19.3.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
The Diplomatiin kirjoittaneet Sanna Kopra ja Matti Puranen kysyvät artikkelissaan, kohteleeko Kiina Suomea silkkihansikkain, koska Suomi voisi olla avain sen arktisten unelmien toteuttamiseen. Monella saralla tämä voi pitää paikkansa, mutta tiedustelun maailmassa näin ei näytä olevan. Suojelupoliisi kertoi, että APT31-operaatio – joka on yhdistetty Kiinaan – oli eduskuntaan viime vuonna tehdyn kyberiskun takana. Kiinahakkerioletetut iskivät sinne, mihin eniten sattuu, Suomen demokratian ytimeen.
Vain viikko ennen kuin kyberhyökkäyksestä kuultiin lisätietoja, valtioneuvostossa nuijittiin läpi Kiinan kulttuurikeskushanke. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Kiinalla voisi olla jo vuoden loppuun mennessä toiminnassa oleva kulttuurikeskus, todennäköisimmin Helsingissä. Vaikka keskuksesta tulee suomalainen organisaatio, on se yhä Kiinan valtion ylläpitämä. Tämä tarkoittaa, että Kiina pääsee itse kertomaan propagandakeskuksensa kautta parasta mahdollista tarinaa itsestään.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: APT31.
BBC (19.3.2021) “US and China trade angry words at high-level Alaska talks”
Eilen alkanut Kiinan ja Yhdysvaltain ulkoministerien ja huippudiplomaattien (mm. Anthony Blinken, Jake Sullivan, Wang Yi ja Yang Jiechi) välinen huippukokous Alaskassa meni nopeasti diplomaattiseksi nyrkkiotteluksi. Kiinan mukaan Yhdysvallat yllyttää maailman valtoja “hyökkäämään Kiinaa vastaan”, mutta Yhdysvallat blokkasi ja pamautti takaisin syyttämällä Kiinaa liiallisesta fleksaamisesta. Syytökset niin afroamerikkalaisten kuin uiguurienkin ihmisoikeuksista lentelivät molempiin suuntiin, ja lopuksi osapuolet väittivät toinen toistensa rikkoneen virallisen protokollan liian pitkine alustuspuheenvuoroineen. Väännössä saattoi olla jonkun verran showhenkeä mukana, sillä takahuoneen lehdistöltä suljetun keskustelutilaisuuden kerrottiin olleen asiallisempi ja “substantiaalisempi”.
Helsingin Sanomat arvioi ennen kokouksen alkua, että maiden päällysmiesten huonot suhteet heijastuvat myös molempien maiden asukkaiden mielikuviin toinen toisistaan. Amerikkalaisten käsitys Kiinasta on muuttunut nopealla aikavälillä hyvin negatiiviseksi, ja Kiina kamppailee nykyisin Iranin ja Pohjois-Korean kanssa vähiten arvostetun valtion tittelistä. Sama on tapahtunut myös Kiinassa, jossa Yhdysvaltoihin kielteisesti suhtautuneiden osuus pompsahti erään tutkimuksen mukaan 17 prosentista 77 prosenttiin.
Helsingin Sanomat (18.3.2021): “Suojelupoliisi: Eduskunnan tietomurron takana oli Kiinaan liitetty verkkovakoilu, joka on aiemmin naamioitunut tietoturvaohjelmiston päivitykseksi”
Jos Le Bureau-sarjassa kiinalaisten tiedustelutoiminta on jäänyt lähes näkymättömäksi, niin Suomessa siihen näyttää törmäävän. Viime vuonna joulun alla kerrottiin eduskuntaan tehdystä tietomurrosta, josta suojelupoliisi antoi poikkeuksellisesti lisätietoa. Supon mukaan teon taustalla on APT31-operaatio. Fire Eye määrittelee APT31:n kotisvuillaan “kiinalaiseksi tiedustelutoimijaksi, joka havittelee Kiinan valtiolle ja valtio-omisteisille yhtiöille taloudellisia, poliittisia sekä sotilaallisia hyötyjä”.
Hyökkäys eduskuntaan on tietysti hyökkäys demokratiaa ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan, kuten puhemies Anu Vehviläinen asian muotoili. Rikoksen poikkeuksellisuuden voinee tavallisena vesselinä ymmärtää vaikka sen kautta, että ei-aina-niin-suulas suojelupoliisimme päätti ensi kertaa nimetä kybervakoiluoperaation, jonka yhdistäminen Kiinaan on yhden googlauksen takana. Asian tutkinta on jatkuu keskusrikospoliisissa edelleen ja tekoa tutkitaan nimikkeillä vakoilu ja törkeä tietomurto.
STT:n tavoittama KRP:n tutkinnanjohtaja Tero Muurman ei kommentoinut, onko tietoa viety, mutta hänen mukaansa hyökkäys on kohdistunut useaan henkilöön. Muurmanin mukaan on mahdollista, että hyökkäyksellä on pyritty hankkimaan tietoa, joka voisi hyödyttää vierasta valtiota tai olla vahingollista Suomelle. Oletettavaa on, että urkinta kohdistui johonkin vakavampaan kuin eduskunnan kuppilan lohikeittoreseptin selvittämiseen.
Vakavuudesta kielii myös se, että jopa peitetehtävissä liikkuneen kiinalaisen kenraalin eduskuntaan taannoin kutsuneen Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon kattila kiehui twitterissä yli. Puolustusvaliokunnan johtaja Ilkka Kanerva kertoi Ilta-Sanomille, että tapauksen taustat ovat selvät, mutta liika tiedottaminen ja esimerkiksi Kiinan roolin korostaminen ei ole taktisesti järkevää, sillä se voisi paljastaa Suomen omia kybersuorituskykyjä.
Kiina on viime aikoina kunnostautunut hakkerointirintamalla laajemminkin, sillä maailmalla ja Suomessakin myös Microsoftin sähköpostipalvelimet joutuivat hiljattain poikkeuksellisen laajan hyökkäyksen kohteeksi, josta Microsoft syytti kiinalaista valtion tukemaa Hafnium-ryhmää.
The Diplomat (18.3.2021): “China’s Arctic Ambitions Face Increasing Headwinds in Finland“
Kiinan tutkimusasemakseen havittelema Kemijärven lentokenttä säilyi otsikoissa läpi viikkojen. Sanna Kopra ja Matti Puranen argumentoivat The Diplomatin sivuilla, että Kiinan potentiaaliset kumppanit Arktisella alueella käyvät vähiin. Nato-maat suhtautuvat yhä penseämmin Kiinaan, Ruotsi ihan muuten vaan ja Venäjäkin suojelee – ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa korostavasta retoriikasta huolimatta – itsekkäästi Arktista etupiiriään. Jäljelle jää Suomi, joka sekin on useiden heikkojen signaalien valossa kiristämässä Kiina-linjaansa.
Kemijärvi-gaten yksityiskohdista valui kuluneiden viikkojen aikana myös uutta tietoa kun Lapin Kansa uutisoi, että neuvotteluissa kiinalaisten kanssa oli häärinyt mukana myös matkailuyrittäjä Kari Tirkkonen. Bisneksien kariutuminen kirvoitti Lapin Kansan kysymään pääkkärissään, onko päätösvalta kiinalaisten tukikohtien perustamisesta Suomen maaperälle siirtynyt tosiaan armeijalle?
Yle (17.3.2021): “EU aikoo asettaa Kiinalle pakotteita ihmisoikeusrikkomuksista – syynä uiguurivähemmistön kohtelu”
Näyttää siltä, että myös Euroopan unioni alkaa maalittaa joukkoa Kiinan virkamiehiä Xinjiangin ihmisoikeusrikkomusten takia. Aiemmin Yhdysvallat on lätkäissyt sanktioita useille henkilöille, joiden katsotaan olevan leirisaariston toteutuksen ja ylläpidon takana. Uutistoimisto tietojen mukaan EU-suurlähettiläät saavuttivat pakoteasiasta yksimielisyyden, ja virallinen sinetti asialle oltaisiin saamassa ensi viikon alussa. Lähettiläiden pakotelistasta tiedetään ennalta sen verran, että sillä on 11 nimeä, joskin näistä vain viisi olisi kiinalaisia virkamiehiä tai muita kiinalaisia tahoja. Samassa syssyssä on aikomus myös sanktioida esimerkiksi Venäjän ja Pohjois-Korean kansalaisia. Nämä yksilöt ollaan asettamassa matkustuskieltoon, ja heidän EU:n alueella lepäävät varansa ollaan jäädyttämässä.
Kiinan ulkoministeriön tiedottaja, “susisoturien” nokkamies Zhao Lijian ärähti tiedotustilaisuudessaan EU:n kaavailemille pakotteille. Zhaon mukaan EU vaikuttaa toimivan pienilukuisen anti-kiinalaisen joukkion manipuloimana, mutta mikäli se päättää tämä ymmärrettyäänkin “Kiina vastaa varmasti”.
South China Morning Post (16.3.2021): “China tells state firms in Myanmar to evacuate non-essential staff”
Kiinalaiset valtio-omisteiset yritykset ovat raportoidusti joutuneet kutsumaan kansalaisiaan kotiin Myanmarista sen jälkeen, kun kaduilla jo yli kuukauden olleet mielenosoittajat kohdistivat iskuja myös kiinalaistehtaisiin. Kiina ei ole asiaa myöntänyt, mutta South China Morning Post on nähnyt valtio-omisteisia yrityksiä hallinnoivan valtioelimen ilmoituksen asiasta. Kiinalaislehdistö uutisoi aiemmin, että yli 30:een kiinalaistehtaaseen olisi isketty Yangonissa, ja tuhotöistä aiheutui muutamien loukkaantumisten lisäksi kymmenien miljoonien dollarien kustannukset.
Mielenosoittajat ovat vaatineet alueen mahtivaltiota Kiinaa tiukemmin tuomitsemaan sotilasjuntan helmikuisen vallankaappauksen. Kiina ei ole edelleen ottanut vallankaappaukseen kantaa, mutta se yhtyi kuitenkin YK:n turvallisuusneuvostossa tuomitsemaan siviileihin kohdistetun väkivallan Myanmarissa. YK:n arvion mukaan noin 140 ihmistä on saanut surmansa mielenosoituksissa.
Yle (10.3.2021): “Kiinan laivasto kasvaa hurjaa vauhtia – pystyisikö Yhdysvallat enää estämään hyökkäyksen Taiwanille?”
Toisin kuin lähes koko sivilisaatiollisen olemassaolonsa ajan Kiina ei ole enää vuosikymmeniin pelännyt massamaista mannermaista invaasiota ydinalueilleen. Mannermaisen uhan väihtyessä Kiina on voinut satsata suuren osan tasaisesti kasvaneesta puolustusbudjetistaan merivoimiensa kehittämiseen, mikä on alkanut myös näkyä. Alusten määrällä (yli 360) mitattuna Kiina on jo ohittanut Yhdysvallat ja sotalaivoja on luvassa lisää, sillä Kiinan meriteollisuus muodostaa jopa 40 prosenttia maailman telakkakapasiteetista. Onko Yhdysvaltojen johtava sotilaallinen asema Itä-Aasiassa siis käymässä tukalaksi? Jossain määrin kyllä, mutta sota-alusten määrä ei vielä anna täyttä kuvaa alueen voimatasapainosta, sillä Yhdysvallat on teknologisesti yhä omassa sarjassaan.
Lyhyesti:
- ERR (19.3.2021): Virolainen meritieteilijä tuomittiin vankeuteen Kiinalle vakoilusta.
- Yle (18.3.2021): Säpon mukaan Ruotsi kuuluu etäisyydestä huolimatta Kiinan etupiiriin.
- Wall Street Journal (18.3.2021): Kanadan kansalaisille Michael Kovrigille ja Michael Spavorille luetaan pian vakoilusyytteet Kiinassa.
- Helsingin Sanomat (11.3.2021): Ulkopoliittisessa instituutissa puhuneen James Leiboldin mukaan Kiina yrittää rakentaa Xinjiangissa uutta “kansallisrotua”
- The Guardian (10.3.2021): Uuden raportin mukaan Kiina rikkoo Xinjiangissa kaikkia YK:n kansanmurhasopimuksen pykäliä.
- Vice (9.3.2021): Trumpin Yhdysvallat ei olisi reagoinut, mikäli Kiina olisi vallannut Taiwanin, kertoo Washington Postin toimittaja uutuuskirjassaan.
Talous
Kuumaa: TSMC.
Suomen Pankki (16.3.2021): “BOFIT Forecast for China 2021–2023 / 1”
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) esitteli Kiina-ennusteensa vuosille 2021–2023. Ennusteen ydinsanoma on, että vaikka Kiinan nopea nousu koronapandemian aiheuttamasta talouskuopasta näyttää huimalta (vuodelle 2021 ennustetaan 8 prosentin kasvua), eivät pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat ole kadonneet minnekään. Pitkällä aikavälillä kasvu siis jatkaa hidastumistaan, mihin vaikuttavat useat seikat. Ensinnäkin Kiinan ja Yhdysvaltain väliset suhteet pysyvät kireinä myös Joe Bidenin kaudella, mikä hiertää maiden välistä taloudellista kanssakäymistä ja toisekseen valtion (lue: puolueen) rooli taloudessa vahvistuu entisestään, mikä syö talouden tehokkuutta ja lisää poliittisten sekoilujen riskejä. Vuonna 2013 paperille painettu rohkea uudistusohjelma vaikuttaa nyt hyvin kaukaiselta haaveelta.
Helsingin Sanomat (16.3.2021): “Kiinassa voi alkaa pian kaikkien aikojen kulutusjuhla”
Toisin kuin BOFIT ylläolevassa ennusteessaan esittää, Hesarin mukaan Kiinan talouden rakenne on hyvää vauhtia muuttumassa yhä kulutusvetoisemmaksi. Muutosta selittää hyvinvoinnin kasvu, parantunut sosiaaliturva ja yksityisomaisuuden suoja. Vaurastuneiden kiinalaisten ei enää tarvitse laittaa valtaosaa tuloistaan sukanvarteen epävarman tulevaisuuden vuoksi, vaan nyt voidaan ottaa rennommin ja mällätä luksukseen tarvittaessa jopa velkarahalla. Kulutuskäyttäytymisen muutoksen lisäksi Kiinan väestön rakenne muuttuu kun maan työvoimareservi pienenee eläkeläisreservin kasvaessa. Seurauksena voi olla laajoja vaikutuksia niin inflaatio- kuin korkotasoillekin.
Financial Times (14.3.2021): “Fears mount over North Korean ‘great leap backwards’”
Kiinan autoritäärisen ja militanttisen pikkuveljen, Pohjois-Korean, tilanne ei näytä kovin valoisalta tällä hetkellä. Maa on ollut tavanomaista suljetumpi viimeisen vuoden ajan, mikä on tarkoittanut sitä, että myöskään hyödykkeet eivät kulje Yalu-joen ylitse Kiinasta Pohjois-Koreaan. Koronan lisäksi köyhää maata ovat koetelleet massiiviset pakotteet sekä viime vuoden tuhoisat tulvat. Asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Korean talous syöksyy 1990-luvun nälänhädän takaiselle tasolle, eikä toisintoa nälkäkriisistä pidetä mahdottomana: suurin osa viime vuoden sadosta on nyt käytetty ja seuraava sato saadaan vasta kuukausien päästä. Etelä-Korean johto on jopa toivonut, että valtiot helpottaisivat maahan kohdistuvia pakotteita humanitaarisen kriisin välttämiseksi.
Myös Kiinalle hauraan naapurivaltion humanitaarinen kriisi olisi kova pala. Etelä-Korean vastainen raja on niin aseistettu, että mahdollinen pakolaiskriisi voisi purkautua oikeastaan vain yhteen suuntaan, keskustan valtakuntaan.
Helsingin Sanomat (12.3.2021): “Näin syntyi Taiwanin bisnesihme TSMC”
Kirjainyhdistelmä TSMC ei välttämättä sano monelle mitään, ja vaikka kirjaimista muodostuvan Taiwan Semiconductor Manufacturing Company -yrityksen nimi olisikin tuttu, sen kansainvälinen merkitys saattaa silti yllättää. Kyseessä on maailman tärkein puolijohdeyritys, joka valmistaa yli 50 prosenttia maailman tilaustyönä tehtävistä mikrosiruista. Äärimmäisen erikoistuneeseen ja vaativaan puolijohdetuotantoon panostaminen kuului Taiwanin 1970-luvulla valitsemaan talousstrategiaan, ja valtion tuella saarelle syntyi lukuisia mikropiiriyrityksiä. Kun soppaan lykättiin visionäärinen johtaja, oikea ajoitus ja hieman sattumaa, TSMC:n menestystarina oli valmis. Nyt se näyttelee keskeistä roolia maailman elektroniikkateollisuudessa ja joutuu luovimaan siihen yhä syvemmin sekoittuvan suurvaltapolitiikan laineissa.
Kauppalehti (9.3.2021): “Kiinan asettama kasvutavoite ennakoi merkittävää muutosta maan talouspolitiikassa, arvioi kiinalaisekonomisti – ‘Infrastruktuuri-investoinnit tulevat olemaan keskeisessä asemassa’”
Infrahankkeet, tuo Kiinan ikiaikainen niksi talouskasvuun. The Economistin analytiikkaosaston eli Intelligence Unitin pääekonomisti Yue Su arvioi Kauppalehdelle, että myös tälle vuodelle asetettu kuuden prosentin kasvutavoite varmistetaan infrastruktuuriin panostamalla. Tämänkaltaiset hankkeet ovat ehdottoman tärkeitä Kiinan vihreälle siirtymälle, mutta nähtäväksi jää, kuinka suuresti laivaa käännetään hiilikuurin suuntaan. Pääekonomistin mukaan kansantalouden kontrolli varmistetaan tiukentamalla rahapolitiikan nyöriä. Synkät pilvet Kiinan taivaalla liittyvät velkaantumiseen, etenkin kotitalouksien ottaman velan kasvuun. Myös Financial Times kirjoitti pitkän kiintoisan artikkelin samaisesta teemasta eli löysän rahapolitiikan kiristämisestä velkapeikon pelossa.
Lyhyesti:
- Bloomberg (18.3.2021): Yhdysvallat on kieltämässä kiinalaisen operaattorin China Unicomin markkinoiltaan turvallisuushuolien takia.
- Financial Times (18.3.2021): Kiinasta kasvoi viime vuonna tuulivoiman globaaliksi johtajaksi – voimalakapasiteetti kasvoi vuodessa 52 gigawatilla.
- Helsingin Sanomat (11.3.2021): Suomen suurin maskituottaja Lifa Air kilpailee kiinalaisvalmistajia vastaan: “Onko se pari senttiä enemmän maskia kohti liikaa?”
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (11.3.2021)
- Kiinan kansankongressin kokouksessa päätettiin talouspolitiikan linjoista
- Kiina päätti kasvattaa budjettimenoja vain maltillisesti vuonna 2021
- Kiinassa haettiin viime vuonna neljäsosa kaikista maailman kansainvälisistä patenteista
- Suomen Kiinan-tuonti kasvoi viime vuonna 9 prosenttia, vaikka tuonti kokonaisuudessaan supistui selvästi
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Xin sieluttomat aivoitukset.
Helsingin Sanomat (19.3.2021): “Itä-Aasiassa lihajäljitelmiä on tarjoiltu jo tuhat vuotta ennen Nyhtökauran keksimistä – ”Katkaravut” ovat niin aidon näköisiä, että nunnat kieltäytyvät syömästä niitä”
Väistyköön suomalaiset härkäpapuviritelmät tuhatvuotisen tradition tieltä! Helsingin Sanomat käy läpi aasialaisissa buddhalaisravintoloissa käyneille tutuksi tulleita lihan ja kalan korvikkeita ja niiden historiaa. Esimerkiksi tofusta, pavuista, sienistä ja vesikastanjoista valmistetut, leijonanpäiksi tituleeratut lihapullat maistuvat ja tuntuvat toimittajan mukaan “prikulleen porsaan ja naudan jauhelihasta tehdyiltä kotoisilta palleroilta”. Beyond Meatin pihvien ja kasvisruokabuumin innoittamana leijonanpäistä tarjoillaan myös hampurilaisia.
The New York Times (15.3.2021): “Chloé Zhao Is First Chinese Woman Nominated for Best Director at the Oscars”
Kiinalainen Chloé Zhao on saanut elokuvallaan Nomadland Yhdysvaltain elokuva-akatemian parhaan ohjaajan Oscar-palkintoehdokkuuden. Zhaon saavutuksia ehdittiin Kiinassa taannoin jo juhlia, kunnes nettinationalistit löysivät ohjaajan vuosien takaiset Kiina-kriittiset kommentit. Tämä vaimentanee historiallisen Oscar-ehdokkuuden juhlintaa Kiinassa. Hongkongin protesteista kertovan amerikkalais-norjalaisen Do Not Split -lyhytdokumentin palkintoehdokkuus ei myöskään liene Kiinan mieleen: sen ansiosta Kiinan väitetään kehottaneen maan TV-kanavia olemaan lähettämättä Oscar-gaalaa suorana.
Jotain ilon aihetta sentään tarjoiltiin myös Kiinan virallisille tahoille: Hongkongin ehdokkaana kisaava Better Days nappasi parhaan kansainvälisen elokuvan ehdokkuuden. Elokuvan tie valkokankaille ei ollut helppo – ensi-ilta lykkääntyi vuonna 2019 toistuvasti, kun koulukiusaamista ja nuorisorikollisuutta käsittelevää teosta jyrsittiin sensuurikoneiston rattaissa julkaisukelpoiseen kuntoon. Vaan lopussa kiitos seisoo.
Deutsche Welle (15.3.2021): “China gets German children’s book about COVID withdrawn”
Koronavirustilannetta ja pandemian aikaista käyttäytymistä päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille selostava kirja on vedetty Saksassa myynnistä. Taustalla on jälleen kerran viruksen alkuperää koskeva vääntö, johon Kiinan kiilasi sanomaan sanansa. Kirjassa mainitaan ohimennen, että virus levisi maailmaan Kiinasta. Pienehkö kirjakustantamo sai vastaansa Kiinan Hampurin-konsulaatin, joka uhkasi kustantajaa oikeusprosessilla ja vaati kirjan markkinoilta vetämistä ja julkista anteeksipyyntöä. Hienovarainen ja Kiinan puuttumattomuuspolitiikan mukainen toive sensuurista johti alkuperäisen painoksen myynnin keskeyttämiseen ja “paremmilla” sanavalinnoilla otettuun uusintapainokseen.
The Wire China (14.3.2021): “The Soul of Lu Xun”
Tunnettu Kiina-tuntija Orville Schell etsii esseessään Kiinan sielua, eikä löydä sitä Xi Jinpingin tainnuttavan byrokraattisesta “ajattelusta”, vaan Kiinan kuuluisimpiin intellektuelleihin kuuluneen Lu Xunin terävänäköisestä proosasta. Lu Xun sivalsi sata vuotta sitten sanansa säilällä kotimaassaan ja sen kansalaisissa havaitsemiaan moraalisia puutteita, ja tuotantonsa ansiosta häntä pidetään yhtenä kiinalaisen kirjallisuuden ja uudistusmielisen ajattelun merkkihenkilöistä. Schellin analyysissä Lu Xunin satiirin seasta suodattuu itsenäiseen ajatteluun, humanismiin ja moraaliin pohjaava kiinalaisuuden henki sellaisena kuin sen kuuluisi olla, ja jollaisena se jossain pinnan alla tänäkin päivänä väräjää.
Helsingin Sanomat (12.3.2021): “Kiina on saamassa kulttuurikeskuksen Suomeen – ”Kyse on valtiollisen propagandan levittämisestä”, sanoo tutkija”
Kiinan pitkä haave on toteutumassa, kun Konfutse-instituutin lisäksi Helsinkiin on nousemassa Kiinan kulttuuri-instituutti. Nimensä mukaisesti se on paikka, jossa oppia Kiinan kulttuurista esimerkiksi näyttelyiden ja erilaisten teemakurssien kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että kulttuurikeskus ei ole Kiinan diplomaattinen missio tai Konfutsen-instituutin kaltainen “kiinalainen organisaatio, joka puuhaa Suomessa”.
Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallio on kuitenkin sitä mieltä, että Konfutse-instituutteja pystytään yliopiston alaisuudessa valvomaan paremmin kuin kulttuuriministeriön alaisia keskuksia, jotka levittävät valtiollista propagandaa. Kallion mukaan vaarana voisi olla se, että Kiinan valtiollinen toimija saisi kulttuuriyhteistyössä yhä enemmän jalansijaa. Tämä taas tarkoittaisi, että Kiinan valtaapitävät saisivat käsikirjoittaa sen, mikä Suomessa koetaan kiinalaisena kulttuurina.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (18.3.2021): Taiwan pyytää, että kansalaiset eivät enää vaihtaisi nimeään “Loheksi”: Yli sata teki niin saadakseen ilmaista sushia.
- Tech Crunch (16.3.2021): Kryptokeskusteluappi Signal bänniin Kiinassa.
- Sixth Tone (15.3.2021): Kuvagalleria: Kiinan junia ja niiden matkustajia 40 vuotta kuvannut palkittu valokuvaaja Wang Fuchun on kuollut.
- Yle (15.3.2021): Vuosikymmenen mittavin hiekkamyrsky muutti Pekingin beigeksi.
- Bloomberg (13.3.2021): Kiina alentaa pian viisumivaatimuksia niiltä, jotka ovat ottaneet kiinalaisen rokotteen.
- Gallup (1.3.2021): Kiinan maakuva romahti yhdysvaltalaisten mielissä historiallisen matalalle tasolle. Vain viidennes näkee Kiinan hyvässä valossa.
Katsele & kuuntele
China Power (16.3.2021): “A New Era in China’s International Development Cooperation: A Conversation with Stella Hong Zhang“
China Power podcastissa keskustellaan tohtoriopiskelija Stella Hong Zhangin kanssa kiinalaisen kehitysavun kehittymisestä tammikuussa julkaistun virallisen asiakirjan “China’s International Development Cooperation in the New Era” valossa. Zhangin mukaan Kiinan kehitysapua ja kansainvälistä yhteistyötä koskeva retoriikka on muuttunut kunnianhimoisempaan suuntaan, mikä osaltaan kuvastaa Kiinan pyrkimyksiä nousta keskeiseksi pelaajaksi globaalin hallinnan kysymyksissä.
Sinica (11.3.2021): “Cheng Lei: The detention and arrest of an Australian CGTN reporter”
Viime elokuussa Kiinan ulkomaan mediamission CGTN:n ankkuri, australialainen Cheng Lei pidätettiin Pekingissä. Hänelle on luettu syytteet vuotamisesta. Sinicassa keskustellaan toimittaja- ja oikeusprofessoriraadin kera Cheng Lein tapauksesta ja sen heijastuksista Kiinan ja Australian suhteisiin.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran kiirastorstaina 1.4.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
1 thought on “Kiina-ilmiöt #71 – Kyberkiinalaiset Arkadianmäellä ja sanasota Alaskassa”
Comments are closed.