5.3.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
70. kirjeen kolahtaessa postiisi sauhuaa kumileimasin jälleen Pekingissä. Poliittinen megatapahtuma, kaksoiskokous, on aloittanut työnsä. Kansankongressista odotetaan tänä vuonna ennen kaikkea tietoa Kiinan suurista suuntaviivoista. Luvassa lienee valtion masinoimat synnytystalkoot, ja viikon aikana kuultaneen myös kivuliaista linjauksista eläkeiän nostoa koskien. Hongkongissa puolestaan nähtäneen jälleen ihmisiä kaduilla, jos erityishallintoalueen päättäjien valintaprosessiin tehdään aiottuja muutoksia. Erityishallintoalueen opposition asema kävi entistä tukalammaksi, kun viitisenkymmentä poliitikkoa sai syytteen vallankumouksen suunnittelusta.
Kiinan luoteisrintaman uutisointi jatkui edelleen rehevänä. Muun muassa Kanada ja Hollanti yhtyivät Yhdysvaltain tulkintaan siitä, että Xinjiangin vähemmistöjen kohtelu täyttää kansanmurhan merkistön. Kerrottiinpa myös, että etäisesti arktinen Kiina halusi pystyttää tutkimusasemansa Suomeen, Rovajärven harjoitusalueen viereen.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Myanmariin lentävä kalakukko.
South China Morning Post (5.3.2021): “China’s Two Sessions”
Vuoden poliittinen pääponnistus, kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin ja kansankongressin kokoontumiset ovat käynnistyneet Kiinassa. Kaksoiskokous rullaa aina ensi viikkoon, mutta sen hedelmiä saadaan makustella vielä pitkään. Kiina-tarkkailijat ja suurstrategit ovat malttamattomina odottaneet Kiinan viisivuotissuunnitelmaa ja vuoteen 2035 asti ulottuvaa visiota, jotka valottavat kansantasavallan talouden pidempää kuvaa. Kuten on uumoiltu, pidemmän aikavälin dokumentit eivät julkaisseet spesifejä kasvutavoitteita, koska tavoitteisiin pyrkimisen on pelätty aiheuttavan velkapommin maakuntiin. Tälle vuodelle talouden kasvutavoitteeksi ilmoitettiin yli 6 prosenttia, mitä voi pitää vähintäänkin maltillisena tavoitteena, kun kansainväliset arviot ovat noin 8 prosentin kasvun luokkaa. Puolustusmenojen ilmoitettiin kasvavan harmoniassa talouskasvuennusteen kanssa n. 6,8 prosenttia. Myös huoltosuhdekysymykset olivat tapetilla, sillä vauvavajareista kärsivä maa ilmoitti nostavansa sekä väestön hedelmällisyyslukua että työväestön eläkeikää seuraavan viiden vuoden aikana.
Talouskasvun yhteydessä etsitään myös selviä merkkejä siitä, millä rohdoilla Kiina aikoo päästä ilmastotavoitteisiinsa ja taittaa hiilipäästöt laskuun vuosikymmenen vaihteessa. Selvää toimintasuunnitelmaa jäätiin vielä odottamaan, mutta joitakin lupauksia pääministeri Li Keqiang jo lateli pöytään: Kiina esimerkiksi aikoo muuttaa energiantuotantoaan hiilivoimasta kohti ydinvoimaa. Myös Pekingin harmaan taivaan on määrä muuttua lähitulevaisuudessa pysyvästi siniseksi, sillä pääkaupungin ilmaan ja veteen vaikuttavista myrkyllisistä saasteista aiotaan päästä eroon viiden vuoden aikana.
Kenties suurimpana massoja kadulle liikuttavaksi reformiksi on etukäteen povattu Hongkongin erityishallintoalueen vaalijärjestelmän uudelleen organisointia. Tämä liittyisi Hongkongin lainsäädäntöneuvoston puhdistamiseen “epäpatrioottisista voimista”. Kansankongressin pysyvän komitean varapuheenjohtaja Wang Chen kertoi kokouksessa lakialoitteesta, jonka mukaan Kiinan kontrolloima vaalikomitea valitsisi suuren osan Hongkongin lainsäädäntöelimen päättäjistä ja osallistuisi kaikkien nimeämiseen. Vaikka kyseessä on lähinnä yksi lisäkerros demokratiaa blokkaavaan palomuuriin, voivat uudet levottomuudet erityishallintoalueella olla jo kulman takana, sillä Hongkongin itsehallintoa koskevien asioiden sohiminen on aiemminkin johtanut laajaan liikehdintään.
Kaksoiskokouksesta voidaan lisäksi oppia Kiinan koronastrategiasta ja siitä, miten se jatkossa aikoo suhtautua viruksia kantavien villieläinten pitoon, kasvatukseen ja syöntiin. Kiina voisi tehdä viime vuonna asetetusta villieläinten suojelupykälästä pysyvän. Erittäin pedantin lähteen kaksoiskokouksen syövereihin tarjoaa kansankongressin saloihin syvällisesti vihkiytynyt NPC Observer.
Yle (4.3.2021): “Kiina halusi lentotukikohdan Kemijärvelle arktisia tutkimuslentoja varten – Suomen puolustushallinto tyrmäsi hankkeen”
Itsensä “lähes arktiseksi valtioksi” lukeva Kiina halusi pitää “lähes arktisista intresseistään” kiinni ja havitteli lentotukikohdan hankintaa Kemijärveltä, paljastaa Yle. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2018, kun Kiinan tutkimuslaitoksien edustajista ja sotliasasiantuntijasta koostunut delegaatio lähestyi kunnan päättäjiä. Tarkoitus oli ostaa tai vuokrata Rovajärven harjoitusalueen viereinen lentokenttä, josta olisi kätevästi päässyt arktisille tutkimuslennoille, ehkä hieman Koillisväylän liikenteenlaskentaakin tekemään. Kyseessä ei olisi ollut ihan pieni ponnistus, sillä kentän kiitorataa olisi pitänyt jatkaa huomattavasti ja koko kentän ympäristö uudistaa nykyaikaisen tutkimushubin tarpeisiin. Mutta kiinalaiset olivat siihen valmiita.
Puolustusministeriö sanoi melko luonnollisesti ei, jolloin hanke päättyi alkutekijöihinsä. Mutta kuten Ylen haastattelemat tutkijat arvioivat, on kiinnostavaa, kuinka suuri suurvaltapoliittinen liike Suomessa on tehty kaikessa hiljaisuudessa. Yhtä mieltä he ovat siitä, että kentän ostotarjouksen yhteydessä esitetty argumentti tutkimuksen tekemisestä olisi ollut huomattavasti vakuuttavampi, jollei ryhmään olisi kuulunut sotilastarkkailijaa.
Reuters (1.3.2021): “‘Inferior’ women: China counters Uighur criticism with explicit PR attacks”
Kiinan julkisuusdiplomatia voittaa jälleen sydämiä puolelleen. Xinjiangin alueen pamput ja Kiinan ulkoministeriön tiedottajat ovat alkaneet hyökkäykseen yksittäisiä naisia vastaan, jotka ovat antaneet lausuntoja Xinjiangin leireillä tapahtuvista hirveyksistä. Naisten terveystiedoiksi väitettyjä dokumentteja ja naisten kuvia on riepoteltu julkisuudessa, jotta heidän kevytkenkäisyytensä paljastuisi ja heidän uskottavuutensa todistajina pystyttäisiin vesittämään. Uutistoimisto Reuters kertoo käyneensä läpi tuntien edestä videomateriaalia ja esitelmiä, joita puolue on viime kuukausien aikana levittänyt Xinjiangissa. Reutersin analyysi on, että puolue on aloittanut laajamittaisen viestintäkampanjan, jolla pyritään saamaan luoteisesta alueesta kerrottu tarina jälleen Kiinan nimiin.
Samaan aikaan toinen, meillä varsin hyvin dokumentoitu narratiivi pyrkii niskan päälle. Tiedot uiguurien mielivaltaisista telkeämisistä laajenevaan leirien saaristoon sekä raportit naisten steriloinneista ja raiskauksista ovat saaneet maailman johtajat Suomea myöten ottamaan kantaa tilanteeseen. Kuluvan kaksiviikkoisen aikana Kanada ja Hollanti liittyivät jakamaan Yhdysvaltain näkemyksen siitä, että Xinjiangin tapahtumia voidaan kutsua kansanmurhaksi. “Kiinan ajankohtaiset kysymykset” olivat myös Suomessa pöydällä tällä viikolla tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan keskusteluissa.
Yhdysvaltain esimerkki näyttää laittaneen liikkeelle jonkinlaisen lumipallon, mutta on vaikea sanoa, kuinka suureksi se kasvaa. Kiina pitää itsepintaisesti kiinni omasta tarinastaan, jossa leireillä opiskellaan ja integroidutaan yhteiskuntaan. Ja sen se myös näyttää niille harvoille toimittajille, jotka alueelle pääsevät. Xinjiangissa vieraillut Ylen entinen Aasia-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kuitenkin tekee selväksi, että toimittajilla ei ole vapautta etsiä tietoa ja toimia alueella. ”Se että kukaan ulkopuolinen ei ole nähnyt uiguurileirien kauheuksia, ei voi olla todiste yhtään mistään”, hän kirjoittaa.
Yle (28.2.2021): “Hongkongissa 47 tunnetulle demokratia-aktivistille syytteet uuden turvallisuuslain nojalla – “Salaliitto vallankumouksen toteuttamiseksi”
Samalla kun Pekingin palatseissa kuohitaan Hongkongin poliittista järjestelmää kaksoiskokouksen yhteydessä, demokratialiikkeen ja poliittisen opposition musertaminen etenee myös paikan päällä Hongkongissa. Tällä viikolla puolisensataa taannoin pidätettyä demokratia-aktivistia ja poliitikkoa asetettiin syytteeseen vallankumouksen suunnittelusta. Kumoukselliseksi salaliitoksi heidän kohdallaan katsottiin viimekesäinen epävirallinen esivaali, jolla oppositio pyrki parantamaan asemiaan sittemmin koronaviruksen takia peruutetuissa lainsäädäntöneuvoston vaaleissa. Katraan kuulemiset alkoivat maanantaina, ja otsikoihin nousi se, kuinka syytettyjen suuren määrän venyttämästä tilaisuudesta kärrättiin peräti neljä heikkovointista henkilöä ambulanssilla sairaalaan.
East Asia Forum (26.2.2021): “Mainland China is in no position to take Taiwan by force”
Kiinan mahikset Taiwanin valtaamiseen sotavoimin ovat heikot, arvioi Kiinan ulkoministeriöön läheisesti kytkeytyvän tutkimuslaitoksen (China Institute of International Studies) tutkija Cui Lei. Kommentti on Kiinan sisältä tulevalta tutkijalta kummallinen, mutta uskottava. Vaikka voimasuhteet Taiwaninsalmella ovat kääntymässä Kiinan eduksi, olisi hyökkäys Cuin mukaan edelleen poliittisesti varsin riskaabeli hanke, eikä Xi Jinping kaipaa ylimääräisiä häiriötekijöitä vihkiessään itsensä elinikäiseksi presidentiksi vuoden 2022 syksyllä järjestettävässä puoluekokouksessa. Cui heittää invaasion sijaan vaihtoehdoksi vuoden 1949 kokemuksista ammentavan “Beipingin mallin”, jossa Taiwan yksinkertaisesti alistetaan ilman verenvuodatusta kommunistipuolueen komentoon.
Sen sijaan Tyynenmeren toisella rannalla amerikkalaiset tutkijat Robert D. Blackwill ja Philip Zelikow argumentoivat War on the Rocksissa, että konfliktin todennäköisyys Taiwaninsalmella on hyvinkin kasvanut. Kirjoittajien mukaan Yhdysvaltojen tulisi Bidenin kaudella päivittää Taiwan-strategiansa 2020-luvulle ja rakentaa pelote, joka hillitsee Kiinan itsevarmuutta ja estää sodan syttymisen. Blackwillin ja Zelikowin laajempaan, Council for Foreign Relationsin julkaisemaan Taiwan-raporttiin voi tutustua täällä.
The Strategist (23.2.2021): “What’s on the clandestine nightly flights between Myanmar and China?”
Myanmarin vallankaappauksen jälkeen yötaivaalla ovat tuikkineet muutkin kuin tähdet. Kiinan eteläisen Yunnanin provinssin Kunmingistä on lähtenyt joka yö useampia rekisteröimättömiä lentoja kohti Yangonia. Lentokoneet ovat vastoin ilmailun sääntöjä lentäneet ilman transpondereja, eikä niitä ole kohdemaassa rekisteröity saapuneiksi. Myanmarin sotilasjuntta on esittänyt tietämätöntä lennoista, kun taas lentoyhtiö ja Kiinan viranomaiset ovat kertoneet, että äärimmäisen salamyhkäisissä olosuhteissa maahan tuodaan syötäväksi tarkoitettuja mereneläviä.
Australialaisen ASPI-ajatushautomon Strategist-julkaisu kuitenkin esittää, että Kiinasta viedään Myanmariin joko kyberosaamista ja turvallisuusjoukkoja tai aseita. Palomuurieksperttien salakuljettamien voisi osaltaan selittää Myanmarin laaja-alaista internetin kontrollointia. Lähtökaupunkiin Kunmingiin on myös sijoitettu kansanvapautusarmeijan rakettiryhmän tukikohta sekä signaalitiedustelu- ja kyberjoukkoja. The Diplomat arvioikin, että ellei Kiina suorastaan kannata Myanmarin uutta sotilashallintoa, suhtautuu se hallinnon siviileihin kohdistuvaan voimankäyttöön vähintäänkin leväperäisesti.
Sinocism (22.2.2021): “China’s Political Discourse in 2020: China Media Project”
Sinocism julkaisee yhdessä China Media Projectin kanssa hyvin laajan ja mielenkiintoisen katsauksen Kiinan vuoden 2020 poliittisen puheen teemoihin. Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä se, että viime vuoden keväällä puoluevaltion lehdistössä sellaiset ikivihreät mantrasanat kuin “Xi Jinping” ja “Vyö ja tie” jäivät kakkosiksi Covid-19:n (新冠肺炎) ja epidemiasanaston trendatessa. Xin tuolloinen “kaksoiskatoaminen” printtimediasta ja muusta julkisuudesta liittyy suurella todennäköisyydellä perinteiseen kriisiaikojen “matalan profiilin” strategiaan” (韬光养晦), johon myös Venäjän presidentti Vladimir Putin turvautui. Kyynisemmän tulkinnan mukaan kyseinen lähestymistapa neuvoo suurta johtajaa pysymään poissa parrasvaloista sillloin kun kriisioloissa ei voi esiintyä voittajana, ja palaamaan sinne kun mädät tomaatit ja kananmunat on jo viskattu.
Raportti esittää myös kokoavia huomioita puoluevaltion virallisesta korona-narratiivista, jonka mukaan Kiina toimi avoimesti, Xi itse pani Kiinan koronasuunnitelman aluilleen, kansantasavallan sankarit kunnostautuivat sen aikana ja Kiinan talous, verrattuna muuhun maailmaan, on palamassa täyden höngän tielle. Samassa hengenvedossa rapsa tarjoaa aivan toisenlaista kuvaa kriisin hoidosta. Erittäin relevantteja diskurssitäkyjä tähän liittyen on tarjolla muun muassa rapsan osioissa “ensivaroituksista”, pillinpuhaltaja-marttyyri-lääkäri Li Wenliangin kohtalosta sekä susidiplomaattien tviittiulvahteluista.
Lyhyesti:
- The Ulkopolitist (3.3.2021): Kaalisalaatit rinnuksilla – Kinastelu kimchin alkuperästä paljastaa enemmän itäaasialaisesta nettikulttuurista kuin Kiinan ja Etelä-Korean suhteiden suunnasta.
- Bloomberg (2.3.2021): Kiina pyrkii rokottamaan 40 % väestöstään koronaa vastaan kesäkuun loppuun mennessä.
- Politico (1.3.2021): Borrell: EU:lla ei ole resursseja eikä mandaattia Kiinan hybridivaikuttamisen torjumiseen.
- The New York Times (28.2.2021): Viime vuonna Mumbain pimentänyt sähkökatko saattoi olla Kiinan kyberhyökkäys ja varoitus Intialle.
- The Economist (27.2.2021): Teetä ja tributaareja – Kiinan kasvava vaikutusvalta tuntuu vahvimmin Kaakkois-Aasiassa.
- Yle (22.2.2021): Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Etelä-Kiinan merellä – Tutkija: ‘Taustalla on koko ajan kierroksia ottava suurvaltakilpailu USA:n ja Kiinan välillä’
Talous
Kuumaa: Suomen akkuklusterin vahvat kiinalaiset hartiat.
Bloomberg (4.3.2021): “Hong Kong Dumped From Economic Freedom List It Had Dominated”
Hongkongin hallinto on kiivaasti inttänyt, että vaikka uusi turvallisuuslaki ja Kiinan keskushallinnon rautainen koura raivaavat kaupungista demokratian viimeisiäkin rippeitä, talouden saralla kaikki on “business as usual”. Tämä näkemys koki kolauksen, kun Hongkong heivattiin pois Heritage Foundationin ja Wall Street Journalin taloudellista vapautta mittaavasta indeksistä, jonka kärjessä se oli paistatellut koko indeksin olemassaolon ajan. Hongkongin hallinto on vuosien varrella toistuvasti promonnut taloutensa vapautta indeksiin viittaamalla, mutta jatkossa se joutunee etsimään uusia referenssejä. Kiinan keskushallinnon lisääntyneen kontrollin takia Hongkong (ja Macao) lasketaan nyt Kiinan osiksi, ja Kiina löytyy listauksessa vähemmän mairittelevalta sijalta 107, Ugandan ja Uzbekistanin väliltä.
Suomen Kuvalehti (2.3.2021): “Haminaan kaavaillaan akkutehdasta, mutta kiinalaissuomalaisen hankkeen ympärillä leijuu paljon kysymysmerkkejä”
Suomalainen valtionyhtiö on ilmoittaunut neuvottelevansa kiinalaisyrityksen kanssa sähköautojen ja kännyköiden akuissa tarvittavaa materiaalia valmistavan tehtaan perustamisesta Haminaan. Hanke liittyy Suomen hallituksen voimakkaisiin akkuteollisuuden edistämispyrkimyksiin. Suunnitelmista ollaan ilmeisen tohkeissaan, mutta parhaillaan sorvattavissa kannattavuuslaskelmissa painavat myös riskit: valituskierrokset voivat viivästyttää hanketta vuosilla, etenkin kun tehtaan prosessivedet olisi tarkoitus laskea Itämereen vesistöä rehevöittämään. Lisäksi pitäisi miettiä omistussuhdetta Suomen ja kiinalaisen pörssiyhtiön välillä sekä neuvotteluissa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia. Muistissa ovat kiinalaistahojen kanssa suunnitellut Kemijärven ja Kemin tehdashankkeet sudenkuoppineen.
Financial Times (2.3.2021): “North American groups seek to break China’s grip on rare earths supply”
Kauppakiistojen kiristyessä Kiinan on pelätty ottavan aseekseen harvinaiset maametallit (rare earths), joiden kauppaa Kiina lähes monopolisoi, ja joiden vientikieltoa Kiina voisi tarvittaessa käyttää vastustajiensa rankaisemiseen. Kanadalaiset ja amerikkalaiset yhtiöt (Neo Performance Materials, Energy Fuels ja Chemours) ovat kehittäneet teknologiaa, jolla radioaktiivisesta monatsiitista voidaan turvallisesti jalostaa teknologiateollisuuden, erityisesti sähköajoneuvoteollisuuden kipeästi kaipaamia maametalleja. Yhtiöt lupailevat uutta tuotantoketjua, jonka myötä maailma ei olisi enää riippuvainen Kiinasta harvinaisten maametallien markkinoilla.
Maanpuolustus (21.2.2021): “Kiina maailman johtava talous 2030-luvulla?”
Kiina tulee useimpien arvioiden mukaan nousemaan bruttokansantuotteella mitattuna maailman suurimmaksi taloudeksi viimeistään 2020-luvun loppupuolella. Mutta siirtyykö “maailman johtavan talouden” soihtu samalla Yhdysvalloilta Kiinalle? Tuskin, arvioi Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. Korhosen mukaan Kiina on ja tulee olemaan jäljessä Yhdysvaltoja erityisesti teknologiassa, mutta myös rahoituksessa, sillä Kiinan valuutan kansainvälistyminen ei ole kovista puheista huolimatta juurikaan edennyt. Lisäksi Kiinan väestö harmaantuu nopealla vauhdilla siinä missä Yhdysvaltain työikäinen väestö vaikuttaa kasvavan. Kiina-ilmiöt suosittelee luettavaksi samassa lehdessä ilmestyneen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Wigellin katsaus geoekonomiaan laajemmassa mielessä.
Lyhyesti:
- Yle (2.3.2021): Oilonille merkittävä lämpöpumppukauppa Kiinaan – pumpuilla jäähdytetään uudenlaista akkupuistoa.
- Helsingin Sanomat (1.3.2021): Kiinassa tuotiin markkinoille muutaman tonnin halpasähköauto, autoa myytiin heti tuplasti Teslaa enemmän.
- Bloomberg (26.2.2021): Kauppavaihto yli Taiwaninsalmen ei kanna hedelmää – Kiina kielsi taiwanilaisen ananaksen maahantuonnin.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (25.2.2021)
- Uudet matkustusrajoitukset saivat härän vuoden alkamaan Kiinassa tavanomaista vaisumpana
- Kiinaan virtasi viime vuonna maailman eniten suoria sijoituksia
- Kiinan vaihtotaseen ylijäämä kasvoi vuoden 2020 aikana kahteen prosenttiin BKT:stä
- Provinssien BKT-kasvutavoitteet maltillisia koko Kiinan näkymiin verrattuna
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Isänmaanrakkauden roihuava keinoliekki.
Bloomberg (2.3.2021): “China Aims to Vaccinate 40% of Its Population Before End of June”
Kiina on asettanut tavoitteekseen rokottaa 40 prosenttia kansasta koronavirusta vastaan kesäkuun loppuun mennessä. Tavoitetta voisi luonnehtia jopa kunnianhimoiseksi, se kun tarkoittaa sadan Suomen populaatiota, 560 miljoonaa ihmistä. Kun helmikuun lopussa ”vasta” 52,5 miljoonaa koronarokoteteannosta oli annettu, tarkoittaa tavoite sitä, että rokotteita pitää ampua käsivarteen 4,2 miljoonan annoksen päivätahdilla. Suhteellisesti Kiina on edelleen rokotusohjelmansa aloittaneiden maiden tarkastelussa pudotuspeliviivan alla, sillä vasta vajaat neljä prosenttia kansasta on saanut rokotteen. Suomessa vastaava luku on kaksinkertainen. Kiinan kevään tykittelyä voi seurata esimerkiksi Bloombergin loistavasta rokotusseurantakartasta.
What’s On Weibo (1.3.2021): “‘Love the Motherland’ – New Moral Guidelines for Chinese Performers Come Into Force”
Kiinan viranomaiset julkaisivat viime kuussa uudet “sosiaalista moraalia” koskevat säännöt maan esiintyville taiteilijoille, ja säännöstö tuli voimaan maaliskuun alussa. Muun muassa näyttelijöitä, muusikoita ja tanssijoita koskevat säännöt velvoittavat lain, sopimusten ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen lisäksi “rakastamaan isänmaata ja tukemaan Puoluetta”, “muistamaan, että kirjallisuuden ja taiteen tulee palvella kansaa ja sosialismia” sekä “ylläpitämään aktiivisesti positiivista asennetta”. Tämän lisäksi säännöistä löytyy kosolti kieltoja: esiintyjäin ei esimerkiksi sovi vaarantaa kansallista yhtenäisyyttä tai alueellista koskemattomuutta saati mainostaa kultteja tai taikauskoa. Moraalikoodistosta hairahtaville rapsahtaa rikkeen vakavuudesta riippuen 1–5 vuotta boikottia tai jopa elinikäinen esiintymiskielto.
Helsingin Sanomat (27.2.2021): “Pääkallonmetsästäjien sukua”
Helsingin Sanomat jatkaa Taiwanin nyky-yhteiskunnan syväluotaamista saaren alkuperäiskansoja käsittelevällä artikkelilla. Austronesialaiset alkuperäiskansat ovat asuttaneet Taiwania tuhansia vuosia, mutta 1600-luvulta alkaen heidän yhteisönsä ja elämäntapansa on jyrätty niin eurooppalaisten, japanilaisten kuin kiinalaisten tulokkaiden toimesta. Toisen maailmansodan jälkeisen pakkokiinalaistamisen myötä esimerkiksi alkuperäiskielten ja perinteisten nimien käyttö kiellettiin. Demokratisoitumisen jälkeen alkuperäiskansojen oikeuksiin on kuitenkin alettu kiinnittää huomiota, ja presidentti Tsai Ing-wen pyysi viisi vuotta sitten anteeksi alkuperäiskansojen kohtelua. Ongelmakohtia riittää silti yhä, suurimpana kysymys maaoikeuksista.
The New York Times (24.2.2021): “Hong Kong’s Lesson to Schoolchildren: Love China, No Questions Asked”
Lähes tasan vuosi sitten Kiina-ilmiötkin pohti, seuraako Hongkongin mielenosoitusten tukahduttamista Manner-Kiinan tyylinen patrioottinen opetuskampanja, jolla nuorison arvoja ja aatemaailmaa aletaan vääntää vallanpitäjille suotuisampaan suuntaan. Vastaus näyttää olevan kyllä: Hongkongin hallinto julkaisi helmikuussa uudet ohjeet siitä, miten peruskoulusta alkaen lapsiin on iskostettava oikeaoppinen isänmaanrakkaus ja kiinalainen identiteetti. Tämä tapahtuu esimerkiksi opettamalla lapsille kiinalaisia perinteitä kuvakirjojen avulla ja kertomalla Kielletyn kaupungin ja Kiinan muurin kaltaisista kuuluisista kulttuurikohteista. Lisäksi luvassa on vallanpitäjien virallista historianarratiivia mukaileva 66-osainen kirjasarja sekä uudistuksia yhteiskuntaoppiin, jonka on katsottu opettaneen nuorisolle turhan paljon kriittistä ajattelua.
Lyhyesti:
- Reuters (1.3.2021): Japani on pyytänyt Kiinalta, ettei maassa olevia japanilaisia testattaisi koronaviruksen varalta Kiinan lanseeraamalla peräaukkonäytteellä.
- Sixth Tone (1.3.2021): Tupakoinnin vastainen kampanjointi vei Wechat-sovelluksen karskilta sotilas-emojilta röökin huulesta.
- South China Morning Post (25.2.2021): Sylkykuppi oli aikanaan kiinalaiskodin perusvaruste – nyt niitä myydään Amazonissa “perinteisinä hedelmäkulhoina” 20-kertaiseen ylihintaan.
- Suomen Kuvalehti (20.2.2021): Kiinalaiselokuva keräsi avausviikonloppunaan maailman kaikkien aikojen suurimmat yhden markkinan lipputulot, ja se kielii leffateollisuuden painopisteen siirtymisestä.
Katsele & kuuntele
Ykkösaamu (5.3.2021): “Kiina linjaa taloutta ja ympäristöä”
Kiinan kansankongressin kokouksen talous- ja ilmastoantia perkaavat Ykkösaamussa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Lapin yliopiston Kiinan kulttuurin ja yhteiskunnan professori Matti Nojonen. Millainen yhtälö syntyy ympäristöä kuormittavista talouskasvutavoitteista ja yhä tärkeämmästä ilmastonmuutoksen torjunnasta Kommunistipuolueen satavuotisjuhlavuonna?
Ylen aamu (4.3.2021): “Kiinalla on nyt suuret tavoitteet”
Ylen aamussa kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, Ulkoministeriön Itä-Aasian yksikön päällikkö Arto Haapea sekä Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa pohtivat Kiinan tulevaisuuden suuria tavoitteita ja sitä, millä eväillä maa tavoittelee maailman johtavan suurvallan asemaa vuosisadan puoleenväliin mennessä. Kiina-osuus alkaa tallenteen ajassa 45:40.
Tapahtumat
-
Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: Uuden viisivuotissuunnitelman talousvaikutukset. Ti 16.3. klo 17.00-18.00, verkkoluento.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19.3.2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.