Kiina-ilmiöt #74 – Australian vyötön tie ja piilotettu Oscar-menestyjä

Posted on by Kiina-ilmiot

30.4.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Silkkitiestä laulettaviin kansantaruihin kirjoitettiin jälleen Kiinalle epämiellyttävä lisäsäkeistö, kun Australia lipesi vyöltä ja tieltä. Kuukausia jatkunut torailu puolin ja toisin osui tällä kertaa selvästi arkaan paikkaan, sillä Kiina on ulkopoliittisella areenalla keskittynyt lähes täysin Australian toimien moittimiseen. Samasta nuudelikulhosta ei enää Kiinan asettamien pakotteiden jälkeen syödä myöskään EU:ssa, joka etsii uutta kesäheilaa Joe Bidenin Yhdysvalloista.

Kiina puolusti jälleen tänä vuonna paikkaansa lehdistönvapauden uljaana peränpitäjänä. Kuin todistaakseen Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksen paikkansapitävyyden, Kiina taikoi muun muassa aiemman pääministerin Wen Jiabaon muistokirjoituksen hävöksiin, kenties siksi, että tekstissä oli mainittu ihmisten vapaa tahto. Myöskään Oscar-gaalassa historiaa tehnyt ohjaaja Chloé Zhao ei saanut synnyinmaansa mediassa näkyvyyttä aikaisempien kriittisten kantojensa vuoksi. Kiitospuhe itsessään olisi ollut aivan kelvollista PR:ää Kiinalle.

Kiina-ilmiöt toivottaa työväelle ja muille simasuille terveysturvallista vappua!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Likainen Vyö ja tie -ero.

Politico (25.4.2021): “EU slams China’s ‘authoritarian shift’ and broken economic promises”

Euroopan unionin Kiina-politiikka on kovenemaan päin, argumentoi Politicon Stuart Lau. Vielä joulukuisen CAI-pöhinän aikaan unioni ja Kiina flirttailivat tiivistyvillä suhteilla, mutta ääni kellossa on sittemmin kovasti muuttunut. Ursula von der Leyenin ja Josep Borrellin Eurooppa-neuvostolle suunnatun kirjeen mukaan Kiinan otteet ovat koventuneet ja EU:n tulisi harkita läheisempää työskentelyä esimerkiksi Yhdysvaltain uuden, multilateralismia kannattavan hallinnon kanssa. Moinen sävy sopii erinomaisesti presidentti Joe Bidenille, joka saapuu Brysseliin kesäkuussa. Pöhinän kuivuminen ja EU:n kovempi Kiina-linja selittynevät lähes yksinomaan Kiinan EU:lle asettamilla pakotteilla.

CNN (20.4.2021): “Did China’s former Premier just subtly criticize President Xi Jinping?”

Kiinan edellisen pääministerin Wen Jiabaon muistokirjoitus edesmenneelle äidilleen nostatti kulmakarvoja niin Kiinassa kuin Kiinan ulkopuolellakin. Wen kirjoitti esseensä loppupuolella, että hänen Kiinansa on “reilu ja oikeudenmukainen” ja “kunnioittaa ihmisten vapaata tahtoa”, ja sillä on lisäksi “nuorekas ja vapaa” sielu. Tämä litania oli ilmeisesti sensoreille liikaa, sillä Wenin esseen jakaminen kiinalaisesta internetissä kiellettiin. Se on kuitenkin yhä luettavissa alkuperäisen julkaisijansa, hieman kummallisesti puolituntemattoman macaolaisen lehden sivuilla. Wen Jiabao muistetaan sydämellisenä “kansan miehenä”, joka flirttaili useammin kuin kerran myös demokratia-termillä.

Reuters (22.4.2021): “China rebukes Australia for “Cold War mentality” after Belt and Road accords cancelled”

Australia ja Kiina ovat jo tovin vakavissaan etsineet kahdenvälisten suhteidensa pohjaa, mutta ainakin viimeaikaisista päänavauksista päätellen Vyö ja tie -hanketta koskevista aiesopimuksista luopuminen oli Kiinalle kova paikka. Victorian osavaltion sopimuksista Kiinan kanssa luovuttiin, koska ne eivät Australian mukaan olleet linjassa maan ulkopolitiikan kanssa. Kiina varoitti, että tie ilman vyötä, jolle Australia on astunut, on liukas. Ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin kiritti sanasotaa luonnehtimalla Australiaa sairaaksi, joka laittaa muut syömään lääkkeitä. Tämä viittasi kaksoisstandardiin, jossa Australia kutsuu Kiinaa autoritääriseksi, mutta ajaa itse äärimmäisen tiukkaa Kiina-linjaa.

Wang ei ole varoituksineen yksin, sillä myös Australiassa on herännyt huolestuneita äänenpainoja suhteiden suunnasta suurimman kauppakumppanin kanssa. Hiljan China Matters -ajatuspaja raapusti South China Morning Postiin mielipidekirjoituksen, jossa se toivoi Australiaa löytävän keinot tiiviimpään yhteistyöhön Kiinan kanssa. Suhteiden vapaapudotus alkoi viimeistään syksyllä, kun Australia vaati riippumatonta tutkintaa koronaviruksen alkuperästä. Kiina on yrittänyt saada Australiaa ruotuun vientisektorin pakotteilla, mutta toistaiseksi se näyttää vain työntävän maita etäämmäksi win-win-lopputuloksista.

The National Interest (20.4.2021): “Sino-Russian Relations Already Bear Signs of a Military Alliance”

Venäjä ja Kiina saattaisivat konfliktitilanteessa toimia kuin de facto -liittouma ilman virallisia sopimuksiakin, argumentoivat Matti Puranen ja Juha Kukkola artikkelissaan. Kirjoittajien mukaan molempien maiden strateginen päävastustaja on Yhdysvallat. Konflikti jomman kumman maan etupiirissä sitoisi siis Yhdysvaltain sotilaallista voimaa, mutta tarjoaisi monenlaista liikkumatilaa Euraasian vastakkaisessa päässä. Esimerkiksi Kiinan sota Taiwania vastaan avaisi Venäjälle tilaisuuden vaikkapa Baltian maiden kovistelulle, ja päinvastoin. Puhtaan opportunismin sijaan maat voisivat myös tukea toisiaan lisäämällä sotilaallista painetta omassa etupiirissään, mikä entisestään hajottaisi Yhdysvaltain pakkaa.

Council on Foreign Relations (19.4.2021): “Preparing for Heightened Tensions Between China and India”

Intia ja Kiina ottivat kesällä 2020 brutaalein ottein yhteen kiistellyllä Ladakhin alueella. Vaikka maat ovat sittemmin sopineet alueen rauhoittamisesta, tulevat maiden väliset suhteet säilymään kireinä pidemmän aikaa, arvioi CFR. Jännitteitä lisää esimerkiksi kiristynyt tilanne Intian ja Pakistanin välillä, missä Kiina on perinteisen linjansa sijaan asettunut tukemaan selkeämin Pakistania. Kiina ja Intia ovat piikitelleet toisiaan myös Galwanin laakson tapahtumien jälkeen: Kiina on tehnyt Intiaan kyberiskuja ja Intia on sulkenut kiinalaisyrityksiä ulos markkinoiltaan. CFR:n mukaan asetelma tarjoaa Yhdysvalloille mahdollisuuksia tiivistää suhteitaan Intiaan, mutta myös riskejä ajautua Kiinan ja Intian välisen konfliktin osapuoleksi.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Tesla kompuroi sähköautohypen harjalla.

Reuters (29.4.2021): “EXCLUSIVE China readies Tencent penalty in antitrust crackdown- sources”

Reutersin mukaan Kiina on läppäämässä teknojätti Tencentille muhkeat sakot kartellilakien nojalla. Lähteet arvioivat, että Tencent olisi saamassa huutia sosialististen markkinoiden kilpailua häiritsevistä toimista ja noin puolen miljoonan juanin rapsut jokaisesta huonosta investointien ja yrityskauppojen raportoinnista. Tämä voisi nostaa koko potin noin kymmeneen miljardiin juaniin eli noin 1,3 miljardiin euroon. Summa tuskin kuitenkaan yltää Alibaban yli kahden miljardin euron sakkoihin, koska hallinnon lähteen mukaan “Tencent ei ole pääkohde”. Samaisen lähteen mukaan olisi kuitenkin mahdotonta jättää Tencent sakottamatta, kun kartelleja suitsiva kampanja on käynnissä. Jäämme odottamaan, kuinka vuolain sanoin Tencent kiittää kommunistista puoluetta sakoista.

Yle (27.4.2021): “Maailman halvin sähköauto nousi yhdeksi Shanghain automessujen vetonauloista – Kiina vauhdittaa sähköautojen kauppaa kepillä ja porkkanoilla”

Noin 4000 euron satsauksella pääsee Kiinassa nyt uudenkarhean sähköauton ylpeäksi omistajaksi. Piskuisen Wuling Hongguang Mini -menopelin muotokieli ja tehokkuus eivät aivan Teslan tasolle yllä, mutta neljä henkilöä voi miniautoon ahtautumalla nauttia ympäristöystävällisestä köröttelystä 120 kilometrin verran yhdellä latauksella. Edukas auto on osoittautunut suosituksi, ja se on viime kuukausina ohittanut suositun Teslan myynnin. Kiina panostaa nyt ilmastopolitiikassaan vahvasti sähköautoihin, ja valinnanvaraakin on: tyylikkäämpää kotimaista ajoneuvoa halajavat voivat Wulingin sijaan törsätä luksusmerkki Nioon.

Reuters (23.4.2021): “Tesla’s bad week in China was months in the making”

Sähköautoyhtiö Teslan taival Kiinassa näytti ruusuiselta sen jälkeen, kun se sai ensimmäisenä ulkomaisena autovalmistajana perustaa tehtaan Kiinaan ilman paikallista kumppania. Hiljattain Tesla on kuitenkin saanut tuta nopean kasvun tuomat haasteet. Teslan myynnistä 30 % tulee Kiinasta, mutta sen kyky korjata autoissa ilmeneviä vikoja ei tahdo pysyä tuotannon perässä, ja kiinalaisasiakkaat ovat alkaneet ilmaista tyytymättömyyttään laatuongelmiin. Shanghain automessuilla suivaantunut asiakas könysi näytteillä olleen Teslan katolle protestoimaan autonsa jarruongelmia, ja yhtiön PR-pomo kommentoi tapausta medialle ylimieliseen sävyyn. Tästä seurasi pienimuotoinen skandaali, ja Kiinan valtiomedia ilmaisi paheksuntansa – Xinhua-uutistoimisto kutsui Teslan myöhempää anteeksipyyntöä “epärehelliseksi” ja Global Times patisti yritystä mukautumaan kiinalaiseen markkinaan ja kunnioittamaan asiakaskuntaansa.

BBC (21.4.2021): “Chanel loses EU court battle over Huawei logo”

Maineenhallinnan kanssa lännessä jo pidempään kamppaillut Huawei on saanut symbolisen voiton EU-tuomioistuimessa. Perattavana eivät olleet epäilyt Huawein turvallisuusuhista, vaan perinteisempi plagiointijuttu, joihin Kiina on tullut aikoinaan useamminkin liitetyksi. Tällä kertaa lainoppineet pääsivät pyörittelemään Huawein ja Chanelin logoja ja linjaamaan, onko Huawei kopioinut Chanelin limittyvät C-kirjaimet logoonsa. Oikeuden tulkinnan mukaan Huawei oli unohtanut boldata logonsa kaaret, eivätkä ne olleet kyllin pyöreitä muistuttaakseen muotibrändin logoa.

SupChina (20.4.2021): “In China, delivery workers struggle against a rigged system”

Nykykapitalismille ominaisesta “keikkataloudesta” on muodostunut olennainen osa myös kiinalaistyylistä sosialismia, kun voittoja takovien verkkokauppafirmojen lähetyksiä kärrätään hiki hatussa asiakkaiden oville. Viime aikoina etenkin ruokalähettien kärsimys riistävän bisnesmallin ikeessä on noussut tapetille – vuonna 2020 lähes 70 % läheteistä työskenteli yli 11 tuntia päivässä vailla kummoisia oikeuksia tai asiaansa ajavia ammattiliittoja.

Tilanteeseen saattaa kuitenkin olla tulossa muutos. Tällä viikolla Kiinan valtiollisella tv-kanavalla esitettiin ohjelma, jossa valtion virkamies soluttautui päiväksi Meituan-yhtiön lähetiksi. 12-tuntinen vuoro skootterin selässä tuotti miehelle 41 juania (5,2 euroa), ja raskauttavaa paljastusraporttia kiiteltiin kautta Kiinan valtiomedian. Poliittinen johto Xi Jinpingiä myöten onkin viime aikoina viestittänyt, että verkkokauppayritysten pitäisi kohdella työvoimaansa paremmin.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (22.4.2021)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Realitykiipeli.

South China Morning Post (28.4.2020): “China population: census expected to show decline, spur debate on key policy issues”

Synnytystalkoot kiinalaisin eritysipiirtein saattavat siintää Kiinan lähitulevaisuudessa. Kuluneella viikolla levisi uutinen, jonka mukaan Kiinan tuoreimman väestölaskennan kohta julkistettavat tulokset osoittaisivat maan väestön supistuneen viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun nälänhädän. Kiinan tilastoviranomainen kiirehti kuitenkin kumoamaan väitteet ja toteamaan, että väestö jatkoi kasvuaan vuonna 2020. Yhtä kaikki, Kiinan demografisia haasteita ei käy kiistäminen, sillä vaikka kuuluisa yhden lapsen politiikka lopetettiin vuonna 2016, syntyvyyskäyrä osoittaa yhä alaspäin. Lapsia ei synny toivottuun tahtiin, mutta väestörajoitusten höllentäminen on kohentanut naisten asemaa: Helsingin Sanomat kertoo, että julkinen valta sallii nyt myös aviottomat lapset, joista ennen rankaistiin. Vanhoilliset ja vähemmän sallivat asenteet ovat kuitenkin yhä varsin yleisiä esimerkiksi maaseudulla.

The Guardian (27.4.2021): “Russian man ‘trapped’ on Chinese reality TV show finally voted out after three months”

Yhden unelma on toisen painajainen – tämän sai huomata muuan Vladislav Ivanov ilmoittauduttuaan hetken mielijohteesta kiinalaiseen reality-kilpailuun, jossa kasataan 11-henkistä poikabändiä. Jouduttuaan muiden kilpailijoiden tapaan Hainanin saarelle ahtaaseen yhteismajoitukseen ilman puhelintaan Ivanov kuitenkin totesi, ettei koitos sopinut hänelle. Vaan sopimuksestapa ei enää päässyt irti ilman mojovaa sakkoa, joten Ivanov jäi vastentahtoisesti roikkumaan ohjelmaan anellen katsojia äänestämään hänet ulos. Laiskasti esiintynyt Ivanov sai kuitenkin yllättävän fanikunnan ja joutui ohjelman “vangiksi” – lopulta hänet äänestettiin ulos vasta ohjelman finaalissa kolmen kuukauden kujanjuoksun jälkeen. Ilmiöksi muodostuneesta vastahakoisesta venäläisestä uutisoivat myös muun muassa Washington Post, Vice ja RADII.

Helsingin Sanomat (26.4.2021): “Kiina sensuroi ohjaaja Chloé Zhaon historiallisen Oscar-voiton, hongkongilainen kanava sivuutti elokuvajuhlan ensi kertaa yli 50 vuoteen”

Kiinalaissyntyinen Chloé Zhao teki historiaa voittamalla parhaan ohjaajan Oscar-palkinnon kaikkien aikojen ensimmäisenä aasialaistaustaisena ja toisena naisena. Kiinan valtiomediassa Zhaon historiallinen voitto kuitenkin loisti poissaolollaan. Kuten Kiina-ilmiötkin taannoin kertoi, Oscar-gaala joutui tänä vuonna Kiinassa ja Hongkongissa pannaan, mitä ilmeisimmin sekä Zhaon aiempien kriittisten lausuntojen että ehdolla olleen Hongkongin protesteista kertovan dokumentin takia. Kiinalaisyleisöltä jäi täten näkemättä Zhaon perin juurin epäpoliittinen kiitospuhe, jossa ohjaaja muisteli kiinalaisten klassikoiden lukemista isänsä kanssa ja lausui mandariiniksi itselleen tärkeän kungfutselaisen viisauden: “Ihmiset ovat syntyjään hyviä.”

Sixth Tone (25.4.2021): “Chinese Resent Public Holiday System That Steals Their Weekends”

Vappu on ovella Kiinassakin – sosialismi kiinalaisin erityispiirtein tarjoaa proletariaatille peräti viiden päivän loman työväen juhlan kunniaksi. Juhlatunnelmaa latistaa kuitenkin se, että viikonlopun perään säädetyistä kolmesta vapaapäivästä kaksi pitää kompensoida ylimääräisillä työpäivillä muina viikonloppuina. Kiinalaisessa lomajärjestelmässä normaali käytäntö on, että juhlapyhiä ryyditetään lisäpäivillä, jotka täytyy tehdä sisään viikonloppuisin. Järjestelmä on sangen epäsuosittu, ja vuonna 2008 vappulomaa lyhennettiinkin alkuperäisestä seitsemästä päivästä. Kuitenkin esimerkiksi taannoisessa verkkokyselyssä peräti 80 % vastaajista haluaisi yhä virallisten lomien olevan lyhyempiä.

SupChina (22.4.2021): “Heretic, separatist, traitor: Uyghur activist Halmurat Harri’s in-between life”

Torille! Suomalainen uiguuriaktivisti Harri Uyghur komeilee jälleen tarinallaan ison maailman mediassa. Vaikkakin jutun perusteella vaikuttaa siltä, että Harri lähinnä kiusaantuisi torille kokoontumisesta, sillä hän ei ole koskaan tavoitellut huomiota tai halunnut olla poliittisesti aktiivinen. Aktivismiin hän ajautui, kun hänet oli ajettu nurkkaan: vanhemmat oli viety leirille, eikä heihin saanut yhteyttä. Jutusta ilmenee myös, että Harri on uiguuriaktivistien keskuudessa vahvasti mielipiteitä jakava hahmo muun muassa sen vuoksi, että hän on kristitty eikä hän äänekkäästi pidä yllä ajatusta Itä-Turkestanin itsenäisestä valtiosta.

Uudelleenkoulutusleirit ja Xinjiangin tapahtumat nousivat esiin myös Human Rights Watchin uusimmassa Xinjiangia käsittelevässä raportissa “Break Their Lineage, Break Their Roots”.

Financial Times (20.4.2021): “China’s keyboard warriors like to fight…  each other”

Someraivo nosti pari viikkoa sitten päätään Kiinassa, kun useat länsimaat asettivat Xinjiangin vankileirien saariston rakennustyöhön osallistuneille virkamiehille pakotteita. Financial Timesin artikkeli kurkistaa kiinalaisen trollaamisen maailmaan ja paljastaa, että Kiinan nettinationalistit eivät ole mitenkään yhtenäinen joukko. Kommentaattorit jakautuvat useampaan pienempään klikkiin, joiden maalmankuvassa on erilaisia painotuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain hegemonian murskaamiseen fokusoitunut ruguanxue on tämän hetken voimakkaampia ryhmittymiä, mutta sen rinnalla omaa viestiänsä julistavat mm. uus-marxilaiset. Hekin toki vastustavat Yhdysvaltain imperialismia, mutta toivoisivat lisäksi Kiinan omalle työväelle kiinalaistyyppistä sosialismia sosialistisemmat olosuhteet.

Nordic Network on Chinese Thought (20.4.2021): “Lapin kungfutselainen manifesti”

Lapin yliopiston yhteyteen perustettu Pohjoismainen kiinalaisen ajattelun tutkimuksen verkosto (Nordic Network on Chinese Thought) aloitti toimintansa varsin räväkästi. Verkoston avausseminaarissa julkaistiin Lapin kungfutselaisen manifesti, jossa otetaan väkevästi kantaa kungfutselaisuuden ydinolemukseen. Manifestin kirjoittaneiden Jyrki Kallion, Torbjörn Lodénin ja Matti Nojosen mukaan kungfutselaisuus on ummehtuneesta ja autoritaarisesta maineestaan huolimatta tulkittavissa myös yksilöllisyydelle,  tasavertaisuudelle ja liberalismille avoimeksi filosofiaksi, joka löytää paikkansa myös 2020-luvun maailmasta. Manifesti on luettavissa verkoston sivuilla myös englanniksi ja kiinaksi.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

The Economist (29.4.2021): “Is Taiwan part of China?”

Taiwanin-kysymys on viime aikoina kärjistynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan nokkapokan tuoksinassa, ja nyt maailmalla mietitään, mihin kaikkeen tämä voi pahimmillaan johtaa. Mutta mistä tässä Taiwan-dilemmassa pohjimmiltaan on kysymys? The Economistin varttituntinen video luo kompaktin katsauksen Taiwanin ja Kiinan välisen tulenaran tilanteen syntyhistoriaan.

The Ulkopolitist / Aalto-yliopisto (28.4.2021): “Kiinan informaatiovaikuttamisen uusimpia virtauksia”

Aalto-yliopisto ja The Ulkopolitist tekevät tänä keväänä yhteistyötä ja järjestävät äärimmäisen ajankohtaisen luentokurssin “Trollauksen maantiede”. Luentosarjan seitsemännellä luennolla erikoistutkija Matti Puranen käsitteli Kiinan informaatiovaikuttamisen uusimpia virtauksia. Luento on katsottavissa 4.5. saakka.

Muuta kiinnostavaa

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 14.5.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje