19.2.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Maailman terveysjärjestön retki koronaviruksen alkulähteelle päättyi toteamukseen, että mistään ei oikeastaan tiedetä mitään. WHO:n ryhmä kuitenkin kertoi, ettei usko viruksen karanneen laboratoriosta, mutta toisaalta ei voi sulkea pois teoriaa, etteikö virus olisi levinnyt Kiinaan esimerkiksi elintarvikepakasteiden mukana. Kiinan koronapropagandasta vastaava henkilö taisi samaisella hetkellä saada melkoisen bonuksen tililleen, sen verran WHO näytti toistavan Kiinan virallista narratiivia toistavan. Myöhemmin WHO kuitenkin veti takaisinpäin ja vakuutti, että kaikki teoriat viruksen alkuperästä ovat yhä pöydällä.
YK-järjestön kiillottaman julkisuuskuvan takana jatkui kuitenkin varsin totuttu meno. Kiina esimerkiksi kovisteli Yhdysvaltoja harvinaisten maametallien viennin rajoittamisella. Myös BBC:n uutislähetykset katkaistiin Kiinassa ilmeisenä vastauksena sille, että Britannian vei Kiinan uutiskanava CGTN:ltä toimiluvan aiemmin. Sensuuripyövelit puolestaan löysivät Clubhouse-sovelluksesta merkkejä liberaalin sananvapauden käytöstä Kiinan sisällä ja tekivät sen, minkä parhaiten osaavat.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Aussien uudet kamut.
Associated Press (15.2.2021): “Anatomy of a conspiracy: With COVID, China took leading role”
Koronaviruspandemian edetessä viime vuonna kysymys viruksen alkuperästä muodostui sakenevaksi syytösten sopaksi, jossa etenkin kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset kilvan epäilivät toisiaan viruksen tarkoituksellisesta kehittämisestä bioaseeksi. Associated Press on tutkinut yhdeksän kuukauden ajan sitä, kuinka Kiinan valtiolliset toimijat heittäytyivät mukaan trollisotaan viljellen kyberavaruuden pimeissä sopukoissa teorioita viruksesta amerikkalaisena bioaseena. Kiinan valtiomediakin valjastettiin tuuttaamaan viestiä maailmalle, ja valikoituipa propaganda-aseeksi myös suomalainen Helsinki Times, jonka sisällönjako Kansan päivälehden kanssa noteerattiin taannoin Kiina-ilmiöissäkin. AP:n haastattelema Helsinki Timesin päätoimittaja kuittaa kysymykset toteamalla, että kansainvälisen yleisön sietääkin kuulla tarinoista molemmat puolet.
The Ulkopolitist (15.2.2021): “Taloudellisesti Kiinasta riippuvainen Australia tiivistää suhteitaan nyt muihin Aasian maihin”
The Ulkopolitistin artikkeli tiivistää tuoreimmat kuulumiset Australiasta, joka on ajautunut tukkanuottasille Kiinan kanssa, ja josta on hyvää vauhtia kehittymässä jonkinlainen prototyyppi sille, miten Kiina käyttää voimaa pienempiä valtioita kohtaan. Koska Kiinan vaikutus- ja painostustyökalut eivät rajoitu maantieteellisesti, on Australian tilannetta syytä seurata myös etäämmältä käsin. “Puuttumattomuusperiaatteensa” romukoppaan heittänyt Kiina on alkanut painostaa Australiaa moninaisin keinoin, kenties voimakkaimmin vientisektoriin tähtäävin talouspakottein. Australian selkärangan murtaminen kovistelulla olisi Kiinalle merkittävä erävoitto, jonka vaikutukset osattaisiin taatusti lukea kaikkialla. Toistaiseksi Australia ei ole kuitenkaan osoittanut merkkejä perääntymisestä.
Politico kohdisti artikkelissaan katseensa puolestaan Ruotsiin, jota voi pitää Euroopan Australiana, mitä Kiina-suhteeseen tulee. Ruotsi, joka on toistaiseksi ainoana EU-maana linjannut kategorisesti Huawein ja ZTE:n omien 5G-markkinoidensa ulkopuolelle, on saanut osakseen kovenevaa uhittelua Kiinan taholta. Kiina on väläyttänyt myös sanktioita, mutta toisin kuin Australiassa, ne eivät ainakaan vielä ole Ruotsissa realisoituneet.
Science (14.2.2021): “‘Politics was always in the room.’ WHO mission chief reflects on China trip seeking COVID-19’s origin”
Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkijaryhmä pääsi viimein Kiinaan selvittämään koronaviruksen alkuperää reilun vuoden sen jälkeen, kun pandemia alkoi levitä Wuhanista. Vai alkoiko se levitä Wuhanista? Kiinahan on sitkeästi häivyttänyt viruksen alkuperää, ja WHO-tiimi tuntui laulavan Kiinan lauluja. Kiinassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa ryhmä ilmoitti, ettei viruksen alkuperää ole pystytty määrittämään, mutta laboratoriosta virus ei suurella todennäköisyydellä ainakaan ole levinnyt. Sen sijaan esimerkiksi pakasteiden kautta leviämistä asiantuntijaryhmä ei tyrmännyt. Tilaisuutta pidettiin suurena julkisuusvoittona Kiinalle.
Hämmästyttävästi Kiinan kamaran jäätyä taakse myös ääni kellossa vaihtui. Ryhmää johtanut Peter Ben Embarek sanoi, ettei ryhmä ollut saanut tarvittavaa raakadataa koronaviruksen alkuvaiheista. Science-lehdelle hän myös sanoo, ettei esimerkiksi laboratorioteorian yhteydessä käytettyyn sanamuotoon “erittäin epätodennäköinen” kannata takertua liikaa, sillä kaikki teoriat viruksen leviämisestä ovat yhä pöydällä. WHO:n ensimmäistä kirjallista tuotosta Wuhanin havainnosta odotetaan ensi viikolla. Kenties siitä ilmenee, kuinka diplomaattisesti sanat todella Kiinassa aseteltiin.
The Diplomat (13.2.2021): “Will the Biden Administration Push Russia and China Closer Together?”
Miten Venäjän ja Kiinan suhteet lähtevät kehittymään presidentti Joe Bidenin kaudella ja ajaako Natoa vahvistava ja Kiinaa balansoiva Biden maat yhä tiiviimpään yhteistyöhön? The Diplomatille kirjoittavat Natasha Kuhrt ja Marcin Kaczmarski arvelevat, ettei maiden välillä vallitseva perusdynamiikka tule suuremmin muuttumaan Bidenin kaudella. Kiina ja Venäjä hakevat toisistaan tukea tiettyyn pisteeseen auki, mutta eivät lukitse strategioitaan toistensa kohtaloihin, sillä Kiinaa kiinnostaa esimerkiksi yhtä vähän sekaantuminen Ukrainan konfliktiin kuin Venäjää Etelä-Kiinan merelle ajautuminen.
Helsingin Sanomat (7.2.2021): “Vantaalainen kaupunginvaltuutettu kehotti suhtautumaan neutraalisti ”Kiinan kipeisiin asioihin” – Vihreät katkaisi yhteistyön”
Harvan kunnallispoliitikon tekemiset ovat saaneet reilun vuoden aikana yhtä paljon näkyvyyttä kuin vantaalaisen Jenni Chen-Yen. Viime vuonna vielä kokoomuksen riveissä olleen Chen-Yen uutisoitiin toimineen Kiinan vaikutusoperaation eli Yhteisrintaman toiminnan ytimessä Suomessa. Vapaa-ajalla hänet nähtiin tavaamassa useammin Xi Jinping -ajattelua kuin Petteri Orpon “Autot kuuluvat teille” -filosofiaa. Asian paljastuttua Chen-Ye sai lähteä kokoomuksesta, josta tie kulki katumusharjoitusten kautta vihreisiin.
Vaille poliittista kotipesää – tai sitoutumattomaksi – Chen-Ye jäi livettyään jälleen pohtimaan Kiina-asioita Sanna Marinin Xinjiang-reaktion jälkeen (josta lisää jäljempänä). Chen-Ye sanoi, että Suomen pitäisi suhtautua neutraalisti “Kiinalle kipeisiin asioihin”, siis ihmisoikeusloukkauksiin. Laaja-alaisen kritiikinvyöryn saatuaan ja vihreiden tuomitsemaksi tultuaan Chen-Ye kertoi asettaneensa sanansa väärin ja erosi oma-aloitteisesti vihreiden ryhmästä.
Yle (5.2.2021): “Yle kysyi Sanna Marinin uiguuritviitistä ja Kiina lähetti viestin pääministerille ja Suomen hallitukselle: Tulkaa käymään Xinjiangissa”
Suomi vaikuttaa päässeen verrattain vähällä pääministeri Sanna Marinin taannoisesta Xinjiang-ryöpytyksestä. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja nimittäin tyytyi ainoastaan harmittelemaan, että Suomikin on viimein altistunut valemedioiden erheelliselle Kiina-uutisoinnille, ja toivoi Suomen valtiojohdolta parempaa medialukutaitoa. Toivotettiinpa Suomen hallitus myös Xinjiangin-vierailulle toteamaan, kuinka avoin luoteinen autonominen alue onkaan.
Vaikuttaa siltä, että Suomi ei ainakaan vielä saanut tuta Kiina-kilareita ja suistunut Ruotsin-tielle, vaikka olankohautuksin ohitetun avoimen ihmisoikeuskritiikin piikki tuskin on loputon. Marinin nostama asiasisältö tuskin on Suomen suunnalta mitään uutta, sillä presidentti Sauli Niinistökin ilmoitti kertoneensa samat läpät presidentti Xille jo aiemmin. Kiina luultavasti toivoo, että päätä auottaisiin jatkossakin suljettujen ovien takana.
Lyhyesti:
- Foreign Affairs (18.2.2021): “Thukydideen ansasta” kirjoittanut Graham Allison tarjoaa oppejaan Kiina–Yhdysvallat-suhteista Bidenin hallinnolle.
- Viron tiedustelupalvelu (18.2.2021): Eteläisen naapurimaamme tiedustelupalvelun raportti valottaa Kiinan informaatio- ja kyberoperaatioita.
- South China Morning Post (18.2.2021): Donald Trump myllyttää Mitch McConnellia ja tämän vaimo Elena Chaoa bisnesyhteyksistä Kiinaan.
- Suomen Kuvalehti (12.2.2021): Kiinalaiset kiertävät ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevaa lakia Suomessa – taustalla saattaa olla pelko pakolaisvakoilusta.
- France24 (12.2.2021): Ranskalainen ydinsukellusvene vieraili Etelä-Kiinan merellä.
- Helsingin Sanomat (10.2.2021): Kiinan korkean tason 17+1-kokous lässähti, kun muun muassa Baltian maiden johto keksi parempaa tekemistä.
- South China Morning Post (5.2.2021): Taiwan ehti jo juhlia diplomaattisuhteitaan Guyanan kanssa – sitten Kiina jyrähti ja Guyana perääntyi.
Talous
Kuumaa: Maametallit ja monikidepii.
Financial Times (19.2.2021): “Virtual control: the agenda behind China’s new digital currency”
Miltä kuulostaisi kryptovaluutta kiinalaisin erityispiirtein – isoveljen ohjauksessa? Sellaista on lähdetty Kiinassa edistämään kaupunkikohtaisten kokeilujen muodossa. Maan tarkoituksena on lanseerata maailman ensimmäinen suurtalouden digivaluutta, vieläpä parahiksi ensi vuoden talviolympialaisten pintaan. Pekingille “kansan bittikolikko” tarjoaa niskapersotteen kotimaan rahaliikenteestä, erityisesti sähköisen maksamisen mahtitekijöiden Ant Groupin ja Tencentin suuntaan. E-juanin odotetaan myös jouduttavan kansantasavallan rämpylän (renminbi) kansainvälistymistä sekä samalla pysäyttävän vierasvaltaisten digivaluuttojen maahantunkeutumisen. Asiantuntija-arvioiden mukaan rämpylästä ei sen digiloikasta huolimatta ole kuitenkaan vielä dollarin korvaajaksi – siitä pitävät huolen Kiinan omat, opaakkisen kompleksit ja rajatut rahoitusmarkkinat.
South China Morning Post (18.2.2021): “China’s rare earth export curbs push Australian miner to fast track Africa project as nations step up diversification plans”
Kiina harkitsee monille eri teknologian sektoreille tärkeiden harvinaisten maametallien viennin rajoittamista, kertoi Financial Times tiistaina. Vientirajoitus vaikuttaisi kovasti esimerkiksi puolustusteollisuuteen ja Suomenkin hävittäjähankintavaihtoehtona olevan F-35 -hävittäjän valmistukseen. Kiinassa valmistetaan noin 80 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista. Syynä ei varsinaisesti ole se, että niitä ei muualta löytyisi; enemmänkin se, että niiden tuotantoprosessi tuottaa hyvin paljon hiukkaspäästöjä. Kiinan päätöksestä keskusteltiin tuoreeltaan myös tiistain A-Studiossa yleisesti keskinäisriippuvuuksien kannalta.
Muualla maailmassa mietitäänkin nyt, miten parhaiten voisi reagoida liialliseen riippuvuuteen Kiinan maametalleista ja niiden mahdolliseen äkilliseen puutteeseen. Katseet ovat suuntautuneet esimerkiksi Ugandaan, Malawiin ja Burundiin. Kaivosalan jättimaan Australian yritykset pyrkivät vauhdittamaan projekteja ympäri maailmaa, muun muassa myös Yhdysvalloissa.
The Diplomat (16.2.2021): “What Happened to the China-Pakistan Economic Corridor?”
Vuonna 2015 aloitettua Kiinan ja Pakistanin talouskäytävää (China-Pakistan Economic Corridor, CPEC) on markkinoitu Vyö ja tie -hankkeen näyteikkunana ja lippulaivaprojektina. Kiina on luvannut lapata Pakistanin kehittämiseen jopa 70 miljardia dollaria ja muovata maan infrastruktuuriverkoston uuteen uskoon. Käytävän rakentaminen on kuitenkin hidastunut, ellei suorastaan pysähtynyt pääministeri Imran Khanin kauden alettua vuonna 2018. Syyt eivät ole ainoastaan Khanin kömpelöksi luonnehditussa hallinnossa, sillä esimerkiksi moninaiset turvallisuusongelmat ovat riivanneet rakennustöitä projektin aloittamisesta lähtien.
Helsingin Sanomat (15.2.2021): “Melkein jokainen EU:ssa myyty aurinkopaneeli on valmistettu osittain Xinjiangissa, jossa Kiina teettää pakkotyötä uiguureilla”
Xinjiang on katastrofaalisen ihmisoikeustilanteensa takia ollut tiuhaan otsikoissa, ja tämä on tuonut esille myös sen, kuinka moni tuotantoketju tukeutuu Xinjiangista mahdollisesti pakkotyön avulla saataviin materiaaleihin. Aiemmin huomiota saaneen puuvillaan lisäksi näin on myös esimerkiksi aurinkopaneelien kanssa: merkittävä osa EU:ssa myytyjen aurinkopaneelien raaka-aineesta, monikidepiistä, on peräisin Xinjiangista, jonne tuotantoa on siirtynyt paljon 2010-luvulla. Yli 40 prosenttia maailman monikidepiistä valmistetaan nykyisin Xinjiangissa, ja kuten puuvillankin kohdalla, alihankintaketjujen takia kuluttajan on käytännössä mahdotonta välttää riskiä, että tavaran raaka-aine on ainakin osin peräisin Xinjiangista.
Jamestown Foundation (11.2.2021): “Chinese Demographic Signals Bode Ill for Future Development”
Ensimmäiset tilastot Kiinan pandemiavuoden syntyvyydestä ovat huolestuttavaa luettavaa: rekisteröityjen syntymien määrä laski vuoden 2019 tasosta jopa 15 prosenttia. Vaikka rekisteröityneet syntymät eivät kerro koko kuvaa, antavat ne kuitenkin osviittaa Kiinan demogtafisista tendensseistä: puoluejohdon toiveet karanteenien stimuloimista synnytystalkoista eivät vaikuta toteutuneen, vaan väestön harmaantumisen “hopea-aalto” senkun jatkaa kiihtymistään. Puolueen kauhuskenaarioissa on jo pidemmän aikaa kummitellut “vanhentuminen ennen vaurastumista” (未富先老), minkä vuoksi monenlaisia sosiaalisia uudistuksia eläkeiän pidentämisestä lähtien on pyritty edistämään nopealla tahdilla.
Center for Security and Emerging Technology (2.2021): “Chinese State Council Budget Tracker”
Kiinan valtiontalous saattaa olla ihmiskunnan monimutkaisimpia byrokraattisia kokonaisuuksia, mutta sen tulkitsemisesta on tullut aavistuksen helpompaa, kiitos Georgetownin yliopiston CSET-keskuksen vastikään lanseeraamaan Chinese State Council Budget Trackerin. Ohjelmisto visualisoi Kiinan valtion budjetin hyvin kätevästi erilaisiin menoeriin ja auttaa hahmottamaan, mihin rämpylät allokoidaan valtion tasolla. Ohjelmisto kattaa siis vain keskushallinnon tason, eikä anna kuvaa maakuntahallintojen menoista. Puolustusministeriön ja valtion turvallisuuden ministeriön menot eivät myöskään ole julkisia, joten niihin ei työkalulla pääse käsiksi. Tästäkin huolimatta kyseessä on erinomainen uusi työkalu kaikkien Kiinan (valtion)taloutta seuraavien pakkiin.
Lyhyesti:
- CNBC (18.2.2021): Yhdysvaltojen kauppakamarin tutkimus varoittaa maan voivan menettää jopa biljoona dollaria, mikäli amerikkalaisia yrityksiä lähdettäisiin “kytkemään irti” (decoupling) Kiinasta.
- Bloomberg (17.2.2021): Kiinan luottotappiosesonki herättää huolta.
- Helsingin Sanomat (10.2.2021): Kiinan toiseksi suurin peliyhtiö sijoitti suomalaiseen startupiin.
- Bloomberg (9.2.2021): Teslan bitcoin-jättisijoitus on saatettu louhia halvan hiilivetoisen energian paratiisissa, Xinjiangissa.
- Japan Times (9.2.2021): Unohtakaa 5G! Kiinan ja Yhdysvaltain kilpailu on jo siirtymässä 6G-teknologiaan.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (11.2.2021)
- Kiinan tavaraviennin määrä kehittyi poikkeuksellisen vahvasti koronapandemian aikana
- Kiinteistösektorin riskejä halutaan saada kuriin Kiinassa
- Hongkongissa reaalitalous on yhä heikko
- Kiina on Myanmarin tärkein kauppakumppani
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Clubhouse, mutta vain hetken.
Southeast Asia Globe (17.2.2021): “How the 1979 Sino-Vietnamese War shaped the course of world history”
Vietnamin sodan alkamisesta tuli viime keskiviikkona kuluneeksi 42 vuotta. Siis sen kolmannen, heikommin tunnetun Vietnamin sodan, jonka Kiina aloitti 17.2.1979 marssittamalla neljätoista divisioonaa etelärajansa yli antaakseen Deng Xiaopingin sanoja lainataksemme Vietnamille “oppitunnin”. Sodan taustalla oli Vietnamin ja Neuvostoliiton tiivistyvä yhteistyö sekä Vietnamin hyökkäys Kamputseaan, yhteen Kiinan harvoista liittolaisvaltioista. Southeast Asia Globen artikkeli esittelee tämän vähemmän tunnetun sodan vaiheita omassa historiallis-geopoliittisessa kontekstissaan.
Helsingin Sanomat (10.2.2021): “Kiinan Mars-luotain Tianwen jarrutti Marsin kiertoradalle heti Arabiemiraattien jälkeen”
Punaisella planeetalla alkaa olla ruuhkaa: Nasan uudenkarhea mönkijä pölähti tällä viikolla planeetan pinnalle, ja kiertoradalle saapuivat samoihin aikoihin niin Arabiemiraattien kuin Kiinan luotaimet. Näistä jälkimmäinen sisältää myös mönkijän, joka on tarkoitus laskea Marsin pinnalle myöhemmin keväällä. Mikäli missio onnistuu, Kiinasta tulee toinen Marsiin mönkimään päässyt valtio Yhdysvaltojen jälkeen. Kiina on tavoilleen uskollisesti ollut melko hiljaa Mars-lentonsa tarkoista parametreistä, mutta se tiedetään, että möngintää olisi tarkoitus harjoittaa planeetan pinnalla ainakin 90 päivän ajan.
Kiinan avaruuden valloitus on tässä kuussa jatkunut myös ikioman Kuumme pinnalla: Kuun pimeää puolta vuodesta 2019 kyntänyt kiinalaismönkijä Yutu-2 heräsi talviuniltaan ja löysi ensi töikseen Kuun pinnasta törröttävän erikoisen pylväsmäisen kiven. Vieraan sivilisaation presenssistä tämä monoliitti ei kuitenkaan kerro, vaan sen uskotaan olevan läheisestä törmäyskraaterista sinkoutunut kappale.
Turun yliopiston blogi (9.2.2021): “Kiinan suuri kielimuuri”
Turun yliopiston uuden Kiinan kielen pääaineohjelman suunnittelija Hanna Holttinen kirjoittaa tärkeiden kieliopintojen ja ontuvan maabrändin haastavasta yhdistelmästä. Populaarikulttuurin ja demokratian voimalla porskuttavat Etelä-Korea ja Japani kyllä näyttäytyvät usein kiinnostavina, mutta Kiinan kohdalla ikävän kuuloiset uutiset ja politiikan painolasti tuppaavat vaikuttamaan kielteisesti kiinnostavuuteen. Uutisissa korostuvien politiikan kiemuroiden ja saastesumun takana piilee kuitenkin kiehtovan moninainen yhteiskunta, jossa populaarikulttuuriakin on tarjolla valtavissa määrin. Tämä maailma avautuu toden teolla vain kieliosaamisen kautta, eikä kieleen ja yhteiskuntaan perehtyäkseen tarvitse tykästyä valtion harjoittamaan politiikkaan.
New York Times (9.2.2021): “In China, an App Offered Space for Debate. Then the Censors Came.”
Tietäjät, jotka tiesivät, saattoivat vielä hetki sitten käyttää sananvapauden koko laajaa skaalaa Kiinassa, kun Clubhouse-sovellus toimi myös suuren palomuurin tuolla puolen. Sovelluksen kantavana ajatuksena on koota keskustelijoita virtuaalisiin huoneisiin, jossa valikoitu jengi käy keskustelua. Esimerkiksi vain päiviä ennen sovelluksen blokkaamista sovellus kokosi ihmisiä ympäri Kiinaa keskustelemaan Xinjiangin uiguurien kohtelusta, josta muun muassa Sinica-podcastin isäntä Kaiser Kuo livetviittaili. Sitten kävi, kuten niin usein aiemminkin: sivun lataus tökki, virheilmoituksia tuli eikä Clubhouse enää tuottanut hakutuloksia Kiinan verkossa. Vaikka palomuuri kahlitsi Clubhousen, ei se kyennyt estämään 4 000 ihmisen joukkokokoontumista, jossa aiheena oli laskea luikuria ultrasusisoturista, Global Timesin päätoimittaja Hu Xijinistä.
Helsingin Sanomat (6.2.2021): “Kirjeenvaihtaja vietti huolettoman humputtelupäivän Taipeissa, koska se on ainoita paikkoja maailmassa, jossa niin voi tehdä”
Koronaviruksen tarjottua Kiinalle kätevän syyn rajoittaa journalistien pääsyä maahan Helsingin Sanomien Aasian-kirjeenvaihtaja Mari Manninen on jalkautunut kevääksi Taiwaniin. Ja mikäpä siellä oleillessa, kun virusta on torjuttu sen verran tehokkaasti, että yhteiskunta pyörii lähes tavalliseen tapaan. Maailman tiheimmin asuttuihin paikkoihin kuuluvalla saarella elämä on saatu pidettyä pitkälti normaalina ottamalla tiukka linja maahantulon ja karanteenien kanssa, ja maskejakin on käytetty innokkaasti alusta asti. Kadut kuhisevat, karaoke raikaa ja kansa rentoutuu baareissa. Sen verran edukseen Taiwan HS:n reportaasissa esiintyy, että myös sen oma kansallinen uutistoimisto CNA äityi raportoimaan suomalaislehden laajasta artikkelista kotiyleisölleen.
Lyhyesti:
- Wild East Football (18.2.2021): Kiinalaisen jalkapallon kärkiasiantuntija kertoo, mikä kaikki maan futisskenessä on pielessä.
- South China Morning Post (17.2.2021): Kiinan opetusministeriö aikoo suitsia alaikäisten oppilaiden vaihto-opiskelua ulkomailla.
- Tekniikan maailma (16.2.2021): Kiinalaissotilaat patikoivat kiistellyllä Intian-rajalla futurististen eksoskeletonien voimin.
- Bloomberg (13.2.2021): Megamigraatio peruuntui: Uudenvuoden matkustus väheni lähes 70 prosenttia “vain” 52 miljoonaan matkaan.
- STT (11.2.2021): Kiina blokkasi BBC:n uutislähetykset maassa viikko sen jälkeen, kun Britannia oli vienyt toimiluvan kiinalaiselta CGTN:ltä.
- Popular Mechanics (10.2.2021): Kiina kiistää tiukasti huhut, joiden mukaan se rakentaa aikakonetta.
- South China Morning Post (8.2.2021): Kiina iskee valtaisilla pakotteilla jokaista valtiota, joka asettuu boikotoimaan Pekingin talviolympialaisia, uhoaa Global Timesin Hu Xijin.
Katsele & kuuntele
Ykkösaamu (13.2.2021): “Antti Pelttari”
Suojelupoliisiin uudelle viisivuotiskaudelle valittu päällikkö Antti Pelttari pyörii koko 45-minuuttisen paljon Kiinan ympärillä, Supolle leimalliseen tapaan mainitsematta sitä useinkaan nimeltä. Pelttari nostaa esiin esimerkiksi Kiinan valtion ja yritysten tiiviin kytköksen, ja sanoo niin suoraan kuin vain asemassaan voi, että Huawein varaan ei tule Suomen 5g-yhteiskuntaa rakentaa. Tämä tarkoittaisi Kiinan “päästämistä etuovesta” Suomen kriittiseen infraan.
Muuta kiinnostavaa
- Business Finland hakee kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijaa Taipeihin. Haku päättyy 7.3.2021.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 5.3.2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.