8.1.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Viime vuoden ensimmäisen uutiskirjeen syövereihin hautautui uutinen “keskisessä Kiinassa Wuhanissa leviävästä epäselvästä virustartunnasta, joka on viimeisimpien tietojen mukaan vienyt jo lähes 60 ihmistä sairaalaan“. Kyseisen uutiskirjeen mukaan syytä huolta ei kuitenkaan ollut, sillä “viranomaisten mukaan ei ole viitteitä siitä, että sairaus tarttuisi ihmisestä toiseen”.
Se uutinen ei vaipunut kadotukseen pienenä kuriositeettina. Virus on tappanut tätä kirjettä kirjoitettaessa noin 1,9 miljoonaa ihmistä ja muokannut koko ihmiskunnan tapaa elää. Koronavirusta et pääse pakoon tässäkään kirjeessä, sillä aiempien vuosien tapaan (2019, 2018) olemme koostaneet keskustan valtakunnan viime vuoden keskeiset tapahtumat kiilaksi kirjeen alkuun. Kestoaiheinamme jokaisessa vuosikatsauksessa olleet Xinjiang ja Hongkong ovat edelleen keskeisimpien, valitettavasti ikävään suuntaan kehittyvien aiheiden listalla.
Viime viikkojen uutisannissa keskeiseksi kohosi Washingtonin sekasorto. Demokratian vartijana toimiva Yhdysvallat sai iskun omaan järjestelmäänsä, mistä Kiinassa otettiin ilo irti. Talousrintamalla EU-johtajat ja Kiina virtuaalikättelivät investointisopimuksen päälle, ja lehdistössä alettiin pohtia, missä on Kiinan suututtanut verkkokauppaimperiumin isä Jack Ma.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Kiinan vuosi 2020 — Ne tärkeimmät
Koronavirus
Tunnetko uhan Wuhanin nuhan? Näin otsikoimme uutiskirjeemme tammikuun 24. päivä 2020 aavistamatta, että Wuhanin nuha eli koronavirus palauttaisi maailman takaisin kulkutautien aiheuttamien joukkokuolemien aikaan. Loppuvuodesta 2019 Kiinan Wuhanissa kiertänyt tappava virus pääsi leviämään maailmanlaajuiseksi pandemiaksi ja loppukeväästä valtioissa ympäri maailman elettiin jo poikkeusoloissa.
Tilannetta ei ainakaan helpottanut se, että viruksen alkuhetkistä lähtien Kiinan valtiojohto kontrolloi vahvasti viruksesta julkaistuja tietoja ja tukahdutti muun muassa kansalaisjournalismia. Valtio puhui itsekin alkujaan Wuhanin viruksesta, mutta taudin levittyä maailmanlaajuiseksi on Kiina tehnyt kaikkensa hämärtääkseen viruksen alkuperää. Myös tätä käsittelemme jäljempänä.
Wuhanilaiset suljettiin tammikuun lopussa koteihinsa 76 päiväksi, ja luonnollisesti korona ja rajoitukset koettelivat muutakin Kiinaa. Elämäntaito-oppaissa ja yritysjargonissa jokainen kriisi on kasvun paikka, ja sitä kriisi oli myös Kiinan valvontakoneistolle. Lehdistössä pohdittiin jopa, että ovat Xinjiang ja Tiibet olleet ainoastaan koelaboratorioita sille järjestelmälle, joka ulottuisi nyt koko Kiinaan.
Ensimmäisen aallon jälkeen virustyrskyt kuitenkin vaimenivat Kiinassa, kiitos osin korostetun tehokkaiden rajoitustoimien. Esimerkiksi Qingdaossa havaittujen tartuntaryppäiden jälkeen kaupungin runsas kymmenmiljoonainen populaatio testattiin viikossa viruksen varalta. Sittemmin elämä alkoi Kiinan kaduilla ja jopa talouden kuvaajissa näyttää normaalilta, kun esimerkiksi Euroopassa ja Amerikoissa riuduttiin yhä ”uuden normaalin” kourissa.
Uusi vuosi kuitenkin toi ikävän yllätyksen niille, jotka jo Kiinassa helpotuksesta huokaisivat. Aivan viime päivinä korona on nostanut uudelleen rumaa päätään Pohjois-Kiinassa, ja tartuntaluvut ovat nyt suurimmat viiteen kuukauteen. Viranomaiset tekevät kaikkensa, ettei tauti pääsisi valloilleen, ja 11-miljoonainen Shijiazhuangin kaupunki on suljettu. Ei tämä vielä ohi ole.
Katso ainakin nämä:
- New York Times (19.12.2020): “No ‘Negative’ News: How China Censored the Coronavirus”
- The Atlantic (9/2020): “The Panopticon Is Already Here”
- Helsingin Sanomat (23.8.2020): “Paluu Wuhaniin”
- New Yorker (10.8.2020): “How China Controlled the Coronavirus”
Kiinan vaikutusverkostot Suomessa
Vuoden näkyvimpiin Kiina-teemoihin lukeutuivat erilaiset vaikuttamisoperaatiot, joita Kiina on harjoittanut myös Suomessa. Aihetta ei ollut aiemmin kotimaisessa mediassa juurikaan käsitelty, mistä kertoo omaa kieltään se, että esimerkiksi Kiinan vaikutusoperaatioiden pahamaineisesta ykkösnyrkistä, “Yhteisrintaman työosastosta” (United Front Work Department, 统一战线工作部) kirjoitettiin ensimmäistä kertaa suomen kielellä vasta vuoden 2020 helmikuussa.
Vaikutusyritykset nousivat puheenaiheeksi kun Suomen Kuvalehti paljasti perussuomalaisten kansanedustajien Mika Niikon ja Ville Vähämäen monenkirjavat Kiina-yhteydet. Miekkoset olivat perustaneet kaikessa hiljaisuudessa yhteisyrityksen, Realmax Oyn kiinalaisen liikemiehen, Hang Sin kanssa, jolta Niikko oli saanut myös 5000 euron “vaalilainan”. Bonuksena Niikko oli kutsunut kiinalaisen kenraalimajurin ja Kansan vapautusarmeijan tekoälytutkijan, Li Deyin visiitille Eduskuntaan.
Pian Niikko-gaten jälkeen The Ulkopolitist ja Yle esittelivät Yhteisrintama-työosaston edesottamuksia Suomessa. Tarkasteluun päätyi esimerkiksi Kiinan kommunistisen puolueen ulkopolitiikkaa toteuttava Finland Association for Promoting Peaceful Reunification (FAPPRC), sekä teknologiaverkostoissa sukkuloivat Chinese Association of Science and Technology in Finland ja Nordic Zhigong Association. Järjestöt esiintyvät itsenäisinä kansalaisjärjestöinä, mutta pitävät tiivisti yhteyttä Kiinan kommunistiseen puolueeseen.
Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä otsikoihin nousi myös muun muassa Oulusta käsin operoiva hyperaktiivinen liikemies John Meewella, jolla on enemmän kuin hämäräperäisiä yhteyksiä niin Kiinan kommunistipuolueeseen kuin Tukholmassa tapahtuneeseen Angela Guin uhkailuun. Meewellan punapöhisevistä liiketoimista kirjoittivat mainiot artikkelit esimerkiksi Kaleva ja Long Play.
Läpi vuoden jatkuneella medianäkyvyydellä oli seurauksensa: kiinalaisjärjestöjen nettisivut ovat kaikessa hiljaisuudessa kadonneet, ja myös suurella pöhinällä Suomeen rantautunut Realmax Oy vaikuttaa lakkauttaneen toimintansa. FAPPRC-järjestön varapuheenjohtajana toiminut kokoomuksen vantaalaisvaltuutettu Jenni Chen sai myös kenkää puolueestaan, mutta löysi joulukuussa uuden poliittisen kodin vihreistä.
Katso ainakin nämä:
- Yle (15.3.2020): “Kiinan ‘taika-ase’ tähtää Suomeenkin“
- Yle MOT (16.3.2020): “Perussuomalainen Kiina-ilmiö”
- The Ulkopolitist (23.2.2020): “Kiinan vaikutusoperaatioiden ‘taika-ase’ toimii myös Suomessa“
- Suomen Kuvalehti (16.1.2020): “Perussuomalaisten kansanedustajat salasivat osakkuutensa Kiinan valtioon kytkeytyvässä teknologiayhtiössä”
Hongkong
Missä olit, kun Hongkongin asema muutti pysyvästi luonnettaan? Hongkong pääsi laskuissamme mukaan suurten missä olit -kysymysten joukkoon, kun Kiina nuiji läpi kansallisen turvallisuuden lait koronan vuoksi viivästetyssä kaksoiskokouksessa. Ne astuivat voimaan lähes tismalleen 23 vuotta sen jälkeen, kun alue oli siirtynyt Britannialta Kiinan vallan alle. Verrattain laajoista vapauksistaan tunnettu Hongkong siirtyi monta piirua lähemmäs kuria rakastavan Kiinan povea.
Käytännössä laki antaa mahdollisuuden ennaltaehkäistä, pysäyttää ja rangaista vallankumouksellista toimintaa ja terrorismia. Tunnetuin lain nojalla syytetty henkilö on mediamoguli Jimmy Lai, jonka epäillään vaarantaneen kansallisen turvallisuuden vehkeilemällä vieraan vallan kanssa. Jopa elinkautisen vankeusrangaistuksen tuovan lain nojalla tehdyt pidätykset ovat myös yleistyneet, kuten tässä kirjeessä jäljempänä kerromme. Lain myötä Kiina myös avasi erityishallintoalueelle turvallisuusviraston, mikä mahdollisti ensi kertaa Kiinan turvallisuusviranomaisten toiminnan alueella.
Myös Hongkongin vapauskehitys kulki aiemmin totuttuun suuntaan viime vuonna ja lain koura oli yhä kovempi Kiina-mielisen hallinnon kriitikkoja kohtaan. Vuoden 2019 mielenosoitusten keulahahmot, kuten Joshua Wong ja Agnes Chow, tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Kiina myös hyväksyi aiempaa tiukemmat Hongkongin kansanedustajien kelpoisuusvaatimukset, joiden nojalla kenkää sai neljä vaaleilla valittua kansanedustajaa, jotka katsottiin itsenäisyyttä juoniviksi vieraan vallan kätyreiksi. Tapauksen johdosta koko demokraattikansanedustajien joukko erosi protestina tehtävistään.
Katso ainakin nämä:
- Yle (12.11.2020 ): “Hongkongin autonomia on mennyttä, ainakin, jos sitä mitataan mielipiteenvapaudella”
- The New York Times (11.11.2020): “How the Dream of Hong Kong Democracy Was Dimmed”
- Kiina-ilmiöt (30.6.2020): “Kiinan kansallinen turvattomuus – Hongkongin turvallisuuslaki on oire kroonisesta vapauden pelosta”
- The Nation (23.5.2020): “The Infinite Heartbreak of Loving Hong Kong”
Xinjiang
Kiinan kovenevat otteet Xinjiangin uiguurikansan oikeuksien polkemiseksi pysyivät sitkeästi uutiskirjeen kyydissä läpi vuoden, vaikka hautautuivatkin usein viruksen vanaveteen. Vuoden mielenkiintoisimpiin artikkeleihin lukeutui esimerkiksi BuzzFeedin satelliittikuvien avulla koostama kattaus Xinjiangin vankileirien saaristoon.
Otsikoihin nousivat myös Xinjiangissa käynnistetyt toimet uiguurikansan syntyvyyden rajoittamiseksi. Käytössä ovat olleet Kiinan “yhden lapsen politiikan” aikaiset keinot, kuten pakkosterilisaatiot ja pakkoabortit, joiden avulla uiguurien syntyvyys on käännetty kansallista syntyvyystasoa alhaisemmaksi. Jos aiemmin Xinjiangin tapahtumiin oli viitattu kulttuurisena kansanmurhana, alettiin uutisen myötä puhua puhtaasti kansanmurhasta. Myös Yhdysvaltain tulliviranomaisten haaviin jääneet tuotteet, joiden epäiltiin olevan valmistettu vankileireillä asuvien uiguurien hiuksista, herättivät kauhistusta.
Vuoden loppupuolella kyseenalaiseen valoon päätyi myös Disney, jonka historiallista Mulan-spektaakkelia boikotit ja skandaalit varjostivat pitkin tuotantoa. Boikottikliimaksi kuitenkin saavutettiin juuri elokuvan teatterilevityksen ensi-illan lähestyessä. Tarkkaavaiset striimauspalvelun käyttäjät huomasivat, että elokuvan lopputeksteissä välitettiin lämpimät kiitokset muun muassa Xinjiangin turvallisuusviranomaisia, joilla lienee kätensä pelissä myös uiguureiden telkeämisen kanssa. Elokuvan PR-koneisto katsoikin parhaaksi jättää suureelliset markkinointitempaukset tekemättä.
Katso ainakin nämä:
- Helsingin Sanomat (17.10.2020): “Halvan paidan kallis hinta”
- CNet (11.9.2020): “Mulan boycott explained: Disney remake’s connection to Xinjiang, Hong Kong protests”
- Foreign Policy (1.7.2020): “China’s Own Documents Show Potentially Genocidal Sterilization Plans in Xinjiang”
- Council on Foreign Relations (20.6.2020): “China’s Repression of Uighurs in Xinjiang”
Uutiskirje
Politiikka
Kuumaa: Washingtonin kevät.
Helsingin Sanomat (8.1.2021): “Yhdysvaltain kongressin valtaus on parempaa kuin Kiinan johto saattoi uneksiakaan”
Ai ai, kun voi kaksinaismoralisteille makeasti nauraa: Kiinan länsimaihin suuntautuva viestintä on ottanut ilon irti kongressitalon valtauksesta Washingtonissa. “Jos Washington D.C. olisi kehittyvän maan pääkaupunki, yhdysvaltalaismedia nimeäisi varmasti Capitolin mellakat Washingtonin kevääksi”, leukailee Global Times -lehden päätoimittaja Hu Xijin Washingtonin tapahtumista loppiaisviikolla. GT niin ikään twiittasi rinnastuskuvia Hongkongin protesteista ja kongressin valtauksesta Nancy Pelosin ja Mike Pompeon sitaateilla ryyditettynä.
Yhdysvallat on Global Timesin mukaan hassannut mahtavan perintönsä, ja nyt sitä vaivaavat kahtiajakautuneisuus, eliitin ylimielisyys, haluttomuus todellisiin muutoksiin sekä tyhjät sloganit kansanjoukoille. Sisäänpäinkääntyneisyyden sijaan GT kaipaa USA:lta ja koko länneltä itsereflektoivaa ryhtiliikettä, jotta päästään kaikki joukolla taas win-winittämään ja lopetetaan lose-lose-luuserointi. Ja viime aikoina Pekingissä voittoja vasta onkin tahkottu, kun pussissa on investointisopimus EU:n kanssa sekä vapaakauppasopimus Japanin, Etelä-Korean ja Australian kanssa, kirjoittaa Mari Manninen Helsingin Sanomissa. Myös CNN tulkitsi kongressitalon merkilliset tapahtumat Kiinan propagandavoitoksi.
Helsingin Sanomat (6.1.2021): “Hongkongin poliisi on pidättänyt suuren joukon demokratia-aktivisteja ja opposition kärkihahmoja – syytetään suunnitelmasta kaataa hallitus”
Jos oli Hongkong vuoden 2020 puhutuimpia aiheitamme, niin ei ala vuosi 2021 yhtään hiljaisemmin. Viranomaisten uudenvuodenlahja Hongkongin demokratialiikkeelle oli toistaiseksi suurin pidätysoperaatio kesällä säädetyn turvallisuuslain nojalla – tuhatpäinen poliisikatras ratsasi 72 eri kohdetta ja haali peräti 53 demokratia-aktivistia ja entistä kansanedustajaa telkien taakse. Tällä kertaa pidätysten syynä oli demokratiamielisten kesällä järjestämä lainsäädäntöneuvoston epävirallinen esivaali. Poliisin mukaan se oli rikoksen tunnusmerkit täyttävä pyrkimys kaataa hallitus luomalla demokratiablokille veto-oikeutta käyttävä enemmistö. Tämänkertaisen pidätysaallon pelätään nyt tarkoittavan käytännössä Hongkongin poliittisen opposition loppua.
Lännessä tuoreimmat pidätykset ovat odotetusti herättäneet kritiikkiä. EU julkaisi jo rutiininomaiseksi muodostuneen tuomitsevan lausunnon edustajansa suulla, ja Suomenkin Ulkoministeriö ilmaisi “syvän huolensa”. Ison-Britannian ulkoministeri Dominic Raab totesi Kiinan johtaneen maailmaa harhaan turvallisuuslain suhteen, joka nyt on häpeilemättä valjastettu Hongkongin demokratiamielisen opposition systemaattiseen tuhoamiseen.
Axios (30.12.2021): “Scoop: Trump administration declassifies unconfirmed intel on Chinese bounties”
Axios-uutissivuston käsiin vuodettujen tiedustelutietojen mukaan Kiina olisi maksanut afganistanilaisille kapinallisille “tapporahaa” amerikkalaisten sotilaiden surmaamisesta. Axiosin mukaan Yhdysvaltain presidentti Trumpia olisi informoitu aiheesta aiemmin joulukuussa, mutta uutissivusto on kuullut tästä toistaiseksi vain suullisesti. Aiemmin on uutisoitu myös Venäjän tarjonneen Afganistanissa vastaavia tapporahoja, mutta Yhdysvaltain hallinto on kiistänyt saaneensa tällaisesta tietoa. Kiina on Axiosin mukaan ylläpitänyt pitkään hiljaista diplomaattista roolia Afganistanissa, ja mikäli tieto tapporahoista on oikea, se tarkoittaisi melkoista suunnanmuutosta Kiinan osalta.
The Arctic Institute (29.12.2020): “China and its Arctic Trajectories: The Arctic Institute’s China Series Report 2020”
Arctic Institute on lyönyt pöytään upouuden raporttinsa Kiinan toimista Artisella alueella, ja kansallista itsetuntoamme hivelevästi raportin on toimittanut Lapin yliopiston tutkija Sanna Kopra. Raportti kattaa ison nivaskan laajan kansainvälisen tutkijajoukon kirjoittamia katsauksia Kiinan Arktisen toiminnan eri osa-alueista, mukaan lukien Kiinan ja Venäjän käsitykset toiminnasta ja yhteistyöstä Arktisella alueella, sekä esimerkiksi Yhdysvaltain näkemys Kiinan muodostamasta uhasta alueella.
Kiina-ilmiöt (16.12.2020): “Kiina ei ole kommunistinen”
Niin maailmalla kuin Suomessa Kiina-kriittiset äänenpainot ovat voimistuneet viime vuosina, ja sitä myöten etenkin oikeistokonservatiivien kielenkäytössä toistuu nykyisin tiuhaan poliittisesti latautunut etuliite “kommunistinen”. Oikeistolle Kiina tarjoaakin täydellisen esimerkin siitä, mikä kaikki kommunismissa on pahaa. Kiina-ilmiöiden Ari-Joonas Pitkänen kirjoittaa analyysissään tämän olevan kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä Kiina on tosiasiassa kaikkea muuta kuin kommunistinen – sen nousu maailmanvallaksi käynnistyi nimenomaan kommunistisen politiikan vaihtamisesta markkinatalouteen. Kun Kiinan yhteiskuntaa aletaan möyhiä punalippularppausta syvemmältä, löytyykin siitä kommunismin sijaan kasvavassa määrin yhtymäkohtia lännessäkin päättään nostavaan oikeistonationalismiin.
Ulkopoliittinen instituutti (2.12.2020): “Suomen ja Kiinan suhteet 70 vuotta: Suurvaltapelin paluu varjostaa tulevaisuutta”
Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteet täyttivät viime vuonna 70 vuotta, ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio summasi näiden vuosikymmenten saldoa joulukuisessa raportissa. Suomen Kiina-suhteissa taloudella on kautta aikain ollut suuri merkitys, ja politiikkaa on usein tehty sen ehdoilla. Suhteidemme tähänastisen aikajanan kummassakin päässä taustavaikutteena kummittelee kuitenkin myös suurvaltojen poliittinen peli: 1950-luvulla Neuvostoliitto ja Yhdysvallat, nyt Kiina ja Yhdysvallat. Toimivat suhteet ovat tärkeät, mutta esimerkiksi Ruotsin nykytilanne osoittaa, että suurvaltasuhteiden tuoksinassa tilanne voi kehittyä arvaamattomasti.
Lyhyesti:
- Brookings (7.1.2021): Suositus Bidenin Kiina-agendalle: Vyön ja tien tekeminen läpinäkyvämmäksi.
- MTV Uutiset (7.1.2021): Risto EJ Penttilä Yhdysvaltain Kongressin valtauksesta: “Nyt alkoi Kiinan vuosisata”
- South China Morning Post (25.12.2020): Yhdysvallat haluaisi kehittää Quadista Aasian natoa, mutta kriittinen palikka (Asean-maat) empii.
Talous
Kuumaa: Krokotiili Jangtsen sijaan kateissa.
Talouselämä (6.1.2021): “Suomi-sika raivaa tien miljoonakaupunkeihin – Kiina imee jo 17 prosenttia Suomessa tuotetusta sianlihasta”
Sikaa menee nyt Kiinaan kuin Leviksiä Neuvostoliittoon. Kotimaiset lihatalot pistävät lähes joka viidennen tuottamansa lihakilon tätä nykyä Kiinan-konttiin. Tämä on tarkoittanut sitä, että Atria on selvästi ylittänyt vientitavoitteensa ja yltänyt Kiinan-viennissään jo 20 miljoonaan kiloon. HKScan on niin ikään pysynyt kunnianhimoisessa yhdeksän miljoonan kilon tavoitteessaan. Suomilihalle buustia toi etenkin vuonna 2019 Kiinan sikaloissa myllännyt afrikkalainen sikarutto, joka tappoi valtavasti eläimiä. Ihmisille vaaraton, mutta sioille hengenvaarallinen tauti on myös levinnyt Euroopan suurissa sianlihan tuottajamaissa, kuten Saksassa, mikä on arvatenkin tuonut nostetta turvallisuudella ja puhtaudella brändäytyvälle Suomi-sialle.
Kauppalehti (5.1.2021): “Kiinan kaupunkeja pimenee hiilipulan vuoksi – syynä kauppasota Australian kanssa?”
Kiina on vuodenvaihteen tienoilla kärsinyt hiilipulasta, joka on aiheuttanut häiriöitä energiantuotantoon ja sähkökatkoksia suurkaupungeissa. Kiinan hallinnon mukaan syynä on poikkeuksellisen suuri sähkönkysyntä ja voimaloiden rutiinihuollot, mutta ainakin osasyynä epäillään olevan kauppasodan Australian kanssa. Australian kasvava Kiina-kriittisyys on syksyn aikana suututtanut Kiinan ja saanut sen rajoittamaan monien australialaistuotteiden tuontia. Australia on ollut Kiinan suurin kivihiilen tuoja, ja mikäli hiilipula todella liittyy tuontirajoituksiin, se voi olla osoitus siitä, kuinka pitkälle Kiina on valmis menemään kauppapoliittisissa kärhämissä.
Foreign Policy (4.1.2021): “The Pandemic Remade the Chinese Economy“
Kiina on ainut suuri talous, joka on selvinnyt pandemian pahimmasta kurimuksesta, ja joka onnistui jopa kasvamaan vuonna 2020. Tehtaat ovat avautuneet ja vientiteollisuus on jo pitkälti palannut pandemiaa edeltävään pöhinään. Yksityinen kulutus ainakin tietyillä sektoreilla, kuten kulttuuririennot ja matkustaminen, on kuitenkin jämähtänyt alemmalle tasolle, mikä saattaa kuvastaa pysyviä muutoksia niin Kiinan kuin muidenkin kehittyneiden talouksien dynamiikoissa. Foreign Policyn artikkelin mukaan Kiinan post-koronatalous saattaa tarjota katsauksen tulevaisuuteen myös muille kehittyneille talouksille, minkä vuoksi sitä kannattaa seurata tarkasti.
Helsingin Sanomat (4.1.2021): “Kiinan viranomaisia arvostellut Alibaban perustaja Jack Ma on ollut kadoksissa jo kaksi kuukautta”
Missä menee Jack Ma? Yleensä julkisuuden valokeiloissa viihtyvä rokkistarajohtaja on nähty edellisen kerran julkisuudessa Shanghain bisnesfoorumissa lokakuun lopulla. Sen jälkeen onkin vettä Jangtsessa ehtinyt virrata, kun Kiinan viranomaiset ovat kieltäneet Alibaban osakeannin ja asettaneet teknojätit antitrustitutkintaan; virallisen selityksen mukaan siksi, että kommunistivalta ei monopoleja suvaitse. Ennen molempia iskuja Ma oli murjonut kovasanaisesti Kiinan sääntelyjärjestelmää, joka Ma’n mukaan tukahduttaa maan innovatiivisuuden.
Se saattoi olla puoluevallalle liikaa. Nyky-Kiinan tuntien ei ole lainkaan mahdotonta, että Ma olisi kokemassa Ren “Kanuuna” Zhiqiangin kohtalon. Puoluejohtoa ankarasti kritisoinut bisnesmies tuomittiin viime syyskuussa niskoittelustaan 18 vuoden vankeuteen. Spekulaatioita Jaska Hevon tulevaisuudennäkyimstä ei kuitenkaan ainakan Kiinassa saa enää jatkaa, sillä Financial Timesin mukaan viranomaiset ovat kieltäneet antitrustitutkintaa käsittelevien juttujen kirjoittamisen.
The Economist (2.1.2020): “Extreme poverty is history in China, officials say”
Viime vuoden lopulla Kiina ilmoitti saavuttaneensa suuren merkkipaalun: äärimmäinen köyhyys on kitketty maasta. Saavutuksen skaala käy ilmi esimerkiksi Maailmanpankin tilastoista, joiden mukaan kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana peräti 800 miljoonaa kiinalaista on noussut äärimmäisestä köyhyydestä. The Economistin mukaan Kiinan hallinnon tärkein teko on ollut oman roolinsa kutistaminen – komentotaloudesta luovuttiin, ja ihmiset pääsivät itse luomaan vaurauttaan. Tämän strategian seurauksena absoluuttisen köyhyyden tilalle ovat kuitenkin tulleet suuret tuloerot, ja suhteellisesti mitattuna kolmannes Kiinan maalaisväestöstä elää yhä köyhyydessä. Saavutuksista huolimatta työnsarkaa siis riittää.
Helsingin Sanomat (30.12.2021): “EU saavutti Kiinan kanssa sopimuksen, jonka pitäisi parantaa myös suomalaisyhtiöiden mahdollisuuksia Kiinassa”
Loppuvuoden tärkein talousuutinen koski ehdottomasti Kiinan ja EU:n välille solmittua investointisopimusta (CAI, Comprehensive Agreement on Investment), jonka yksityiskohtia on hierottu vuodesta 2014 lähtien. Sopimus saatiin maaliin paiskimalla töitä ennätystahdilla sysyllä 2020, ja ainakin elinkeinoelämän piirissä siihen ollaan tyytyväisiä. Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén arvioi Kiinan tulleen monissa kysymyksissä EU:ta vastaan, sillä ovet aukenevat nyt useille aimmin suljetuille markkinasektoreille ja esimerkiksi pakollisista “yhteisyrityksistä” kiinalaisen osapuolen välillä luovutaan. Paperiin lisättiin myös kosmeettinen kohta ihmisoikeuksista ja kansainvälisten työntekijöiden kohtelun normeista.
The Diplomatille kirjoittanut tutkija Theresa Fallon arveli, että vaikkei sopimus avaa Kiinalle juurikaan uusia ovia Eurooppaan, hyötyy Kiina sopimuksesta muin tavoin. Sopimus turvaa sijoitusten virran Kiinaan myös tulevaisuudessa ja legitimoi Kiinan hallintoa sekä Kiinan sisällä, että myös kansainvälisesti. Mutta kenties tärkeimpänä seikkana sopimus iskee kriittisellä hetkellä kiilan EU:n ja Yhdysvaltain väliin, juuri kun transatlanttisen akselin arvellaan alkavan elpyä Joe Bidenin hallinnon ottaessa ohjat.
Lyhyesti:
- Bloomberg (8.1.2021): Pekingiä ja Pohjois-Kiinaa kurittavat poikkeukselliset noin 20 asteen pakkaset ovat asettaneet kivihiilen ja kaasun hinnoille kovia nousupaineita.
- Kauppalehti (7.1.2021): Yhdysvallat harkitsee Alibaban ja Tencentin lisäämistä mustalle listalle – Liuta kiinalaisyhtiöitä saamassa kenkää pörssistä.
- Yle (1.1.2021): Dagens Nyheter: Ericssonin toimitusjohtaja painosti hallitusta ja uhkasi yhtiön lähtevän Ruotsista, jos Huawein porttikielto jää voimaan.
- Bloomberg (30.12.2020): Vesikeisari Zhong Shanshan nousi Aasian rikkaimmaksi ihmiseksi.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (22.12.2020)
- Kiinan talouspolitiikan päätavoite vuonna 2021 on vakauden ylläpitäminen
- Kiinassa talous jatkoi kasvuaan marraskuussa, investointiluvuissa lisää epäjohdonmukaisuuksia
- Kiinassa köyhyys ja eriarvoisuus ovat edelleen suuria ongelmia
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Lepakkoluola vai laboratorio?
Helsinki Times (1.1.2020): “Helsinki Times Launches Chinese Edition“
Helsinki Times lukeutuu harvoihin englanninkielisiin Suomen tapahtumista uutisoiviin medioihin. Lehti on tullut tunnetuksi myös siitä, että se julkaisee Kiinan kommunistisen puolueen maksamaa sisältöä, kuten Vyön ja tien lauluja ja Kiinan suurlähettilään lausuntoja. Nyt Helsinki Times on aloittanut myös kiinankielisen palvelun. Yhteistyökumppanina on enigmaattinen JimiQ Oy, tai vaihtoehtoisesti kirjoitettuna JimmyQ ltd. Kiinakieliseen editioon voi käydä tutustumassa täällä.
Yle (31.12.2020): “Kiina kiristää jälleen ympäristölakejaan: Ulkomaisen kiinteän jätteen tuonti päättyy vuodenvaihteessa”
Kiina on kyllästynyt toimimaan maailman kaatopaikkana eikä enää vuodenvaihteesta alkaen ota vastaan kiinteää yhteiskuntajätettä. Maailman jätteitä on vuosikymmenten ajan rahdattu Kiinaan, jossa niitä on tarvittu teollisuuden raaka-aineiksi, mutta jätteen arvo on vähitellen vähentynyt ja Kiinan huoli ympäristön saastumisesta kasvanut. Jo kaksi vuotta sitten Kiina lopetti muovijätteen vastaanottamisen, ja nyt politiikkaa tiukennetaan entisestään. Muovijätekielto pakotti aikanaan kuljetusyhtiöt etsimään kiireen vilkkaa roskavuorille uusia vastaanottajia, ja nyt joudutaan jälleen miettimään, kenen syliin maailman kaatopaikkajätteet jatkossa kipataan.
AP (30.12.2020): “China clamps down in hidden hunt for coronavirus origins”
Koskaan eivät eteläisen Kiinan vanhat kaivokset ole olleet tieteellisessä mielessä yhtä kiinnostavia kuin nyt. Tiedeyhteisö on toivonut pääsevänsä tutkimaan luolissa lymyäviä lepakoita, joiden uskotaan kantavan koronaviruksen läheisiä sukulaisviruksia. Lepakoista voitaisiin oppia viruksen perimästä ja alkuperästä, mutta Kiinalle asia on poliittisesti arka: uutistoimisto AP kertoo, että loppuvuodesta näytteitä lepakoilta keränneet tutkijat joutuivat luovuttamaan näytteensä viranomaisille ja heidän käskettiin pysyä vaiti lehdistölle.
Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä AP:n haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Kiina on perustanut jopa oman “koronanyrkkinsä”, joka käy läpi kaikki koronaa koskevat tieteelliset löydökset ennen niiden julkaisua. Osin tästä syystä pääkallopaikalla läpimurtoja koronatutkimuksessa on tehty hyvin ohuenlaisesti. Myöskin Kiinan kansainvälinen yhteistyö koronatoimissa vaikuttaa epäilyttävän verkkaiselta. Tällä viikolla WHO:n asiantuntijoiden kuukausia valmisteltu Kiinan-vierailu otti takapakkia viisumiongelmien vuoksi.
Tutkimusten jatkuva torjuminen on ollut omiaan vauhdittamaan epäilyjä siitä, voisiko koronavirus sittenkin olla peräisin Wuhanissa sijaitsevasta viruslaboratoriosta. Korkealentoiset bioaseteoriat on kumottu, mutta vahingossa laboratoriosta karanneen viruksen mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois. Muun muassa BBC:n haastattelema tartuntatautiprofessori sanoo, että myös laboratorioteoria pitäisi huomioida. Hiljattain tätä mahdollisuutta on ruodittu spekuloivampaan sävyyn myös New York Magazinen laajassa artikkelissa.
South China Morning Post (31.12.2020): “China promises free jabs for all as Sinopharm’s Covid-19 vaccine approved”
Sinopharmin ja koko Kiinan ensimmäinen koronarokote sai edellisen vuoden viime hetkillä myyntiluvan Kiinassa. Asia tuntuu lähinnä korealta sinetiltä, sillä maa on aiemmin kertonut rokottaneensa hätäluvalla jo noin 4,5 miljoonaa kansalaista rokotteen kehitysvaiheessa. Rokote varmistui 79-prosenttisen tehokkaaksi.
Tuotantokustannukset haettaneen ulkomailta, koska rokotteen on luvattu olevan kansalaisille ilmainen. Kiinan koronaseerumia on esimerkiksi jaeltu jo Turkkiin, Brasiliaan ja Indonesiaan. Myös EU:n paha poika Unkari on sanonut olevansa innostunut hankkimaan kiinalaista tuotetta. EU:n yhteishankintoihin turhautunut päämies Viktor Orban tosin oli kiinnostunut vähän kaikesta: venäläisen Sputnik-rokotteen hankinta kaatui saatavuusongelmiin.
Yle tarjoilee mielenkiintoisen haastattelun Fang Fangilta, joka kuvasi blogissaan Wuhanin tapahtumia koronapandemian alkuaikoina, ja jonka kirjoitukset on julkaistu kirjana englanniksi ja pian myös suomeksi. Sähköpostihaastattelussa Fang kuvailee, kuinka hän on joutunut lopettamaan kirjailijanuransa ja kuinka kommunistinen puolue pyrkii pyyhkimään myös koko hänen henkilönsä pois näkyvistä. Fangin lisäksi jutussa haastatellaan Zhang Haita, joka on ryhtynyt hakemaan korvauksia valtiolta koronavirukseen menehtyneen isänsä vuoksi.
Fang ja Zhang ovat onnistuneet pysymään toistaiseksi vapaalla jalalla. Sen sijaan pandemian alkuvaiheen tapahtumista Wuhanissa raportoinut kansalaisjournalisti Zhang Zhan tuomittiin neljän vuoden vankeuteen rikosnimikkeellä “riidankylväminen ja ongelmien lietsominen”. EU vaati myöhemmin julkaistussa tiedotteessaan Zhangin ja muiden ihmisoikeuksia puolustavien kiinalaisten vapauttamista, mutta investointisopimuksen solmimista ei journalistien häirintä hidastanut.
Helsingin Sanomat (25.12.2020): “Viihdyttävä ruumis”
“Minut joko ammutaan, tapetaan veitsellä tai räjähdän.” Näin luonnehtii työnkuvaansa kiinalaiselokuvissa näyttelevä japanilainen Yasufumi Minowa, joka on heittänyt henkensä valkokankaalla puolensataa kertaa. Kuoleminen on japanilaisnäyttelijöiden perustyötä kiinalaisissa elokuvissa, sillä Kiinan katkera taistelu toisen maailmansodan japanilaismiehittäjiä vastaan on suosittu aihe. Japanin brutaalius maailmansodassa on kiistaton historiallinen fakta, mutta elokuvien roolitarjontaa määrittää myös nykypolitiikka. Ne muutamat hyvän japanilaisen roolit, joita Minowa on saanut, on kaikki sensuroitu ennen elokuvien pääsyä levitykseen, koska positiivisessa valossa esitetty japanilainen ei propagandatarinaan istu.
YleX (16.12.2020): “Kiina ja painovoiman laki”
Joulun alla mutta edellisen kirjeemme julkaisun jälkeen YleX julkaisi ansiokkaan katsauksen kiinalaiseen popmusiikkiin ja sen globaalin suosion puutteen syihin – ainakin kun vertaa Koreaan tai Japaniin. Vuonna 2019 Kiinan musiikkimarkkinat olivat kuitenkin maailmanlaajuisesti seitsemänneksi suurimmat ja kasvu jatkuu. Ennakkosensuuri rajoittaa paljon, mutta musiikkialan asiantuntijoiden arvio on, että kasvusta huolimatta Kiinassa vasta harjoitellaan ammattimaista popmusiikkia. Potentiaalisena tulevana läpimurtona esiin nostetaan esimerkiksi Lexie Liu. Samassa yhteydessä YleX nosti kolumnissa esiin kriittisen katseen orientalismiin läntisessä popmusiikissa.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (4.1.2020): “Muotimummit” trendaavat Kiinan sosiaalisessa mediassa.
- Sixth Tone (1.1.2020): Avioeroa hakeville kiinalaispariskunnille pakollinen kuukauden harkinta-aika – taustalla tasaisesti kasvanut erojen määrä.
- BBC (30.12.2020): Legendaarinen pianisti Fou Ts’ong menehtyi koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
- Global Times (24.12.2020): Kiinalainen tutkija tyrmää Immanuel Kantin etiikan: se haisee!
- Yle (23.12.2020): Kiinalainen Lapissa kuvattu elokuva sai ensi-iltansa jouluna, elokuvan tähdellä yli sata miljoonaa seuraajaa Kiinan somessa.
Katsele & kuuntele
Sinica (7.1.2020): “Ryan Hass on the Biden administration’s China direction”
Yhdysvalloissa presidentti Obaman hallinnon Kiina-nero Ryan Hass argumentoi Sinican podcastissa, miksi Joe Bidenin Kiina-politiikasta ei tulla puhumaan edes samassa asiayhteydessä Trumpin politiikan kanssa. Jaksossa luodataan skenaarioita siihen, millaista olisi Bidenille leimallinen Kiina-politiikka ja millaiseksi Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde voisi muodostua Bidenin kaudella.
Maailmanpolitiikan arkipäivää (2.1.2021): “Rokotekilpa kiihtyy”
Maailmanpolitiikan arkipäivää pureutuu maailmalla käynnistyvään rokotekilpaan. Samaan tapaan kuin mekin vuoden viimeisessä julkaisussamme ehdimme pohtia Kiinan asemaa, myös kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley havainnoi, että kiinalaisrokotteet tulevat olemaan kehittyvän maailman valinta – jo pelkästään logistiikan ja säilytyslämpöjen vuoksi. Radio-ohjelmassa asiantuntijuuttaan tarjoaa myös rokotekehittäjä Sinovacin laboratorion tilukset tarkistanut suurlähetystön eläinlääkintöneuvos Anna-Stiina Antola.
Tapahtumat
- China’s Rise / Asia’s Responses -virtuaalikonferenssi, Nordic Association for China Studies & Nordic Institute of Asian Studies, 10.–11.6.2021.**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 22.1.2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
1 thought on “Kiina-ilmiöt #66 – Katsaus koronavuoteen ja kadonneen Jackin metsästys”
Comments are closed.