11.6.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Eurooppa natisee jälleen suurvaltasuhteiden vaa’ankielenä. Joe Biden on saapunut kiertomatkalle maanittelemaan mannertamme puolelleen Kiinan havitellessa hyppysiinsä muun muassa montenegrolaista infratstruktuuria ja unkarilaista yliopistosektoria. Talouden saralla jatkui suomalaisyritysten Xinjiang-suhteiden perkaaminen, ja työpoliittisessa vesilasissa ankaraa aallokkoa aiheutti Huawei-pomon ehdotus seitsenpäiväisestä työviikosta lintukotoomme.
Koronaviruksen laboratorioalkuperän mahdollisuus on yhtäkkiä kaikkien huulilla, ja nyt sitä pyöritellään Suomessakin pääkirjoitustasoa myöten. Sen ohella tarkastelujaksomme uutistrendeihin lukeutuivat Kiinan sosiaalis-demografiset haasteet: väestön ikääntymistä paikataan kolmen lapsen politiikalla, mutta onko siitä avuksi, kun perheen perustaminen ei stressaantuneita milleniaaleja innosta? Kulttuuriosiossa lisäksi eläimellistä menoa elefanttien, kissapetojen ja villisikojen parissa sekä sähke elokuvabisneksen koronakurimuksesta – Renny Harlin on jättänyt Kiinan.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Montenegron moottoritiefarssi.
Politico (9.6.2021) “US and Europe to forge tech alliance amid China’s rise”
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden rantautui Eurooppaan keskiviikkona. Politicon lähteiden mukaan tulevien päivien aikana pöydällä on isoja suunnitelmia, kuten EU:n ja Yhdysvaltain välinen yhteistyösopimus/neuvosto teknologian ja kaupan harmonisoimisesta (EU-U.S. Trade and Technology Council, TTC). Neuvoston on tarkoitus esimerkiksi lisätä Atlantin ylittäviä investointeja ja kumppanuuksia, suunnitella turvallisempia toimitusketjuja, sekä ylläpitää lännen johtoasemaa teknologian standardoinnissa, erityisesti tekoälyyn, kyberturvallisuuteen liittyvillä sektoreilla. Lisäksi kerhoon on tarkoitus kutsua myös muita “samanmielisiä” valtioita Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Japani tai Australia. Neuvostosta kuultaneen lisää tiistaina 15. päivä kun Biden vierailee EU-komissiossa. Sitä ennen presidentti onkin jo ehtinyt maanantaina tavata Naton johtoporrasta, ja luvassa on mitä luultavimmin lisää Kiinaan viittaavia julistuksia.
SupChina (7.6.2021): “No, China will not invade Taiwan”
Kiinan sotilaalliset provokaatiot Taiwanin salmella ovat lisääntyneet ja keskustelu Kiinan seuraavasta peliliikkeestä on vellonut äärilaidasta toiseen. Coloradon yliopiston professori Stephen J. Hartnettin mukaan Kiinan kovistelussa on – kuten aiemmillakin kerroilla – kyse bluffista. Professorin mukaan niin Kiinan kuin Yhdysvaltainkin valtiokoneistojen taustalla häärivät valtaisat sotilasteolliset lobbaajat, jotka ylläpitävät mielikuvaa vääjäämättömästä konfliktista oman etunsa vuoksi. Kiinan ja Yhdysvaltain hallituksilla ei sotimiseen kuitenkaan ole intoa, mutta sapelinkalistelua ja pullistelua voidaan hyödyntää kätevästi isänmaallisen hurmoksen lietsomiseen. Lyhyesti siis: ei, Kiina ei hyökkää Taiwanille.
Myös The Diplomatiin kirjoittaneet Adrian Ang U-Jin ja Olli Suorsa olivat samoilla jäljillä. He tulkitsivat Kiinan lisääntyneet tunkeutumiset Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeelle lähinnä provokaatioiksi, jotka oli suunnattu Yhdysvaltain lisääntynyttä aktiivisuutta vastaan. Kyse ei heidänkään mukaansa ole invaasion valmistelusta, vaan “uudesta normaalista”, jossa Kiina on ryhtynyt valvomaan lähimeriensä tapahtumia aiempaa intensiivisemmin.
AP (4.6.2021): “Hundreds gather near Hong Kong park despite vigil ban”
Tiananmenin aukiolla vuonna 1989 tapahtunut verilöyly palasi tapansa mukaisesti otsikoihin tapahtumien muistopäivänä 4. kesäkuuta. Kiinassa päivästä on säännönmukaisesti ja järkähtämättömästi vaiettu, ja kaikenlainen näkyvä muistelu on kesäkuun alun aikana tehostetusti tukahdutettu. Kansantasavallan puolella mentiin jopa niin pitkälle, että kiinalaisesta somesta estettiin koko muistopäivän ajaksi kynttilä-emojien käyttö.
Niinpä median fokus on muutamat viime vuodet ollut Hongkongissa, jossa on viimeiset 30 vuotta muisteltu satoja tai tuhansia uhreja, joita valtion käyttämällä väkivallalla oli. Victoria Parkin kynttilätilaisuus kiellettiin kuitenkin toistamiseen koronavirustilanteen vuoksi, vaikkei Hongkongissa tartuntoja ole ollut viikkoihin. Jääkäämme odottamaan, vieläkö korona on ensi vuonna syy estää kokoontuminen. Sattumoisin myös Hongkongin ainutlaatuinen Tiananmenin verilöylyn museo joutui sulkemaan ovensa.
Kuten totuttua, kiellot eivät estäneet turvallisuuslakia uhmaavia kokoontumasta. Vaikka Victoria Park pysyikin tyhjänä, täyttivät aukion reunat sadoista ihmisistä, jotka polttivat kynttilää tai välkyttivät matkapuhelimien valoja uhrien muistoksi. Uutisvirta täyttyi kafkamaisen absurdeista kuvista, joissa Hongkongin vahvistetut poliisijoukot sammuttivat kynttilöitä kaikkialla suurkaupungin kaduilla.
Yle (3.6.2021): “Kiinan rahoittama miljardihanke korvaa ‘kuoleman tien’ Montenegrossa – mutta joutuuko piskuinen maa Kiinan velkadiplomatian vangiksi?”
Montenegron ensimmäinen moottoritie on ollut lähiaikoina tiiviissä seurannassa suomalaisessa mediassa. Ylen lisäksi tiestä ovat uutisoineet ainakin STT ja Helsingin Sanomat. 41 kilometrin keskeneräinen asfalttipätkä on kiintoisa siksi, että sen rahoitus ja toteutus lepää kiinalaisilla harteilla. Ja siksi, että se näyttää olevan jo nyt 20 miljoonan euron kilometrihinnallaan olevan historian kallein tienpätkä. Ja siksi, että nyt tietä varten otetusta lainasta alkavat tulla maksuun kymmenien miljoonien lainaerät, joiden maksamisessa Montenegro on pulassa. Ja siksi, että tieprojekti on syntyjään kannattamaton rahasyöppö, sillä käyttöön otettavilla tietulleilla ei tulla saamaan takaisin edes tien ylläpitokorvauksia. Moottoritie onkin hankkeena farssi, jonka myötä Kiinan Vyö ja tie -hankkeeseen liitettyjen velkaloukkujen ajatus on hiipinyt Eurooppaan. Kiinan on arveltu olevan kiinnostunut Adrianmeren rannalla sijaitsevasta Barin satamasta, mikäli lainojen lyhennykset eivät ota onnistuakseen.
RAND Corporation (6.2021): “China’s Quest for Global Primacy”
RAND lyö pöytään tapansa mukaisesti järkälemäisen, lähes 200-sivuisen raportin Kiinan suurstrategiasta ja sen kehitysnäkymistä 2020-luvulla. Timothy Heathin, Derek Grossmanin ja Asha Clarkin koostama raportti keskittyy erityisesti tarkastelemaan Kiinan kilpailua globaalista ja alueellisesta johtoasemasta Yhdysvaltain kanssa. Kirjoittajien mukaan Kiinan strategiana vaikuttaa olevan sekä globaalin että alueellisen hegemonia-aseman havittelu samanaikaisesti, sillä tavoitteet tukevat toisiaan. Päämääränä siintää maailmanjärjestys, jonka jäsenet (länsi mukaan lukien) kunnioittavat Kiinan intressejä ja arvoja, mutta jota Kiinan ei tarvitse ylläpitää Yhdysvaltain mallin mukaisella sotilastukikohtien verkostolla. Tavoitteisiin myös pyritään ensisijaisesti rauhanomaisin keinoin, mutta raportti esittää varsin mielenkiintoisesti, että myös varovainen sotilaallisen voiman käyttö saattaa tulla osaksi työkalupakkia esimerkiksi niin kutsuttujen proxy-sotien kautta.
Ulkoministeriö (6.2021): “Suomen valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelma”
Suomen valtiojohto on saanut tuoreutetun Kiina-raamattunsa vihdoin painosta. Syytä olikin, kun aiemmasta oli kulunut jo 11 vuotta, mikä tarkoittaa, että muutama vuosi aiemman raportin julkaisun jälkeen Kiinassa alettiin supista presidentti Hu Jintaon mahdollisesta seuraajasta, demokraattiseksi uudistajaksi mielletystä Xi Jinpingistä. Uusi toimintaohjelma tarjoaa tarkkanäköisen ja kokonaisvaltaisen ajankuvan Kiinasta sekä Suomen ja Kiinan suhteista. Karkeasti tiivistettynä raportti on tarina pienen ja suuren maan kukoistavasta suhteesta, johon kuitenkin suuren maan toilailu niin kotona kuin vieraissa on alkanut tuoda huolia. Pieni maa myös miettii, että mahtaakohan sille taloudellisesti tärkeä suuri maa jossakin vaiheessa yhtäkkiä raivostua sille, kuten niin moniaalla muualla on nähty.
Seura (28.5.2021): “Kiinan vastustajat yrittivät infovaikuttaa suomalaisiin Facebookin kautta – ja nyt jakamalla lehtisiä postilaatikkoihin”
Kiinan monimuotoiset propagandaoffensiivit ovat hallinneet otsikoita jo pidemmän aikaa, mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet Kiinan kommunistista puoluetta vastustavien tahojen vaikuttamisyritykset. Facebookissa on voinut törmätä lähinnä kiinan- tai englanninkielisiin julkaisuihin, joissa on kritisoitu Kiinan nykymenoa, ja joidenkin suomalaisten postiluukuista on puolestaan kolahtanut Postisen lisäksi “Loppu Kiinan kommunistiselle puolueelle” -läpysköitä. Kampanjoiden taustalla häärii Falun Gong -uskonlahkoon kytkeytyvä Epoch Times -mediakonserni, joka on solminut epäpyhän liittouman trumpilaisen oikeiston kanssa. Seura on kirjoittanut kummallisesta ilmiöstä aiemminkin.
Lyhyesti:
- Amnesty International (10.6.2021): Ihmisoikeusjärjestö julkaisi uusia karmaisevia kertomuksia Xinjiangin leireiltä ja vaatii YK:hon Xinjiang-toimielimen perustamista.
- Sydney Morning Herald (9.6.2021): Japani ilmoittaa tukevansa Australiaa Kiinan geoekonomista painostusta vastaan.
- Financial Times (9.6.2021): Varapresidentti Wang Qishanin avustaja joutuu vastaamaan korruptiosyytteisiin oikeuden edessä.
- The Guardian (6.6.2021): Yhdysvallat lahjoittaa 750 000 rokoteannosta koronakurimuksen ja rokotepuutteen kanssa painivalle Taiwanille.
- Helsingin Sanomat (1.6.2021): Somekommentaattori Qiu Ziming vankilaan “marttyyrien ja sankareiden panettelusta”.
- BBC (29.5.2021): Australian ex-pääministeri Kevin Ruddin mukaan demokratioiden on yhdistyttävä Kiinaa vastaan.
- The Diplomat (28.5.2021): Kiina päivittää sotakalustoaan Intian rajalla.
Talous
Kuumaa: Työviikko Huawein tapaan.
New York Times (8.6.2021): “China Is Trying to Tame Inflation. It Matters to Much of the Globe.”
Maailmantalouden toipuessa on Yhdysvalloissa ja hienoisesti myös Euroopassa koettu kuluttajahintojen nousua. Mutta Kiinassa, maailman tehtaassa, inflaatio alkaa muodostua jo ongelmaksi. Hintojen nousun pelätään jarruttavan kasvua, jonka povataan koronan jälkimainingeissa olevan historiallisen kovaa. Toukokuussa julkaistut tuottajahintojen tasot olivat Kiinassa 9 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mikä on suurin kasvu sitten vuoden syyskuun 2008. Valtiojohto onkin kehottanut esimerkiksi teräksen ja hiilen tuottajia pidättäytymään hinnan nostoista.
Vaikka inflaation manipulointi on toistaiseksi onnistunut Kiinassa verrattain hyvin, voivat ongelmaksi koitua tuontituotteet, joiden hinta ei ole enää omissa käsissä. Olisihan siinä ironiaa kerrakseen, jos Kiinan mahtipontisen kasvutarinan jarruksi muodostuisi vihamieheltä Australialta ostettu kallis rautamalmi. Toki myös koko maailma saisi tuta kerrannaisvaikutukset, jos hinnat riistäytyisivät tuotteiden alkulähteellä käsistä.
Forbes (7.6.2021): “China’s Education Entrepreneurs Suffer $27 Billion Wealth Wipeout Amid Industry Crackdown”
Viranomaiset ovat tarttuneet kovalla kouralla Kiinassa yksityisopetusta tarjoavien yritysten toimintaan. Alan yrityksille on määrätty tuntuvia sakkoja ja yrityksiä on eri puolilla maata estetty toimimasta. Eniten firmoja on kuitenkin satuttanut mojova 27 miljardin taalan arvonalennus. Kimmokkeen viranomaistoimille antoi puoluejohdon toukokuiset vaatimukset opiskelijoiden taakan vähentämisestä sekä opetusalan yritysten paremmasta sääntelystä. Rankaisutoimien taustalla on todellisuudessa monimutkainen vyyhti, jossa yhtäältä yrityksiä rangaistaan oikeista väärinkäytöksistä ja suoranaisista huijauksista, mutta toisaalta yksityinen koulutus halutaan alistaa tiukemmin julkiseen valvontaan sensitiivisellä alalla.
Yksityistä tuuturointia ja iltakursseja tarjoavat yritykset ovat kuuluneet jo vuosien nopeimmin kasvavien yritysten joukkoon. Lisäkoulutukselle on ollut maassa lähes loputon tarve, sillä julkiseen koulutukseen ei ole satsattu riittävästi eikä se ole useinkaan vastannut yrityselämän tarpeita. Yksityiseen koulutukseen turvautumisella on myös vastattu yhteiskunnan kiristyneeseen kilpailuun.
Yle (6.6.2021): “Pakolla tehty”
Jo jonkin aikaa kotimainen media on aika ajoin julkaissut ansiokkaita löydöksiä Suomessa toimivista yrityksistä, joilla voidaan todeta olevan kytköksiä läpinäkymättömään Xinjiangin maakuntaan ja sen alistettuihin vähemmistöihin. Viimeisimmästä urotyöstä hattu nousee päästä Ylelle, jonka selvityksen perusteella voidaan sanoa, että Reimalla, Lidilillä ja Stockmannin omistamalla Lindexillä toimitusketjut ulottuvat Xinjiangiin. Yritykset ilmaisivat Ylen jutussa huoltaan, mutta sanahelinän lisäksi myös konkreettinen muutos maailmassa tapahtui: Reima ilmoitti pian jutun ilmestymisen jälkeen luopuvansa bisneksistään jutussa mainitun alihankkijan kanssa. Juttu on syytä lukea senkin vuoksi, että siinä kerrotaan liki pitäen kaikki, mitä Xinjiangin uiguureihin kohdistuvasta vainosta ja pakkotyöstä voidaan kertoa.
Kauppalehti (4.6.2021): Huawein suomalaisjohtajan radikaali ajatus: Seitsenpäiväinen työviikko heti käyttöön Suomessa – ”Minulla ei ole neljään vuoteen ollut kesälomaa”
Jos aamiaisgatelle etsi kuluneen kaksiviikkoisen aikana haastajaa somepöhinästä, niin se oli kenties 80 tunnin työviikko. Iloisesti tälläkin jutulla oli juurensa työntekijöiden paratiisissa, Kiinassa. Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde päätyi jostain syystä kertomaan Kauppalehdelle, ettei Huaweilla Shenzhenissä tai Piilaaksossa kukaan uskalla ajatella tai pyytää neljän viikon kesälomaa. Hän itse kertoi tekevänsä 80 tunnin työviikkoa ja lomailevansa kerran olympiadissa, jos silloinkaan. Kaiken lisäksi hän ehdotti, että samankaltainen seitsemänpäiväinen työviikko voisi toimia Suomessakin, niin saataisiin edes vähän kirittyä Suomen vähemmän tunnettuja verrokkimaita Yhdysvaltoja ja Kiinaa.
Homma lähti niin sanotusti isolleen sen jälkeen, kun some ja meeminiilot huomasivat Lauhteen avauksen. Pöhinä taisi myös tietää Huawein Suomen-konttorin pr-johtajalle Hennariikka Anderssonille 80-tuntista työviikkoa, vaikka hän kyllä pian alkuperäisen uutisen jälkeen tuomitsi Lauhteen kommentit “todella ikäväksi ulostuloksi”. Myös Yle analysoi Lauhteen tuplapitkät työviikot tutkimustiedon valossa älyttömiksi ja terveydelle vaarallisiksi.
Bloomberg (4.6.2021): “How China Beat the U.S. to Become World’s Undisputed Solar Champion”
Vielä 2000-luvun alussa EU, Japani ja Yhdysvallat tuottivat leijonanosan maailman aurinkopaneeleista. Sittemmin kolmen koplan dominanssi on siirtynyt Kiinalle, joka tuottaa tällä hetkellä 75 prosenttia maailman aurinkopaneeleista. Mitä alalla oikein tapahtui? Kiina alkoi ottaa alaa haltuun määrätietoisesti valtion koordinaatiolla, toki hieman kauppasäännöksiä ja työntekijöiden oikeuksia polkien. Valtion johdolla perustettiin toimitus- ja tuotantoketju, alalle syydettiin valtionavustuksia ja verkkoyhtiöt velvoitettiin käyttämään uusiutuvaa energiaa samalla, kun paneelitehtaiden energiannälkä tyydytettiin halvalla hiilivoimalla. Raaka-ainepuolella Kiina ampaisi niin ikään aurinkopaneelien tärkeimmän raaka-ainen, polysilikonin, suurimmaksi tuottajaksi.
Kiinaa voi toki syyttää epäreilusta kilpailusta, mutta syytöksillä ei saada enää kurottua kuilua Kiinan etumatkaan ja kilpailukykyyn. Toisaalta Kiinan esimerkki osoittaa, kuinka tehokkaasti valtiovetoinen teollisuuspolitiikka ja mobilisaatio toimivat tuotantoa kasvattaessa, mikä on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olennaista.
Lyhyesti:
- Reuters (10.6.2021): Yli 1100 ihmistä pidätetty kryptovaluuttoihin liittyvässä rahanpesuepäilyssä Kiinassa.
- Wall Street Journal (9.6.2021): Biden lakkautti Trumpin määräämän Tiktokin ja Wechatin estoukaasin, mutta määräsi laajan tutkinnan ulkomaisten sovellusten turvallisuusriskeistä.
- Bloomberg (9.6.2021): Sijoittajat ovat kavahtaneet kiinteistöalan megayhtiön China Evergrande Groupin ympärillä leijuvia epäselvyyksiä – omistaja Hui Ka Yanin omaisuudesta haihtunut vuodessa 20 miljardia dollaria.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (3.6.2021)
- Juanin vahvistuminen herättää keskustelua Kiinassa, keskuspankki tiukensi valuuttatalletusten varantovaatimusta
- Kritiikki Kiinaa kohtaan kasvaa Euroopassa
- Kiinan uusi kolmen lapsen politiikka ei tuo merkittävää muutosta syntyvyyteen
- Suomen tavaratuonti Kiinasta vahvassa kasvussa tammi-maaliskuussa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Onko kiinalainen yliopisto uiguurimarttyyrien tiellä?
CNA (9.6.2021): “Chinese students take crucial ‘gaokao’ exams in COVID-19 isolation”
Kiinalaisten lukiolaisten rankka pänttäysrupeama on taas saatu päätökseen kansallisten yliopistopääsykokeiden eli “gaokaon” myötä. Kyseessä on kiinalaisoppilaan elämän stressaavin hetki, sillä armottomassa tentissä jaetaan kortit tulevaisuuden menestykseen. Elintärkeään kokeeseen osallistumista ei pahainen koronatartuntakaan estä – Etelä-Kiinan Guangzhoussa, jossa virus on viime päivinä nostanut päätään, tartunnan saaneet oppilaat ahersivat kokeen kimpussa sairaalan eristyshuoneissa. Sairaalasta julkaistulla videolla suojavarustukseen verhoutunut henkilökunta ripustelee desinfiointia vaatineita koepapereita tarkkaavaisesti pyykkitelineeseen. Gaudeamus igitur!
The Washington Post (5.6.2021): “Young Chinese take a stand against pressures of modern life – by lying down”
Vaikka kiinalaisnuorten elämä on stressiä täynnä, löytyy maasta myös enenevässä määrin niitä, jotka haluavat viitata kintaalla yhteiskunnan odotuksille. Viime kuukausina uudeksi muotisanaksi on muodostunut “tangping”, joka tarkoittaa kirjaimellisesti aloillaan makoilua. Käsitteellä kuvataan eräänlaista oravanpyörään kyllästyneiden milleniaalien uutta elämänfilosofiaa, jossa ura, avioliitto, lapset, talo ja auto eivät enää ole sielua syövän raatamisen arvoisia. Niiden sijaan valitaan paineista vapaa vähäisellä vaivalla ja rahalla eläminen. Valtavirtaistumiseen tangping-liikkeellä on kuitenkin totutun heikot eväät – sensorit ja valtiomedia saapuivat jälleen nohevasti tuomitsemaan ja tukahduttamaan verkon keskustelupalstoilla levinnyttä paheellista hörhöilyä.
Suomen Kuvalehti (4.6.2021): “Laboratorion muutto, Kiinan nihkeys, karkulaisten historia – monet seikat viittaavat virusvuodon mahdollisuuteen”
Teoria koronaviruksen laboratorio-alkuperästä jatkaa paistatteluaan parrasvaloissa. Nyt kun arvovaltaiset tahot ovat todenneet laboratorioalkuperän mahdolliseksi, media jos toinenkin kysyy, miksi se teilattiin vuosi sitten kautta linjan salaliittoteoriana? Sekä Suomen Kuvalehti että Helsingin Sanomat mainitsevat yhdeksi syyksi Donald Trumpin – Yhdysvaltain ex-presidentti kaikenkarvaisine kannattajineen rummutti teoriaa vailla kummempia todisteita Kiina-vihaa lietsoen, ja mediakenttä kääntyi kuin luonnostaan näitä puheita vastaan.
Laboratorioteorian pääkohtia luettelee Jani Kaaro Ylen kolumnissaan. Keskeisessä osassa on Wuhanin virologiainstituutissa tehty kiistanalainen gain of function -tutkimus, jossa viruksista tehdään geenejä muokkaamalla mahdollisesti ihmisiin helpommin tarttuvia. Kun tämä yhdistetään Kiinan yhä vain jatkuvaan salailuun ja siihen, että labrakarkulaisia on ollut aiemminkin – eritoten vuoden 1977 influenssapandemia – alkaa teoria tuntua mahdolliselta. Näin totesi myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan, mutta tutkijain parissa konsensus on kuitenkin pitkälti yhä, että luonnollinen alkuperä on vaihtoehdoista todennäköisempi.
Yle (4.6.2021): “Budapest antaa kaduille uusia nimiä Orbánin ja Kiinan kiusaksi – Vapaan Hongkongin tie, Dalai laman tie…”
Jollei kiinalaista projektia voi estää, siitä voi takuulla tehdä epämiellyttävää, kuten esimerkki Unkarista osoittaa. Budapestissa pormestari Gergely Karácsony kuuluu niihin, joita Kiinan vaikutusvallan kasvu maassa kauhistuttaa. Niinpä pormestari päätti nimetä pääkaupunkiin rakentuvan kiinalaisen Fudan-yliopiston alueen katuja. Nyt sieltä löytyvät muun muassa Vapaan Hongkongin tie, Dalai laman tie ja Uiguurimarttyyrien tie. Karácsonyn logiikan mukaan Kiinan pitää sietää nimiä, jos projekti kaupungissa on valmistuakseen.
Pormestari ei ole tietysti yksin vastustamassa Kiinan yliopistohanketta. Viikonloppuna Fudania kerääntyi Budapestiin vastustamaan noin 10 000 ihmistä. Mikä oleellisinta, vastarinnalla on ollut vaikutus: pääministeri Viktor Orban taipui siihen, että yliopiston perustamisesta järjestetään kansanäänestys. Fudan, kuten kirjeemme lukijat hyvin tietävät, poisti pari vuotta sitten peruskirjastaan “ajattelun vapauden” ja korvasi sen ajan henkeen hyvin istuvasti Xi Jinping -ajattelulla ja patriotismilla.
Yle (9.6.2021): “Vaeltava norsulauma kummastuttaa Kiinassa, katso kaksi videota lauman 500 kilometriä pitkältä taipaleelta”
Useat eri villieläimet ovat ylittäneet uutisotsikoita Kiinassa, ja toisin kuin Ruokolahdella, eläinten olemassaolosta on hyvin konkreettista näyttöä. Kuluneilla viikoilla kansainvälistä ihmetystä on herättänyt erityisesti viidentoista elefantin lauma, joka on lähtenyt omalle pitkälle marssilleen Yunnanin maakunnassa. Kukaan ei tiedä mikä norsujen päämäärä on, mutta yli 500 kilometrin marssin jälkeen jättiläiseläimet lähestyvät jo maakunnan pääkaupunkia Kunmingia, joka on ryhtynyt varotoimenpiteisiin.
Hieman aiemmin huhtikuussa otsikoihin nousi villi amurintiikeri, joka hyökkäsi pahaa-aavistamattomien kyläläisten kimppuun Kiinan koillisosissa sijaitsevassa Heilongjiangin maakunnassa, ja pian tämän jälkeen kissaeläimet olivat valloillaan Hangzhoussa: eläintarhasta paenneita leopardeja jahdattiin droonien ja kanojen (!) avustuksella. Eläinpitoisen kaksiviikkoisen päätti Weibo-tähdeksi kohonnut villisika, joka rynnäköi suurta aggressiota ja mielenlujuutta osoittaen nanjingilaiseen teehuoneeseen.
Reuters (31.5.2021): “Three-child policy: China lifts cap on births in major policy shift”
Heikkenevästä huoltosuhteesta karua kuvaa maalanneet Kiinan tuoreet väestönlaskennan tulokset vauhdittivat myös perhepolitiikan suurien suuntaviivojen vetoa. Vasta vuonna 2016 voimaan tullut kahden lapsen politiikka sai jatko-osan nimeltä kolmen lapsen politiikka. Pelkästään lapsiluvun hilaaminen ylöspäin ei kuitenkaan taida aktivoida synnytystalkoisiin, se nähtiin jo kahden lapsen politiikan aikana. Kiinassa katsotaan varsin yleisesti, että jo yhden lapsen kasvattaminen ja kouluttaminen on kallista maan suurissa kaupungeissa. Kiina lupailikin kolmen lapsen politiikan yhteydessä myös rakenteellisempia uudistuksia, kuten perheiden tukien lisäämistä, koulutuskustannuksien madaltamista ja työikäisten pienten lasten äitien aseman parantamista työmarkkinoilla.
Toistaiseksi luottamus uuteen lapsimyönteiseen Kiinaan vielä häilyy: uutistoimisto Xinhua kysyi Weibo-tilillään, olisivatko kiinalaiset valmiita kolmanteen lapseen. Kysely poistettiin sen jälkeen, kun 29 000 vastaajaa 31 000:sta oli vastannut “en ikinä”.
Lyhyesti:
- The Guardian (10.6.2021): Renny Harlin loi uraa Kiinassa, mutta korona pakotti hänet pois ja käänsi filmimarkkinat nurin – nyt hän ei usko koskaan palaavansa.
- BBC (9.6.2021): Nanjingissa oppilaitosten yhdistymistä vastustaneet opiskelijamielenosoittajat ottivat rehtorin panttivangiksi yli 30 tunniksi.
- Sixth Tone (7.6.2020): Niin lännessä kuin myös idässä – Frendit opastaa myös nuoria kiinalaisia urbaanin elämän kiemuroissa ja on edelleen maan suosituin sitcom.
- Helsingin Sanomat (6.6.2021): Kuusi ihmistä kuoli ja 14 loukkaantui veitsihyökkäyksessä Kiinassa.
- Yle (3.6.2021): F1-maailman kärkitalleihin kuuluva Mercedes on ottanut junioritoimintaansa kiinalaislupauksen, 13-vuotiaan Cui Yuanpun.
- The Guardian (3.6.2021): Kiina on kieltänyt extremelajit toistaiseksi Gansun traagisen ultrajuoksutapahtuman jälkeen.
Katsele & kuuntele
Vapaus valita toisin (9.6.2021): “Mitä Kiinasta on tiedettävä ennen pelkäämistä?”
Vapaus valita toisin -järjestön videoidussa keskustelutilaisuudessa ikuisuuskysymys “onko Kiina monoliitti vai ei” puhututtaa jälleen. Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio, dosentti Taru Salmenkari ja toimittaja & Kiina-asiantuntija Eero Suoranta. Keskustelun juontaa Arja Alho.
Barbarians at the Gate (6.6.2021): “Elegy for the Eighties”
Syvänpään Kiinan kulttuurin, kielen ja historian tuntijat Jeremiah Jenne ja David Moser keskustelevat podcastissaan River Elegy -dokumentista ja sen vaikutuksesta maan poliittiseen ilmapiiriin. 1980-luvun liennyttyneen poliittisen ilmapiirin aikana ilmestynyt dokumentti kritisoi filosofisella ja korkealentoisella tavalla jyrkästi Kiinan historiaa ja kulttuuria herättäen laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Vaikka dokumenttia esitettiin laajalti televisiossa, päätyi se lopulta viranomaisten mustalle listalle vuonna 1989. Alkuperäisen dokumentin ensimmäisen osan pääsee näkemään Youtubesta.
Yle Areena (5.6.2021): “Maailmanpolitiikan arkipäivää: Kiinan kommunistinen puolue täyttää sata vuotta”
Kiinassa hallitseva kommunistinen puolue täyttää sata vuotta. Juhlallisuuksia on valmisteltu vuosia ja puolueuskollisuutta lietsotaan muun muassa niin sanotulla punaturismilla. Millä keinoilla – ja hinnalla – puolue on pysynyt vallassa? Entä mihin Kiinan kommunistit tähtäävät maailmalla? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi.
Tapahtumat
- Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: Uuden suomi–kiina-sanakirjan käyttömahdollisuudet, 15.6.2021 klo. 18:00-19:00. Zoom.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 24.6.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.