1.4.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Länsimaiden Kiinalle asettamat pakotteet ja Kiinan salamannopeasti sylkäisemät vastapakotteet dominoivat maaliskuun uutisvirtaa. EU vaikutti vihdoin siirtyvän sanoista tekoihin Xinjiangin ihmisoikeusloukkausten kohdalla, ja Kiinan vastareaktio pöyristytti kohdistuessaan valtiollisten tahojen lisäksi länsimaiseen tutkijayhteisöön. Kiistan kouriin ovat jääneet myös useat kansainväliset yritykset omaa Marimekkoamme myöten – Xinjiang-yhteydet asettavat liike-elämän vaikeiden valintojen eteen.
Kansainvälisen politiikan blokkiutumisesta saatiin pakotemyrskyn raivotessa viitteitä laajemminkin. Yhdysvallat ja Japani tiivistivät Taiwan-politiikkaansa, kun Kiina puolestaan kuherteli Venäjän ja Lähi-idän maiden kanssa. Poliittinen kahtiajako heijastuu myös koronaviruksen alkuperän selvittelyyn: epäkiitollista tehtävää suorittava WHO julkaisi vihdoin laihoja tuloksia esittelevän raportin taannoiselta Wuhanin-matkaltaan ja sai jälleen tuta syytöksiä Kiinan myötäilystä. Lännen ja Kiinan suhteissa kuherruskuukausi tuntuu totisesti olevan ohi, mutta sentään Ähtärin pandatalossa odotellaan lemmentäyteistä pääsiäistä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteenpäin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Tutkijat tulilinjalla.
Financial Times (31.3.2021): “Sanctions spat has forced EU to reassess its China strategy”
Kiinan ja Euroopan unionin suhteet ottivat viime viikolla jyrkän käännöksen huonompaan suuntaan, kun EU lätkäisi Xinjiangin ihmisoikeusrikkomuksiin osallistuneille kiinalaisvirkamiehille pakotteita. Vastatoimenpiteenä Kiina lätkäisi pakotteita EU:n ja kansallisen tason päättäjille, mutta hieman yllättävästi myös tutkijoille ja tutkimuslaitoksille: Kiinan pakotelistalle päätyi Euroopan suurin Kiinaa tutkiva ajatushautomo Merics, sekä Adrian Zenz ja Björn Jerden.
Kansainvälinen tutkijayhteisö vastasi nopeasti: eurooppalaiset think-tank-johtajat (mukana myös Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola) sekä esimerkiksi amerikkalaiset CSIS ja Fairbank Center julkaisivat omat kannanottonsa. Myös diplomaatit tuohtuivat ja jopa Suomi kutsui Kiinan suurlähettilään, Chen Lin juomaan teetä ja keskustelemaan maiden välisistä suhteista.
Kiinalaisessa somessa alkoi pakotteiden myötä myrsky. Kiinan valtion palkolliset somekommentaattorit (ns. pennijengi, 五毛党) tekivät pitkää päivää buustatakseen läntisiin yrityksiin kohdistettua raivoa ja “tuemme Xinjiangin puuvillaa” -häshtägiä. Samaan aikaan sensorit painoivat pitkää päivää suitsiakseen päivitykset, jotka esimerkiksi kysyivät pitäisikö Xinjiangin puuvillan lisäksi tukea myös Xinjiangin ihmisiä. Massiivinen kampanja osoittaa Kiinan kykyä orkestroida ja kohdentaa someraivoa kulloinkin sopiviin poliittisiin kohteisiin.
Nopeasti eskaloitunut diplomaattinen kiista herättää kysymyksen joulukuussa pöhinän saattelemana sovitun Kiinan ja EU:n välisen investointisopimuksen tulevaisuudennäkymistä. Politicon artikkelin mukaan Kiinan ja EU:n välinen kiista on puolestaan “mannaa diplomaattisesta taivaasta” Euroopassa vierailleelle, transatlanttista akselia lämmittelevälle Anthony Blinkenille.
BBC (31.3.2021): “The cost of speaking up against China”
Aiemmassa kirjeessämme mainitut uiguurinaiset, jotka kertoivat “uudelleenkoulutusleirien” raiskauksista ja kidutuksista ovat joutuneet Kiinan ankaran painostuksen kohteiksi. Juttu nostaa esimerkiksi Hollannissa asuvan Qelbinur Sedikin. Sedik sai videopuhelun, jossa hymyilevä mies Kiinan poliisin virkapuvussa kehotti Sedikiä pitämään mielessä, että hänen lähisukulaisensa ovat yhä Kiinassa. Pelottelupuheluiden lisäksi uiguurit ovat saaneet kokea myös esimerkiksi julkista häpäisyä Kiinan ulkoministeriön tasolta asti. Ilmiössä ei ole mitään uutta. Kiina on vainonnut ja pelotellut pakolaisia monin tavoin aiemminkin, myös Suomessa.
Reuters (30.3.2021): “China formalises sweeping electoral shake-up for Hong Kong, demands loyalty”
Epäpatrioottisten voimien aika Hongkongin politiikassa on ohi. Kiinan kansankongressin pysyväiskomitea saattoi päätökseen kaksoiskokouksessa linjatun Hongkongin vaalijärjestelmän muutoksen. Keskeistä on, että laki vähentää suorilla vaaleilla valittavien edustajien määrää Hongkongin päätöksentekoelimessä, lainsäädäntöneuvostossa, ja vastaavasti Kiina-mielisen vaalikomitean valitsemien edustajien määrää paisutetaan. Palomuurin palomuuriksi vielä lisättiin kohta, jolla Kiina voi veto-oikeudella muokata ehdokasasettelua.
Jatkossa Hongkongin lainsäädäntöneuvoston päätökset lienevät lähellä sitä yksimielistä konsensuspolitiikkaa, jota Kiinassa tehdään. Kauaksi ollaan ajauduttu niistä ihanteista, jotka alueella villitsivät ihmisiä kaduille vain seitsemän vuotta sitten. Vuoden 2014 sateenkaariliikkeen ajatus oli saada Hongkongin aluehallintojohtaja valittua yleisellä ja yhtäläisellä vaalitavalla.
Nikkei (30.3.2021): “Biden and Suga to note Taiwan Strait in April joint statement”
Yhdysvallat ja Japani ovat alkaneet suunnitella tiiviimpiä yhteistyötoimia mahdollisen Taiwanin konfliktin sattuessa. Aihe oli tapetilla maiden puolustusministerien, Lloyd Austinin ja Nobuo Kishin tavattua Japanissa maaliskuussa. Ennakkotietojen mukaan Taiwanin asiat nostetaan pöydälle myös Joe Bidenin ja Japanin pääministeri Sugan tapaamisessa huhtikuussa. Aiheen nousua agendalle voidaan pitää merkittävänä, sillä edellisen kerran maat ovat ilmaisseet yhteistä huolta Taiwanin suhteen vuonna 1969. Bidenin hallinto on FT:n mukaan myös valmistelemassa linjauksia, joiden turvin amerikkalaisdiplomaattien olisi aiempaa helpompi tavata Taiwanin edustajia.
Huolen taustalla on Kiinan lisääntynyt aktiivisuus Taiwaninsalmella. Viime viikolla Kiinan ilmatilaloukkausten uutisoitiin saavuttaneen uuden ennätyksen. Kansan vapautusarmeijan koneita on surrannut Taiwanin ilmatilassa niin ahkerasti, että Taiwanin asevoimat ilmoitti, etteivät sen koneet enää nouse tarkistuslennolle jokaisen kiinalaiskoneen perään. Kiinan on arveltu pyrkivän uuvuttamaan Taiwanin ilmavoimia tasaisen tappavalla harmaan alueen “kulutussodalla”.
The Strategist (29.3.2021): “Iran–China strategic agreement could be a game-changer”
Kun EU pelaa pakotepeliä, etsii Kiina kumppanuuksia muualta. Kiina ja Iran solmivat mojovan 25-vuotisen yhteistyösopimuksen, jonka myötä Kiina sitoutuu sijoittamaan suuria summia Iranin pankkitoimintaan, tietoliikenteeseen ja infrastruktuuriin. Vastineeksi Kiina saa ostaa Iranista öljyä alehinnoin. The Strategistin mukaan sopimuksella saattaa olla Lähi-idän strategiselle tasapainolle merkittäviä vaikutuksia, sillä se vahvistaa Kiinan, Iranin ja Venäjän muodostamaa ryhmää. Persianlahden arabimonarkioita, Yhdysvaltoja ja Israelia moinen puolestaan hirvittää.
Lähi-idän kehityskulkujen lisäksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov piipahti Kiinassa vannomassa ystävyyttä, ja kuultiinpa presidentti Xi’ltä jälleen tuen osoitus Pohjois-Korean suuntaan. Kehityksellä voi olla laajoja merkityksiä, kun pohditaan suurvaltojen geopoliittista asemoitumista. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on asettanut ulkopolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi “demokratioiden liiton” pystyttämisen. New York Timesin artikkelin mukaan Kiina vaikuttaa saaneen ajatuksesta inspiraatiota oman “autokratioiden liittonsa” perustamiselle. Lehden mukaan maailma vaikuttaa olevan jakautumassa kahteen suureen blokkiin, jotka eivät ole välttämättä luonteeltaan ideologisia, mutta kuitenkin selkeästi erottuvia, ja joihin Yhdysvallat ja Kiina nyt houkuttelevat jäseniä.
Lyhyesti:
- The Economist (3.4.2021): Kiinan koventuneet otteet kertovat siitä, että se katsoo hetkensä tulleen ja uskoo läntisen maailman elävän johtoasemansa iltaruskoa.
- Kiinan Irlannin suurlähetystö (31.3.2021): Susi on susi, ei lammas. PS: Kiina ei ole lammas.
- BBC (30.3.2021): BBC:n palkittu Pekingin kirjeenvaihtaja John Sudworth siirtyy Taiwaniin uhkausten ajamana.
- The Guardian (29.3.2021): Kulttuurivallankumouksen paluu? Kiinalaisdiplomaatti kutsui Kanadan pääministeriä “Yhdysvaltain sylikoiraksi”.
- Human Rights Watch (25.3.2021): Xinjiangin puuvillan nouseminen agendalle on saanut monen kiinalaisen pohtimaan mitä Xinjiangissa tapahtuu.
Talous
Kuumaa: Puuvilla ja viskoosi.
Financial Times (30.3.2021): “China’s housing crash exposes a growing regional economic divide”
Kiinan asuntomarkkinoista puhuttaessa otsikoihin päätyvät usein itärannikon vauraiden suurkaupunkien tähtiteteelliset neliöhinnat ja asuntojen hamstraaminen spekulaatiomielessä. Financial Times esittelee artikkelissaan asuntomarkkinoiden toista puolta: sisämaakaupungeissa, kuten Henanin maakunnan pääkaupungissa Zhengzhoussa vallitsevaa asuntojen ylitarjontaa ja neliöiden alemyyntiä. Lehden mukaan epäsuhta sisämaan ja rannikon välillä kuvaa Kiinan alueellista epätasa-arvoa ja vaarantaa koronaviruspandemian jälkeisen hyvin käynnistyneen elpymisen.
Finnwatch (26.3.2021): “Marimekko taipui Kiinan painostuksen alla?”
EU:n Xinjiang-pakotteiden myötä myös kotimaisten yritysten arvoketjut nousivat kriittiseen keskusteluun. Keskustelujen käynnistäjänä näyttää toimineen Kiina, joka valitsi yritysboikotit vastapakotteidensa kaupalliseksi ulottuvuudeksi. Ne kohdistuivat esimerkiksi Xinjiangin pakkotyöjärjestelmästä huolen esittäneisiin H&M:ään ja Nikeen. Esimerkiksi H&M:n kohdalla sulku verkkokauppajättien ulkopuolelle vaikutti toimivan Kiinan kannalta toivotusti, sillä yhtiö poisti aiemman kannanottonsa verkkosivuiltaan ja julkaisi uuden kannanoton, jossa se toivoi löytävänsä rakentavan tien ulos tilanteesta.
Suomessa eniten huomiota sai osakseen design-yritys Marimekko, joka ei jäänyt odottamaan Kiinan mielivaltaisen raivon mahdollista kohdistumista yhtiöön, vaan joka päätti itse nopeasti harmonisoida verkkosivunsa. Yritysvastuun toteutumista tarkkaileva Finnwatch huomioi Marimekon poistaneen sivuiltaan maininnan siitä, että se ei käytä Xinjiang-puuvillaa vaatteissaan raportoitujen ihmisoikeusloukkausten takia. Yhtiö vakuutti suomalaismedialle, että sen toimintatavat ovat pysyneet ennallaan, mutta muutoin se ei asiaan uskaltanut ottaa kantaa.
Marimekon tapaus osoittaa, kuinka paljon Kiinassa kasvamaan pyrkivän länsiyrityksen selkärangan ilmeisesti täytyy joustaa. Ne yhtiöt, jotka eivät erityisesti pyri kasvamaan Kiinassa, pystyivät käymään keskustelua avoimemmin kortein. Esimerkiksi S-ryhmä ilmoitti perkaavansa Kiinan-toimitusketjuaan nyt entistä huolellisemmin. Myös kotimainen aurinkopaneeliyhtiö Salo Solar (ja aiemmin myös toinen saman alan yritys Valoe) ilmoitti siirtyvänsä yksikidepiin käyttöön, koska suurin osa monikidepiistä tulee Xinjiangista ja arvoketjuun liittyy vastaavia ongelmia kuin tekstiiliteollisuudessa.
Torille päästiin myös Xinjiang-arvoketjun loppupäässä. South China Morning Post uutisoi, että Stora Enson liukosellua on kuljetettu Xinjiangiin, missä sitä hyödynnetään vaatteissa käytetyn viskoosikuidun valmistamiseen. Uutinen levisi Suomessakin laajalle, minkä jälkeen yhtiö kertoi jo viime vuonna päättäneensä liukosellutuotannon lopettamisesta. Suoria Xinjiang-yhteyksiä yhtiö ei kommentoinut, vaan ilmoitti yhtiöllä olevan osavuosiraportointia edeltävä hiljainen kausi käynnissä.
Keskuskauppakamari (22.3.2021): “Kiinan pitkä marssi globaalissa taloudessa”
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori luo katsauksen Kiinan rooliin maailmantaloudessa ja EU:n ja Suomen kauppakumppanina. Yleiskuva on jokseenkin selvä: Kiina haluaa jatkaa pitkää marssiaan globaaliksi supervallaksi vuoteen 2050 mennessä, ja välietappina on vuosi 2035, jolloin se haluaa olla näkyvästi vauras ja globaali teknologiajohtaja. Suomalaisesta vinkkelistä huomionarvoista on Kiinan tärkeys Suomen kauppakumppanina: kun otetaan laajasti huomioon tavara- ja palvelukauppa, investoinnit sekä matkailu, Kiina on Suomelle erittäin merkittävä kauppakumppani. Suomi on jo nyt maan talouden kokoon suhteutettuna suurin EU-maa investoijana Kiinassa. Jännitteiden kasvaessa tasapainoilu politiikassa ja taloudessa korostuu entisestään.
Kiel Institut für Weltwirtschaft (3/2021): “How China Lends: A Rare Look into 100 Debt Contracts with Foreign Government”
Luoko Kiina avokätisillä lainoillaan globaalia vaikutusverkostoa, jossa kehitysmaa toisensa jälkeen kapsahtaa viekkaaseen velka-ansaan? Tätä on pohdittu viime vuosina paljon, kun Kiinan tarjoamat avustukset ja rahoitus esimerkiksi Afrikan maille ovat kasvaneet. Uudessa usean tutkimuslaitoksen yhteisraportissa tarkastellaan tätä ilmiötä analysoimalla 100 sopimusta Kiinan valtiollisten tahojen ja 24 kehittyvän maan kanssa vuosien 2000–2020 väliltä.
Tutkimuksessa havaittiin, että Kiinan velkasopimukset sisältävät poikkeuksellisia salassapitolausekkeita, jotka kieltävät lainaajia paljastamasta sopimusten ehtoja tai edes niiden olemassaoloa. Toinen päähavainto oli, että sopimukset antavat Kiinalle laajat oikeudet peruuttaa lainoja tai kiihdyttää takaisinmaksua, jos lainansaajan poliittinen linja ei miellytä sitä. Raportin mukaan tämä voi antaa lainanantajalle mahdollisuuden vaikuttaa kohdemaan politiikkaan.
Lyhyesti:
- Ulkopoliittinen instituutti (31.3.2021): EU:n ja Kiinan investointisopimus CAI: EU tasapainottelee taloudellisten intressien ja arvojensa välillä.
- Verge (30.3.2021): Markkinamiehet uudistivat “Kiinan Applen” eli Xiaomin logon – katso hämmästyttävä muodonmuutos! (Saattaa olla klikkiansa.)
- Suomen Kuvalehti (26.3.2021): Tuhansia siitoskettuja lennätettiin Kiinaan, kunnes viranomaisohje kaatoi kaupan.
- Helsingin Sanomat (24.3.2021): Kiinalainen autovalmistaja Geely lanseeraa kilpailijan Teslalle.
- The Diplomat (18.3.2021): Pandemia on pahentanut Kiinan velkaongelmaa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (25.3.2021)
- BOFIT ennustaa Kiinan talouskasvun olevan tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuvan sen jälkeen
- Kiinan uusi viisivuotissuunnitelma painottaa teollisuuden kehittämistä ja omavaraisuutta
- Kiinan ensimmäinen korkean tason tapaaminen Bidenin hallinnon kanssa ei lämmittänyt maiden välejä
- EU, Yhdysvallat, Britannia ja Kanada asettivat Kiinan vastaisia pakotteita Xinjiangin sortotoimien vuoksi
- Kiinassa uusia avauksia pääomaliikkeiden vapauttamiseksi
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Wuhanin musta aukko.
Washington Post (31.3.2021): “WHO chief, U.S. and other world leaders criticize China for limiting access of team researching coronavirus origins”
Koronavirus välittyi eläimestä ihmiseen. Tai sitten ei. Märehdintä viruksen alkuperästä jatkunee vielä pitkään, sillä Maailman terveysjärjestö WHO ilmaisi avoimen turhautuneisuutensa siihen, kuinka vaikeaa sen asiantuntijaryhmän oli päästä käsiksi kaikkeen saatavilla olevaan tietoon Wuhanin-matkallaan. Järjestön johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi esimerkiksi, ettei laboratoriovuototeoriaa pystytty tutkimaan sen vaatimalla laajuudella, eikä eläinvälitteisestä siirtymisestäkään täyttä analyysiä pystytty tekemään. Tämä herättää huolta siitä, kuinka paljon Kiina pystyi tietoa pimittämällä vaikuttamaan WHO:n tiimin Kiina-raporttiin, joka viimein julkaistiin tiistaina.
Myös Yhdysvallat ja useat muut maat – Tanska, Norja ja Viro mukaan lukien – yhtyivät jakamaan WHO:n huolen Kiinan läpinäkymättömyydestä yhteisessä kannanotossaan. Lisäksi tiedeyhteisön keskuudessa on noussut laajemminkin näkemys, että suhteellisesta epätodennäköisyydestään huolimatta viruksen laboratorioalkuperän mahdollisuus tyrmättiin viime keväänä liian hätiköidysti.
Helsingin Sanomat (30.3.2021): “Viestittelin Wuhanista raportoineen suositun kiinalaiskirjailijan kanssa, mutta sitten hän lakkasi vastaamasta – Näin Kiina kohtelee taiteilijoita”
Kiina-ilmiöiden lukijat muistanevat kiinalaiskirjailija Fang Fangin, jonka kohua herättänyt päiväkirja suljetusta Wuhanista julkaistiin alkuvuodesta myös suomeksi. Helsingin Sanomien toimittaja Katriina Pajari viestitteli alkuvuoden aikana Fang Fangin kanssa kirjan julkaisun tiimoilta, mutta jokunen viikko sitten viestit loppuivat kuin seinään. Fang Fang ilmoitti joutuneensa nettihäiriköiden vainoamaksi ja saaneensa virallisen pyynnön olla puhumatta ulkopuolisten kanssa, eikä enää vastannut viesteihin. Kun nyt Suomeenkin ollaan perustamassa kiinalaista kulttuurikeskusta, Pajari olisi halunnut kysyä Fang Fangin mietteitä kiinalaisen kulttuurin nykytilasta. Vastausta emme saaneet, mutta tapa, jolla keskustelu päättyi, kertoo jo varsin paljon.
The Diplomat (30.3.2021): “China’s Social Credit System: Speculation vs. Reality”
Muistaako joku vielä parin vuoden takaiset kauhukuvat Kiinan sosiaalisen luoton järjestelmästä, jonka piti suunnitelmien mukaan saavuttaa vuonna 2020 George Orwellin pahimpien painajaisten mittasuhteet? The Diplomatin mukaan projekti on aavistuksen verran jäljessä alkuperäisestä aikataulustaan, mutta liikkuu pienin harppauksin eteenpäin. Järjestelmän painopiste vaikuttaa siirtyneen yksityishenkilöiden pisteyttämisestä yritysten pisteyttämiseen. Yksityishenkilöiden kohdalla uudeksi päämääräksi on mahdollisesti asetettu vuosi 2025, jolloin Kiinassa pitäisi olla pystyssä ehta “rule of law -yhteiskunta”, mitä se Kiinan kaltaisen maan kontekstissa sitten tarkoittaakaan.
Helsingin Sanomat (27.3.2021): “Tuskan askeleet”
Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Mari Manninen löysi haastateltavan, jollaisia ei kohta enää ole: kiinalaisnaisen, jolla on sidotut jalat. 94-vuotias Zhao Baolan on yksi viimeisistä elossa olevista kiinalaisnaisista, jonka jalat sidottiin lapsena. Kiinalaiseen kauneuskäsitykseen kuului entisaikaan se, että naisen jalkojen piti olla sievät ja mahdollisimman pienet. Ihanne saavutettiin brutaalilla tavalla: tyttölapsen varpaat käännettiin jalan alle, kantapää painettiin eteenpäin ja paketti sidottiin tiukaksi nyytiksi. Joskus luita meni rikki ja jalat tulehtuivat, ja välillä runneltuja varpaita jopa irtosi kokonaan. Tuloksena oli miesväen silmää miellyttävä, “tyylikkäästi” vaappuva nainen. Tapa kiellettiin, kun Kiinasta tuli tasavalta vuonna 1912, mutta kokonaan se tukahtui vasta 1950-luvulla kommunistien valtaantulon jälkeen.
Nature (23.3.2021): “The fight against fake-paper factories that churn out sham science”
Pseudotiede ja disinformaatio leviävät maailmalla, mutta myös oikean tieteen saralla painiskellaan ongelmain parissa, sillä tiedejulkaisuja piinaa systemaattinen tutkimuspaperien väärennys. Tammikuussa 2021 brittiläisen Royal Society of Chemistry -järjestön julkaisuista vedettiin pois noin 70 väärennetyiksi epäiltyä artikkelia, joista kaikki olivat peräisin kiinalaisista sairaaloista. Julkaisija äityi sanomaan ääneen sen, mistä tiedemaailmassa usein on vaiettu: kyse on systemaattisesta väärennöstehtailusta. Esimerkiksi Venäjällä ja Iranissa tiedetään sijaitsevan väärennöstehtaita, mutta tässä tapauksessa jäljet johtavat Kiinaan: Nature ynnäsi kuluneen vuoden ajalta 370 poisvedettyä tutkimusartikkelia, kaikki kiinalaisia. Kiinan sisällä tutkimusväärennösten tehtailu on tiedetty ongelmaksi jo pitkään, mutta nyt näyttää siltä, että ongelma on leviämässä kasvavassa määrin myös kansainvälisten tiedejulkaisujen riesaksi.
Lyhyesti:
- Yle (31.3.2021): Ähtärissä kiimankäry on käsin kosketeltavissa ja pandapariskunnan pääsiäisen ihmettä varrotaan herkeämättä.
- BBC (31.3.2021): Kiinan poliisi löi hynttyyt yhteen peliyhtiö Tencentin kanssa ja käräytti maailman suurimman videopelihuijausringin.
- Helsingin Sanomat (26.3.2021): Taiwanilainen kauhupeli, joka oli Kiinalle liikaa, on vihdoin pelaajien ulottuvilla – kyseessä on surrealistinen mestariteos.
- Variety (24.3.2021): James Cameronin tuottama uutuusdokumentti kertoo unohdetun tarinan Titanicin uppoamisesta selvinneistä kiinalaisista.
- Focus Taiwan (20.3.2021): “Taiwan province of China” on jälleen Itä-Aasian onnellisin maa (sija 24) YK:n onnellisuusraportissa. Kiina sijalla 84.
- PetaPixel (18.3.2021): Pois heitetyistä filmirullista kehitetty miljoonan valokuvan arkisto on aikamatka 1980–90-lukujen Kiinaan.
Katsele & kuuntele
China Power Podcast (30.3.2021): “The Impact of Covid-19 on China’s Belt and Road Initiative: A Conversation with Agatha Kratz”
China Power Podcastissa keskustellaan Vyö ja tie -hankkeen tuoreimmista kuulumisista ja erityisesti pandemian jälkeisen maailman näkymistä. Bonny Glaserin vieraana on Agatha Kratz, jonka mukaan Vyö ja tie osoitti hidastumisen merkkejä jo vuosia ennen koronaviruksen ilmaantumista, mutta pandemiavuoden vaikutukset ovat olleet merkittävät kun monet valtiot ovat kiristäneet talouspolitiikkaansa. Toisaalta pandemia on nähty myös mahdollisuutena laajentaa Vyötä ja tietä uusiin suuntiin, kuten Kiinan puhe “terveyden silkkitiestä” antaa ymmärtää.
Pekingology (25.3.2021): “Provincial Power in a Centralizing China”
Sinicassa usein vierailevan Jude Blanchetten omassa podcastissa Pekingologyssa pureudutaan Kiinan kansantasavallan vähemmän tutkittuun ja pohdittuun poliittiseen tasoon eli maakuntahallintoon. Vieraana ovat tutkijat Yeling Tan ja Kyle Jaros, joiden reilu vuosi sitten ilmestynyt artikkeli käsitteli sitä, miten maakuntahallinnot hoitamat omaa leiviskäänsä taloudellisen kasvun ylläpitämisessä, kun valtio suuntaa katseensa yhä enemmän ulkomaille. Jos joskus haluaa pohtia tarkemmin heittoa “Kiina ei ole monoliitti”, tässä jaksossa on hyvät välineet sen pureskeluun.
Tapahtumat
- Helsinki Cine Aasia -elokuvafestivaali 16.–18.4.2021. Festivaali järjestetään tänä vuonna verkossa.
- Lapin yliopisto on perustanut Pohjoismaisen kiinalaisen ajattelun tutkimuksen verkoston (Nordic Network on Chinese Thought, NNCT). Verkoston avausseminaari ”Lapland Manifesto of Confucianism” järjestetään virtuaalisena 20.4.2021 kello 10:00.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
- Pekingin-suurlähetystö hakee kahta konsulipalveluvirkailijaa määräaikaiseen työsuhteeseen. Hakemukset pyydetään lähettämään 7.4. mennessä.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 16.4.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.