27.11.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Joe Bidenin vaalivoiton myötä Yhdysvaltojen odotetaan palaavan monenkeskisiin pöytiin, joissa länsimaat nyt kuumeisesti visioivat uudenlaista maailman demokraattisiin maihin tukeutuvaa viitekehystä Kiinan kasvavan vaikutusvallan vastavoimaksi. Tarvetta sellaiselle olisi – tuorein osoitus Yhdysvaltojen syrjään jäämisestä on Aasiaan juuri muodostunut maailman suurin vapaakauppa-alue, joka on nähty voittona Kiinalle.
Kiinan vaikutusvallan kasvu näkyy Kuussa asti, sillä Kiinasta on tulossa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton rinnalle kolmas maa, joka tuo Kuusta maaperänäytteitä. Kiinan kuulentoon ei liittyne Yhdysvaltojen tapaisia salaliittoteorioita, mutta Suomella sen sijaan on kyseenalainen kunnia olla Kiinan internetissä leviävän salaliittoteorian kohteena. Leviävän teorian mukaan rakasta kotimaatamme ei oikeasti ole olemassa.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Ovatko Yhdysvallat ja Kiina ensimmäisen maailmansodan tiellä?
Helsingin Sanomat (25.11.2020): “Suomalaislehti julkaisee Kiinan kommunistipuolueen propagandaa, jossa Stalinets-traktorit pörisevät ja Xinjiang on houkutteleva sijoituskohde – miksi?”
Kiinan kommunistipuolueen tarjoamasta uutissisällöstä kiinnostuneet löytävät sitä kiinalaisviestimien lisäksi myös suomalaisesta Helsinki Times -lehdestä. Pieni englanninkielinen suomalaislehti on tehnyt sopimuksen Kansan päivälehden uutisjuttujen julkaisemisesta, ja propagandaan kallellaan oleva sisältö herättää kysymyksiä. Lehden päätoimittaja Alexis Kouros sanoo, ettei lehden julkaisema Kansan päivälehden aineisto ole poliittista ja että kyse on vain sopimuksesta, jossa kiinalaisosapuoli on vastavuoroisesti tarjoutunut kääntämään suomalaisuutisia kiinaksi. Lisäksi Kourosin mukaan on hyvä saada vaihtoehtoisia ääniä Yhdysvaltojen hiljaisesta propagandasta kärsivään länsimediaan. Helsinki Timesissa julkaistiin sattumoisin myös vuonna 2017 itsensä Xi Jinpingin kirjoittama tervehdys suomalaisille, kun presidentti oli Suomessa valtiovierailulla.
Yle (25.11.2020): “Hongkongin hallintojohtaja kiitteli kiisteltyä turvallisuuslakia linjapuheessaan – oppositio puuttui nyt yleisön joukosta”
Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam piti vihdoin vuotuisen linjapuheensa viivyteltyään alkuperäisestä ajankohdasta yli kuukauden ja käytyään erikseen Pekingissä nyhtämässä sanomalleen Kiinan keskushallinnon hyväksynnän. Lamin mukaan kesällä säädetty, mielenosoitukset tukahduttanut turvallisuuslaki on ollut menestys, eikä soraääniä kuultu, kun koko demokratiamielinen oppositio oli taannoin eronnut Hongkongin alueparlamentista. Lamin mukaan tämä tarkoitti “paluuta rauhaan”, ja kun demokratiamieliset kansanedustajat olivat kaikonneet salista, linjanveto sujuikin ongelmitta. Muiltakaan osin ei linjapuheen sisältö tarjonnut yllätyksiä: asuntokriisi pyritään yhä ratkaisemaan valtavalla uudella tekosaarella ja Hongkongin integraatiota Manner-Kiinan eteläisten kaupunkien muodostamaan metropolialueeseen pönkitetään edelleen.
Politico (22.11.2020): “‘A pivotal moment’: Democracies urged to band together to resist China“
Ajatusta globaalista “demokratioiden liittoumasta” on alettu pallotella Joe Bidenin vaalivoiton varmistuessa. Viime viikonloppuna järjestetyssä Halifaxin turvallisuusfoorumissa ajatusta yritettiin viedä eteen päin korkean tason poliitikkojen ja asiantuntijoiden vetämänä. Foorumin loppuraportin mukaan demokratioiden liitto voisi ammentaa innoitusta Yhdysvaltain, Intian, Japanin ja Australian välille kehittyneestä Quad-rakenteesta, ja liiton jäsenmaiden kesken voitaisiin sopia uusia vapaakauppasopimuksia Kiina-riippuvuuden hillitsemiseksi. Myös sotilaallista muskelia toki tarvitaan, ja esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg visioi Naton toimintaympäristön laajentamista Euroopan ulkopuolelle, jotta Kiinan haasteeseen erityisesti (kyber)avaruudessa voitaisiin vastata paremmin.
War on The Rocks (18.11.2020): “The Road to a Successful China Policy Runs Through Europe”
Joe Bidenin tulevan hallinnon Kiina-politiikasta ei voida vielä sanoa mitään varmaa, mutta onnistuakseen sen tulee tukeutua Euroopan unioniin, argumentoidaan War on The Rocksissa. Yhdysvallat ja EU ovat Kiinan tärkeimmät kauppakumppanit, joiden yhteenlaskettu osuus maailman bruttokansantuotteesta on 47 prosenttia. Pelkästään taloudellista muskelia Kiinan kanssa neuvottelemiseen siis löytyy, mikäli transatlanttinen akseli löytää itsensä uudelleen. Artikkelin mukaan Bidenin hallinnon tulisi lähettää heti “sadan päivän sisällä” korkean tason delegaatio Eurooppaan neuvottelemaan uudesta Kiina-strategiasta, joka keskittyisi ilmastonmuutoksen, teknologian, ihmisoikeuksien ja kaupan ympärille.
Jos taas kysytään 97-vuotiaalta entiseltä ulkoministeriltä Henry Kissingeriltä, olisi Bidenin syytä pikavauhtia avata keskusteluyhteys Kiinan kanssa suhteiden parantamiseksi. Bloombergin keskustelufoorumissa puhunut Kissinger varoitti, että mikäli Kiinan kanssa ei päästä takaisin yhteistyön polulle, ajautuu maailma ensimmäinen maailmansodan kaltaiseen konfliktiin. Foreign Affairsin Trumpin jälkeisestä Kiina-strategiaa luotaava artikkeli oli geopolitiikan grand old manin kanssa samoilla linjoilla: toimivaan yhteisymmärrykseen ja yhteiseloon perustuva kilpailu lienee paras mahdollinen asetelma niin Yhdysvaltain ja Kiinan, kuin lopun planeetankin näkökulmasta.
Safeguard Defenders (18.11.2020): “The Tibetan refugee who turned spy for China in Sweden”
Ruotsin viranomaiset päättivät lokakuussa karkottaa tiibetiläisen Dorjeen Gyantsanin turvallisuusriskinä. Dorjeen oli taannoin tuomittu pitkään jatkuneesta vakoilusta Kiinan kansallisen turvallisuuden ministeriön (国家安全部, Ministry of State Security) piikkiin ja odottelee nyt tuomionsa lusittuaan karkoituksensa täytäntöönpanoa. Ihmisoikeusjärjestö Safeguard Defenders kuvaa artikkelissaan oikeudenkäyntipöytäkirjojen pohjalta Dorjeenin vakoilutapauksen taustoja sekä esimerkiksi MSS:n tiedustelumenetelmiä. Pöytäkirjat nostavat erityiseksi riskialueeksi Helsingin ja Tukholman välillä seilaavat ruotsinlaivat, joiden rennossa ilmapiirissä MSS rekrytoi myös Dorjeenin.
Suomen Kuvalehti (13.11.2020): “Kanava: Kiina muuttuu yhä aggressiivisemmaksi – ”Me emme uhkaa ketään. Me vain ilmoitamme seuraamuksista””
Suomen Kuvalehti tarjoilee nettisivuillaan Robert Wihtolin Kanavaan kirjoittaman passelin yleiskatsauksen Kiinan ulkopolitiikan kehityksestä, niin sen pidemmästä kaaresta kuin viime aikojen myllerryksistäkin. Viime aikoina Kiinan linja on vaihtunut “matalasta profiilista” kovempaan suuntaan. Wihtol arvioi, että Kiinan koventuva ulkopolitiikka jatkuu vähintään vuosiin 2021 ja 2022 jolloin kommunistinen puolue juhlii satavuotiskekkereitään, ja jolloin järjestetään puolueen seuraava suurkokous.
Lyhyesti:
- The Diplomat (26.11.2020): Xi Jinping onnitteli viimeinkin virallisesti Joe Bideniä.
- Reuters (25.11.2020): Japanin uusi pääministeri Suga toivoo vakaita suhteita Kiinan kanssa.
- CNN (25.11.2020): Kiinalla on satelliittikuvien perusteella rakennushankkeita kiistellyllä alueella Bhutanin rajalla.
- STT (23.11.2020): Demokratia-aktivisti Joshua Wong tunnusti syytteet mielenosoituksiin yllyttämisestä, joutui jälleen telkien taakse odottamaan oikeudenkäyntiä.
- South China Morning Post (22.11.20): Xi Jinping ehdottaa kansainvälistä QR(ruutukoodi)-järjestelmää matkailun helpottamiseksi.
- East Asia Forum (20.11.2020): Kiinan ja Venäjän välinen tiimityö yhteisen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmän kehittämisessä tiivistyy.
- South China Morning Post (15.11.2020): Malesian parlamentti päätti, ettei se luovuta turvaa hakeneita uiguureja Kiinaan – toisin kuin Indonesia.
Talous
Kuumaa: Suomi ei ehkä olekaan länsimaa.
The Diplomat (24.11.2020): “Australia and China: It’s Complicated”
The Diplomatin juttu avaa Kiinan ja Australian kiristyviä suhteita, joista maiden välinen kauppa on jo ehtinyt kärsiä. Kiina on rankaissut Australiaa erilaisilla pakotteilla, joiden uskotaan motivoivan Australian Kiina-lobbyä liikkeelle, joskaan Australian tärkeimpään, yli 80 miljardin arvoiseen rautamalmikauppaan Kiina ei ole vielä kuitenkaan puuttunut. Pääministeri Scott Morrisonin hallitusta on suomittu esimerkiksi siitä, että suurimman yksittäisen kauppakumppanin kanssa ollaan juututtu pelkästään kaupankäyntivaihteelle, kun taas muiden Itä-Aasian maiden kanssa suhteet ovat moniulotteisemmat.
Jutun mukaan muuten Australia on Ruotsin jälkeen järjestyksessä toinen länsimaa, joka on solminut diplomaattisuhteet kansantasavallan kanssa vuonna 1972. Suomea, joka solmi suhteet kansantasavaltaan jo vuonna 1950, ei siis ilmeisesti länteen lasketa.
The Economist (19.11.2020): “Why commercial ties between Taiwan and China are beginning to fray”
Vaikka Kiinan ja Taiwanin suhteet ovat olleet vuosikymmenten ajan tunnetun tulehtuneet, Taiwanilla on ollut suuri merkitys Kiinan uudistuskauden talouskehitykselle. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana taiwanilaiset yritykset ovat investoineet 190 miljardia dollaria Kiinaan. Taiwanilainen elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconn on Kiinan suurin yksityinen työllistäjä, ja kolme Kiinan kahdestatoista suosituimmasta kuluttajabrändistä on taiwanilaisia. Kultakausi saattaa kuitenkin olla ohi – Yhdysvaltojen ajama kauppasota on iskenyt kiilaa taiwanilaisten yritysten ja Kiinan väliin, ja samalla Kiinan omat yritykset ovat tulleet kilpailukykyisemmiksi. Oman lisänsä tuo Taiwanilla kasvava itsenäisyysmielisyys ja nuoren sukupolven epäilykset Kiinan kauppasuhteita kohtaan.
Helsingin Sanomat (17.11.2020): “Kiinasta on tulossa maailman suurin siruvalmistaja – Miten tähän tultiin ja mitä se merkitsee?”
Kiinasta on tulossa maailman suurin puolijohteiden valmistaja vuoteen 2030 mennessä. 1990-luvun alussa siruvalmistus oli vielä vahvasti länsimaiden käsissä, mutta nyt niiden rinnalle ovat nousseet Aasian maat Kiina etunenässä. Merkittävä syy tähän on ollut länsimaiden ulkopuolisten alihankintaketjujen kasvu – suuret teknologiayhtiöt ovat alkaneet teettää käyttämäänsä tekniikkaa yhä enemmän aasialaisilla sopimusvalmitajilla. Kiinassa valtio on lisäksi tukenut siruteollisuutta voimakkaasti teknologiakilpailun kuumetessa Yhdysvaltojen kanssa. Nähtäväksi jää, onko Yhdysvalloissa tiedossa vastaavia liittovaltiotason kannustimia, joilla se voisi pitää kiinni hiipuvasta johtoasemastaan.
Yle (15.11.2020): “Aasiaan syntyi maailman suurin vapaakauppa-alue – Kiina vahvistuu, Yhdysvallat jää entistä enemmän syrjään”
Massiivinen vapaakauppasopimus Regional Comprehensive Economic Partnership (RCEP) on viimeinkin hyväksytty vuosikausia kestäneiden neuvotteluiden päätteeksi. Sopimuksessa on mukana viisitoista maata, kaksi miljardia ihmistä ja 30 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Yhdysvallat ei ole sopimuksen osapuolena ja joutuu seuraamaan sivusta kuinka Itä-Aasian kauppa lähtee yhä voimakkaammin rakentumaan Kiinan ympärille. Ja kuten Helsingin Sanomat huomioi pääkirjoituksessaan, kun Kiinalle on halvan kaupan latu auki Aasiassa, vähentää se Yhdysvaltain Kiina-vastaisten kauppatoimien vaikuttavuutta.
East Asia Forum huomautti, että RCEP oli vain yksi useista Yhdysvaltain vaalisirkuksen mediahuomion jyräämistä multilateraaleista kokouksista (kuten Korean Jeju-foorumi ja Pariisin rauhanfoorumi), joissa Kiina ja muut Aasian maat olivat keskeisesti läsnä ja joissa vaikuttamisen sijaan Yhdysvaltain presidentti keskittyi Twitteriin ja golfiin. Monikantainen yhteistyö etenee Aasiassa vaikka ottaakin lännessä takapakkia.
Lyhyesti:
- Financial Times (25.11.2020): Intia on estänyt kymmenien kiinalaissovellusten käytön sen jälkeen, kun Intian ja Kiinan rajakiista leimahti kesällä.
- Reuters (25.11.2020): ByteDancen aika käy vähiin löytää TikTokille sopiva ostaja, Yhdysvallat myönsi seitsemän päivää lisäaikaa.
- South China Morning Post (17.11.2020): Barack Obama ei sanojensa mukaan halunnut käydä kauppasotaa Kiinan kanssa finanssikriisin vuoksi
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (26.11.2020)
- Yksityisen kulutuksen merkitys Kiinan talouden elpymisessä kasvaa
- Kiina tiivistää kauppasuhteitaan alueellisesti uuden RCEP-sopimuksen myötä
- Juanin kurssi jatkanut vahvistumistaan
- Valtionyhtiöiden maksuhäiriöt lisääntyneet Kiinan bondimarkkinoilla
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Suomi ei ehkä olekaan olemassa.
Ylioppilaslehti (27.11.2020): “Yliopistolla toimiva Finnish China Law Center “edistää Kiinan oikeuden tutkimusta” – entä miten se huomioi maan ihmisoikeusloukkaukset?”
Kiina-ilmiöiden pääkonttorilla on jo pitkään ihmetelty Helsingin yliopiston kyljessä sijaitsevan China Law Centerin funktiota. Nyt samaa asiaa ihmettelee artikkelissaan myös Ylioppilaslehti, eikä selvyys asian suhteen vaikuta juurikaan paranevan. Keskuksen johtajan, Ulla Liukkusen mukaan Law Center pyrkii lisäämään “Kiinan oikeuden ja oikeuskulttuurin tuntemusta”, sekä edistää oikeusvaltiokehitystä Kiinassa. Tiivis yhteistyö kiinalaisten osapuolien kanssa saattaa kuitenkin yksipuolistaa näkemyksiä kiinalaisesta oikeuskulttuurista, sillä keskuksen kritiikki Kiinan oikeusjärjestelmän ongelmia (kuten miljoonan uiguurin keskitysleirittämistä) kohtaan vaikuttaa jääneen varsin laimeaksi.
Nikkei Asia (25.11.2020): “In 165 countries, China’s Beidou eclipses American GPS”
Kiinan pitkäaikainen haave omasta “satelliittisuvereniteetista” toteutui tämän vuoden kesäkuussa, kun se sai valmiiksi maapallon laajuisen satelliittipaikannusjärjestelmän. Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä teknokilvassa Kiina otti samalla erävoiton, sillä kattavuudessa – ja ilmeisesti myös tarkkuudessa – Beidou päihittää jo amerikkalaisen GPS-järjestelmän.
Pentagonilta tuskin jäi myöskään huomaamatta, että Beidou tarjoaa Kiinan kansanvapautusarmeijalle ja tiedustelupalveluille merkittävän strategisen edun tiedonhankinnan ja sotilaalliisissa konflikteissa. Ja vaikka Beidou oli tarkoitettu GPS:n tavoin alun perin sotilaskäyttöön, siitä hyötyvät nyt myös kaupalliset toimijat ja tavalliset kansalaiset, kuten esimerkiksi Nikkein jutussa mainitut etiopialaiset ruokalähettifirmat. Kiinalaisretoriikassa Beidou pohjustaa Kiinan “avaruuden silkkitietä” (太空丝绸之路), osana Vyö ja tie -hanketta ja muita siihen liitettyjä ”silkkiteitä”.
STT (24.11.2020): “Kiina lähti Kuuhun keräämään maaperänäytteitä”
Saako ihmiskunta viimein vastauksen siihen, mistä juustosta Kuu tarkalleen ottaen on valmistettu? Tämä on hyvin mahdollista, sillä Kiina on ottanut tehtäväkseen vastata perimmäiseen kysymykseen. Hainanin saarelta laukaistu Chang’e 5 -luotain lähti Myrskyjen valtamereksi kutsutulle alueelle poimimaan maaperänäytteitä, joiden avulla tutkijat yrittäjät ammentaa lisää tietoa Kuun koostumuksesta ja tuliperäisestä toiminnasta. Jos kaikki menee nappiin, luotain palaa Maahan vielä joulukuun aikana. Tällöin Kiinasta myös tulee kolmas valtio maailmassa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton lisäksi, joka on palannut Kuusta matkamuistojen kera.
Sohu (22.11.2020): “原来有这么多人不相信芬兰这个地方真的存在”
Vapise QAnon! Kiinassa leviää uusi salaliittoteoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa. Salaliittoteorian perusajatuksen mukaan Itämeri jatkuu itse asiassa Ruotsin rajalta aina Venäjän rajaan saakka, eikä välissä ole mitään Suomi-nimistä valtiota. Syy tähän on se, Japani ja Neuvostoliitto loivat kylmän sodan vuosina salamyhkäisen suunnitelman, jonka varjolla Japani toi kalastuslaivastonsa Itämerelle ja lahjoitti Neuvostoliitolle vastapalveluksena osan kalansaaliistaan. Operaatiolle keksittiin peitetarinaksi Suomi-niminen valtio, jonka turvin Japani saattoi kahmia Itämeren kalansaaliin omiin laareihinsa. Salaliittoteoriaa tukevat monet yhteneväisyydet Japanin ja Suomen kulttuurien välillä, kuten kiintymys karaokeen ja saunomiseen. Juttu sisältää nivaskan hulvattomia Suomi-meemejä!
South China Morning Post (19.11.2020): “Coronavirus: 1 million Chinese injected with Sinopharm vaccine under emergency use scheme”
Kentän takakaaressa käy melkoinen kuhina, kun koronarokotekehittäjät kilpailevat siitä, missä järjestyksessä loppusuoralle saavutaan. Sitten on taas niitä kehittelijöitä, jotka oikaisivat kentän poikki suoraan maaliin. Autoritaariset hallinnot Venäjällä ja Kiinassa ovat nimittäin jo rokottaneet kansalaisia, vaikka rokotteen kliiniset kokeet ovat olleet yhä vaiheessa. Kiinassa valtion Sinopharm-yhtiön edustaja kertoi, että lähes miljoonalle ihmiselle on annettu rokotetta, eikä vakavia sairastumisia ole havaittu. Myös yksityisen kiinalaisyhtiön Sinovacin rokotetta on annettu “hätäkäyttöön” eli sitä on annettu itärannikon riskiryhmäläisille.
The Guardian (17.11.2020): “Solomon Islands government preparing to ban Facebook”
Salomonsaaret on virittelemässä suunnitelmaa Facebookin kieltämiseksi saarivaltiossa. Syyksi esitetään loukkaavien ja henkilöön – eli lähinnä maan pääministeriin – menevien solvausten leviäminen sosiaalisen median palvelussa. Päätöksellä olisi kuitenkin runsaita jälkijäristyksiä: Facebook on monelle saarelaiselle tärkeä kommunikaatioväline, ja jopa maan hallinto hyödyntää palvelua esimerkiksi viralliseen koronavirustiedotukseensa. Asialla on Kiina-kytkös, sillä Salomonsaaret oli yksi valtioista, joka viime vuonna hylkäsi Taiwanin ja solmi diplomaattisuhteet Kiinan kanssa. Kun lisäksi Salomonsaarilla elää merkittävän kokoinen kiinalaisyhteisö, on moni Kiina-tarkkailija vakuuttunut, että Kiinalla on vapaan selaamisen rajoittamisaikeessa näppinsä pelissä.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (24.11.2020): Shanghain Pudongin lentokenttään linkittyviä koronatartuntoja havaittu marraskuussa nipullinen – satoja lentoja peruttiin.
- Yle (23.11.2020): Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden heiketessä pandanpennun nimeämiskilpailu tuo tervetullutta vaihtelua tappeluun.
- Helsingin Sanomat (20.11.2020): Kiinassa on kerätty pikarililjaa lääkekasviksi niin paljon, että se on kehittynyt piiloutumaan ihmisiltä.
- Ilta-Sanomat (19.11.2020): F1-sarjan suomalaistähti Valtteri Bottas murjaisi vitsin koronaviruksen kiinalaisesta alkuperästä – lunta satoi kiinalaissomessa niin paljon tupaan, että kommenttia pahoiteltiin.
- BBC (17.11.2020): Brittidiplomaatti pelasti nuoren uimataidottoman kiinalaisnaisen vedestä Chongqingin lähistöllä, Kiinan ulkoministeriöä myöten kiiteltiin sankaritekoa.
Katsele & kuuntele
China Power Project (17.11.2020): “How Should the World Respond to the Humanitarian Crisis in Xinjiang?: A Conversation with Darren Byler”
Podcastissa taustoitetaan uiguureiden kohtelua ja sitä, kuinka Kiinan hallinto on liittänyt vähemmistön yhä tiiviimmin terrorismiin, kun aiemmin siihen liitettiin huolia separatismista. Keskustelua käydään myös alati ajankohtaisesta teemasta eli siitä, kuinka kansainvälisen yhteisön ja valtioiden tulisi uiguurien telkeämiseen suhtautua.
The China History Podcast (16.11.2020): “The History of the Thai Chinese Part 3”
Jollet vielä tiennyt Kiinan historiaan pyhitetystä podarista, niin nyt tiedät. Viimeiset viikot ohjelmasarjassa on käsitelty vähemmistöaihetta eli Thaimaan kiinalaisväestöä ja sen jopa keskeiseksi osoittautunutta roolia Thaimaan historiassa. Aiemmat osat voit kuunnella tästä ja tästä.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 11.12.2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.