olisi kansantasavallalle itsetuhoinen ratkaisu, mihin puolue tuskin tarttuu. Templetonin mukaan Kiina on kuitenkin Xin kaudella epäonnistunut lähes totaalisesti Taiwanin politiikassaan, sillä maa Taiwan suhtautuu nykyään Kiinaan vihamielisemmin kuin pitkään aikaan ja on saanut jopa Yhdysvallat horjumaan tavanomaisesta status quo -linjastaan Taiwanin vahvemman tukemisen puolelle.
Yle (18.10.2020): “Miksi Kiina ei ole jo saavuttanut Yhdysvaltoja? Digitalisaatioista huolimatta aseteknologia ei siirry maasta toiseen napinpainalluksella”
Kiina on harpannut nopealla vauhdilla teknologisten suurvaltojen eturiviin, joillain osa-alueilla jopa kärkeen. Aseteknologiassa Kiina tulee kuitenkin yhä reippaasti jäljessä Yhdysvaltoja, vaikka vakoiluverkostot imevät moninaisin konstein tietoa kaikilta rintamilta.
Syy on yksinkertainen: nykyaikaiset asejärjestelmät ovat niin monimutkaisia, että niiden jäljentäminen on äärimmäisen vaikeaa. Vaikka kovaa dataa esimerkiksi Yhdysvaltain suunnittelemasta ohjuskilpijärjestelmästä saataisiinkin käsiin, sen purkaminen ja eri osa-alueiden analyysi on (ainakin toistaiseksi) lähes mahdoton tehtävä. “Jos uusi asejärjestelmä halutaan varastaa, pitäisi oikeastaan varastaa sen tuottanut organisaatio”, artikkeliin haastateltu tutkija Mauro Gilli kiteyttää.
Lyhyesti:
- Ulkopoliittinen instituutti (30.10.2020): Elina Sinkkonen ja Jussi Lassila tarkastelevat kiinalaista ja venäläistä digiautoritarismia ja teknologiakehitystä.
- Yle (29.10.2020): Supo kansallisesta turvallisuudesta: Äärioikeiston uhka Suomessa kasvanut – Kiina ja Venäjä vakoilevat kärkkäimmin.
- Foreign Policy (29.10.2020): Yhdysvaltojen kauppaministeri Wilbur Ross, Trumpin kauppasodan kenraali, istui kiinalaisen sijoitusrahaston johtokunnassa vuoteen 2019.
- BBC (28.10.2020): FBI on pidättänyt kiinalaisia pakolaisia ahdistelleita “agentteja”.
- South China Morning Post (25.10.2020): Kiina ja Venäjä flirttailevat liittoumalla, mutta puheiden päätavoitteena lienee Yhdysvaltain härnääminen.
- Forbes (23.10): Presidentti Trump on hyötynyt taloudellisista yhteyksistään Kiinaan – maailman suurimmalla pankilla toimitilat Trump Towerissa.
- South China Morning Post (20.10.2020): Japani lämmittelee suhteitaan Vietnamiin: yhdistävänä tekijänä Etelä-Kiinan meri.
Talous
Kuumaa: Keskiluokkaa kaivataan kaupoille.
Yle (28.10.2020): “Kiina satsaa nyt kotimaisen kulutuksen kasvuun eikä halua enää olla pelkkä halpatuotantomaa”
Kauppasodan ja koronaviruksen kaksoisisku potkii nyt Kiinaa kohti kotimaisen kulutuksen kasvattamista, jotta talouskasvu saataisiin pidettyä raiteilla nykyistä omavaraisemmin. Köyhyys on vähentynyt Kiinassa selvästi, mutta vielä tarvitaan toimia siihen, että maan talous voitaisiin laskea keskiluokkaisten kotimaisten kuluttajien varaan. Yhdeksi kulutuksen moottoriksi on uumoiltu hukou-asuinpaikkarekisterijärjestelmän uudistamista, jota yhteiskuntatutkijat ovat Kiinalta jo vuosikaudet odottaneet. Järjestelmä sitoo ihmiset asuinpaikkoihinsa, mikä tekee kaupunkeihin muuttamisesta hankalaa ja kallista eikä järin stimuloi siirtotyöläisiä törsäämään vaivoin ansaittua palkkaansa ostoskeskuksissa.
Kiinan talous on kuitenkin selvinnyt koronavuodesta varsin mallikkaasti nykyisinkin eväin. Bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa 4,9 prosenttia, ja Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Kiinan olevan tänä vuonna maailman suurtalouksista ainoa, jossa koko vuoden BKT-luvut ovat plussan puolella.
Macro Polo (26.10.2020): “China Economy 2025: Eluding the Middle Income Trap”
Macro Polo -instituutti on lyönyt pöytään ennusteen Kiinan talouden näkymistä vuoteen 2025 saakka. Vastarannan kiiskeksi heittäytyneen instituutin mukaan synkimmät arviot Kiinan sulkeutumisesta “sisäiseen kiertoon” eivät tule toteutumaan, sillä Kiina on myös tulevaisuudessa hyvin riippuvainen ulkomaailmasta ja erityisesti ulkomaisesta pääomasta. Niinpä Kiinan on pakko tehdä lähivuosina kriittisiä investointeja, joiden myötä Kiinan talous paremminkin avautuu kuin käpertyy sisäänsä. Macro Polo arvioi, että näiden uudistusten myötä Kiina välttää “keskituloansan” ja on huomattavasti paremmissa ja kilpailukykyisemmissä asemissa vuonna 2025.
The Ulkopolitist (25.10.2020): “Koronaviruspandemia hävitti jopa kolmanneksen vastavalmistuneiden kiinalaisten korkeakouluopiskelijoiden työpaikoista”
The Ulkopolitistin Anton Karppasen artikkeli esittelee Kiinan korkeakoulutetun työväen ankaraa kamppailua työpaikoista ja elintasosta. Kun vielä joitakin vuosikymmeniä sitten korkeakoulututkinto oli Kiinassa varma väylä siisteihin ja hyvin palkattuihin sisähommiin joutuvat nykyiset ikäluokat tosissaan kilpailemaan työmahdollisuuksista erityisesti vauraissa itärannikon kaupungeissa. Koronapandemia on tehnyt kilpailusta kertarysäyksellä kovempaa, sillä jopa kolmannes korkeakouluopiskelijoiden työpaikoista on kadonnut pandemian aiheuttaman laman seurauksena.
Talouselämä (24.10.2020): “Yli puolet maailman uusista yksisarvisista on kiinalaisia – Onnistuuko USA pysäyttämään Kiinan voittokulun teknologiassa? Trumpin mustat listat iskevät nyt rajusti”
Talouselämä analysoi Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä käytävää teknokilpaa, jonka uhreiksi ovat päätyneet kiinalaisyritykset Tencent (Wechat) ja Bytedance (Tiktok). Washingtonissa on laadittu “mustia listoja”, jolle päätyneille kiinalaisyrityksille (Huawei, ZTE, SMIC) ei voi myydä amerikkalaisvalmisteisia puolijohteita tai niiden valmistusta mahdollistavia koneita, mikä on ajanut kiinalaistoimijoita vaikeuksiin.
Artikkelissa haastateltu puolijohdealan analyytikko povaa, että Kiina tulee jatkossakin olemaan riippuvainen länsimaiden ja Japanin komponenteista ja teknologiasta, mutta Kiinalle epäedullinen tilanne muuttunee suprajohteiden ja kvanttitietokoneiden yleistyessä. Kenties jo aivan lähitulevaisuudessa muu maailma joutuu jo tekemään valintoja länsimaisten ja kiinalaisten yritysten tarjoamien palvelujen, käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen välillä.
Helsingin Sanomat (23.10.2020): “Uuden Silkkitien investoinnit vesittävät Kiinan ilmastotavoitteet”
Lapin yliopiston Kiina-tutkijat Matti Nojonen ja Sanna Kopra toppuuttelevat vieraskynässään Xi Jinpingin taannoisia ilmastolupauksia. Xi lupasi Kiinan saavuttavan hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2060. Ehkä näin käy, mutta entä mitä käy maille Vyön ja tie -hankkeen varrella, jonne Kiina pumppaa miljardiluokan investointeja – eikä läheskään aina ympäristöystävällisen infran rakentamiseen? Kiina saattaa ulkoistaa likaisen teollisuutensa maan rajojen ulkopuolelle, mikä kampittaa globaaleja ilmastotavoitteita vaikka Kiinan oma tontti puhdistuisikin.
Lyhyesti:
- Bloomberg (29.10.2020): Alibaban maksuyhtiö listautui Hongkongin ja Shanghain pörsseihin ja tuotti osakeannin, joka on isompi kuin Suomen bruttokansantuote.
- Nikkei Asia (27.10.2020): Kuuden miljardin Vyö ja tie -rautatiehanke vastatuulessa Pakistanissa: Kiina ei suostu prosentin korkoon.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.10.2020)
- Kiinan talouden toipuminen yhä laaja-alaisempaa
- Kiinan velan BKT-suhde nousee nopeasti koronaelvytyksen seurauksena
- Kiinan tuonti piristyi syyskuussa myös EU:sta
- Ostovoimapariteettipainoja tarkistettiin, Kiinan talous pienempi kuin aiemmin arvioitiin
- Taiwan on selvinnyt Covid19-epidemiasta tähän saakka vähällä
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Taiwan ja Falun Gong fanittavat Trumpia.
Focus Taiwan (27.10.2020): “In U.S. presidential vote, Trump the clear favourite of Taiwanese”
Taiwan tunnetaan itäaasialaisittain liberaalina yhteiskuntana, mutta Yhdysvaltain presidentinvaalien kohdalla taiwanilaiset seisovat selvästi oikeistokonservatiivien rinnalla Donald Trumpin takana. Taiwanilla tehdyssä tuoreessa kyselyssä 53 prosenttia vastaajista toivoi Trumpin voittoa, kun taas aiemmassa YouGov-yhtiön kyselytutkimuksessa Taiwan oli kahdeksasta kyselyyn osallistuneesta Aasian-Tyynenmeren maasta ainoa, jossa Trumpia kannatettiin enemmän kuin haastaja Joe Bidenia. Trumpin suosio Taiwanilla pohjautuu vahvasti vaikeaan Kiina-suhteeseen – Kiinaa höykyttävä amerikkalaispresidentti on taiwanilaisten mieleen muusta politiikasta riippumatta.
The New York Times (26.10.2020): “The Erasure of Mesut Özil”
Vuosi sitten jalkapalloilija Mesut Özil oli yksi Valioliigan kovapalkkaisimmista pelaajista ja valioliigaseura Arsenalin tähti. Sitten hän erehtyi valitsemaan poliittiselle aktiivisuudelle väärän kohteen: kritisoimaan Kiinaa uiguurien kohtelusta. Pian tämän jälkeen Arsenalin otteluita ei näytetty Kiinassa, Özilin hakutuloksia pyyhittiin ja Arsenal poisti Özilin pelipaitoja Kiinan-tuotevalikoimastaan. Arsenalin ja Özilin väliseen juopaan liittyy muutakin – muun muassa palkkojen leikkaus koronapandemian vuoksi sekä seuran maskottidinosaurus – mutta nyt tilanne on, että kentällä olon sijaan Özil livetwiittailee pelejä kotonaan.
The New York Times (24.10.2020): “How The Epoch Times Created a Giant Influence Machine”
Suomessakin on sopivasta kadunkulmasta saattanut tarttua mukaan The Epoch Times -niminen sanomalehti. Päällisin puolin tavalliselta lehdeltä näyttävän julkaisun takana on Kiinasta maanpakoon ajettu kulttimainen Falun Gong -järjestö, joka viime vuosina on muuttanut lehden suuntaa ja luonut siitä merkittävän oikeistopopulistisen disinformaatiokanavan. Lehti on luonut varsin läheiset suhteet Donald Trumpin hallintoon ja kasvattanut suosiotaan sosiaalista mediaa manipuloimalla ja valeuutisia levittämällä. The New York Times pureutuu laajassa analyysissään lehden ja sen taustalla häärivän salamyhkäisen uskontokunnan hämäräpuuhiin.
Bloomberg (19.10.2020): “China’s Next Problem Is Recycling 26 Million Tons of Discarded Clothes”
Suurin osa kiinalaisten vaateostoksista on halpaa ja lyhytikäistä pikamuotia. Halpa on helppoa, ja kiinalaiset heittävätkin vuosittain 26 miljoona tonnia käytettyjä vaatteita roskiin. Vertailun vuoksi Suomessa heitetään vuosittain roskiin 70 000 tonnia vaatteita, noin kolmanneksen vähemmän henkeä kohti kuin Kiinassa. Halpuus on vain yksi osa ongelmaa. Kierrättämistä on vaikea saada järjestettyä tehokkaasti ja kattavasti, sillä Kiina on tehnyt terveyssyihin vedoten kierrätettyjen vaatteiden kaupasta laitonta.
Oikeudelliset pullonkaulat ja pikamuodin helppous ja halpuus ovat myös stigmatisoineet käytettyjen vaatteiden käyttämisen eikä käytetyt vaatteet tahdo kelvata edes kotimaan köyhille. Ongelmaa yritetään ratkoa kaikin tavoin. Vaatteita viedään ulkomaille ja jopa poltetaan kiihtyvään tahtiin. Todellinen ratkaisu kasvavien tekstiilijätekasojen ongelmaan olisi yksinkertaisesti ostaa vähemmän vaatteita.
RADII (19.10.2020): “What’s Going Wrong with Chinese Literature in Translation?”
Verratessa Kiinan suosituimpien kirjojen listausta englanniksi käännettyyn kiinalaiseen kirjallisuuteen käy selväksi, että kiinalaiset lukevat eri kirjoja kuin mitä maasta valikoituu muulle maailmalle käännettäväksi. Käännöskirjallisuudessa korostuvat erinäiset toisinajattelijat ja männävuosien iäkkäät mestarit, joiden tuotantoa länsimaiset syynäävät “ymmärtääkseen Kiinaa”. Usein käännösteosten meriiteiksi lasketaan kiinalaisen yhteiskunnan kriittinen tarkastelu tai mediaseksikäs “kielletty kotimaassa” -leima. Mutta ymmärrämmekö todella Kiinaa, jos emme tiedä, mitä kiinalaiset itse lukevat?
Lyhyesti:
- The Guardian (29.10.2020): Taiwanilla ei ole ollut kotoperäisiä koronatartuntoja 200 päivään. Kuolleita koko pandemian aikana vain seitsemän.
- Helsingin Sanomat (28.10.2020): Tukholman Slusseniin avattiin Kiinasta kokonaisena laivattu kultainen silta.
- The Diplomat (27.10.2020): Haastattelussa Kiinan kansakunnan keksimisestä tuoreen kirjan kirjoittanut Bill Hayton.
- Foreign Policy (20.10.2020): Kiinalla on imago-ongelma ja sen kannattaisi ottaa mallia Etelä-Koreasta.
Katsele & kuuntele
Yle Aamu (28.20.2020): “Mikä on Kiinan asema tulevaisuudessa”
Kiinan tuore viisivuotissuunnitelma antaa osviittaa siitä, mihin Kiina on matkalla ja millaisin eväin. Talouden reformointi kohti kotimaisen kulutuksen luomaa kasvua on yksi kärkiteemoista, mutta mitä muuta Kiinalta on lupa odottaa lähitulevaisuudessa? Yle Aamussa vastauksia tähän tarjoavat Ylen Kiinan-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, Ulkoministeriön Itä-Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Arto Haapea ja Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa. Ohjelman Kiina-osuus alkaa noin 45 minuutin kohdalta.
BBC (27.10.2020): “China’s rocket man”
BBC:n historiapodarissa taustoitetaan Kiinan “rakettimiehen” Qian Xuesenin epätavallista elämää ja tämän roolia Kiinan avaruustutkimuksessa. Qianin rooli ei rajoittunut vain Kiinaan, sillä tämän panos Yhdysvaltojen kilpajuoksussa avaruuteen oli oleellinen. Qian joutui kuitenkin luopumaan tutkijan urastaan Yhdysvalloissa kommunistivainojen takia ja palasi kotiarestin jälkeen takaisin Kiinaan, jossa hänen tutkimuksensa johti myöhemmin muun muassa Pitkä marssi -ohjuksen kehitykseen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 13.11.2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.