Kiina-ilmiöt #68 – Sannan suorat sanat sorrosta

5.2.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

“Kansainvälinen yhteisö ei voi sulkea silmiään Kiinan politiikalta, joka polkee ihmisoikeuksia ja sortaa vähemmistöjä.” Näin ei tokaissut Yhdysvaltain presidentti vaan Suomen pääministeri Sanna Marin, kun tietoja Xinjiangin keskitysleireillä tapahtuvista systemaattisista raiskauksista kantautui kansainvälisen yleisön korviin BBC:n välittämänä. Kannanotto on Suomen perinteiseen varovaiseen Kiina-linjaan nähden hyvin voimakas, ja edustanee sukupolvikuilua erityisesti presidentti Sauli Niinistön “karttakepillä ei kannata mennä osoittelemaan” -doktriiniin.

Xinjiangin tapahtumien lisäksi kirje tarjoilee värikkään kattauksen uutisaiheita suurvaltajännitteistä suolistoperäiseen koronatestaamiseen. Sotilaalliset jännitteet ovat lisääntyneet Kiinan läheisillä merialueilla kun Kiina on yrittänyt näyttää itä-aasialaisen kaapin paikkaa Joe Bidenin uudelle hallinnolle. Taloussfäärissä esiin nousi puolestaan esimerkiksi Tiktokin kanssa kilpailevan Kuaishoun listautuminen sekä Kiinan oma huoli maakuntien nopeasta velkaantumisesta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Tukholmankatu.

Helsingin Sanomat (4.2.2021): “Pääministeri Sanna Marinin twiitti uiguurien raiskaamisesta on suomalaisittain historiallisen kovaa Kiina-kritiikkiä”

Pääministeri Sanna Marin latasi kovat piippuun Kiina-kritiikissään. Kauaksi jäivät diplomaattiset huolien ilmaisut ja suljettujen kammioiden ongelmanratkonta, kun Marin kommentoi BBC:n uutista (josta lisää heti alla) uiguurien kiduttamisesta ja raiskaamisesta Twitterissä näin: “Kansainvälinen yhteisö ei voi sulkea silmiään Kiinan politiikalta, joka polkee ihmisoikeuksia ja sortaa vähemmistöjä. Kauppa tai talous eivät ole syitä kääntää katsetta pois näistä julmuuksista. Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä kahdenvälisissä ja monenvälisissä keskusteluissa.”

Hesarin haastattelemat Kiina-tuntijat luonnehtivat Marinin ulostuloa historiallisen jyrkäksi, jopa kovimmaksi mitä Suomelta on Kiinan suuntaan kuultu. Toistaiseksi Kiina ei ole reagoinut Marinin ulostuloon, mutta tällaisia on harvoin painettu villasella. Kuten moniaalla Pohjolassa varsin kouriintuntuvasti tiedetään, Kiina-politiikka ihmisoikeudet edellä on johtanut harmeihin. Professori Matti Nojosta mukaillen on mielenkiintoista nähdä, olemmeko siirtyneet Ruotsin tielle.

BBC (3.2.2021): “’Their goal is to destroy everyone’: Uighur camp detainees allege systematic rape”

BBC:n tekemät laajat haastattelut Xinjiangin työleireiltä vapautuneiden naisvankien kanssa tuovat esiin uusia, karmeita yksityiskohtia leirien todellisuudesta. Leireillä, joiden päätehtävänä on vuodettujen asiakirjojen mukaan “aivojen pesu [sic], sydänten puhdistus, oikeudenmukaisuuden väkevöittäminen ja pahuuden karkoitus” on haastateltujen mukaan harjoitettu systemaattista ja laajamittaista raiskaamista sekä kiduttamista. Kauhukertomukset kasautuvat jo aiemmin julkituotujen tietojen päälle, joiden mukaan uiguurinaisia on esimerkiksi pakotettu abortteihin ja sterilointeihin. BBC:n haastatteluista kirjoitti myös Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomat (1.2.2021): “Kiina hurraa Myanmarin vallankaappaukselle”

Myanmarissa kenraalikunta katsoi taas kerran aiheelliseksi ottaa ohjakset lempeisiin kätösiinsä, mikä sai etenkin läntisen maailman älähtämään. Kiinassa naapurimaahan toivotettiin sen sijaan viilipyttymäisen ympäripyöreästi ennen kaikkea vakautta. Helsingin Sanomien Ville Similä kirjoittaa analyysissään, että kaikista parhaiten Kiinalle sopinee kuitenkin sopivan heikko ja sekainen Myanmar. Mailla on puolitoistatuhatta kilometriä keskinäistä rajaviivaa, jonka toisella puolella Kiina mieluummin katselee sotilasjuntan sotkuja kuin turhan syvään juurtuvaa demokratiaa.

Jottei asiasta jäisi epäselvyyttä, Kiina esti veto-oikeudellaan YK:n turvaneuvostoa tuomitsemasta vallankaappausta. Tavatessaan viime kuussa Myanmarin asevoimien päällikköä Kiinan ulkoministeri kiitteli armeijan saavutuksia ja kutsui maita “veljiksi”.

STT (31.1.2021): “Britannia tarjoaa poispääsyä Kiinan kovaan otteeseen joutuneesta Hongkongista – erikoispassin omistajille myönnetään monivuotisia viisumeja”

Britannia piti kiinni Hongkongin turvallisuuslakien voimaantulon yhteydessä antamastaan lupauksesta ja alkoi myöntää viisivuotisia viisumeja British National Overseas -passin kantajille. Pitkäaikaisviisumi mahdollistaa myös hongkongilaisten työskentelyn ja opiskelun Britanniassa, ja viisumin umpeuduttua BNO-passin omistajat voivat anoa täyttä Brittein kansalaisuutta. BNO-passien kysyntä on lisääntynyt huimasti turvallisuuslakien voimaantulon jälkeen. Britanniassa arvellaan, että ensimmäisen vuoden aikana maahan voisi saapua jopa 150 000 hongkongilaista.

Kiinan ulkoministeriöltä kuultiin vastalause, kun se ilmoitti, että Kiina ei jatkossa enää tunnusta BNO-passeja. Toimi tulkittiin kuitenkin vain vahvaksi symboliseksi viestiksi, sillä Britannian myöntämää passia tarvitaan lähinnä Britanniaan saavuttaessa.

Helsingin Sanomat (31.1.2021): “‘En odottanut tällaista’”

Helsingin Sanomat raportoi Taiwanista, jonne useat Hongkongin vuoden 2019 mielenosoituksiin osallistuneista ovat paenneet “turvallisuuslain” pitkää kouraa. Taiwanin hallitus on yrittänyt tukea Hongkongin pakolaisia monin eri tavoin, mutta joutuu tasapainoilemaan solidaarisuuden ja Kiinan ärsyttämisen kaltevalla pinnalla. Haastattelussa on Adam, joka kuvaa uutta elämäänsä pakolaisena Taiwanissa, eikä se vaikuta ruusuiselta. Hongkongissa hyvinvoivaa virkamiehen elämää viettänyt Adam saa juuri ja juuri elätettyä itsensä erilaisilla hanttihommilla ja kokee suurta yksinäisyyttä, sillä kehenkään ei voi luottaa, ja Kiinan lähettämät vakoojat saattavat olla kaikkialla.

Asia Times (29.1.2021): “New Biden era of confrontation in the South China Sea”

Joe Bidenin presidenttikausi on lähtenyt käyntiin Kiinan ja Yhdysvaltain välisen sotilaallisen kukkoilun merkeissä Etelä-Kiinan merellä. Kiina ilmoitti kaksi viikkoa sitten uudesta laista, joka sallii merivartiolaivaston aluksille oikeuden käyttää aseellista voimaa Kiinan alueelle tunkeutuvia tahoja vastaan, käytännössä siis koko Etelä-Kiinan meren alueella. Päätös ei ole vähäpätöinen, sillä Kiinan merivartiosto saa käskynsä Kiinan asevoimilta ja sen kalusto on ahdistanut naapurimaita jo aiemmin. Laki herätti nopeasti närää esimerkiksi Filippiineillä. Yhdysvallat ei tästä hätkähtänyt vaan antoi ulos lausunnon, jossa se korosti Filippiinien kanssa solmittua puolustussopimusta, ja lähetti lentotukialusryhmän suorittamaan “merten vapautta” alleviivaavan partion Etelä-Kiinan merelle.

Kiina ja Yhdysvallat ovat olleet törmäyskurssilla myös Taiwanin suunnalla. Kiinan ilmavoimien lentokoneet ovat esimerkiksi toivottaneet Bidenille onnea ja menestystä lentämällä toistuvasti Taiwanin ilmapuolustusalueelle. Kiinan puolustusministeriön tiedottajan Wu Qianin mukaan lennot ovat olleet olennaisia alueen turvallisuuden takaamiseksi ja vastaukseksi Taiwanin itsenäisyydestä haaveilevien tahojen provokaatioille. “Itsenäisyys tietää sotaa”, Wu totesi. Eräänlaisena lievennyksenä Bidenin hallinto on kuitenkin ilmoittanut pitävänsä kiinni Yhdysvaltojen perinteisestä yhden Kiinan -politiikasta.

Lyhyesti:

• South China Morning Post (4.2.2021): Hongkongilaiskouluille annettu ohjeistus kansallisen turvallisuuslain huomioimisesta opetuksessa.
• Foreign Policy (4.2.2021): Miten käy suurvaltapoliittisen ilmastopolitiikan – kykenevätkö Washington ja Peking sivuttamaan sen vuoksi muut ongelmat?
• Xinhua (2.2.2021): Kiinan ulkopolitiikan kärkinimen Yang Jiechin puheenvuoro Kiina-Yhdysvallat-suhteista.
• Ulkoministeriö (1.2.2021): Leena-Kaisa Mikkola aloittaa uutena Kiinan-suurlähettiläänä syyskuussa.
• Atlantic Council (29.1.2021): Bidenin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivanin neljä pointtia Yhdysvaltojen Kiina-suhteisiin.
• Reuters (28.1.2021): Kiinan Yhdysvaltain suurlähettiläs toivoo, ettei Bidenin hallinto pitäisi Kiinaa strategisena kilpailijana.
• The Guardian (27.1.2021): Kiinalainen bottiverkko jakoi valeuutisia Yhdysvaltain presidentinvaaleja sekoittaakseen.
• Politico (26.1.2021): Merkel Davosissa: Maailma kaipaa multilateralismia eikä kylmän sodan blokkeja.

Talous

Kuumaa: Latistiko velka kasvutavoitteet?

Kauppalehti (5.2.2021): “Tiktokin kilpailija listautui Hongkongissa: Massiivinen osakeanti, kurssi lähes triplaantui pörssidebyytissä”

Länsimaissakin supersuosioon ponnahtanut Tiktok on kaikille tuttu, mutta sen takana Kiina on pullollaan kotimaan markkinoilla tulosta takovia someyrityksiä. Bisneksen skaala kävi jälleen ilmi, kun Tiktokin kanssa samoista apajista kilpaileva lyhytvideopalvelu Kuaishou listautui Hongkongin pörssiin keräten 5,4 miljardin dollarin potin. Kyseessä oli maailman arvokkain teknologiayrityksen listautuminen sitten Uberin vuonna 2019, ja heti tuoreeltaan yrityksen osake oli satojen prosenttien nousussa. Peräti 70 prosenttia vuonna 2011 perustetun Kuaishoun liikevaihdosta tulee virtuaalisista lahjoista, joita käyttäjät lähettävät livelähetysten tekijöille.

BBC (4.2.2021): “Ofcom revokes Chinese broadcaster CGTN’s UK licence”

Britanniassa uutisten lähetystoiminnan kilpailua ja sääntelyä valvova Ofcom on vienyt toimiluvat Kiinan valtionmedian ulkomaan missiolta. Päätöksen mukaan China Global Television Networkilta (CGTN) puuttuu viimekätinen toimituksellinen valta sen tuottamiin juttuihin. Ofcomin mukaan tahtipuikkoa heiluttaa lopulta Kiinan kommunistinen puolue, mikä on Britanniassa lainvastaista.

CGTN ilmaisi jyrkän vastalauseensa päätökselle. Sen mukaan toimiluvan läpikäyntiä oli edeltänyt Kiina-vastaisten äärioikeistolaisten lokakampanja. Kanavan mukaan tämä johti lopulta siihen, että Ofcom sivuutti CGTN:n 18-vuotisen kunniakkaan, monipuolisen ja tasapainoisen uutistuotannon taipaleen Britanniassa.

Foreign Affairs (4.2.2021): “Why Beijing Is Bringing Big Tech to Heel”

Kiinalaisten teknojättien ajautuminen “antitrustitutkintaan” sekä erityisesti Alibaban Jack Man salaperäinen katoaminen julkisuudesta ovat olleet viime kuukausien kuumimpia Kiinan bisnesskeneä käsitteleviä puheenaiheita. Josh Freedmanin mukaan kommunistinen puolue ei ole huolestunut monopoleista sinänsä, vaan “pääoman häiriintyneestä laajentumisesta”, eli siitä, että teknoyhtiöt eivät noudata puolueen laatimaa teknologiastrategiaa. Ongelmana on ollut puolueen näkökulmasta esimerkiksi se, että kiinalaiset kuluttajat ovat ryhtyneet käyttämään teknojättien tilaus-, maksu- ja kuljetuspalveluita lähes kaikkeen kuluttamiseen, mikä on ajanut monet pienemmät, erityisesti siirtotyöläisistä koostuvat yrittäjät vaikeuksiin. Teknojätit, puolue uskoo, havittelevat siis nopeita voittoja, eivätkä ymmärrä Kiinan teknologisen kehityksen suurta kuvaa.

Reuters (28.1.2021): “Exclusive: China likely to avoid setting 2021 GDP target over debt concerns, sources say”

Onko suunnitelmatalouden aika ohi Kiinassa? Reutersin lähteiden mukaan on todennäköistä, ettei Kiina tänäkään vuonna aseta bruttokansantuotteelleen virallista kasvutavoitetta. Kasvutavoite on lyhykäisyydessään ehdottoman oloinen luku, johon Kiina ainakin paperilla osuu tai jonka se ylittää vuodesta toiseen. Viime vuonna tavoite jätettiin asettamatta, kun näkymät talouskehityksestä katosivat koronaviruksen myötä. Tänä vuonna syy on kiehtovampi: Kiina pelkää, että virallisen tavoitteen myötä jo valmiiksi velkaiset paikallishallinnot pyrkisivät jopa ylittämään tavoitteen ja rahoittaisivat kasvua jälleen velalla. Historiallisesti tarkasteltuna pelko ei ole tyhjästä nyhjäisty, sillä keskushallinnon miellyttäminen keinoja kaihtamatta on syössyt maan jopa nälänhätään Suuren harppauksen aikaan.

Talous tuskin sakkaa ilman kasvutavoitetta, sillä ennusteet povaavat keskustan valtakunnalle yli kahdeksan prosentin talouskasvua tänä vuonna. Vaikka keskushallinto ei mieluisaa lukua linjaisi, ei se ole pidätellyt maakuntia määrittämästä omia tavoitteitaan. Esimerkiksi eteläinen Hainanin saari ja koronaviruksen alkukodin Wuhanin maakunta Hubei pyrkivät suorittavansa yli valtakunnallisen kasvutavoitteen. Niissä tavoite on 10 prosentin kasvu tälle vuodelle.

Bloomberg (25.1.2021): “The World Is Dangerously Dependent on Taiwan for Semiconductors”

Pandemian aiheuttama elektroniikan kysyntä on aiheuttanut maailmanlaajuisen pulan puolijohteista. Tuotantoketjujen pullonkaulojen avaamiseksi globaalin valmisteteollisuuden ja teollisuusmaiden katseet ovat kiinnittyneet Taiwaniin, sillä saarivaltion yritysten markkinaosuus puolijohteista on arvioiden mukaan yli 60 prosenttia. Määrä on huikea, sillä puolijohteita tarvitaan kirjaimellisesti kaikissa elektroniikan sovelluksissa playstationeista lentokoneisiin. Yritysjohtajat ja poliitikot ovatkin kosiskelleet taiwanilaisia yrityksiä lisäämään tuotantoaan tai avaamaan sisaryrityksiä omiin maihinsa. Alalla on kosolti tuottajia myös länsimaissa, mutta taiwanilaisilla yrityksillä on tällä hetkellä alan suorituskykyisimmät tuotteet sekä paras tietotaito.

Lyhyesti:

• Ars Technica (2.2.2021): “Fake it till you make it” – Huawein uusi kotitekoiseksi väitetty käyttöjärjestelmä onkin Android-kopio.
• Helsingin Sanomat (1.2.2021): Brawl Stars on analyytikkoyhtiön mukaan Supercellin neljäs miljardin tuottanut peli – julkaisu Kiinassa selittää osin menestystä.
• Yle (30.1.2021): Suomen vuosibudjetin verran velkaantunut kiinalainen lento- ja matkailualan yritys HNA Group tehnee megalomaanisen konkurssin.
• AFP (29.1.2021): Valtiollisen Huarong-varainhoitoyhtiön ex-johtaja Lai Xiaomin teloitettiin suuren mittaluokan lahjusskandaalin seurauksena.
• Financial Times (28.1.2021): Applen tuotto ja liikevaihto kohosivat uusiin huippuihinsa loka-joulukuussa, vetojuhtana 57 prosenttia kasvanut myynti Kiinassa.
• Iltalehti (27.1.2021): Verovapaa krääsäostostelu Kiinasta päättyy heinäkuussa, jatkossa alle 22 euron ostoksille 24 prosentin arvonlisävero.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (28.1.2021)

• Kiinassa vuoden 2020 kokonaistuotanto palautui koronakuopasta ja kasvoi edellisvuotta suuremmaksi
• Uusien ennusteiden mukaan Kiinan talous selvisi koronakriisistä muita nousevia talouksia helpommalla
• Kiinan velka lähentelee jo 300 % BKT:stä
• Päästökauppajärjestelmästä odotetaan apua Kiinan uusien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Xin salattu menneisyys.

BBC (4.2.2021): “China promotes education drive to make boys more ‘manly’”

Kiinan kommunistipuolue on todennut, että maan nuorista miehistä on tullut liian naisellisia. Macho-örmyn tilalle miehen malliksi on kuin varkain noussut koruja ja kosmetiikkaa käyttävä sliipattu poptähti, ja nyt Kiinan opetusministeriö on tarttunut ongelmaksi katsomaansa tilanteeseen. Sen viime viikolla julkaisema “ehdotus poikien feminisaation ehkäisemiseksi” patistaa kouluja esimerkiksi reformoimaan liikuntaopetuksen, jotta urheilun avulla voidaan “kultivoida oppilaiden maskuliinisuutta”. Kansan parissa reaktio näyttää kuitenkin olleen laajalti negatiivinen, ja hallituksen linjaa on syytetty seksistiseksi.

The Atlantic (30.1.2021): “Why Are There No Biographies of Xi Jinping?”

Miksi Xi Jinpingistä, tuosta rakkaasta Nalle Puhista, kommunistipuolueen kovasta ytimestä, luotsista ja ruorimiehestä, ei ole kirjoitettu yhtä ainutta kunnollista elämäkertaa? Kirjoja miehestä kyllä löytyy – kiinaksi tarjolla on ollut niin virallista ylistysvärssyä kuin suttuista skandaaliretosteluakin – mutta vakavasti otettavat teokset tästä maailman vaikutusvaltaisimpiin kuuluvasta henkilöistä loistavat poissaolollaan. Syitä on monia: lähteitä ei yksinkertaisesti juuri ole, mieheltä itseltään ei kuuna päivänä heru audienssia, eikä mokoma harjoita edes Vladimir Putinin tyylistä koreografioitua sparrausta journalistien kanssa. Esteenä voi olla myös pelko: Kiina on aiemminkin osoittanut, että sillä on valmius aiheuttaa hankaluuksia tahoille, jotka erehtyvät kriittisellä otteella kaivelemaan johtajan elämäntarinaa.

South China Morning Post (28.1.2021): “Who wins in Godzilla vs. Kong? Definitely not Hong Kong, as city is trashed in yet another Hollywood blockbuster”

Elokuvan ystävät ovat saattaneet huomata, että Hongkong tarjoaa toistuvasti miljöön Hollywood-spektaakkelien urbaanille täystuholle. 2010-luvulla metropolia on mäiskitty tasaiseksi rankalla kädellä lähes vuosittain, muun muassa elokuvissa Pacific Rim (2013), Transformers: Age of Extinction (2014), Doctor Strange (2016) ja Ghost in the Shell (2017). Batman sen sijaan tyytyi rikkomaan vain jokusen ikkunan vieraillessaan kaupungissa vuoden 2008 Dark Knight -elokuvassa. Tänä keväänä mäiske nostetaan jälleen uudelle tasolle, kun pilvenpiirtäjiä saapuvat murjomaan elokuvahistorian kuuluisimmat jättiläishirviöt, Godzilla ja King Kong. Jo elokuvan trailerin ensimmäiset sekunnit osoittavat, ettei liikekeskustan kiinteistöjen tarkkaan mietitty feng shui tältä rytinältä pelasta.

AFP (27.1.2021): “China deploys anal swabs to test for Covid-19”

Koronavirustapausten lähdettyä kasvuun Kiinassa päättivät viranomaiset turvautua entistä ehompaan tapaan tunnistaa viruksen kantajia. Virusnäytteitä on korkean virusriskin tapauksissa otettu ihmisten peräaukosta, josta virus on löydettävissä Kiinan terveysviranomaisten mukaan pidempään kuin kurkusta tai nenäontelosta otettavasta näytteestä. Ainakin osassa Pekingiä on turvauduttu peräaukkonäytteisiin, vaikka valtion televisiokanava CCTV ilmoittikin, ettei peräaukkonäytteistä kätevyysseikkojen vuoksi tule yhtä yleisiä kuin muista testaustavoista.

South China Morning Post (26.1.2021): “Hitting or scolding your child will soon be illegal in China, but will the new law stick?”

不打不成器; ken vitsaa säästää, se lastansa vihaa. Kiinassa on vieläkin varsin arkipäiväistä nähdä katukuvassa lasten ruumiillista kuritusta. Nyt tähän odotetaan tulevan muutos, sillä kevään kaksoiskokouksen kumileimasinta odottaa lakiesitys, joka kriminalisoi lapseen kohdistetun väkivallan kasvatustarkoituksessa. Jo aiemmin 80-luvulla ruumiillinen kuritus on kielletty, mutta käytännössä rankaisematta ovat jääneet tapaukset, joissa vanhemmat ovat ilmoittaneet vain ohjanneensa lapsensa käyttäytymistä. Uuden lain ongelmaksi koituneekin lainvalvojan näkökulmasta se, että Kiinassa elää jokseenkin tiukassa uskomus lapsen kasvamisesta hemmotelluksi ilkiöksi ilman kunnon korvatillikkaa. Usko viranomaisten kykyyn valvoa ja rangaista lapsen kurittamista ei olekaan hirveän kova lakiesitystä seuranneen some-keskustelun perusteella.

The Economist (23.1.2021): “Special report: Generation Xi”

The Economist käsittelee laajassa erikoisraportissaan Kiinan nuorisoa kaikkine ristiriitaisuuksineen. Nykypäivän kiinalaisnuoret ovat yhtä aikaa sosiaalisesti progressiivisia ja poliittisesti nationalistisia: esimerkiksi ilmastoon, naisten asemaan ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota, mutta samalla Xi Jinpingin kovalla kädellä luotsaamaa kommunistipuoluetta tuetaan laajalti. Alakulttuurit puskevat pintaan, mutta vaihtoehtoisia elämäntyylejä etsitään länsimaiden sijaan yhä enemmän esimerkiksi Chengdun kaltaisista kotimaan kohteista. Lopuksi jää ainainen kysymys: voisiko tämän sukupolven riveistä vielä jonakin päivänä nousta haaste puolueen valta-asemalle?

Lyhyesti:

• The Economist Intelligence Unit (2020): Taiwan nousi demokratiaindeksissä Aasian ykköseksi, Hongkong luiskahti “hybridiregiimiksi”. Kiina kyntää yhä pohjamutia.
• Human Rights Watch (4.2.2021): Vuosi Pekingin talviolympialaisiin – Olympiakomitea epäonnistunut nostamaan ihmisoikeusasiat tapetille.
• Turun yliopiston blogi (4.2.2021): Professori Lauri Paltemaa arvioi koronakriisin hoitoa Kiinassa – onko Suomella opittavaa?
• Asia Nikkei (2.2.2021): Yhdysvallat kutsuu taiwanilaiset instituutit korvaamaan Kungfutse-instituuttien jättämää kieliopetuksen koloa.
• CNN (30.1.2021): Kiinan nuorison kiinnostus naimakauppoihin hiipuu, hallituksen huoli kasvaa.
• Keskisuomalainen (28.1.2021): Jyväskylän koronalingon järjesti valeprofiili Hongkongista.
• AFP (27.1.2021): Yhdysvallat vaatii kokonaisvaltaista kansainvälistä tutkimusta koronaviruksen alkuperästä.

Katsele & kuuntele

Yle (6.2.2021): “Kirjoituksia kungfutselaisuudesta”

Yle tarjoaa tänä vuonna ääniaalloillaan seikkaperäisen johdatuksen kungfutselaisuuteen ja sen merkitykseen osana kiinalaista maailmankatsomusta. Sarja käynnistyy lauantaina 6.2. johdantojaksoilla ja jatkuu temaattisilla kokonaisuuksilla, joissa luetaan mm. klassikkoteokset Mestari Kongin keskustelut ja Mengzi kokonaisuudessaan. Suomennoksista vastaa sinologi Jyrki Kallio, jonka mukana keskustelijoina ovat Riikka-Leena Juntunen, Minna Valjakka, Eero Suoranta ja Matti Nojonen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19.2.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.