14.5.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Itärintamalta ei paljonkaan uutta. Demokraattinen oppositio on laitettu Hongkongissa jäähylle, ja suorilla vaaleilla valittujen kansanedustajien osuutta supistetaan tuntuvasti. Kuluneen kaksiviikkoisen aikana on myös kerrottu, kuinka Kiina on ollut aktiivinen myös piskuisessa naapurimaassaan Bhutanissa. Kiina on rakentanut Bhutanin rajojen sisäpuolelle muun muassa kolme kylää, runsaasti sotilasinfrastruktuuria ja yli sata kilometriä tieverkostoa. Taktiikka muistuttaa Kiinan Etelä-Kiinan merellä käyttämää taktiikkaa, kun se on rakentanut merelle tekosaaria.
Lisäksi tarjolla kulttuuria. Kiina-ilmiöt tarjoilee yksinoikeudella Tero Tähtisen suomennoksen Tang-runoilija Zhang Jien runosta “Kirjojen polttamispaikka”. Miksikö? No, kun “Kiinan Woltin” Meituanin toimitusjohtaja Wang Xing postasi kyseisen runon internetiin, internet hätääntyi, koska kyseessä arvioitiin olevan epäsuora keskisormi Xi Jinpingin suuntaan. Kiinalaisviranomaiset tutkivat parhaillaan Meituania johtavan markkina-asemansa mahdollisesta väärinkäytöstä, ja Meituanin osakekurssi laski Wangin Weibo-postauksen jälkeen 14 prosenttia.
Tämän saagan lisäksi tarjolla muun muassa kobolttia, suomalaisia ufoja, “Kiinan Tolkienia” sekä karanneita kissaeläimiä. Nautinnollisia lukuhetkiä!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Bhutan.
The Wall Street Journal (11.5.2021): “China Threatens Retaliation Against Ericsson if Sweden Doesn’t Drop Huawei 5G Ban”
Kiinan ja Ruotsin välinen diplomaattinen vääntö otti uusia kierroksia, kun Kiina lateli Ruotsille tiukat ukaasit Huawein bännäämisen suhteen. Mikäli Ruotsi ei siis peru viime lokakuista päätöstään kieltää Huaweita osallistumasta Ruotsin 5g-verkkojen rakennukseen, evää Kiina Ericssonilta pääsyn Kiinan 5g-markkinoille. Näin uhkaili ainakin kommunistisen puolueen epävirallinen äkäpussi Global Times, mutta ukaasin voinee ottaa tosissaan.
Nokkapokka yltyi Kiinan ja EU:n välillä laajemminkin, kun Euroopan unioni keskeytti viime viikolla Kiinan kanssa sovitun investointisopimuksen ratifioinnin. Lisäksi ongelmia aiheutti YK:n alaisuudessa järjestetty Xinjiangin tilannetta käsittelevä kokous, jonka puuhamiehinä olivat Yhdysvaltojen ohessa suuret EU-maat. Kiinaa kyseinen “poliittinen tapahtuma” ei miellyttänyt, ja se kehoitti kaikki valtioita (paitsi itseään) pysymään poissa kokouksesta.
AP (11.5.2021): “Army of fake fans boosts China’s messaging on Twitter”
Kiinan Twitterissä räyhäävät diplomaatit, niin kutsutut “susisoturit” ovat pyörineet otsikoissa jo pidemmän aikaa. Susisoturien media- ja somenäkyvyys ei ole kuitenkaan ainoastaan kärkevän argumentaation tulosta, sillä kiinalaisia sometilejä ja niiden päivityksiä “boostataan” kymmenien tuhansien valetilien avustuksella. Kiinan ulkoministeriön virallisen näkemyksen mukaan mitään “niin sanottua harhaanjohtavaa propagandaa ei ole olemassa” ja “relevanttien osapuolien tulee luopua syrjivistä asenteistaan”. Artikkeli perustuu AP:n ja Oxfordin yliopiston yhdessä laatimaan laajempaan tutkimukseen.
Myös Helsingin Sanomat uutisoi Kiinan someoffensiivista. Artikkelin mukaan Kiinassa somekeskusteluihin osallistuvat jopa kymmenet miljoonat mielipidevaikuttajat, jotka tilanteesta ja asiakkaan tarpeista riippuen joko ylistävät tai dissaavat someviestejä.
Ulkopoliittinen instituutti (11.5.2021): “EU:n uusi kauppastrategia: valmistautumista arvojen välisen kilpailun kiristymiseen”
EU:n uusi, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen pohjautuva kauppastrategia voi johtaa yhteentörmäysten Kiinan kanssa, toteavat tutkijat Okko-Pekka Salmimies ja Saila Turtiainen analyysissään. Osoitus tästä nähtiin maaliskuussa EU:n ja Kiinan nokiteltua toisiaan pakotteilla Xinjiangiin liittyen. Tuo nokkapokka ei todennäköisesti jäänyt yksittäistapaukseksi, ja tulevien konfliktien vuoksi EU:n tulisi entistä vahvemmin rakentaa liittolaisuuksia ja kauppasopimuksia ja siten tähdätä kaupan vapauttamiseen merkittävimpien kauppakumppaneiden kanssa. Salmimiehen ja Turtiaisen mukaan nykyisiä kauppasopimuksia päivittämällä vihreän ja digitaalisen siirtymän tarpeisiin voitaisiin vastata – näytön paikka EU:n uudelle kauppapolitiikalle on esimerkiksi Mercosur-sopimus.
Foreign Policy (7.5.2021): “China Is Building Entire Villages in Another Country’s Territory”
Kiina on rakentanut huomaamatta vuodesta 2015 alkaen verkoston teitä, rakennuksia ja sotilasleirejä Himalajalla sijaitsevan Bhutanin rajojen sisäpuolelle. Projekti liittyy Kiinan strategisiin intresseihin Tiibetin raja-alueilla ja rajakiistoihin Bhutanin merkittävän liittolaisen Intian kanssa. Foreign Policyn mukaan kyseessä on ennennäkemättömän provokatiivinen irtiotto Kiinan maarajoja koskevissa kiistoissa: se on rakentanut Bhutanin alueelle muun muassa kolme kylää, runsaasti sotilasinfrastruktuuria ja yli sata kilometriä tieverkostoa. Piskuisella Bhutanilla ei juurikaan ole keinoja vastustaa rajojensa nakertamista, jota Kiina perustelee perinteiseen tapaan omilla historiatulkinnoillaan.
Tilannetta Bhutanissa on verrattu Kiinan miehitystoimiin Etelä-Kiinan merellä, jossa myös on viime aikoina käynyt kuhina. Yle kertoo Etelä-Kiinan merellä vaikuttavista Kiinan “pienistä sinisistä miehistä” – kalastajiksi tekeytyneet puolisotilaalliset joukot ankkuroivat aluksiaan suurissa rivistöissä kiisteltyjen riuttojen edustalle. Asiantuntijain mukaan toiminnalla ei ole kala-apajien kanssa mitään tekemistä, vaan tarkoitus on pelotella ja painostaa muita valtioita ja pönkittää Kiinan pyrkimystä napsia strategiset merialueet itselleen.
Yle (2.5.2021): “Demokraattinen oppositio jäähylle Hongkongissa – poliittista järjestelmää mullistetaan”
Hongkongissa demokratian rippeiden alasajo jatkuu. Demokraattipoliitikot on vangittu tai ajettu ulos parlamentista, ja erityishallintoalueelle on perustettu Kiinaan myötämielisesti suhtautuvista vaikuttajista koostuva komitea, joka voi kieltää demokraatteja asettumasta ehdolle tulevissa vaaleissa. Lisäksi suorilla vaaleilla valittujen kansanedustajien osuutta supistetaan tuntuvasti. Uudet vaalilait astunevat voimaan myöhemmin keväällä, ja monien demokraattien odotetaan boikotoivan loppuvuodesta järjestettäviä parlamenttivaaleja. Demokraattipolitiikon löytääkin tätä nykyä helpommin raastuvasta kuin parlamentista – lähes 50 demokraattia on syytteessä kumouksellisesta toiminnasta, ja vankilat täyttyvät kiihtyvää tahtia hallinnolle myötämielisten tuomareiden nuijiessa aktivistiainesta telkien taakse.
Lyhyesti:
- AP (14.5.2021): Blinken: Yhdysvallat tukee Australiaa Kiinan kovenevaa politiikkaa vastaan.
- Reuters (10.5.2021): Kiina syyttää Tanskaa sisäisiin asioihinsa puuttumisesta. Taustalla Tanskan pääministerin ja Taiwanin presidentin tapaaminen.
- South China Morning Post (9.5.2021): Slovakian Kungfutse-instituutin terveiset Kiina-tutkijalle: “Ole kärsivällinen. Isoveli valvoo kyllä.”
- Reuters (5.5.2021): G7-kokouksen agendalistan kärjessä Kiina ja Venäjä.
- Helsingin Sanomat (4.5.2021): Unkari on yhä syvemmällä Kiinan taskussa.
Talous
Kuumaa: Puolijohdebuumi ja koboltin kahmintaa.
Financial Times (12.5.2021): “Glencore boss warns of future China dominance in electric vehicles”
Kiina säntää johtopaikkaan sähköautojentuotannossa kobolttivarannot turvaamalla, sillä Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat jäämässä akkujen valmistuksessa tärkeän raaka-aineen kannalta jälkeen. Näin on ainakin jos uskomme raaka-aine- ja kaivosyritys Glencoren toimitusjohtaja Ivan Glasenbergiä. Kiinalaiset autovalmistajat ovat haalineet itselleen noin 40 prosentin osuuden Kongon demokraattisen tasavallan kobolttituotannosta, ja Glasenbergin mukaan länsimaiset autovalmistajat joko luottavat liikaa siihen, että ne saavat ostettua itselleen akkuja Kiinasta, tai eivät vain pidä kobolttiasetelmaa ongelmana.
Glasenbergin huoli voi olla aiheellinen, mutta ei aivan purematta nieltävä, sillä samalla Glencore sanoo olevansa valmis kauppaamaan osuuden kongolaiskaivoksestaan länsimaiselle autoteollisuudelle.
Nikkei Asia (11.5.2021): “China’s population growth slows as births drop sharply”
Edellisessä kirjeessä kerroimme Kiinan kiistäneen ennakkohuhut, joiden mukaan tuore väestölaskenta olisi paljastanut maan väestön supistuneen ensi kertaa kuuteen vuosikymmeneen. Kymmenen vuoden välein suoritettavan väestölaskennan tulokset on nyt julkaistu, ja vaikka väestön kerrotaan yhä kasvaneen, kasvu oli hitainta sitten Suuren harppauksen luoman nälänhädän 60-luvulla. Populaatiolukema oli än-yy-tee nyt 1 411 778 724, ja keskimääräinen vuosikasvu 0,53 %. Vanhusten osuuden kasvu ja työväestön kutistuminen luovat haasteita taloudelle, ja pohdinnassa onkin ollut esimerkiksi eläkeiän nosto ja lapsimäärän rajoitusten höllentäminen edelleen.
Siinä missä valtaväestöä rohkaistaan lapsitalkoisiin, Xinjiangissa tilanne on päinvastainen. Tuoreen raportin mukaan Kiinan hallinto alkoi vuonna 2017 suitsia rankalla kädellä väestönkasvua Xinjiangissa, ja tuloksena maakunnan syntyvyys romahti 48,74 % kahdessa vuodessa. Pudotus on ollut suurin alueilla, joille uiguurit ja muut vähemmistöt ovat keskittyneet.
South China Morning Post (10.5.2021): “An internet entrepreneur explains why he deleted a 1,000-year-old poem on his blog, wiping US$16 billion off Meituan’s value”
Eipä tainnut Tang-dynastian aikainen runoilija Zhang Jie (836–905) aavistaa, että hänen säkeensä tulisivat reilut tuhat vuotta myöhemmin pyyhkimään 16 miljardia dollaria kiinalaisen teknojätin markkina-arvosta. Kartellitutkinnan pihteihin joutuneen ruoankuljetusfirma Meituanin toimitusjohtajan Wang Xingin julkaisema runo tulkittiin sijoittajien keskuudessa kritiikiksi Xi Jinpingiä ja Kiinan hallintoa kohtaan, eikä kenties aivan sattumalta, sillä runossa murjotaan Qin-dynastian tarunhohtoisia kirjarovioita varsin piikittelevään sävyyn. Asian vakavuuden vuoksi Kiina-ilmiöt tarjoilee Tang-runoudesta väitöskirjaa viimeistelevän Tero Tähtisen suomennoksen miljarditappiot aiheuttaneesta runosta:
章碣:《焚書坑》Zhang Jie: ”Kirjojen polttamispaikka”
竹帛煙銷帝業虛
關河空鎖祖龍居
坑灰未冷山東亂
劉項原來不讀書
Bambu- ja silkkisivut roihusivat keisarin toimesta kirkkaina mutta merkitystä vailla,
Hangu-sola ja Keltainenjoki suojelivat turhaan Lohikäärmepatriarkan asumusta.
Nuotion tuhka ei ollut vielä edes viilennyt, kun kapina jo syttyi vuorten itäpuolella,
sillä Liu Bang ja Xiang Yu eivät juuri kirjoista piitanneet.
[Lohikäärmepatriarkan asumus 祖龍居 viittaa Qinshihuangin kotipaikkaan eli Xianyangiin. Liu Bang ja Xiang Yu olivat tyyppejä, jotka kaatoivat Qin-dynastian. Liusta tuli sittemmin Han-dynastian ensimmäinen keisari.]
Euro ja Talous (6.5.2021): “Kiinan BKT-lukujen ihmeellinen maailma”
Suomen Pankki avaa kiinalaisen tilastotieteen erityispiirteitä bruttokansantuotteen mittaamisessa. Jo vuosia Kiinan ilmoittamiin virallisiin kasvulukuihin on suhtauduttu varauksella, koska jokaiseen vuoden alussa ilmoitettuun kasvutavoitteeseen on tarkasti vuoden lopussa osuttu. Vuoden 2012 jälkeen Kiinan tarjoilemat kvartaalilukemat ovat alkaneet olla Bofitin laskemia vaihtoehtoista BKT-lukemia huomattavasti optimistisempia. Mitä pidemmälle kukin vuosi on vanhentunut, sitä enemmän irtiottoja virallisten lukujen ja Bofitin BKT-indikaattorin välillä on – ja apropoo, jokaisen vuoden kasvuksi on saatettu kirjata vähintään maaliskuussa sovittu lukema. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Eeva Kerola huomauttaa, että samankaltaiseen tilastointiin voitaneen tottua, mikäli Kiina pyrkii jälleen kaksinkertaistamaan BKT:n vuoden 2020 tasosta vuoteen 2035.
Nikkei Asia (5.5.2021): “US-China tech war: Beijing’s secret chipmaking champions”
Yhdysvaltain Kiinan digijäteille, etunenässä Huaweille, asettamat pakotteet ovat aiheuttaneet suuren harppauksen eteenpäin tiettyjen puolivalmisteiden valmistamiselle Kiinassa, raportoi Nikkei Asia laajassa artikkelissaan. Valtio on tukenut kotimaista siruteollisuutta hyvin avokätisesti, ja suurena tavoitteena on pystyttää koko siruteollisuuden tuotantoketju jokaista komponenttia myöten Kiinan sisälle. Tavoite on luultavasti epärealistinen, mutta “kansallista hätätilaa” muistuttavat panostukset ovat alkaneet näkyä, kun uusia kiinalaisia toimijoita (kuten jutussa lähemmin esitelty Yangtze Memory Technologies) on ilmestynyt markkinoille nopealla tahdilla. Globaaleilla sirumarkkinoilla Kiina on yhä pieni tekijä ja tulee amerikkalaisten, taiwanilaisten ja korealaisten jäljessä, mutta tilanne voi pitkällä juoksulla muuttua Kiinan eduksi.
The Diplomat (3.5.2021): “Northeast China: Still Waiting for Regionalism”
Kiinan vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun hedelmät ovat jakautuneet maantieteellisesti varsin epätasaisesti. Rannikkoseudut ovat vaurastuneet nopeasti, mutta sisämaan provinssit tulevat kehityksessä suurista odotuksista huolimatta yhä selvästi jäljessä. The Diplomatin artikkeli tarkastelee erityisesti Kiinan niin kutsuttua “ruostevyöhykettä”, Koillis-Kiinaa, joka edusti kansantasavallan alkuvuosina taloudellisesti edistyneimpiä alueita, mutta on sittemmin pudonnut kelkasta.
Lyhyesti:
- Bloomberg (13.5.2021): Ant Groupin listautumisannista haaveilleille suolaa haavoihin – yhtiö teki vuoden lopulla 3,4 miljardia dollaria voittoa, 50 prosenttia aiempaa kvartaalia enemmän.
- Financial Times (12.5.2021): Intian teknoyksisarvishautomosta haastaja Kiinalle – miljardistart-upeja alkuvuodesta Intiassa jo selvästi enemmän kuin keskustan valtakunnassa.
- Reuters (12.5.2021): Kiinalaisprofessori ehdottaa miljoonan yuanin lapsilisää per lapsi, jotta väestö saataisiin nuorentumaan.
- Yle (7.5.2021): Taiwaniin ei osunut viime vuonna yhtään taifuunia, mistä seurannut vesipula voi heikentää maailman teollisuustuotantoa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (6.5.2021)
- Kiinassa on alettu tiukentaa suurten teknologiayritysten valvontaa kartellilakien avulla
- Kiinan rahapolitiikkaa on kiristetty maltillisesti lainanannon kasvun hillitsemiseksi
- Asuntomarkkinat käyvät lämpiminä Kiinan suurissa kaupungeissa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Kuumentunut labra-apinamarkkina.
London Review of Books (20.5.2021): “Fan Power”
Koomikot ovat viime vuosina nousseet pop- ja urheilutähtien rinnalle kiinalaisten julkkisten vetovoimaisuusrankingissa. Erityisesti koomikkoja seuraavat naiset – miehet kuulemma kun “vain pelaavat videopelejä” ja tulevat keikoille vain puolison raahaamina. Mimi Jiangin teksti käsittelee fanijoukkojen voimaa politiikan ja someyhtiöiden rinnalla laajemminkin – alkuvuonna nähtiin taistelu Doubanin feministien (jotka alunperin olivat kokoontuneet julkkisjuoruyhteisön ympärille) ja videosivusto Bilibilin animenörttien välillä, joka osoitti, että fanijoukkojen välistä taistelua lietsomalla ja hallitsemalla somefirmojen johto on mahdollista pitää kansantasavallassa varpaillaan.
AP (13.5.2021): “Death of student in China triggers questions, protests”
Yksi kuluneen viikon suurimmista puheenaiheista Kiinassa on ollut 16-vuotiaan pojan epäselvä kuolema koulussaan Chengdun kaupungissa. Pojan äidille ilmoitettiin tämän kuolemasta tuntien viiveellä eikä äitiä päästetty koulun alueelle. Äiti julkaisi sosiaalisessa mediassa kirjoituksen, jossa hän kyseenalaisti paikallisviranomaisten esittämän version, jonka mukaan kyse oli itsemurhasta. Ihmiset alkoivat vaatia selityksiä, ja verkossa alkoi kiertää myös video väkijoukosta vaatimassa “totuutta” koulun edessä. Toisaalla myös äidin kertomusta on epäilty, ja nationalistisen internetin syövereissä protesteja on jopa epäilty ulkovaltojen masinoimiksi. AP:n raportin mukaan suurta huomiota saanut tapaus heijastaa yleisemminkin kiinalaisten huolia paikallisviranomaisten vastuunpakoilusta ja tiedon pimittämisestä.
Sixth Tone (8.5.2021): “Hangzhou Locals Spot Runaway Leopards From Local Zoo”
Hangzhoun kaupungissa alkoi toukokuun alussa esiintyä havaintoja kookkaista täplikkäistä kissaeläimistä. Asiaa ryhdyttiin tutkimaan, ja kävi ilmi, että peräti kolme leopardia oli luikahtanut pakosalle paikallisesta safaripuistosta. Myöhemmin ilmeni, että eläimet olivat olleet karkumatkalla huhtikuun 19. päivästä alkaen – lähes kolme viikkoa – ja puisto oli salannut tapauksen pyrkiessään haalimaan ne vähin äänin takaisin häkkiin. Tämän viikon alkuun mennessä kaksi karkulaista oli saatu satimeen, mutta kolmas oli yhä vapaalla. Safaripuiston salailevassa menettelyssä oli ainekset skandaaliin, ja se sai tuta tuntuvaa kritiikkiä niin viranomaisten kuin kansalaisten taholta.
The Guardian (4.5.2021): “Chinese man seeking ‘freedom and equality’ says he travelled to Taiwan in dinghy”
Taiwanilaisen Taichungin kaupungin satamasta löytyi omituisesti käyttäytynyt kiinalaismies, joka viranomaiskuulustelussa kertoi seilanneensa verkkokaupasta ostamallaan kumiveneellä Kiinasta Taiwaniin demokratiaa ja tasa-arvoa etsimään. 180 kilometrin matka Taiwaninsalmen poikki kesti 10 tuntia, ja viranomaisten mukaan tarkkaan vartioidun salmen ylitys on mahdollista, koska pieni kumivene ei näy sotilastutkissa. Mahdollisten rajavalvontaa koskevien puutteiden ohella tapaus kiinnitti huomiota Taiwanin olemattomaan turvapaikkapolitiikkaan, jonka johdosta poliittiset pakolaiset jäävät usein tyhjän päälle saarelle saapuessaan.
Yle (4.5.2021): ““Kiinan Tolkienia” käännetään nyt suomeksi – Kotkasoturien taru oli sensuroitu kirjasarja, josta tuli tärkeä osa kiinalaista nykykulttuuria”
“Kiinan Las Vegasista” Macaosta 1950-luvulla alkunsa saaneen wuxia-kirjallisuuden eepos, Kotkasoturien taru, on saamassa suomenkielisen muotonsa. “Kiinan Tolkienin” Jin Yongin työtä suomentanut Riikka Vuokko on saanut kansiin 12-kirjaan jaetun trilogian ensimmäisen neljän kirjan sarjan. Kirjat ovat sekoitus sankaritaruja, “Kiinan karatea” kungfua, historiallisia tapahtumia “Mongolian Napoleonin” Tšingis-kaanin ajalta, kiinalaista filosofiaa ja fantasiaa. Onpa Kotkasoturien tarusta löydettävissä vaikutuksia muun muassa “Ranskan Aleksis Kiven” Alexandre Dumas’n teoksista. Jos siis “Kiinan Tähtien sodan” eli Kolmen kappaleen probleeman jälkeen kaipaa Kiinan historiaan pohjaavaa fiktiota, on Kotkasoturien taru varmasti hyvä lisä “analogisten e-kirjojen” eli kirjojen lukulistalle.
The Wire China (2.5.2021): “Shots in the Dark”
Kiina on valjastanut Sinovac- ja Sinopharm-rokotteensa kansainvälisen “rokotediplomatian” välineiksi, ja monelle kehittyvälle maalle kiinalaisrokotteet ovatkin olleet ainoa saatavilla oleva vaihtoehto. Tiedot niiden tehosta ovat kuitekin olleet vaillinaisia ja ristiriitaisia – esimerkiksi Brasiliasta saatujen tietojen mukaan Sinovac-rokotteen teho olisi vain 50 prosenttia, kun taas Sinopharm-rokotetta käyttäneellä Seychelleillä on ihmetelty tartuntojen kasvua, vaikka maa johtaa maailman rokotustilastoa. Rokotekampanja, niin kuin Kiinan toiminta yleensäkin, kärsii läpinäkyvyyden puutteesta.
Kuluneella viikolla kiinalaisrokotteiden taival on kuitenkin ollut myötätuulessa. Noin viikko sitten Maailman terveysjärjestö hyväksyi Sinopharm-rokotteen hätäkäytön ja ilmoitti sen olevan turvallinen ja teholtaan 79 prosenttia. Indonesiassa puolestaan havaittiin Sinovac-rokotteen olevan erittäin tehokas terveydenhoitohenkilökunnan parissa tehdyssä tutkimuksessa.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (14.5.2021): Lensivätkö suomalaisufot Taiwaniin?
- Sixth Tone (11.5.2021): Kiinassa laboratoriokokeisiin käytettävien apinoiden markkinalla myydään eioota – kysyntä ja hinnat ovat räjähtäneet koronarokotekehittelyn myötä.
- Helsingin Sanomat (6.5.2021): Maahan hallitsemattomasti palannut suurikokoinen kiinalainen avaruusromu järjesti jännitysnäytelmän, mutta iskeytyi lopulta Intian valtamereen.
- BBC (6.5.2021): Kiinassa yritetään suitsia villitystä, jossa eläviä eläimiä tilataan ja postitetaan “yllätyspaketeissa”.
- China Dialogue (4.5.2021): Mekongin alasuistolla pesivät linnut vaikeuksissa Kiinan patoaman joen epäsäännöllisen vedenjuoksun takia.
- BBC (2.5.2021): Jopa Hu Xijinin mukaan Intian koronatilannetta pilkkaava somepostaus meni överiksi.
Katsele & kuuntele
SupChina (6.5.2021): “China’s Heart of Darkness”
SupChina heittää tuoreessa jaksossaan kuulijan Kiinan aatehistorian syvään päätyyn, kun käsittelyssä on taistelevien läänitysvaltioiden aikaan elänyt filosofi Han Fei – jota ei enempää tai vähempää kutsuta kuin Kiinan tärkeimmäksi ajattelijaksi josta lännessä ei olla kuultu. Jeremy Goldkornin vieraana ovat Zha Jianying ja Geremie R. Barmé, jotka käyvät läpi Han Fein roolia legalistisen ajattelun muodostumisessa kiinalaisessa valtio-opissa ja sitä, miten Xi Jinping on ja ei ole Han Fein oppeja soveltanut.
Muuta mielenkiintoista
- Sunzin strategiataidon klassikosta Sodankäynnin taito on julkaistu uusi Tero Tähtisen suomennos.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 28.5.2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.