Kiina-ilmiöt #73 – Jimmy linnaan, Jackille sakkoja ja Air Jordanit piiloon

Posted on by Kiina-ilmiot

16.4.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Kiinan kasvutarina pysyi otsikoissa myös kuluneiden viikkojen aikana. Kiina löi pöytään ennätysmäiset talousluvut, sillä verrattuna vuoden 2020 tammi-maaliskuuhun kasvua on kertynyt kokonaiset 18,3 prosenttia! Suurin piirtein samoissa prosenteissa on kasvanut myös Kiinan sotilaallinen läsnäolo Etelä-Kiinan merellä ja Taiwaninsalmella, missä lentotukialus Liaoning käynnisti “rutiiniharjoitukset” ja missä ennätyksiä rikkoi myös Kiinan ilmavoimat Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeelle tehtyjen lentojen muodossa. Jännitteitä tuskin kevensi Yhdysvaltain tuore päätös sallia virkamiestensä matkustaa Taiwaniin epäviralliselle vierailulle.

Otsikkotilaa varasivat itselleen myös Xinjiangin tilanne ja esimerkiksi uutiset Kiinan televisiossa sensuroiduista länsimaisista tavaramerkeistä. Myös Marimekon lakanat saattavat ajatua blurratuksi, sillä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila rikkoi viimeinkin radiohiljaisuuden Xinjiangiin liittyen. Tai sitten eivät, sillä “varovaisuusperiaate” ohjaa Ihamuotilan mukaan Marimekkoa luovimaan Kiinan somemyrskyjen huuhtoman markkinan moninaisissa karikoissa.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Merellinen pöhinä.

BBC (16.4.2021): “Hong Kong: Jimmy Lai sentenced to one year for pro-democracy protests”

Apple Daily -sanomalehden perustaja ja yksi näkyvimmistä Hongkongin demokratialiikkeen tukijoista Jimmy Lai tuomittiin perjantaina vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen. Lai ja kahdeksan muuta henkilöä saivat tuomiot osallistumisesta elokuussa 2019 järjestettyyn mielenosoitukseen ja kolme muuta henkilöä myöhemmin samassa kuussa järjestettyyn mielenosoitukseen. Oikeuden istunnon hätkähdyttävin hetki oli BBC:n mukaan se, kun niin ikään syytteessä ollut poliitikko ja juristi Margaret Ng lausui puheenvuorossaan Thomas Moren sanoja: “Olen lain palvelija mutta etusijalla kansan, sillä lain tulee palvella kansaa, ei kansan lakia.” Ngn puhe keräsi istuntoa seuranneilta aplodit.

73-vuotiasta Laita kohtaan on asetettu yhteensä kahdeksan syytettä, joiden seurauksena hän voi joutua istumaan elinkautisen vankeusrangaistuksen. Kaksi syytteistä on asetettu Hongkongin uusien turvallisuuslakien nojalla, joita olemme kirjeessämme aiemmin epäilleet käytettävän demokratia-aktivisteja vastaan.

Suomen Kuvalehti (15.4.2021): “Unkari rakentaa Budapestiin kiinalaisen yliopiston kiinalaisella rahalla – ‘Unkarista voi tulla Kiinan troijan hevonen Euroopassa’”

Unkarin Isä Aurinkoinen, Viktor Orbán, kunnostautui muutama vuosi sitten korkeakoulupolitiikan saralla savustamalla skandaalimaisesti filantrooppi George Sorosin perustaman liberaalin CEU-yliopiston pois maasta. Nyt yliopiston jättämää aukkoa täytetään Orbánille mieluisalla projektilla: Budapestiin aiotaan rakentaa EU:n sääntöjen vastaisesti suoraan Kiinasta ilman kilpailutusta tilattu Fudan-yliopiston kampus. Kiinasta tuodaan kaikki tarvikkeita ja työvoimaa myöten, ja rahoitus hoidetaan Kiinan keskuspankin lainalla. Projekti on saanut kulmakarvoja nousemaan, sillä sen pelätään tarjoavan Kiinalle kätevän ja varsin syvälle ulottuvan vaikutuskanavan Eurooppaan.

CNN (13.4.2021): “Beijing has a navy it doesn’t even admit exists, experts say. And it’s swarming parts of the South China Sea”

Kiinan “pienet siniset miehet”. Tällä uusiotermillä on alettu kutsua Etelä-Kiinan merelle ilmaantuneita kalastusalusten armadoita, joiden uskotaan saavan käskynsä suoraan Kiinan asevoimilta. Kiinan virallisen näkemyksen mukaan Whitsunin riutalle kokoontuneet yli 200 alusta olivat ainostaan hakemassa suojaa kovalta merenkäynniltä, mutta Yhdysvaltain sotilastiedustelun mukaan alusten rungot ovat vahvistetut ja ruumat lastattu automaattiaseilla. Merimilitian käyttö on nerokasta “harmaan alueen” taktikointia, sillä alukset voivat puhtaalla määrällään vyöryä luotojen yli, eivätkä Filippiinien, Vietnamin ja muiden alueen valtioiden asevoimat uskalla asettua poikkiteloin eskalaation pelossa. Kiinalaisen “siviilialuksen” ahdisteluhan voitaisiin tulkita provokaatioksi, eivätkä Kiinan varsinaiset merivoimat ole koskaan kaukana.

Myös Yle kirjoitti Kiinan lähimerillä lisääntyneestä sotilaallisesta pöhinästä. Etelä-Kiinan meren tapahtumien lisäksi paine on kasvanut myös Taiwanin suunnalla, jossa Kiinan lentotukialus Liaoning käynnisti sotaharjoitukset, ja jossa raportoitiin jälleen uusi ennätysmäärä Kiinan ilmavoimien tekemiä ilmatilaloukkauksia Taiwanin ilmatunnisusvyöhykkeelle.

The Ulkopolitist (11.4.2021): “Kiinan EU-pakotteet tähtäävät kriittisen Kiina-tutkimuksen tukahduttamiseen”

Kiinan EU-maille lätkäisemät vastapakotteet kohdistuivat enimmäkseen poliitikkoihin, kuten edustajiin EU- ja kansallisissa parlamenteissa. Pakotelistalla pistävät kuitenkin eniten silmään tutkijat ja tutkimusinstituutit, sillä Kiina rankaisee pakotteillaan esimerkiksi Merics-ajatushautomoa sekä Ruotsin uuden Kiina-tutkimuslaitoksen johtajaa, Björn Jerdeniä. Eurooppalainen Kiina-tutkimus on siis osunut tarkkanäköisesti kommunistisen puolueen kannalta arkoihin paikkoihin, ja puolue lisää painetta Kiina-kriittisen tutkimuksen kitkemiseksi. Tavoitteena lienee tuoda lisää “varovaisuusperiaatetta” myös akatemiaan, mutta tutkijoiden painostus voi olla myös suoranainen lahja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kaavailemalle demokratioiden liitolle.

The Diplomat (5.4.2021): “The Politics of South Korea’s ‘China Threat’”

The Diplomatin artikkeli esittelee Kiinan ja Etelä-Korean suhteiden uusimpia tuulia. Nykyinen progressiivisen puolueen presidentti Moon Jae-in on hakenut liennytystä niin Kiinan kuin Pohjois-Koreankin suuntaan osin Yhdysvaltain liittosuhteen kustannuksella. Liennytyslinja on kuitenkin jyrkässä ristiriidassa Korean yleisen mielipiteen kanssa, jonka mukaan Xi Jinpingin Kiina on Korealle yhä suurempi uhka, eikä siihen tulisi suhtautua kevyesti. Uusimmassa PEW-tutkimuksessa jopa 75 prosentilla korealaisista oli “negatiivisia tuntemuksia” Kiinaa kohtaan. Oppositiossa istuvat konservatiivit näkevätkin tilaisuutensa koittaneen ja yrittävät ratsastaa “Kiina-uhan” aallonharjalla.

Harvard Business Review (4.2021): “What the West Gets Wrong About China: Three fundamental misconceptions”

Urposta lentokenttäpokkariotsikosta huolimatta Rana Mitterin ja Elsbeth Johnsonin Kiinan poliittiseen järjestelmään pureutuva artikkeli on ajatuksia herättelevää luettavaa. Kirjoittajat listaavat kolme keskeisintä myyttiä, jotka estävät länsimaalaisia ymmärtämästä Kiinaa: 1. talouskasvua ei voi olla ilman demokratiaa, 2 autoritaariset hallinnot eivät voi olla legitiimejä ja 3. kiinalaiset elävät, työskentelevät ja sijoittavat kuten länkkärit.

Myytit 1 ja 2 ovat Kiinaa seuraaville tuttuja, mutta kolmas myytti on mielenkiintoinen: luultavasti yhdenkään länsimaalaisen 1950-luvun jälkeen syntyneen ihmisen elämään ei ole mahtunut yhtä paljon myllerrystä kuin Mao Zedongin sekoilut ja dengiläisen kapitalismiin nähneen keskiverron kiinalaisen. Jälkimmäinen myös selittää, miksi keskivertokiinalainen sijoittaja hakee ennemmin nopeita uhkapelimäisiä voittoja pörssissä kuin pitkäjänteistä sijoittamista maailmassa, joka voi kääntyä ylösalaisin hetkenä minä hyvänsä.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Varovaisuusperiaate.

Reuters (16.4.2021): “China’s GDP hits record growth but post-COVID recovery seen losing steam”

Kiinan talouden kasvuvauhti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli ällistyttävä: viime vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna bruttokansantuote kasvoi 18,3 prosenttia. Luonnollisesti kontekstina nousulle on, että viime vuoden alussa Wuhanista leviämään alkanut koronavirusepidemia pysäytti Kiinan yhteiskunnan ja talouden täysin. Silloin bruttokansantuote romahti 6,8 prosenttia vuoden 2019 alkuvuoden tasoon nähden. Viime vuoden viimeiseen vuosineljännekseen nähden kasvua arvioidaan tosin tapahtuneen vain 0,6 prosenttia. Pekingin yliopiston rahoituksen professori Michael Pettisin mukaan huomiota kannattaa kiinnittää myös investointien suureen osuuteen kasvuluvuissa sekä kotitalouksien kulutukseen, joka on kasvanut vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä hitaammin kuin bruttokansantuote.

Kiinan talous on jo ylittänyt pandemiaa edeltäneen tason. Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan loppuvuoden aikana kasvu jatkuu jokseenkin “vaatimattomana” tai ainakin totutulla noin kuuden prosentin tasolla. Uusien asuntojen hinnat nousivat perjantaina julkaistujen tilastotietojen mukaan maaliskuussa voimakkaimmin sitten viime syksyn, ja kysyntä painottui eritoten niin sanottuihin Qingdaon ja Tinajinin kaltaisiin kakkostason kaupunkeihin.

The Ulkopolitist (12.4.2021): “Aasian maat taloudellisen yhteistyön suunnannäyttäjinä”

Historian suurin vapaakauppasopimus RCEP yhdistää vaatimattomasti Intiaa lukuunottamatta Aasian suurimmat taloudet, noin 30 % maailman väestöstä (noin 2,2 miljardia ihmistä) ja 30 % maailman bruttokansantuotteesta. Mittakaava kuulostaa numeroiden valossa järkälemäiseltä, ja ehkä juuri sen vuoksi sopimuksessa on useita keventäviä seikkoja. RCEP ei ota huomioon ympäristöä ja työntekijän oikeuksia eikä maiden välisille kiistoille luoda erillistä riidanhallintamekanismia. Ongelmistaan huolimatta RCEP osoittaa, etteivät lännessä vastatuulessa kärvistelevät vapaakauppa ja multilateraalinen yhteistyö ole lainkaan kuolleita kirjaimia koko maailmassa. RCEP-sopimuksesta kirjoitti myös Kauppapolitiikka.

Kauppalehti (10.4.2021): “Kiina asetti 2,8 miljardin dollarin sakot maan teknologiajätti Alibaballe”

Teknologiayhtiö Alibaban viime syksynä alkanut kujanjuoksu saavutti eräänlaisen päätepisteen, kun Kiinan kilpailulainsäädäntöä valvova viranomainen mäiskäisi sille lähes kolmen miljardin dollarin (18,2 miljardia juanin) sakot markkina-aseman väärinkäytöstä. Kyseessä on suurin Kiinassa koskaan yritykselle annettu rangaistus, ja siihen sisältyy myös edellytys Alibaban sisäisestä liiketoimintaprosessien uudelleenjärjestelystä. Myös Alibaban omistama Ant Group -rahoitusteknologiayhtiö sai runtua, kun pari päivää Alibaban sakkojen jälkeen julkistettiin myös sitä koskeva pakollinen uudelleenjärjestely.

Alibabaa koskenut tutkinta aloitettiin joulukuussa sen jälkeen, kun Ant Groupin listautumisanti peruttiin äkillisesti ja toimitusjohtaja Jack Ma katosi julkisuudesta. Koko prosessin on katsottu olevan vähintään osittain kommunistipuolueen keino näyttää Kiinan vaikutusvaltaisiksi kasvaneille teknologiayhtiöille, kuka on kukkulan kuningas. Alibaballe kaapin paikka näyttää käyneen selväksi, sillä sakosta närkästymisen sijaan yritys kiitti rankaisijaansa ansiokkaasta valvonnasta ja viisaasta opastuksesta. Alibaban kotiprovinssi Zhejiangin puolueviranomaiset puolestaan lupasivat “valvoa ja ohjata” yritystä sen matkalla kohti synninpäästöä.

Jack Ma ei ole suinkaan ainoa Kiinan mätärikas, joka on joutunut hallinnon huolenpitolistalle. Bloomberg koontiartikkeli Kiinan pihteihin joutuneista megarikkaista muistuttaa, että Kiinassa liiaksi kumuloituvat rahavarat voivat johtaa ongelmiin.

SupChina (9.4.2021): “More Chinese women are buying homes than ever before — report”

Sukupuolten välinen sola on täyttynyt hurjaa vauhtia Kiinan keskeisten kaupunkien asuntomarkkinoilla. Kiinteistövälityspalvelu Beike Zhaofangin mukaan 30 suuren kiinalaiskaupungin tarkastelussa naiset tekivät hieman alle puolet asuntokaupoista viime vuonna, kun esimerkiksi vuonna 2016 naisten nimi löytyi kauppakirjasta vain 15 prosentissa tapauksista. Esimerkiksi Changshassa ja Zhengzhoussa osat ovat jo vaihtuneet siten, että naiset dominoivat asuntomarkkinaa. Useimmiten asunnon ostava kiinalaisnainen on joko yli 50-vuotias, asunto on ostettu yhdessä puolison kanssa tai sen rahoittamiseen on saatu avustusta vanhemmilta.

Yle (6.4.2021): “Mika Ihamuotila kommentoi uiguuritietojen poistoa Marimekon verkkosivuilta: “Joskus joudutaan seuraamaan varovaisuusperiaatetta””

Marimekon hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila päätyi avaamaan yhtiön hähmäistä Xinjiang-linjaa Puoli seitsemän -ohjelmassa. Hähmäisenä linja myös pysyi, sillä Ihamuotila pystyi minuutteja kestävän monologinsa aikana olemaan mainitsematta Kiinaa tai Xinjiangia lainkaan, vaikka korostikin ihmisoikeuksien olevan yrityksen toiminnan ankkuri. Sen sijaan hän esitteli termit kokonaisvastuullisuus ja varovaisuusperiaate, jotka ilmeisesti liittyivät siihen tavoitteeseen, että Marimekko säilyisi osakkeenomistajille tuottoisana tulevaisuudessakin.

Taustalla asiassa on Kiinan voimallinen vastareaktio Xinjiang-puuvillaa boikotoivien yritysten toimintaan. Näiden Xinjiang-puuvillaa karttavien yhtiöiden joukkoon lukeutuu myös Marimekko, joka ilmeisesti Kiinan raivon pelossa poisti Xinjiang-maininnat verkkosivuiltaan. Itsesensuuria seuranneen julkisen keskustelun jälkeen yhtiö palautti maininnan verkkosivuilleen, tosin linkin taakse. Sittemmin myös Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko joutui vakuuttamaan yhtiön sitoutumista eettisiin toimintaperiaatteisiin Yle Radio 1:n Pörssipäivä-ohjelmassa.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (8.4.2021)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Ei enää ravun muotoisia museoita eikä Air Jordaneja.

Sixth Tone (15.4.2021): “China’s 2021 Resolution: No More Ugly Buildings”

Nopean talouskehityksensä aikana Kiina on tullut tunnetuksi hämmentävistä ja hullunkurisista rakennuksista, mutta nyt niiden kultakausi saattaa olla ohi. Maan kehitys- ja reformikomissio antoi kuluneella viikolla ilmoituksen, jonka mukaan paikallishallintojen tulisi suosia käytännöllisiä, kustannustehokkaita, ympäristöystävällisiä ja esteettisesti miellyttäviä rakennuksia ja “rumien rakennusten” rakentaminen tulisi kieltää. “Rumuuden” määritelmää komissio ei kertonut, mutta Sixth Tonen artikkelin kuvagalleriasta lukija voi tutkia, millaisia arkkitehtonisia ilmestyksiä ukaasi oletettavimmin koskee – pytinkiä löytyy niin maapallon kuin teekannun muotoisena, ja Kunshanin kaupungissa seisoo sangen realistinen ravun mallinen rapukulttuurimuseo.

AP (11.4.2021): “Top Chinese official admits Chinese vaccines have low effectiveness”

Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtaja Gao Fu vaikutti myöntävän Chengdussa pidetyssä konferenssissa pitämässään puheessa, että kiinalaisten koronavirusrokotteiden teho ei ole kovin korkea. Gaon mukaan Kiinassa mietitään tästä johtuen nyt esimerkiksi eri rokoteannosten yhdistelemistä sekä muun muassa Pfizer-Biontechin rokotteessa käytetyn mRNA-tekniikan hyödyntämistä. Aiemmin Kiinan viranomaiset ovat päinvastoin markkinoineet omia rokotteitaan korostamalla nimenomaan mRNA-tekniikan mahdollisia ongelmia. Myöhemmin Gao korjaili puheistaan syntynyttä “täyttä väärinkäsitystä” kiinalaislehti Global Timesin haastattelussa sanoen, ettei ollut puhunut pelkästään kiinalaisrokotteista, vaan rokotteista yleisesti.

Reuters (11.4.2021): “China launches hotline for netizens to report ‘illegal’ history comments”

Kiinan kybervalvoja on käynnistänyt internetin kevätsiivouksen kommunistisen puolueen satavuotisjuhlan lähestyessä. Viimeisimmän kampanjan tavoitteena on canceloida etenkin puolueen historiaa tai johtajuutta lokaavia tai muutoin sosialismin erinomaisuutta aliarvoivia nihilistisiä kommentteja. Kampanja on niin sanotusti inklusiivinen eli siihen saavat osallistua kaikki. Valppaiden kansalaisten toivotaan innostuneesti raportoivan vahingollisesta sisällöstä.

The Economist (10.4.2021): “The plight of China’s ‘left-behind’ children”

Eräs Kiinan nopean kasvun lieveilmiöistä viime vuosikymmeninä on ollut suuri määrä “taakse jätettyjä” lapsia, joiden vanhemmat ovat muuttaneet työn perässä suurempiin kaupunkeihin ja jättäneet lapset kotikylään sukulaisten hoivaan. Kiinassa on noin 31 miljoonaa tällaista lasta, ja he ovat usein haavoittuvassa asemassa: ongelmia voivat olla esimerkiksi perheväkivalta, masennus ja muut vanhempien poissaolon aiheuttamat traumat. Vuodesta 2016 alkaen Kiinan viranomaiset ovat pyrkineet parantamaan näiden lasten asemaa monin uusin aloittein, mutta ilmiön laajuudesta johtuen haasteita riittää.

Sixth Tone tarjoaa tuoreessa artikkelissaan erilaisen näkökulman: tutkija Gu Xiaorongin mukaan kuva kurjasta lapsuudesta maaseudulla isovanhempien kanssa sisältää paljon stereotypioita, jotka ovat peräisin äärimmäisistä tapauksista. Esimerkiksi näyttö lasten yliedustuksesta heikossa koulumenestyksessä tai mielenterveysongelmissa on heikkoa. Ongelmia on, mutta vanhempien ja isovanhempien sijaan ne liittyvät usein kaupunkien ja maaseudun väliseen kuiluun yleisemmin.

BBC (7.4.2021): “Xinjiang cotton: Western brands blurred on China TV”

Xinjiangin puuvillagate alkaa saada absurdeja kierroksia Kiinassa. Vastareaktio ihmisoikeusloukkauksin hankitun puuvillan boikottiin on kärjistynyt siihen pisteeseen, että Kiina on alkanut sumentaa ulkomaisia Xinjiang-kriittisten brändien tunnuksia ja logoja televisiolähetyksissä. Blurrattavaa on riittänyt ja uusi puhde on jopa siirtänyt joidenkin televisio-ohjelmien lähetystä. Mitähän jää näkyväksi lävistetystä ja tatuoidusta, kolmiraitaverkkareihin ja Niken tossuihin sonnustautuneesta nuorisolaisesta?

Yle (6.4.2021): “Miljoonat kiinalaisnuoret pukeutuvat dynastiahistorian kaapuihin – Perinnemuodin suosion taustalla vaikuttaa myös politiikka”

Jos länsimaiset trendivaatemerkit joutavat boikottiin, mitä niiden tilalle? Tässäpä yksi ehdotus: keisarillisen ajan hanfu-vaatteista on tullut viime vuosina Kiinassa suuri villitys, ja tätä nykyä jotkut käyttävät niitä jopa arkivaatteina. Perinnevaatetuksen suosiota ovat siivittäneet esimerkiksi historialliset tv-sarjat, mutta rohkaisua on tarjonnut myös maan poliittinen johto, joka on kehottanut kiinalaisia vaalimaan perinteistä kulttuuriaan. Perinteisyydestään huolimatta han-kulttuurin vaatteita ei näkynyt Kiinan katukuvassa satoihin vuosiin, kun mantšujen Qing-dynastia kielsi niiden käytön ja Mao puki kansalaiset univormuihin. Ylen multimedia-artikkeli tarjoaa kosolti kuvamateriaalia siitä, miltä han-vaateparsi nyky-Kiinassa näyttää.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Kiinan kyydissä -podcast (16.4.2021) “Kiinan hurjat kasvutavoitteet kohtaavat monta mutkaa matkan varrella – ‘Kasvua pitää syntyä kaikilla aloilla’”

Kauppalehden uudessa Kiinan kyydissä -podcastissa keskustellaan tällä kertaa Kiinan talouden tulevaisuudennäkymistä. Kiina löi vuoden 2021 aluksi erinomaiset kasvuluvut pöytään, mutta pitkän aikavälin kasvutavoitteet kohtaavat monienlaisia haasteita. Podarin vieraana on Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Maailmanpolitiikan arkipäivää (3.4.2021): “Kiinan investoinnit Euroopassa vastatuulessa”

Mistä oikein oli kyse Kiinan taannoisessa pyrkimyksessä ostaa lentokenttä Kemijärveltä? Entä miten suhtautuminen Kiinan investointeihin on yleensä ottaen Euroopassa muuttunut? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Tapani Leistin ja Sari Taussin toimittamassa ohjelmassa.

Tapahtumat

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 30.4.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje