Kiina-ilmiöt #79 – Kylmää kyytiä kapitalisteille, lämmintä kättä islamisteille

Posted on by Kiina-ilmiot

27.8.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan kesän levosta palaavaa Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Afganistanin vajoaminen Talibanin haltuun Yhdysvaltain poistumisen myötä on tarjonnut Kiinalle tilaisuuden ilakoida amerikkalaishegemonian taantumisella. Propagandahyödyn ohella Kiina saattaa myös tunkea täyttämään Yhdysvaltain jättämää valtatyhjiötä ja näyttää pyrkivän toimiviin suhteisiin Talibanin kanssa. Myös Afganistanin mahdollisia yhtymäkohtia Taiwanin kysymykseen on heitelty ilmaan, ja sodan uhkaa Taiwaninsalmella pohditaan taas pitkin mediakenttää.

Kiinan sisä- ja talouspolitiikassa kesän kuuma aihe on ollut yksityiseen sektoriin kohdistuva sääntelyvimma, jonka myötä esiin on pulpahtanut uusi “yhteisen vaurauden” käsite. Ökyrikkaiden ja rutiköyhien välistä kuilua halutaan nyt tasata keskusjohdon isällisellä ohjauksella, ja yrityksiä sanktioidaan ulkomaisen pääoman sekä kansalaisten henkilötietojen liian innokkaasta havittelusta. Kommunistipuolueen valta-asemaa lujitetaan myös sovittamalla koulujen opetussisältöä yhä syvemmin Xi Jinpingin ajatusmaailmaan.

Suurvaltakilpailu on heijastunut myös tieteeseen ja urheiluun – Kiina on ohittanut Yhdysvallat huipputason tiedejulkaisujen määrässä, kun taas Yhdysvallat pesi Kiinan niukin naukin Tokion olympialaisten mitalitilastossa. Samalla EU:ssakin on enenevässä määrin kuultu vaatimuksia Pekingin talviolympialaisten boikotoinnista.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Tanssi Talibanin kanssa.

Reuters (24.8.2021): “China says U.S. army must be held accountable for Afghanistan actions”

Afganistanin ajautuminen takaisin Talibanin valtapiiriin on ollut elokuun näkyvin uutisteema. Kiinassa Afganistanin sekasorrosta on otettu kaikki hyöty irti Yhdysvaltojen kustannuksella. Edustava esimerkki Kiinan asemoitumisesta kuultiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa Kiinan YK-lähettiläs Chen Xu toivoi, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset julistettaisiin vastuullisiksi “Afganistanissa tapahtuneissa ihmisoikeuksien loukkauksissa”. Chen jatkoi puhettaan esitelmöimällä siitä, kuinka Yhdysvallat oli tehnyt sotilaallisen väliintulon suvereeniin Afganistaniin demokratian ja ihmisoikeuksien nimissä, mutta lopputulemana olikin ainoastaan suuri kärsimys.

Toinen keskeinen Afganistanista Kiinassa nostettu narratiivi koskee Yhdysvaltojen sotilaallisessa suojeluksessa olevaa Taiwania. Änkyränationalistinen Global Times -lehti mantereen puolella on flirttaillut ajatuksella, että Taiwan voisi kokea Afganistanin kohtalon eli tosipaikan tullen se menettäisi Yhdysvaltojen tuen ja jäisi yksin Kiinan armoille. Tällainen puheenparsi herätti siinä määrin huolta, että jopa Taiwanin ulkoministeri otti asiaan kantaa ja tulkitsi puheet lähinnä Kiinan märäksi päiväuneksi.

Yle (17.8.2021): “Tuleeko Kiinasta Talibanin paras kaveri? Maailmalla seurataan tarkasti nousevan suurvallan ja vanhoillisen ääriliikkeen suhdetta”

Kiinan suhtautuminen uuteen fundamentalisti-islamilaiseen rajanaapuriinsa on ollut toistaiseksi maltillista, sillä Kiina on luonut suhteet Taliban-johtoon ja viestittänyt hyväksyvänsä vallanvaihdon Afganistanin kansan tahdon mukaisena. Samalla Kiina kuitenkin toivoo, että Taliban muodostaa Afganistaniin “avoimen ja muita toimijoita mukaan hyväksyvän islamilaisen hallituksen”, ja ettei Afganistanista tule turvasatamaa terroristeille, jotka alkaisivat iskeä kiinalaisia kohteita vastaan. Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan Taliban-halinto on sekä Kiinalle että Venäjälle kaksipiippuinen juttu, sillä vaikka lännen epäonnistuminen hiveleekin sielua, ei kumpikaan maa kaipaa terroristeja tukevaa valtiota naapurustoonsa.

The Diplomatin analyysin mukaan Kiinan ja Talibanin välisissä suhteissa on hyödyllistä seurata erityisesti huumekaupan ja maiden välisen raja-alueen kehitystä. Kiina on aiemmin ummistanut silmänsä Afganistanin oopiumviljelmiltä, ja kiinalaisyritykset ovat päinvastoin jopa auttaneet huumekauppaan liittyvässä rahanpesussa. Oopiumin on kuitenkin ollut vaikea päästä Kiinaan, sillä maiden välinen raja on ollut käytännössä suljettuna. Mikäli harmoninen yhteiselo maiden välillä alkaa, on mielenkiintoista seurata mitä tapahtuu maiden väliselle rajalle ja rehottavalle oopiukaupalle?

STT (11.8.2021): “Kanadalais­miehelle 11 vuoden vankeus­tuomio vakoilusta Kiinassa, Kanada paheksuu tuomiota“

Kiinan “panttivankidiplomatia” otti harppauksia eteenpäin, kun Kiina lätki tuomioita Kanadan kansalaisille. Kiinan ja Kanadan välit ovat olleet myrkylliset siitä lähtien, kun Kanada pidätti Yhdysvalloissa rikoksista syytetyn Huawein talousjohtaja Meng Wanzhoun vuonna 2018. Mengin pidätyksen aikoihin Kiina pidätti kaksi Kanadan kansalaista, Michael Spavorin ja Michael Kovrigin vakoilusta epäiltyinä. Kiinalainen tuomioistuin luki Spavorille 11 vuoden tuomion, joka on tuomittu laajalti poliittiseksi ja läpinäkymättömäksi. Myös Kovrigin oikeudenkäynti on ohitse, mutta hänelle ei toistaiseksi ole luettu tuomiota.

Myös huumekaupasta kuolemantuomioon Kiinassa tuomitun kanadalaisen Robert Lloyd Schellenbergin valitus kumottiin elokuun alussa. Näin ollen Schellenbergin kuolemantuomio pysyy voimassa. Diplomaattisen sapelinkalistelun uskotaan varjostaneen myös Schellenbergin tuomiota: hänet ehdittiin tuomita ennen Mengin pidätystä 15 vuodeksi vankeuteen, mutta tuomio kovennettiin kuolemantuomioksi yhden päivän oikeudenkäynnissä pian Mengin kiinnioton jälkeen.

Forbes (28.7.2021): “To Conquer Taiwan, China Needs Taiwan’s Ports. It Already Has Assets On The Inside”

Taiwanin valtaaminen kiiluu Kiinan kommunistipuolueen silmissä, mutta täysimittainen maihinnousuoperaatio olisi äärimmäisen haastava. Kiina on ottanut tähtäimeensä Taiwanin siviilisatamat, joiden valtaamisen jälkeen maihinnousujoukkoja voitaisiin vyöryttää saarelle Kiinan kauppalaivaston aluksia hyödyntäen. Ajatus ei ole ollenkaan mahdoton, sillä Kiinassa vuonna 2017 hyväksytty laki (National Defense Transportation Law) velvoittaa siviilipuolen kuljetusinfran (mukaan lukien kauppa-alukset ja satamat) Kiinan asevoimien käyttöön konfliktitilanteessa. Forbesin artikkeli perustuu tutkija Ian Eastonin laajempaan raporttiin, joka on julkaistu Project 49 -instituutin sivuilla. Raportti on suositeltavaa luettavaa kaikille Taiwanin konfliktista kiinnostuneille.

Federation of American Scientists (26.7.2021): “China Is Building A Second Nuclear Missile Silo Field”

Kesän aikana kävi ilmi, että Kiina rakentaa uusia ydinsiiloja varsin riuskalla vauhdilla. Kesäkuun lopulla havaittiin 119 siilon rakennushanke kansantasavallan uumenissa Gansun Yumenissa, ja hyvin pian FAS:n tutkijat bongasivat toisen samankaltaisen, 120 ydinsiilosta koostuvan verkoston olevan työn alla 380 kilometrin päässä Xinjiangissa. Yhteensä uudet rakennushankkeet nostavat siis Kiinan ydinsiilojen määrän nykyisestä noin 20 siilosta 240 siilon tuntumaan, mitä voi pitää mojovana lisäyksenä. Kyse saattaa olla hämäyksestä tai sitten Kiinan ydinstrategiaa ollaan muovaamassa uuteen uskoon. Jälkimmäisestä vaihtoehdosta varoittelikin jo Yhdysvaltain strategisten joukkojen komentaja Charles Richard.

The Jamestown Foundation (23.7.2021): “Early Warning Brief: Xi Jinping Issues Tough Warnings to Enemies Within the Party”

Veteraanipekingologi Willy Wo-Lap Lam tykittää jälleen kovaa analyysiä puoluejohdon viimeisimmistä käänteistä. Lamin mukaan puolue on täynnä toisiaan vastustavia faktioita, mutta riitelevistä kuppikunnista ei ole vastustamaan Xi Jinpingin asemaa puolueen ytimenä. Puolue jatkaa ideologisen otteen tiukentamista vaatimalla puoluejäseniltä vahvempaa sitoutumista puoluejohtoon eikä höllentymistä ole näkyvissä, ennen kuin vuoden 2022 puoluekongressi on saatu maaliin. Kovia otteita vaatii myös talouskasvutavoitteiden toteuttaminen sekä Yhdysvaltojen johtaman koalition kohtaaminen sekä tietenkin Xin tavoite pysyä vallassa seuraavan vuosikymmenen ajan.

New Statesman (21.7.2021): “Why there is no solution to our age of crisis without China”

Mainetta muun muassa Crashed-kirjallaan kerännyt brittiläinen taloushistorioitsija Adam Tooze otti kesän aikana tarkasteluun Kiinan rooliin maailmanpolitiikan ja -talouden järjestelmässä. Esseessään Tooze tarkastelee Kiinan roolia tällä vuosisadalla monitahoisesti maan pitkän linjan historian läpi ja lyttää samalla Thukydideen ansan kaltaiset haukkojen muoti-ilmaisut. Kaiken kaikkiaan koko maailman on opittava elämään Kiinan kanssa, vaikka maasta ei ikinä tulisikaan samanlaista dominanttia voimaa mitä Yhdysvallat 1900-luvulla oli. Toozen mukaan riittää, että se uhkaa Yhdysvaltain asemaa, ja se muovaa koko 2000-lukua. Tooze vieraili myös Sinica-podcastissa keskustelemassa artikkelistaan.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Yrityssektori näkee punaista.

Reuters (20.8.2021): “China passes new personal data privacy law, to take effect Nov. 1”

Kiina on säätänyt uuden verkkokäyttäjien henkilötietoja suojaavan lain, joka astuu voimaan marraskuun alussa. Laki liittyy mitä ilmeisimmin laajempaan sääntelykampanjaan, jolla Kiina on viime syksystä alkaen laittanut vaikutusvaltaisia teknologiayhtiöitä ruotuun. Laki muistuttaa olennaisilta osiltaan Euroopan GDPR-asetusta: se vaatii yrityksiä varmistamaan tietojen turvallisen säilytyksen ja asettaa tiukat ehdot tietojen keräämiselle ja siirtämiselle Kiinan ulkopuolelle. Voinee olettaa, että henkilötietoja Kiinassa käsittelevät yritykset, varsinkin länsimaiset, joutuvat lain myötä paperisotaan.

Jo heinäkuun alussa nähtiin myrskyvaroitus, kun viranomaiset sivalsivat Didi Chuxing -kyytipalveluyritystä määräämällä verkkokaupat lopettamaan sen sovelluksen myynnin tietosuojarikkomusten takia. Määräys tuli vain päiviä sen jälkeen, kun Didi oli alkanut myydä osakkeitaan New Yorkin pörssissä, mikä herätti jälleen epäilykset siitä, että eräs pääsyy Kiinan äkilliseen sääntelyintoon on otteen kiristäminen ulkomaille listautuvista yrityksistä.

Financial Times (19.8.2021): “UN investigates alleged coal-for-aid deal between China and North Korea”

YK:n pakoteasiantuntijat, sanktiosepot, aikovat syynätä Kiinan ja Pohjois-Korean välistä tavaraliikennettä. Epäilyksenä on, että Kiina on syytänyt avustuksia Kimin maahan, minkä lisäksi samaiset alukset ovat kuljettaneet kivihiiltä Pohjois-Koreasta Kiinaan. Ovet ovat olleet entistä suljetummat Pohjois-Koreassa koronapandemian ajan, mutta maata raastava ruokapula ja talousahdinko ovat näkyneet esimerkiksi meritavaraliikenteen vilkastumisena Kiinan ja Pohjois-Korean välillä.

SupChina (18.8.2021): “Does ‘common prosperity’ mean the end of capitalism in China?”

Kiina on tänä vuonna herännyt toden teolla sääntelemään talouttaan ja yrityssektoriaan, eikä kyse ole enää vain teknologiayhtiöiden kyykyttämisestä – nyt ihmetellään jo, onko Kiina vihdoin kyllästynyt kapitalismiin ja kääntänyt nokan jälleen kohti kommunismia. Uuden linjan mahtisanaksi on muodostunut “yhteinen vauraus” (gongtong fuyu), jota pääsihteeri Xi Jinpingin mukaan on nyt aika lähteä toteuttamaan suitsimalla yletöntä rikkautta ja jakamalla varallisuutta reilummin. Taustalla lienee yksityisyritysten vaikutusvallan suitsimisen ohella pelko huippuunsa kasvaneen eriarvoisuuden aiheuttamasta yhteiskunnallisesta epävakaudesta.

Yhteisen vaurauden rakentaminen näkyykin jo käynnistyneen. Kiinan yrityssektorin keihäänkärkiin kuuluva Tencent ilmoitti välittömästi tukevansa proaktiivisesti yhteistä vaurautta perustamalla 50 miljardin yuanin hyväntekeväisyysohjelman. Tällä viikolla puolestaan Kiinan verohallinto ilmoitti rikkaiden veronkiertäjien olevan kautta linjan luupin alla.

Helsingin Sanomat (17.8.2021): “Kiinan talouteen iski kaksoisuhka: Ovatko sijoittajien pelot perusteltuja?”

Kiinan tuoreimmat kasvuluvut jäivät jälkeen arvioista, mikä on herättänyt huolta maailmantalouden moottorin muskelien riittävyydestä. Heikkojen kasvulukujen lisäksi kansainväliset sijoittajat ovat olleet hermostuneita erityisesti Kiinan teknologiajättien tulevaisuudennäkymistä, sillä Kiinan kommunistinen puolue on kohdistanut näihin varsin tuntuvia sääntely- ja valvontatoimia. Suomalaiset analyytikot, Juuso Kaaresvirta ja Tuuli Koivu eivät kuitenkaan olleet huolestuneita Kiinan talouden lyhyen aikavälin näkymistä, sillä kasvulukujen heikkoutta selittänee deltavariantin leviäminen Kiinassa.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (12.8.2021)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.7.2021)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Pistokokeet Xi Jinping -ajattelusta.

BBC (25.8.2021): “China schools: ‘Xi Jinping Thought’ introduced into curriculum”

Kommunistipuolueen rautainen koura ammentaa jälleen aimo kauhallisen ideologiaa nuoren polven aatemaailmaa ohjaamaan. Kiinan opetusministeriö ilmoitti, että vuonna 2018 maan perustuslakiin paalutettu mahtimies Xi Jinpingin ajattelu integroidaan nyt myös koulujen opetussuunnitelmaan peruskoulusta aina yliopistotasolle asti. Tarkoitus on opettaa nuorisolle marxilaista ajattelua, sosialistisia arvoja, kansallista turvallisuutta ja kuuliaisuutta kommunistipuoluetta kohtaan. Samalla muun muassa Pekingissä peruskouluasteella ei haluta, että ulkomaiset vaikutteet sotkevat indoktrinaatiota. Kaupunki onkin päättänyt kieltää ulkomaisten oppikirjojen käytön kaikessa opetuksessa, mukaan lukien kielten opetuksen.

Myös Hongkongissa luodaan korrektia ajatusmaailmaa kouluihin – marxismia mantereen puolella painottava opetusministeriö kunnostautui pakottamalla Hongkongin suurimman opettajien ammattiliiton lakkauttamaan toimintansa. Kiinan valtiomedian mukaan oppositiomyönteinen liitto oli “myrkyllinen kasvain”, joka täytyi eliminoida, jottei se pääse saastuttamaan kouluja epäkorrektilla ajattelulla.

The Washington Post (12.8.2021): “In new documentary, WHO scientist says Chinese officials pressured investigation to drop lab-leak hypothesis”

Koronaviruksen alkuperä on yhä tukevasti hämärän peitossa, ja Kiinalla näyttää olleen näppinsä pelissä tuon hämäryyden ylläpitämisessä. Alkuvuodesta Kiinassa käväisseen WHO-tutkimusryhmän johtaja valotti hiljattain sitä, miten ryhmä päätyi tyrmäämään ennenaikaisesti teorian viruksen mahdollisesta laboratorioalkuperästä. Tutkimusryhmä kohtasi kiinalaisten taholta vahvaa painostusta hylätä laboratorioteoria, vaikka todisteiden valossa sitä pidettiin yhä mahdollisena.

Selvyyttä suuntaan tai toiseen ei saatane myöskään presidentti Joe Bidenin määräämästä Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatioiden kolmikuukautisesta tutkimuksesta, jonka kohta julkaistavat tulokset ovat ennakkotietojen mukaan laihoja. Kiina tosin on jo etukäteen lytännyt amerikkalaisraportin ja alkanut yhä vahvemmin vihjailla, että virus saattaisikin olla lähtöisin yhdysvaltalaisesta laboratoriosta. WHO puolestaan varoittelee, että aikaikkuna viruksen alkuperän selvittämiselle alkaa olla sulkeutumassa – selvitystyön pitäisi edetä Kiinan kanssa nopeasti ennen kuin viruksen vasta-aineet häviävät ensimmäisten Kiinassa sairastuneiden ihmisten elimistöstä.

The Washington Post (10.8.2021): “Ravaged by delta outbreak, Southeast Asia shifts away from China’s vaccines”

Samaan aikaan kun viruksen alkuperästä väännetään yhä – ja luultavasti ikuisesti – peistä, velloo muuntunut virus voimallisesti keskuudessamme. Deltavariantti on muuttanut pelin henkeä myös rokotteiden jälkeisessä todellisuudessa, sillä siihen eivät kiinalaisrokotteet vaikuta tepsivän. Voimakkaasti Sinopharmin ja Sinovacin rokotteisiin nojanneet Kaakkois-Aasian valtiot, kuten Thaimaa ja Indonesia, ovat alkaneet hivuttaa rokoteohjelmaansa meillä Euroopassakin tehokkaiksi todettuja rokotteita, kun tautikäyrät- ja tautikuolemat jatkoivat rokotuksista huolimatta kasvamistaan. Kiinan rokotevalmistajat ovat kuitenkin vakuuttaneet kehittäneensä tehokasta rokotetta deltamuunnosta vastaan. Toivoa sopii, sillä Kiinan kontribuutiolla on globaalissa pandemiataistelussa suuri merkitys. Elokuun alussa se ilmoitti lahjoittavansa kaksi miljardia rokotetta kehitysmaihin.

Nikkei Asia (10.8.2021): “China passes US to top output of influential science papers”

Kiinasta on tullut maailman nörtein maa, jos sitä mitataan tiedejulkaisuista saaduilla siteerauksilla. Japanilaisten tutkimusinstituuttien toteuttamassa laskennassa tarkasteltiin maailman siteeratuimpien julkaisujen kärkikymmenystä. Laskennassa ilmeni, että Kiina on ohittanut Yhdysvallat “tutkimusvoimaisuudessaan”. Esimerkiksi luonnontieteissä Kiinassa tehtiin vuosien 2017 ja 2019 välillä noin 40 huippututkimusta, mikä vastaa yli viisinkertaista määrää kuin Kiina tuotti vuosikymmen aiemmin. Yhdysvalloissa tuotettiin vastaavana aikana 37 huippututkimusta. Yhdysvallat voi kuitenkin edelleen keulia olevansa niukassa johdossa, kun tarkastellaan siteeratuimpien julkaisujen kärkiprosenttia.

SupChina (9.8.2021): “U.S. edges out China in Olympic gold medals”

Jos ohitti Kiina Yhdysvallat tutkimuksessa, ei sama aivan onnistunut urheilun saralla. Kiina-ilmiöiden kesätauon aikana kisattiin koronaviruksen kampittamat Tokion olympialaiset, joissa tuttuun tapaan mitalitilaston kärkipaikasta mittelöivät Yhdysvallat ja Kiina. Kultaa irtosi kiinalaisten kaulaan etenkin tutuista kuudesta lajista: pöytätennis, sukellus, painonnosto, voimistelu, sulkapallo ja ammunta. Yhdysvallat kuitenkin kurotti lopulta kisojen viimeisenä päivänä Kiinan ohi mitalitilastossa. Paralympialaisissa Kiina sen sijaan on dominoinut suvereenisti: se on voittanut mitalitilaston kaikissa kesäkisoissa vuodesta 2004 alkaen, ja on myös parhaillaan johdossa Tokiossa.

Guardian (9.7.2021): “EU votes for diplomats to boycott China Winter Olympics over rights abuses”

Kun EU viimein sai yhtenä rintamana tuomittua Kiinan ihmisoikeusloukkaukset Xinjiangissa, ei loppua uudelle ärhäkälle politiikan tekemiselle näy. Ennen kesälaitumille siirtymistä Euroopan parlamentti hyväksyi murskalukemin päätöslauselman, joka kannustaa EU:n virkamiehiä ja diplomaatteja boikotoimaan Pekingin ensi vuoden talviolympialaisia Kiinan hallituksen ihmisoikeusloukkausten takia. Samassa päätöslauselmassa kannustettiin valtioita asettamaan Kiinalle lisäpakotteita ja tukemaan voimakkaasti Kiinan ahtaalle ajamia hongkongilaisia. Sanomattakin on selvää, että Kiinaa “urheilun politisointi ja toisten maiden sisäisiin asioihin puuttuminen” ei riemastuttanut.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Pekingology (26.8.2021): “Rethinking Chinese Politics”

Center for Strategic and International Studiesin (CSIS) erinomaisen Kiina-podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan pitkän linjan pekingologin, Bostonin yliopiston professorin Joseph Fewsmithin kanssa Kiinan poliittisen järjestelmän perimmäisistä kysymyksistä. Keskustelu pohjautuu Fewsmithin tuoreeseen kirjaan, Rethinking Chinese Politics, jossa käydään läpi Kiinan politiikan kehitystä Maon jälkeisellä ajalla, keskittyen erityisesti Kiinan poliittisen järjestelmän leninistisen olemuksen paradoksaaliseen luonteeseen. Fewsmithin mukaan koronaviruspandemia on hyvin osoittanut kuinka leninistinen yksipuoluemalli sekä aiheuttaa suuria ongelmia, että kykenee mobilisaatiokyvyllään myös parhaiten ratkaisemaan.

China Power (17.8.2021): “China’s Involvement in Afghanistan”

Kirjeessä jo edellä käsiteltyyn Afganistan-aiheeseen täydennyksenä podcast-suositus niin ikään CSIS:lta. Kiinan ulkopolitiikkaa tarkastelevan China Power -podcastin jaksossa International Crisis Groupin Aasia-ohjelman johtaja Laurel Miller analysoi Kiinan lähestymistapaa Afganistanin tilanteeseen ja suhteista Talibaniin ja Afganistanin hallintoon. Vanhastaan Afganistanin-politiikka on ollut Kiinan ja Yhdysvaltain yhteisten ulkosuhdetoiminnan “kohokohtia”, sillä molemmilla on ollut yhteneviä etuja. Kiina on ajan saatossa tukenut Afganistanin hallintoa, mutta on myös luonut suhteita Talibaniin, ja Kiinan hyvät suhteet Pakistanin kanssa voivat vahvistaa Taliban-suhteita entisestään. Yhtä lailla voi olettaa, että Talibanillakin kiinnostusta Kiinan suuntaan on, Miller arvioi.

Slate Money (31.7.2021): “The Super App Dream”

Viikottain ilmestyvä Slate Money -podcast käsittelee tyypillisesti ajankohtaisia tapahtumia talouden ja rahoituksen maailmassa, mutta kuukaudenkin vanha jakso on joskus suositeltavaa kuunneltavaa. Kesän aikana Kiinan hallinnon ote Yhdysvaltoihin listautuneista osakkeista kiristyi, ja jaksossa tarkastellaan tätä kehitystä talouden näkökulmasta.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 10.9.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Podcast