Kiina-ilmiöt #80 – Nörtit ja nössöt pannaan – kiinalainen kommunismi on tosimieslaji

Posted on by Kiina-ilmiot

10.9.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Afganistan ja sen implikaatiot Kiinan ja Yhdysvaltain suurvaltakilpaan puhuttavat yhä, ja presidentit Biden ja Xi yrittivät pitkästä aikaa puhelimitse availla maittensa suhteiden solmuja. Maailmanpolitiikan ohella jännitettävää löytyy kuitenkin myös Kiinan sisältä, kun jättimäinen kiinteistösijoitusyhtiö Evergrande natisee romahduksen partaalla ja sijoittajat arpovat kuumeisesti, missä määrin yrityssektoriaan kurittavaan Kiinaan uskaltaa jatkossa investoida.

Epävarmuutta aiheuttaa myös käytännössä koko yhteiskunnan laajuiseksi äitynyt kieltokampanja, jolla Xi Jinpingin hallinto sorvaa valtakuntaa oman aatosmaailmansa peiliksi. Olipa kyse videopeleistä, “naisellisista” miehistä, fanikulttuurista tai rahaa palvovista julkkiksista, Kiina laittaa nyt surutta luun kurkkuun sellaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden edustajille, jotka eivät mahdu sen näkemykseen vahvasta sosialistisesta kansakunnasta.

Viikon kulttuurivinkkinä jokaiselle sunnuntaisinologille: Lapin yliopisto järjestää ilmaisen klassisen kiinan verkkokurssin. Elokuvateattereissa puolestaan pyörii Marvelin kiinalaiskultuurista ammentava Shang-Chi sekä useampikin hongkongilais/kiinalaiselokuva Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Lämpeneekö suurvaltojen ilmastodebatti ilmastoa nopeammin?

Reuters (10.9.2021): “Facing stalemate in ties, Biden and China’s Xi discuss avoiding conflict in call”

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan presidentti Xi Jinping kävivät ensimmäiset kahdenväliset keskustelunsa torstaina sitten helmikuun. Puolitoistatuntisen puhelun päämääränä oli estää maiden välisten suhteiden vajuminen syvemmälle suohon. Maat ovat laittaneet toistensa virkamiehille sanktioita, Kiina on määrännyt Yhdysvaltain kauppakamarin Chengdussa suljettavaksi (viime vuonna kaupungissa suljettiin konsulaatti) ja Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista on yhtä lailla aiheuttanut jännitettä, kun Kiina on maalannut Yhdysvalloista kuvaa häilyvänä toimijana maailmanpolitiikan kartalla. Turhautumista Yhdysvalloissa on herättänyt kiinalaisvirkamiesten tapa venyttää neuvotteluita eri aihepiiristä jatkuvalla dialogilla ilman vakavia substanssikeskusteluita sekä puhua julkilausumissa vain etukäteen valmiiksi sanoitettuja viestejä. Tämä olikin FT:n mukaan taustasyy, miksi Biden puhelun järjestämistä pyysi.

Nähtäväksi jää, mitkä Xin ja Bidenin keskustelun pitkäjänteiset vaikutukset ovat. Sävy puhelussa oli Bidenin hallinnon virkamiehen mukaan suora mutta kunnioittava, ja Biden ja Xi kävivät läpi molempien maiden vastuuta siitä, ettei kilpailu kärjisty konfliktiksi.

Politico (9.9.2021): “How China hijacked the war on terror”

Syyskuun 11. päivän iskuista on lauantaina kulunut tasan 20 vuotta. Iskuista alkoi Yhdysvaltain sota terrorismia vastaan, jonka vaiheita on perattu tiheällä kammalla iskujen vuosipäivän alla ja Afganistanin ajauduttua Talebanin vallan alle. Politico nostaa artikkelissaan esiin, miten autoritäärinen Kiina on ammentanut terrorismin vastaisen sodan oppeja. Kuten apulaisprofessori Sean R. Roberts sanoo jutussa, Yhdysvallat asetti ennakkotapauksen siitä, että terroristeiksi leimatuilta ihmisiltä voi riisua ihmisoikeudet. Tätä on osattu hyödyntää Kiinassa: terroristileimaa hyödyntäen Kiina on hakenut hyväksyntää julmille toimilleen Xinjiangissa. Yhdysvaltain Xinjiang-kritiikki voidaankin tätä taustaa vasten kuitata Kiinassa kaksinaismoralistisena saarnaamisena.

BBC (8.9.2021): “Hong Kong: Tiananmen vigil organisers arrested”

Hongkongissa virkavallan tuomitseva katse on kääntynyt Tiananmenin verilöylyn muisteluun. Poliisi haki kansallisen turvallisuuden nimissä huomaansa useita Hongkongin vuotuisen Tiananmen-muistotilaisuuden järjestäjäorganisaation jäseniä syyttäen järjestöä vieraan vallan kätyriksi. Pidätykset toteutettiin, kun järjestö ei suostunut luovuttamaan poliisille taloudellisia tietojaan ja jäsentensä henkilötietoja. Päivää myöhemmin poliisi suoritti ratsian samaisen järjestön ylläpitämään Hongkongin pieneen Tiananmen-museoon, jonka viranomaiset olivat sulkeneet aiemmin kesällä. Lehdistön ratsiasta ottamissa kuvissa näkyy, kuinka poliisi kantaa rekvisiittaa pois museosta – haaviin jäi esimerkiksi Tiananmenin mielenosoittajien vuonna 1989 rakentaman Demokratian jumalatar -patsaan pahvijäljennös.

CNN (6.9.2021): “The US and China can’t get along — even if the planet’s future is at stake”

Ilmastonmuutoksesta on kaavailtu teemaa, josta Yhdysvallat ja Kiina voisivat neuvotella suhteellisen järkevään tapaan, ilman piikittelyjä ja “uuden kylmän sodan” retoriikkaa. Viime viikolla Tianjinissa päättyneet neuvottelut eivät tuottaneet merkittäviä loppulausumia tai yhteisiä lupauksia marraskuussa Glasgowssa järjestettävään ilmastokokoukseen. Yhdysvaltain lähettiläs John Kerry yritti taivutella Kiinaa luopumaan nopeammin hiilen käytöstä, mutta kiinalaisosapuoli syytti Yhdysvaltoja kaksinaismoralismista, sillä maan omissakaan ilmastotoimissa ei ole ollut kehumista.

Helsingin Sanomat (29.8.2021): “Miksi Suomi ei liittynyt 11 maan Kiina-julki­lausumaan, ihmetteli Viron entinen presidentti – Ei ole edus­kunnan tapa, vastaa ulkoasiain­valiokunnan Niikko”

Ruotsi voi vetää välillä happea, sillä Kiinalla on uusi päävihollinen Euroopassa. Liettuan irtautuminen Kiinan ja itäisen Euroopan maiden 17+1-kokoonpanosta sekä maan ilmoitus perustaa edustusto Taiwanille ovat vetäneet kahdenväliset suhteet varsin tukevaan umpisolmuun. Kiinan Liettuaan kohdistamia painostuskeinoja vastustamaan ryntäsivät useat Euroopan maiden parlamenttien ulkoasiainvaliokunnat, mutta Suomen jättäytyminen tukijoiden joukosta ihmetytti muun muassa Viron ex-presidentti Toomas Hendrik Ilvestä. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikon perustelee Suomen jättäytymistä sillä, että Suomessa politiikkaa ei hoideta julkilausumin valiokunnista käsin. Julkilausuman sisältöä Niikko luonnehti hyväksi.

The Diplomat (28.8.2021): “China’s Tang Dynasty and Afghanistan, the Graveyard of Empires”

The Diplomatille kirjoittava Chan Kung tuo hieman historiallista perspektiiviä Afganistanin nykytilaan. Afganistania kutsutaan usein imperiumien hautausmaaksi Britannian, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain huonojen kokemusten vuoksi, mutta Chan nostaa esiin, että itse asiassa ensimmäinen Afganistanin petäjään päänsä lyönyt imperiumi oli Kiinan Tang-dynastia (618–907). Chanin mukaan Tangin sinäänsä lupaavasti alkaneet yritykset tuoda Keski-Aasia omaan valtapiiriinsä päättyivät vuonna 751 tappioon Talasin taistelussa, joka voittajaksi kohosi islamilainen Abbasidien kalifaatti. Chan pitää Afganistania yhä strategisesti keskeisenä “sydänmaana”, ja kehoittaakin Kiinaa satsaamaan ennemminkin perinteiseen mannermaiseen voimaan, kuin merellisiin seikkailuihin.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Kaksoiskierrolla yhteistä hyvinvointia.

Bloomberg (9.9.2021): “China Lets Evergrande Reset Debt Terms to Ease Cash Crunch”

Viime viikkojen keskeisin jännityksen aihe Kiinan ja koko maailman pääomamarkkinoilla on ollut valtavalla velkavivulla kasvaneen kiinteistösijoitusyhtiö Evergranden kohtalo. Yhtiö ehti viime kuussa jättää jo joistakin lainoista eräpäivät väliin ja hakea velkojen uudelleenjärjestelyä, samalla yrittäen myydä omaisuuttaan. Torstaina Kiinan arvopaperivalvontaviranomainen antoikin suostumuksensa eräpäivien lykkäämiseen. Bloombergin tietojen mukaan on tosin vielä epäselvää, kuinka moni pankki on suostunut maksujen viivästyttämiseen. Keskiviikkona luottoluokittaja Fitch arvioi Evergranden lainat CC-luokkaan, mikä arvioijan mukaan kuvastaa maksukyvyttömyyden “vaikuttavan todennäköiseltä”. Yhtiön velkojen arvioidaan olevan yhteensä 260 miljardin euron luokkaa, ja rahoittajien joukkoon kuuluvat muun muassa suuret kansainväliset rahoitusyhtiöt ja pankit, kuten Allianz ja BlackRock.

Joka tapauksessa Kiinan finanssivalvonnan suostumus antaisi kuvaa siitä, että vaikka Xi Jinping haluaakin puheissaan demokratisoida taloutta “yhteisen hyvinvoinnin” keinoin (ks. alla) ja pitää isot pelurit, varsinkin teknologiayhtiöt kurissa, ovat systeemiriskiksi kasvaneet yhden yrityksen velkamäärät. Vuoden 2008 finanssikriisin oppeja toistaaksemme, isot ovat taas kerran liian isoja antaa kaatua. Kaatumisen uhkaa on kuitenkin pidetty viime viikkoina todellisena, sillä Evergranden lainoja on jälkimarkkinoilla kaupiteltu jopa alle 25 sentillä per dollari, mikä kuvastaa markkinoiden uskoa takaisinmaksun epätodennäköisyyteen. Torstaina velkakirjojen arvo nousi hieman.

Evergranden kaatumisella voisi olla pääomamarkkinoiden lisäksi valtava vaikutus myös Kiinan kiinteistömarkkinoilla, sillä yhtiöllä on meneillään 778 rakennushanketta 223 eri kaupungissa. Uhkana on, että yhtiöllä ei ole riittävästi varoja hankkeiden loppuun saattamiseen ja siten kohteiden myymiseen eteenpäin. Samalla sen pitää käyttää varojaan velkojen lyhentämiseen. Aihepiiristä kannattaa katsoa myös vaikkapa Inderesin nopea suomenkielinen selitysvideo.

Financial Times (7.9.2021): “China and Big Tech: Xi’s blueprint for a digital dictatorship”

Digitaalinen valuutta, kasvojentunnistus, älykaupungit, tekoäly… Financial Timesin laaja artikkeli käy läpi Pekingin toimia ja suunnitelmia rakentaa Kiinan digitaalista infrastruktuuria valtion tavoitteiden toteuttamiseksi. Käytännössä maan johdon arvioidaan uskovan, että se pystyy sekä ylläpitämään yritysten halua luoda uusia teknologisia innovaatioita maailmaan että hallitsemaan teknologian avulla yhteiskuntaa ja vaientamaan kriittiset äänet.

Samalla datan keräämisen ja käytön kontrolli kiristyy. Yritysten on velvollisuus säilöä Kiinasta keräämänsä data Kiinassa sijaitsevissa datakeskuksissa tai saada virallinen lupa datan maasta ulos vientiin Kiinan kyberturvallisuushallinnolta. Käytännössä lainsäädäntö vaatii kansainvälisiä yrityksiä pistämään omat datakeskuksensa pystyyn Kiinassa ja altistamaan itsensä viranomaistarkastuksille. FT:n artikkeli on ehdottomasti suositeltavaa luettava aihepiiristä kiinnostuneille, sillä se maalaa Kiinan digisuunnitelmista laajan kuvan.

Bloomberg (6.9.2021): “Making Sense of Xi’s New Common Prosperity Doctrine”

Kiinan kommunistinen puolue on päättänyt tarttua toden teolla maan kasvavaan taloudelliseen eriarvoisuuteen “yhteisen hyvinvoinnin” (共同富裕, common prosperity) ohjelmallaan. Kyseessä ei ole pelkkä sanahelinä, sillä Bloombergin mukaan niin teknojättien murjominen, kotiopettajien toiminnan rajoittaminen kuin nuorison pelikiellotkin liittyvät samaan kampanjaan. Sijoittajat pohdiskelevat paraikaa, minkälaisia vaikutuksia kampanjalla on Kiinan yrityssektorille ja sen innovaatiopotentiaalille, mutta Bloombergille kirjoittavan Anjani Trivedin mukaan järisyttäviä muutoksia pitkään jatkuneeseen talouspolitiikan peruslinjaan ei ole nähtävissä.

Ei kuoro ole yksimielinen Kiinassakaan: Pekingin yliopiston professori Zhang Weiying kirjoitti valtion vahvan intervention johtavan hyvinvoinnin sijasta “yhteiseen köyhyyteen”. Kanta ei sinänsä ole yllättävä, sillä Zhang on pitkään ollut kriittinen puolueen teollisuuspolitiikkaa kohtaan. Kiinan taloustieteilijöiden 50 Forum -sivustolle kirjoitettu artikkeli vaikuttaa olevan sittemmin poistettu.

The Diplomat (3.9.2021): “Gauging the Future of Chinese Investment in Africa”

Kiina on Afrikan tärkein bilateraalinen kauppakumppani, mutta saattaa kohota nykyiseltä viidenneltä sijaltaan myös Afrikan suurimmaksi investointien (FDI) lähteeksi. Näin arvioi China-Africa Business Council tuoreessa reportaasissaan. Raportin mukaan investointien on kuitenkin muovauduttava ajan hengessä: niiden on sopeuduttava Afrikan maiden pyrkimyksiin nostaa oman teollisuutensa jalostusastetta, sekä esimerkiksi työläisten olosuhteiden ja uusiutuvan energian vaatimuksiin. Artikkeli nostaa haasteeksi tiukat kiinalaiset koronarajoitteet, joiden vuoksi kiinalaisten liikemiesten on vaikea matkustaa Afrikkaan, sekä Kiinan hiipuvan kiinnostuksen myöntää Afrikan maille puoli-ilmaisia lainoja.

China Leadership Monitor (1.9.2021): “What is Behind China’s Dual Circulation Strategy“

Kaksoiskierto, dual circulation (双循环) on noussut kiinalaisessa talouspoliittisessa puheessa nopeasti usein toistetuksi käsitteeksi, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan? Käsite ilmaantui Kiinan johdon puheeseen keväällä 2020, kun Donald Trumpin kauppasota ja Covid-19 loivat kovaa painetta Kiinan talouskehitykselle. Yksinkertaisimmillaan käsitteen takana piilevä strategia pyrkii siirtämään Kiinan talouskehityksen painopistettä maan sisäiseen kulutukseen, irti niin vienti- kuin tuontiriippuvuuksistakin ja kohti omavaraisuutta. Hongkongin yliopiston apulaisprofessorin Alicia García Herreron laaja essee avaa strategian merkitystä kiitettävästi.

Semianalysis (27.8.2021): “The Semiconductor Heist Of The Century”

Mitä pitää varoa, kun haluaa laajentaa liiketoimintaansa Kiinaan ja perustaa sinne paikallisen kumppanin kanssa yhteisyrityksen? Keskeisintä lienee varoa, etteivät avaimet kiinalaiseen haarakonttoriin katoa paikallisen toimitusjohtajan mukaan. Brittiläisen puolijohdevalmistaja Armin Kiinan-yritys Arm Limitedin tarina onkin suositeltavaa luettavaa sekä bisnesjännäreistä kiinnostuneille että vaikkapa yrityksen hallituksen ja toimitusjohtajan välisestä suhteesta kiinnostuneille.

Emoyhtiö Arm pyrki vuonna 2020 erottamaan Kiinan-yhtiönsä toimitusjohtaja Allen Wun liian omavaltaisesta toiminnasta, ja vaikka tytäryhtiön hallitus nimellisesti erottikin Wun äänin 7–1, oli yhtiön leimasin ja sen myötä myös yhtiön virallinen asiakirjakontrolli ja kyky toimia viranomaisten kanssa yhä Wun hallussa. Lyhykäisyydessään, puolitoista vuotta virallisten potkujen jälkeen Arm Limited on julistanut itsenäisyytensä emoyhtiöstään ja vain Kiinan-yhtiö, ei Arm itse, voi lisensoida Armin omistamaa piirilevyteknologiaa Kiinassa. Merkillinen on maailma.  

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (9.9.2021)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Jopa vanhojen rakennusten tuhoamisvimma kielletään.

The Atlantic (9.9.2021): “How China Weaponized the Press”

Nyt kun demokratian äänitorvena toiminut Apple Daily -lehti on Hongkongissa haudattu, on Atlantic selvittänyt, mitä on jäänyt jäljelle. Artikkeli keskittyy käsittelemään Ta Kung Paoa, Manner-Kiinalle lojaalia sanomalehteä, joka on käsitellyt erityisen kärkkäästi Hongkongin demokratiamielistä leiriä. Vuosi vuodelta yhä skandaalinkäryisemmäksi ja toimintatavoiltaan haukkamaisemmaksi muuttunut aviisi hyödyntää lehdistönvapauttaan tukahduttaakseen vapaudet. Paitsi että lehti on valmis tinkimään faktoista emämaalle herkullisen lyömäaseen saadakseen, Atlantic yksilöi myös liudan tapauksia, joissa ihmiset kertovat joutuneensa häirinnän kohteeksi tai ovat joutuneet lähtemään Hongkongista Ta Kung Paon uutisoinnin seurauksena. 

Helsingin Sanomat (8.9.2021): “Kiinan johto karsii nyt ‘hömppää’ kansalaisiltaan – Jos kansa uskoisi kommunistisen puolueen ideologiaan, tällaisia toimia ei tarvittaisi, sanoo tutkija”

Kielletään kaikki paitsi Xi Jinping -ajattelun opiskelu. Siltä on saattanut vaikuttaa viime viikkojen Kiina-uutisia seuratessa. Kuluneen kaksiviikkoisen kohahduttavimpiin kuuluivat videopeleihin ja naisellisiin miehiin kohdistuneet rajoitukset: ensin mainituista saavat alaikäiset nauttia jatkossa vain kolme tuntia viikossa, kun taas jälkimmäiset halutaan siivota televisio-ohjelmista sosialistisesti korrektin miehisyyden tieltä. Madonluvut on luettu myös Kiinan julkkiksille: rahanpalvonta, hedonismi ja äärimmäinen individualismi on jatkossa kielletty. Kurinpalautuksen kohteeksi pääsi myös verkossa kuumana käyvä fanikulttuuri, ja esimerkiksi Global Times -lehti vertasi faniyhteisöjä peräti kultteihin, joiden kautta vieraiden valtojen vaikuttajat voivat horjuttaa koko kansakunnan tasapainoa.

Helsingin Sanomien haastattelussa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen toteaa kieltovimman kertovan siitä, että kommunistipuolue kokee tavalliset kansalaiset uhaksi valta-asemalleen. Tiukalla linjalla puolue pyrkinee varautumaan kansalaisten mahdolliseen tulevaan tyytymättömyyteen talouskasvun ja elintason nousun hidastuessa.

Reuters (4.9.2021): “China vows to curb urban demolitions, preserve cultural heritage”

Kiinassa päätöksentekijät ovat viimein havahtuneet samaan kuin useat viimeisen kymmenen vuoden aikana maassa liikkuneet: vanhoista historiallista kohteista on tullut uhanalaisia, kun niitä joko tuhotaan pilvenpiirtäjien tieltä tai niitä restauroidaan muovisiksi jäljennöksiksi. Vaan nyt Kiinan valtioneuvosto on pistämässä pisteen tälle touhulle. Tuoreen päätöksen mukaan vanhoja rakennuksia tai esimerkiksi iäkkäitä puita pitää jatkossa systemaattisesti suojella. Eritoten kielletään vanhojen rakennusten korvaaminen jäljennöksillä. Toivoa saattaa, että päätös ei tule liian myöhään, sillä esimerkiksi Pekingin historiallinen keskusta kapeine hutong-kujineen on ollut viime vuosina lähes yhtä työmaata. Kiinan maiseman muovistumisesta kirjoitti ansiokkaasti jo muutama vuosi takaperin Kiina-ilmiöiden Ari-Joonas Pitkänen ulkoministeriön blogissa.

Yle (4.9.2021): “Kuolema lounasaikaan”

Kymmenen vuotta sitten tapahtui Tampereella epätavallinen veriteko, jonka tekijästä ei vieläkään ole tietoa. Nokialla työskennellyt Yuqing Yin surmattiin keskellä kirkasta päivää metsätielle tämän palatessa lounastauolta. Vuosituhannen vaihteessa perheineen Kiinasta Suomeen muuttaneen naisen tappo sai paljon huomiota erikoisuutensa vuoksi – sen paremmin epäiltyä kuin minkäänlaista motiiviakaan ei teolle löytynyt. Poliisi oli ihmeissään ja pyysi myös Kiinasta virka-apua uhrin läheisten ja entisten työkaverien kuulustelussa. Mitään ei kuitenkaan selvinnyt, eikä viime vuosina uusia merkittäviä vihjeitä ole tullut. Poliisilla on vielä toinen vuosikymmen aikaa pyrkiä selvittämään rikos ennen kuin tappo vanhenee.

Time (3.9.2021): “Shang-Chi Made Me Feel Seen Like No Other Hollywood Blockbuster Has”

Eräs elokuvan merkkipaalu on jälleen saavutettu, kun supersuositussa Marvel-elokuvien sarjassa valkokankaalle pamahti ensimmäinen aasialaisesta supersankarista kertova teos. Shang-Chi and the Legend of the Ten Rings ammentaa kiinalaisesta mytologiasta, taisteluelokuvaperinteestä sekä amerikankiinalaisesta nykykulttuurista, ja Time-lehden artikkelissa Taiwanissa kasvanut toimittaja kertoo, miten monet arkipäiväisetkin kiinalaisen kulttuurin elementit on ympätty onnistuneesti supersankarispektaakkeliin. Helsingin Sanomien elokuvakriitikko Jussi Ahlroth puolestaan totesi arviossaan Shang-Chin olevan “hyvää perustyötä” ja “parasta Marvelia vähään aikaan”.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Bruegel (8.9.2021): “A Late Bloomer: where is China’s climate plan?”

Mitä odottaa Kiinan ilmastostrategialta? Joukko Kiinan energiapolitiikkaan perehtyneitä tutkijoita käy nykytilannetta ja tulevia odotuksia Kiinalta brysseliläisen ajatuspaja Bruegelin podcastissa. Tosiasioita ei ole kiistäminen: Sisä-Mongolian ja Shanxin kaltaiset maakunnat ovat hiilen kanssa naimisissa niin tiukasti, että yhteiskunnalliset vaikutukset hiilen poltosta luopumisesta nopeasti olisivat suuret. Toisaalta odottaa voi, että eri maakunnille asetetaan eri tavoitteita, ja Guangdongin kaltaiset maakunnat johtanevat tietä vihreämpään Kiinaan. Mutta voiko Kiinan valtiona odottaa sitoutuvan maailmanlaajuisiin tiukkoihin toimiin ja standardeihin, vai pelaavan omaa peliään ja puhuvan vain juhlapuheissa samaa kieltä kuin EU ja Yhdysvallat? Tätä kaikkea jaksossa käsitellään.

VICE Asia (28.8.2021): “The Extreme 996 Work Culture in China”

Kiinan rankka työkulttuuri on viime aikoina ollut tapetilla. Kesällä suomalainen Huawei-pomo vaati myös pohjolan perukoille 80-tuntisia työviikkoja, kun taas Kiinassa viranomaiset ovat juuri ruvenneet moisia mielettömyyksiä suitsimaan. VICE pureutuu lyhytdokumentissaan Kiinassa maan tavaksi muodostuneeseen armottomaan raadantaan, jota sikäläisittäin kutsutaan “996-kulttuuriksi” (aamuyhdeksästä iltayhdeksään, kuusi päivää viikossa).

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Muuta kiinnostavaa

  • Lapin yliopisto tarjoaa ilmaisen klassisen kiinan verkkokurssin, joka alkaa maanantaina 13.9.2021. Ilmoittautuminen ja tarkemmat speksit täällä.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 24.9.2021. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje