22.1.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
“拜拜” sanoi 拜登, kun Trump liisi Valkoisesta talosta ikäihmisten Floridaan. Vallanvaihto Yhdysvalloissa on suurtapahtuma myös Kiinassa, jossa pelikirjaa on viime kuukaudet hiottu Bidenia varten. Kiina toivoikin virkaanastujaisten jälkeen, että toksinen suhde vaihtuisi hyväntahtoisempaan. Vaikka Bidenin Kiina-politiikasta ei olla vielä nähty mustaa valkoisella, saattavat toiveet uudesta dallaspullan tuoksuisesta suhteesta olla haihattelua. Trumpin hallinnon tuoreen määritelmän tavoin myös uusi presidentti on luonnehtinut Xinjiangin sortotoimia kansanmurhaksi. Bidenin Kiina-nyrkkiin kuuluu myös henkilöitä, joiden keskeinen tavoite on tuoda Yhdysvaltoja tykö Aasiassa ja näin ollen vähentää alueen valtioiden riippuvuutta Kiinasta.
Suurvaltakuvioiden lisäksi pulskassa kirjeessä tarjolla muun muassa Kiinan kovia kasvulukuja koronavuonna ja julkisuudesta kadonneen Jack Man paluu. Verestelemme myös Bo Xilain lanseeraamaa Chongqingin mallia ja Pentti Haanpään viinapäätä 1950-luvun Kiinassa.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Amerikan uusi käännös.
New York Times (19.1.2021): “U.S. Says China’s Repression of Uighurs Is ‘Genocide’”
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto päätti kautensa Kiina-suhteensa kenties vahvimpaan kannanottoon, kun se totesi, että Kiinan Xinjiangissa toteuttama uiguurien ja muiden muslimivähemmistöjen kohtelu täyttää kansanmurhan tunnusmerkistön. Tähän lukeutuvat muun muassa väestön telkeäminen keskitysleiriä muistuttaviin oloihin ja pakkosterilisaatiot. Yhdysvaltain linjanveto tuskin jää vain tähdenlennoksi, sillä myös presidentti Joe Bidenin kampanja luonnehti Xinjiangin tapahtumia kansanmurhaksi. Nähtäväksi jää, toteutuuko New York Timesin arvio siitä, että Yhdysvaltain vanavedessä myös muut valtiot ja kansainväliset instituutiot päätyvät samaan arvioon.
Ulkoministeri Mike Pompeo teki kansanmurhakannanoton myös Wall Street Journaliin laatimassaan kolumnissa. Siinä Pompeo rinnastaa Xinjiangin alueen telkeämiskampanjan muun muassa historiallisiin hirmutekoihin natsi-Saksassa ja Ruandassa. “Jokainen kansakunta kuulkoon uiguurien huudot ja todistakoon vuosisadan suurinta häpeätahraa”, Pompeo kirjoittaa. Kiina puolestaan tulkitsi Yhdysvaltain linjauksen suoranaiseksi valheeksi ja maan suvereniteetin loukkaukseksi. Se asetti pakotteita vajaalle 30:lle Trumpin hallinnon palvelijalle, muun muassa Pompeolle ja Kiina-neuvonantaja Matt Pottingerille.
Foreign Affairs (12.1.2021): “How America can shore up Asian order: A strategy for restoring balance and legitimacy”
Kurt Campbell ja Rush Doshi visioivat FA:n artikkelissaan Itä-Aasian asiat kerralla kuntoon Henry Kissingerin opeista ammentaen. Miesten kirjoituksia kannattaa seurata, sillä he ovat nousemassa Joe Bidenin Aasia-politiikan eturiviin; Campbell kansallisen turvallisuuden komitean “Aasia-tsaariksi”, Doshi puolestaan sen Kiina-päällysmieheksi. (Campbell ja Doshi kirjoittivat Foreign Affairsiin artikkelin myös amerikkalaisen “deklinismin” aalloista, mikä on myös mielenkiintoista luettavaa.) Kirjoittajien mukaan Itä-Aasian pitkän rauhan aika on perustunut tiivistyviin taloussuhteisiin ja sotilaalliseen voimatasapainoon, joka on nyt erityisesti Trumpin kauden myötä päässyt keikahtamaan Kiinan eduksi.
Lyhykäisyydessään Yhdysvaltojen tulisi siis vahvistaa sotilaallista asemaansa alueella, tiivistää liittoutumiaan sekä tukea taloudellista järjestelmää, joka ei rakentuisi yksinomaan Kiinan ympärille. Kuulostaako Obaman kauden “Aasian pivotin” paluulta? Se ei ole yllättävää, sillä Campbell oli pääarkkitehtina muotoilemassa myös alkuperäistä pivottia.
Made in China Journal (11.1.2021): “The Chongqing Model One Decade On”
Muistaako joku vielä Chongqingin mallin? 2000-luvun lopulla toisen polven kommunistisankari Bo Xilai eksperimentoi Chongqingin megakaupungissa uusvasemmistolaisella mallillaan, jossa köyhälle väestönosalle rakennettiin uusia asuntoja, rikollisia (ja vähän poliittisia vastustajiakin) rangaistiin ankaralla kädellä ja kaupungin kadut täyttyivät ruorimies Mao Zedongin aikaisia “punaisia lauluja” laulavista ryhmistä.
Jonkin aikaa Bon irtiottoja katseltiin Pekingissä läpi sormien, mutta lopulta vuoden 2012 keväällä Hu Jintao vihelsi pelin poikki: Bo sai kenkää puolueesta ja tuomittiin elinikäiseen vankeuteen. Kalifornian yliopiston tohtoriopiskelija Zhang Yueran avaa laajassa artikkelissaan Chongqingin mallin erityispiirteitä, sekä sen relevanssia nykypäivän “uuden aikakauden kiinalaistyyppisen Xi Jinping -ajattelusosialismin” kontekstissa.
Helsingin Sanomat (9.1.2021): “Afrikan maat pysyvät Kiinan parhaina ystävinä”
Afrikan maat joutuvat monen EU-maan tavoin hakemaan paikkaansa Kiinan ja Yhdysvaltain välillä kiihtyvän suurvaltapelin tiimellyksessä. Suoranainen Kiinasta irtautuminen ei tule kysymykseen, päinvastoin, Kiina pysyy myös tulevaisuudessa tärkeimpänä ulkomaisena tahona, joka voi rahoittaa ja rakentaa monen Afrikan valtion kipeästi kaipaamaa infrastruktuuria. Tämän lisäksi Kiinan verkostot tiivistyvät monella muullakin sektorilla: Afrikassa operoi jo 10 000 kiinalaista yritystä, ja esimerkiksi afrikkalaisia opiskelijoita on jo enemmän Kiinassa kuin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa yhteensä.
Suomen Kuvalehti (9.1.2021): “Kiina pakkosyöttää possua uiguureille – ‘Pyritään kitkemään kulttuuri ja uskonto’”
Kiina ottaa luovasti käyttöön yhä uusia keinoja Xinjiangin uiguurikansan alistamiseksi, uusimpana siat. Kashgarin kaupungin lähistölle perustetaan valtava, yli 40 000 sorkkaeläintä vuodessa kasvattava sikala, jonka pystyttämistä 90-prosenttisesti muslimienemmistöiselle seudulle voi pitää vähintäänkin provokatiivisena eleenä. Sianlihan kysyntä on muslimienemmistöisellä alueella ainakin teoriassa kasvanut, sillä puolue on alkanut ujuttaa sianlihaa puoliväkisin paikallisten päiväkotien ja koulujen ruokavalioon, puhumattakaan alueella sijaitsevista “uudelleenkoulutusleireistä”, joiden asukkaille sianlihaa jopa pakkosyötetään.
Lyhyesti:
- Reuters (21.1.2021): Twitter lukitsi Kiinan Yhdysvaltain suurlähetystön tilin uiguurien ihmisarvoa loukkaavan twiitin takia.
- AFP (21.1.2021): Kiinan ulkoministeriön tiedottaja toivoi hyväntahtoisuuden voittavan pahat voimat suhteessa Yhdysvaltojen kanssa.
- The Wall Street Journal (15.1.2021): Essee: Maailma tarvitsee todellisen tutkimuksen koronaviruksen alkuperästä – WHO ei aio tutkia laboratoriosta karanneen viruksen mahdollisuutta.
- Helsingin Sanomat (11.1.2021): Mielipide: EU ei voi jäädä sivustakatsojaksi globaalissa teknologiakamppailussa.
- Yle (10.1.2021): Pompeon jäähyväislahja: Yhdysvallat vapauttaa virkamiesten yhteydenpidon Taiwaniin.
Talous
Kuumaa: Aurinko ja voima.
Helsingin Sanomat (21.2.2021): “EU:n Kiinan kanssa solmima sopimus oli kylmä suihku kiinalaisille työläisille ja Yhdysvalloille – Oliko EU hölmö vai laskelmoiva?”
EU:n Kiina-politiikan problematiikkaa on puitu paljon sen jälkeen, kun unioni nakkasi ihmisoikeusvelvoitteilla vesilintua solmiessaan Kiinan kanssa investointisopimuksen viime vuoden lopulla. Sopimusta on yleisesti pidetty poliittisena voittona Kiinalle ja taloudellisena lahjana ensisijaisesti Kiinan markkinasta riippuvaiselle Saksan autoteollisuudelle. Kriitikoiden mukaan vuodesta 2012 asti vireillä ollut sopimus on kuitenkin ajastaan jäljessä oleva osoitus EU:n tendenssistä harjoittaa hampaatonta ihmisoikeuspolitiikkaa alati syvenevien taloussuhteiden lomassa. Kyse lienee lopulta enemmän EU:n kylmästä laskelmoinnista kuin naiiviudesta: sopimuksella pyrittiin voittamaan mitä voitettavissa oli, mutta oliko se sen arvoista?
Talouselämä (21.1.2021): “Kiinan talous ponnisti kasvuun, ja se tunnetaan myös suomalaisyrityksissä – ‘Talouskehitys on Kiinassa äärimmäisen hyvää ja rakentaminen on paikoitellen kovaa’”
Kiinassa toimivien suomalaisyritysten ja Pekingin suomalaisen kauppayhdistyksen mukaan talouden näkymät ovat hyvät ja kysyntä on kovaa. Esimerkiksi Metso Outotecilta kerrotaan, että kivenmurskaustoiminnassa alkukesästä lähtien on ollut “pirteää koko ajan”. Muuttuvat rakentamismääräykset ja ympäristösäädökset vauhdittavat puolestaan rakennusalaa. Kiinan talous kasvoi loka–joulukuussa 6,5 prosenttia ja koko vuoden kasvu oli 2,3 prosenttia, mistä alempana lisää.
PV Magazine (20.1.2021): “Beijing: China installed 48.2 GW of solar in 2020”
Koronapandemia ei näytä lannistaneen aurinko- ja tuulienergian tuotantokapasiteetin kasvua Kiinassa, sillä Kiinan kansallisen energiahallinnon ilmoittama aurinkoenergiakapasiteetin 48,2 gigawatin lisäys ylittää kaksi edellisvuotta ja eikä jää kauas ennätysvuodesta 2017. Kasvun taustalla saattaa tosin olla myös uhka aurinkovoiman tukiaisten mahdollisesta lopettamisesta tänä vuonna.
Vielä suurempi lisäys nähtiin tuulivoiman saralla, jonka 71,1 gigawatin kapasiteetin lisäys ylittää kolme edellisvuotta yhteensä. Merkittävä tekijä kasvussa ovat valtionyritykset, jotka pyrkivät täyttämään niille asetettuja puhtaiden energialähteiden käyttötavoitteita sekä kansallista päämäärää saavuttaa hiilen käytön huippu vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen energiahallinnon kerrotaan suunnittelevan nostavansa tavoitetta aurinko- ja tuulivoimakapasiteetin lisäykselle tälle vuodelle 120 gigawattiin.
Yle (20.1.2021): “Alibaba-verkkokauppajätin perustaja palasi julkisuuteen – katoamista ihmetelty kuukausia”
Viime vuoden lopulla Kiinan hallintoa kritisoinut ja sittemmin julkisuudesta kadonnut Alibaban päällysmies Jack Ma palasi julkisuuteen lyhyellä uutisvideolla. Zhejiangilaisen Tianmu Newsin videolla Ma puhuu koulutuksen puolesta ja kehuu kommunistipuolueen tekemää työtä köyhyyden kitkemiseksi Kiinasta. Tianmun mukaan video on nauhoitetttu keskiviikkoaamuna, mutta muuta vahvistusta ajankohdalle ei ole annettu. Sijoittajille Man osoittamat elonmerkit olivat siunauksellisia, sillä Alibaban osake ponnahti uutisvideon siivittämänä yli kahdeksan prosentin nousukiitoon.
Siitä, kuinka tähän tilanteeseen on tultu ja miten Xi Jinpingin ja Jack Man välinen suhde on kehittynyt vuosien saatossa, kannattaa lukea Financial Timesin mainio artikkeli. Xin itse on kerrottu päättäneen Alibaban rahoitusalan haarayrityksen Ant Financialin listautumisen keskeyttämisestä; säröä Xin ja Man välille kerrotaan aiheutuneen muun muassa G20-maiden kokouksen yhteydessä Hangzhoussa vuonna 2016, kun valtiojohtajat Justin Trudeauta ja Matteo Renziä myöten tapasivat Man, vaikka isäntänä kokouksessa oli Xi.
Alibabaa kohtaan on meneillään tutkinta yhtiön palveluiden, kuten Alipayn, monopoliasemasta, mutta FT:n haastatteleman asiantuntijan mukaan nähtävissä on ratkaisu, jossa sen tulisi lopettaa sen alustalla toimivien kauppiaiden kanssa tehdyt yksinoikeusjärjestelyt. Xin ja Man pitänee voida elää samassa ympäristössä jatkossakin.
Bloomberg (18.1.2021):”China’s Growth Beats Estimates as Economy Powers Out of Covid”
Kasvavan talouden maa. Harva maailman merkittävistä talouksista pystyy tarjoamaan lukuja, jotka Kiina kirjasi historiankirjoihinsa koronavuonna. Vuonna 2020 Kiinan kansantalous kasvoi Kiinan tilastojen mukaan 2,3 prosenttia. Vaikka lukuun suhtautuisi skeptisesti, on talouden käyrä kansainvälisten arvioidenkin mukaan joka tapauksessa nouseva. Ja voi kasvulukua voi tulkita toki sitenkin, että se on pienin 40 vuoteen.
Jyrkkä koronakuri mahdollisti Kiinan talouden avaamisen vaiheessa, jossa koko muu maailma huusi kasvomaskien perään suljettujen rajojen takaa. Momentumin tullen moderni sosialistinen talous näytti mahtinsa ja valmisti viime vuonna 224 miljardia maskia. Esimerkiksi loka–joulukuussa Kiinan talous harppoi jo vanhassa totutussa 6,5 prosentin tahdissa. Tälle vuodelle ekonomistit odottavat Kiinan talouden kasvavan pirteästi 8,2 prosenttia olettaen, että korona pysyy maassa kurissa ilman pidempiä totaalisulkuja.
South China Morning Post (16.1.2021): “China’s rich spent US$54 billion at home on luxury goods last year with coronavirus halting overseas trips”
Koronavirus on karkottanut uusrikkaat kiinalaisturistit Lapin lomakohteista ja Helsingin meripihkamyymälöistä, mutta jotenkin on hyväosaisten kiinalaisten saatava ylimääräinen pätäkkä kulumaan, vaikkei maailmalla voi matkustella. Ei hätiä mitiä, sillä onnistuu törsääminen kotimaassakin: shenzheniläinen Rachel kertoo South China Morning Postille lääkinneensä matkakuumetta koronavuonna kotimaasta käsin ostetuilla kelloilla, timanteilla ja kullalla. Niin ovat tehneet muutkin, sillä luksustuotteiden myynti kasvoi Kiinassa viime vuonna 48 prosenttia, ja Kiinan osuus maailman luksusmarkkinasta lähes tuplaantui 20 prosenttiin. Kiinassa oli vuonna 2020 1,58 miljoonaa kotitaloutta, joiden sijoitettavissa olevat varat olivat vähintään 10 miljoonaa yuania (1,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Keskimäärin nämä porhot panivat haisemaan 1,75 miljoonan yuanin edestä vuoden aikana.
Lyhyesti:
- Reuters (22.1.2021): Kiinassa on todettu uusi muoto afrikkalaisesta sikarutosta. Taustalla ovat todennäköisesti luvattomat rokotteet.
- South China Morning Post (21.1.2021): Videosovellusyhtiö Kuaishou valmistelee listautumista pörssiin – tähtäimessä Hongkongin viime aikojen suurin listautumisanti.
- Reuters (16.1.2021): Brasilia päästää Huawein 5G-markkinoilleen.
- Bloomberg (14.1.2021): Presidentti Xi etsii liennytystä Yhdysvaltain-kauppasuhteelle kahvilaketju Starbucksin kautta.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (14.1.2021)
- IMF arvioi Kiinan julkisen sektorin vajeen lähelle 20 % BKT:stä
- Kiina ja EU pääsivät yhteisymmärrykseen investointisopimuksesta
- Kiinassa pörssikurssit jatkoivat nousuaan vuodenvaihteessa
- Kiina painostaa Australiaa
Kulttuuri ja ilmiöt
Tulista: Kimchi-sota.
BBC (22.1.2021): “Chinese miners to remain trapped at least two more weeks”
Shandongin maakunnassa sijaitsevassa kaivoksessa tapahtui 10. tammikuuta räjähdys, jonka jäljiltä 22 kaivostyöntekijää jäi kateisiin romahtaneeseen kaivokseen. Viikon päästä räjähdyksestä pelastustyöntekijät saivat yhteyden 12 loukkuun jääneeseen työntekijään, ja heidän pelastamistaan satojen metrien päästä maan alta alettiin suunnitella. Operaatio on haastava, ja tällä hetkellä tarpeeksi suuren pelastuskuilun poraaminen näyttää vievän ainakin kaksi viikkoa. Aikaa ei ole hukattavana – yhteys yhteen kaivostyöntekijöistä menetettiin ja toisen tiedetään menehtyneen vammoihinsa, minkä lisäksi kaivoksessa on tulvariski. Kaivosonnettomuudet ovat Kiinassa valitettavan yleisiä puutteellisten turvallisuuskäytäntöjen takia.
Yle (19.1.2021): “Kommentti: 20-vuotias kiinalainen Yan Bingtao on parasta, mitä snookerille on tapahtunut vuosikausiin – finaalivoitosta puuttui olennainen asia, josta vaiettiin täysin”
Snooker-maailma synnytti tämän vuoden Masters-turnauksessa uuden tähden lajin kirkkaimmalle huipulle, kun ensi kertaa turnaukseen osallistunut 20-vuotias Yan Bingtao hakkasi palloa pussiin frame toisensa perään sen enempää vapisematta, vaikka vastassa oli itse lajilegenda John Higgins. Skotti joutui lopulta taipumaan hienojen eräryöstöjen murtamana luvuin 10–8.
Yan, lempinimeltään Kiinan tiikeri, on 14-vuotiaana amatöörien maailmanmestariksi kruunattu snookerin lapsitähti, joka lienee myös Kiinassa ensimmäinen koko kansan snookerpelaaja. Kuudentoista parhaan joukossa jo pidempään pelannut Ding Junhui oli tiennäyttäjä, joka villitsi Kiinan snooker-vallankumoukseen, ja Yan on sen tulos. Yanin otteita seuraavatkin varmuudella useammat silmäparit kuin Dingiä uransa alkupuolella.
South China Morning Post (19.1.2021): “Kimchi wars latest: Chinese internet cancels food live-streamer from South Korea for liking online comment about China appropriating the iconic dish”
Hapatettu kaali eli kimchi on jälleen noussut suuren identiteettipoliittisen kiistan kohteeksi Kiinan internetissä. Pohjimmiltaan kyse on ikuisuuskiistasta kimchin alkuperästä eli siitä, onko kimchi kiinalainen vai korealainen herkku. Uhriksi kaalikiistassa jäi tällä kertaa eteläkorealainen suosikkivloggari Hamzy, joka oli kimchiä käsitelleen videonsa alla tykännyt kommenteista, joissa Kiinan esitettiin omineen kimchin Etelä-Korealta. Peukut kommenttien perässä tulkittiin välittömästi Kiinan-vastaisiksi hyökkäyksiksi ja sillä oli hämmästyttävän suuria seurauksia: Hamzyn kiinalainen markkinointiyhtiö ilmoitti aikomuksestaan irtisanoa kumppanuussuhteen. Eikä aikaakaan, kun kuulimme jälleen yhden Kiinalle esitetyn nöyrän anteeksipyynnön.
The Interpreter (18.1.2021): “Boy’s love brings edgy drama to China, and a backlash”
Tunnettu Kiina-tutkija Graeme Smith sukeltaa artikkelissaan poikarakkaudesta ammentavan populaarikulttuurin maailmaan. Boy’s love -genre – yleensä naisten kirjoittamat ja naispuoliselle yleisölle suunnatut miesten välisestä rakkaudesta kertovat tarinat – on jo pitkään ollut suosiossa esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa, ja viime aikoina sen suosio on kasvanut voimakkaasti Kiinassakin. Genren nousua ovat avittaneet etenkin vuonna 2019 julkaistu The Untamed -tv-sarja ja sen suositut pääosanesittäjät Xiao Zhan ja Wang Yibo. Vaan mitäpä olisi alakulttuurista ponnistava viihdeilmiö Kiinassa ilman jatkuvaa nuorallatanssia sensuurin ja virallisten moraaliarvojen kanssa – tätä pohditaan myös Smithin ja muiden asiantuntijoiden kanssa The Little Red Podcast -podcastissa.
China Media Project (18.1.2021): “China’s Telling Twitter Story”
Miten Twitterin viimekesäinen päätös varustaa valtiollisten medioiden tilit valtiokytköksistä ilmoittavalla merkinnällä on vaikuttanut niiden suosioon? Ainakin Kiinan kohdalla selkeän negatiivisesti. China Media Project vertasi 33 Kiinan valtiomedian tilin saamia tykkäyksiä ja jakoja 50 päivän ajalta ennen Twitterin uuden käytännön käyttöönottoa ja sen jälkeen. Esimerkiksi kolmen eniten seuratun tilin – CGTN-uutiskanavan, Xinhua-uutistoimiston ja People’s Daily -lehden – tykkäykset ja jaot laskivat 20 prosenttia twiittiä kohden. Merkitsemiskäytännössä on kuitenkin ongelmansa, sillä se leimaa kaikki valtioon kytkeytyvät mediat samaan sakkiin riippumatta kytkösten tiiviydestä. Täten myös verrattain itsenäiset ja pätevää journalismia tuottavat mediat, kuten Caixin ja Sixth Tone, saatetaan nähdä pelkkinä valtiopropagandan äänitorvina.
South China Morning Post (16.1.2021): “Chinese paid to not travel for Lunar New Year holiday amid concern Covid-19 will be spread if the usual mass migration happens”
Onko kiinalainen uusivuosi peruttu? Pohjois-Kiinassa on viime aikoina raportoitu yli sata koronatartuntaa päivässä, mikä on poikinut huolta tartuntojen nopeasta lisääntymisestä suurten massojen liikkuessa. Viranomaiset ovat monilla paikkakunnilla alkaneet jopa maksaa kannustimia, jotta globaalisti vuoden suurin matkustussesonki ei juhlapyhien aikaan toteutuisi. Ja jos on porkkanoita, on myös keppejä: Etenkin maaseudulle matkaavilta edellytetään myös negatiivista koronatestitulosta ja 14 päivän karanteenia kohteessa, joten aika mafaniksi on tehty kotopuoleen pääsy. Kiinalaisen uudenvuoden pääpäivä on tänä vuonna 12. helmikuuta.
Helsingin Sanomat (11.1.2021): “Sylvi Kekkonen sai emännöitäväkseen värikkään ryhmämatkan Kiinaan: Pari suomalaista äityi ryyppäämään, yksi sai tehtävän CIA:lta, ja isänniltä tuli rahaa tuliaisiin”
Tuore tietokirja esittelee Sylvi Kekkosen ja hänen 17-henkisen kulttuurivaltuuskuntansa ryhmämatkan satoa Kiinasta vuodelta 1953. Silloisen pääministerin puolison mukana olivat muun muassa Pentti Haanpää, Kustaa Vilkuna ja Aira Sinervo. Helsingin Sanomien arvion perusteella vaikuttaa siltä, että etenkin Haanpää ja Kurjensaari nautiskelivat matkasta kuin suomalaiset vaihto-opiskelijat ikään ja vaikka ainakaan arviossa ei baijiuta nimeltä mainita, se taisi tulla tutuksi. Kekkosen päiväkirjoissa on kirjattu arjen detaljeja ja impressioita, koristeellisia tiloja sekä historiaa enemmän kuin ajankohtaansa, eli Korean sodan päättymisen ja Stalinin kuoleman välistä aikaa. Veli-Pekka Leppäsen mukaan kirja on “mitä puhtain kulttuuriteko, huolella taustoitetun ja viimeistellyn matkakirjan mallikappale”.
South China Morning Post (9.1.2021): “US mahjong set maker accused of cultural appropriation apologises for mahjong set stripped of Chinese numbers and symbols, saying ‘We are deeply sorry’”
Mahjong-pelistä, siis “varpustelusta” (alun perin maque 麻雀 varpunen, nyk. majiang 麻将), on muodostunut kulttuurista omimista koskevan somesodan viimeisin kohde. Tapahtumaketju sai alkunsa, kun yhdysvaltalaisyritys The Mahjong Line lanseerasi pelistä uusia versioita, jonka tiilinappuloista perinteiset kiinalaismerkit uupuivat kokonaan. Tämä ei tietenkään kansallismielisiä kulttuuriperinnön vaalijoita miellyttänyt. Epäilemättä heitä ei miellyttänyt sekään, että vaikka tiilipelin tekijät pyysivät anteeksi aiheuttamaansa mielipahaa, pelien myynti jatkuu yhä entiseen tapaan. Kiina-ilmiöt haluaisi kuitenkin muistuttaa, että perinteisen mahjongin puolustajien ei tällä kertaa kannata vedota klassiseen “jo Xia-dynastian aikaan” -tyyppiseen argumentointiin, sillä mahjong kehitettiin vasta 1800-luvun puoli- tai loppuvaiheessa, minkä lisäksi pelin amerikkalaisversio eroaa alkuperäisversiosta jonkin verran.
Lyhyesti:
- The New York Times Magazine (20.1.2021): Veikö koronavirus ruokahalusi? Räjäytä se takaisin henkiin tulisella sichuanilaisella reseptillä.
- Helsingin Sanomat (19.1.2021): HS:n Aasian-kirjeenvaihtaja manifestoi kiinalaisfeministien viimeaikaisten voimanosoitusten puolesta.
- Kauppalehti (17.1.2021): Hongkongissa hatara luottamus viranomaisiin heijastuu rokottamiseen – alle 40 prosenttia halukkaita ottamaan koronarokotteen.
- Helsingin Sanomat (17.1.2021): Alaraajahalvaantunut Lai Chi-wai kiipesi 250 metrin korkeuteen pilvenpiirtäjää pitkin Hongkongissa.
Katsele & kuuntele
SupChina (19.1.2021): “China’s rapidly evolving relations in the DR Congo”
Kongon demokraattinen tasavalta sai arvovaltaisen vieraan aiemmin tässä kuussa, kun Kiinan ulkoministeri Wang Yi kävi Kinshasassa kertomassa Kiinan myöntämästä tukipaketista sekä Vyö ja tie -jäsenyydestä. Kiinaa kiinnostaa Kongossa etenkin kobaltti. Tukholmalainen tutkija Johanna Malm on SupChinan ChinAfrica Project -podcastin vieraana käymässä läpi maiden välisten suhteiden kehitystä viimeisen 15 vuoden aikana.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 5. helmikuuta 2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.