3.12.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Tilanne kiinalaisen tennispelaaja Peng Shuain ympärillä ei ole varsinaisesti lieventynyt. Hänet on kyllä nähty julkisuudessa, mutta se ei ole vakuuttanut ulkomaailmaa. Naisten tennisammattilaisten kattojärjestö WTA ilmoitti laittavansa kaikki Kiinan-turnauksensa jäihin ja myös EU on herännyt vaatimaan Kiinalta Pengin syytösten asianmukaista käsittelyä.
EU ilmoitti kuluneen kahden viikon aikana myös perustavansa oman vastineensa Vyö ja tie -infrastruktuurihankkeelle. Jännitteiden kiristymistä Euraasian mantereen päissä ennakoi myös Saksan tuore hallitusohjelma. Lisäksi kirjeessämme asiaa muun muassa ydinaseista, kauneusihanteista, Kiinan puolijohdestrategiasta sekä WHO:n tavasta nimetä virusmuunnoksia.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Pommit, porno ja propaganda.
Yle (1.12.2021): “Saksan uusi hallitussopimus mainitsee Xinjiangin ihmisoikeusloukkaukset, mutta politiikka Kiinaa ja Venäjää kohtaan ei ehkä olennaisesti kovene”
Saksassa saatiin aikaiseksi hallitusohjelma sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien kesken. Ohjelmassa pisti tutkijoiden silmään erityisesti koventunut kieli Kiinaa ja Venäjää kohtaan ja Saksan ulkoministeriksi kohoaakin Kiina-kriitikkona profiloitunut vihreiden Annalena Baerbock. Ylen haastatteleman tutkijan, Ulrike Franken mukaan Saksan usko Kiinan liberalisoitumiseen on mennyt ja maa hakeutuu nyt tiiviimmin samaan rintamaan Yhdysvaltain kanssa. HS:n mukaan Barbock väläytti jo Xinjiangiin liittyviä pakotteita ja muistutti, ettei EU:n tule maailman suurimpana markkina-alueena tehdä itsestään pienempää kuin onkaan.
Toisaalta Kiina-politiikka saattaa todellisuudessa koventua vähemmän kuin retoriikka antaa ymmärtää, sillä Saksan teollisuus on edelleen hyvin riippuvainen Kiina-viennistään. Kiinan ensimmäinen viesti uudelle hallitukselle, ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijianin suulla toimitettuna olikin, että Saksan on parempi pitää näppinsä erossa Kiinan sisäisistä asioista.
China Leadership Monitor (1.12.2021): “Recent Chinese Views on the Taiwan Issue”
China Leadership Monitorin tuoreimmassa numerossa Michael Swaine analysoi Kiinassa Taiwanista käytyä eliittitason keskustelua, sekä virallisissa korkean tason puheenvuoroissa aina Xi’stä lähtien että myös vähemmän virallisissa julkaisuissa. Swainen mukaan Kiinan korkeimman johdon viralliset näkemykset eivät ole juuri muuttuneet, vaan toistavat samoja mantroja “rauhanomaisesta yhdistymisestä” ja “yhden Kiinan periaatteesta”. Sen sijaan epävirallisemmissa kommenteissa puheeseen on tullut huolestuneempi ja pessimistisempi sävy, jossa Taiwanin nähdään lipuvan demokraattisten ja “ulkomaisten” voimien ajamana yhä kauemmas kansantasavallan syleilystä. Jälkimmäiset puheenvuorot vaativat Kiinan johdolta kovempia vastatoimia, mutta suoranaisesta sodasta tai sen aikataulusta Swaine ei löytänyt merkkejä.
Helsingin Sanomat (30.11.2021): “Tietovuoto yhdistää uiguurien sortotoimiin Kiinan ylimmän johdon presidentti Xi Jinpingiä myöten”
Uiguureihin kohdistuvista sortotoimista Xinjiangissa tihkuu jälleen lisää tietoa. Julkisuuteen on vuotanut asiakirjoja, jotka ilmeisesti ensimmäistä kertaa kytkevät Kiinan ylimmän johdon ja itsensä Xi Jinpingin suoraan muslimivähemmistön pakkoleiritykseen. Asiakirjoihin lukeutuu muun muassa Xi Jinpingin puheita, joissa hän varoittaa ekstremismin uhasta Xinjiangissa ja peräänkuuluttaa muun muassa uiguurien uudelleenkoulutusta ja etnisen väestörakenteen tasaamista uiguurivaltaisilla alueilla.
Kiina on pyrkinyt torjumaan Xinjiangin toimiin kohdistuvaa kritiikkiä esimerkiksi sosiaalisen median propagandakampanjoilla. Twitter ilmoitti sulkeneensa hiljattain tuhansia feikkitilejä, jotka olivat “pumpanneet” kömpelösti laadittua propagandaa Xinjiangin tilanteesta. Esimerkiksi pornografiaan ja korealaisiin saippuaoopperoihin aiemmin keskittyneitä Twitter-tilejä oli valjastettu suoltamaan kommunistipuolueen narratiivia. Dataa analysoineet tutkijat hämmästelivät esimerkiksi @fuck_next-nimisen tilin suoltamia satoja propagandaviestejä.
Forein Affairs (23.11.2021): “Xi’s Confidence Game”
Foreign Affairsille kirjoittava Jude Blanchette toppuuttelee käsityksiä, joiden mukaan Kiinan johto olisi huolissaan omasta valta-asemastaan tai puolue peräti romahduksen partaalla. Vaikka moni mittari (demografia, talouskehitys) Kiinassa näyttääkin punaista, vaikuttaa maan johdolla olevan itsevarma luottamus Kiinan poliittisen järjestelmän mahdollisuuksiin selvitä haasteistaan. Lisäksi Xi Jinping on käytännössä kruunannut itsensä keisariksi, joten minkäänlainen oppositio ei ole haastamassa hänen autoritaarista politiikkaansa. Silti Blanchette muistuttaa, että Xi on vain “vallassa” (in power) ei “hallinnassa” (in control), ja puolueen selviäminen lähitulevaisuuden haasteista ei ole läheskään varmaa.
The Ulkopolitist (29.11.2021): “‘Vauhdittava uhka’: Yhdysvallat palauttaa asevoimaansa suurvaltasodan muottiin Kiinan ajamana”
Kiina on noussut suhteellisen nopeasti myös sotilasvoiman mittareilla maailman etujoukkoon. The Ulkopolitistin esseessä tarkastellaan Kiinan sotilasvoiman kehittämisen pidempää kaarta 1990-luvun alusta aina näihin päiviin saakka. Artikkelin mukaan Kiina säikähti Yhdysvaltain Persianlahden sodassa osoittamaa teknologista ylivoimaa ja ryhtyi systemaattisesti kuromaan Yhdysvaltain etumatkaa kiinni. 30 vuotta myöhemmin terrorismin vastaisista sodistaan eroon pyrkivä Yhdysvallat on havahtunut Kiinan asevoimien kehitysvauhtiin ja kääntää nyt valtavaa turvallisuuskoneistoaan tähän “vauhdittavaan uhkaan” vastatakseen.
The Ulkopolitist kirjoitti sotilasasioiden lisäksi myös Kiinan ulkopolitiikan ja julkisdiplomatian käänteestä aggressiivisempaan suuntaan. Artikkeli avaa Kiinan ulkopoliittisen retoriikan historiallista kaarta presidentti Hu Jintaon kauden lempeän ja pandamaisen “rauhanomaisen kehityksen” tyylistä kohti nykypäivän “susisoturiretoriikkaa”, jossa mm. haulikoilla uhkaileminen on tullut osaksi viestintää.
Foreign Affairs (19.11.2021): “Why China Wants More and Better Nukes”
Vaikka Kiinalla on ollut ydinase vuodesta 1964, on tämä tosiasia usein päässyt unohtumaan, sillä Kiina ei ole pitänyt pommistaan suurta meteliä. “Minimipelotteensa” mukaisesti Kiina on ylläpitänyt pienehköä ydinarsenaalia, joka on ehkäissyt maahan kohdistuvat ydiniskut tai niillä uhkaamisen. Viime vuosina Kiina on kuitenkin kehittänyt ydinaseita sekä niiden laukaisujärjestelmiä nopealla vauhdilla.
Foreign Affairsin artikkeli arvioi, ettei Kiina ole luopumassa minimipelotteen ajatuksesta sinänsä, mutta kasvattaa ydinmuskeleitaan tukeakseen tavanomaista sodankäyntikykyään. Kiinan iskukykyisemmät ydinaseet ajaisivat Yhdysvallat miettimään kahdesti esimerkiksi Taiwanin konfliktin osallistumisen kustannuksia. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti Kiinan ydinaseiden modernisaatiosta, “miltei Sputnik-hetken veroisesta” uudesta ohjuskokeesta, sekä näiden strategisista vaikutuksista.
Lyhyesti:
- China Leadership Monitor (1.12.2021): Xin kampanja yhteisestä hyvinvoinnista on paljon hänen aiempia kampanjoitaan vaikeampi, ja huonosti toteutettuna se voi olla kohtalokas, kirjoittaa Minxin Pei.
- The Economist (3.12.2021): Kiina ei saanut kutsua Yhdysvaltain järjestämään demokratiahuippukokoukseen, joten se järjesti itse vielä demokraattisemman huipparin.
- Reuters (29.11.2021): Taiwan vastaa Kiinan aggressiiviseen sotilaspolitiikkaan omalla sukellusveneohjelmallaan.
- Helsingin Sanomat (21.11.2021): Kiina viilensi diplomaattisia suhteitaan Liettuaan Taiwanin avattua maahan edustuston.
- Swedish National China Center (11.2021): Kiinan taloudellinen kovistelupolitiikka ei kanna hedelmää Euroopassa.
Talous
Kuumaa: Kohusellu.
China Leadership Monitor (1.12.2021): “China’s Move to Greater Self Reliance”
Kiinan pyrkimykset teknologiseen omavaraisuuteen eivät ole vielä lyhyellä tähtäimellä tuottaneet merkittäviä tuloksia, vaikka esimerkiksi Huawei onkin onnistunut kaksinkertaistamaan kiinalaisvalmisteisten osien osuuden puhelimissaan, kirjoittaa kyberturvallisuuden tutkija Adam Segal analyysissaan. Sen sijaan pitkällä tähtäimellä panostukset esimerkiksi puolijohteisiin ja niin sanotusti kovaan teknologiaan voivat tuottaa merkittäviä muutoksia. Kiina pyrkii omavaraisuudellaan kohti “saksalaista mallia” korkean teknologian valmistajana ja myyjänä.
Epävarmuuksia tiellä piisaa, mutta Segalin mukaan Kiinan taktiikka on ensisijaisesti riskisijoittajamainen – kaikki panostukset eivät onnistu, mutta kunhan kokonaisuudessaan teknologinen kyvykkyys kasvaa, hukkaan menneitä sijoituksiakin voidaan sietää. Samalla kovan teknologian panostuksesta kertoo kuluttajateknologiaan panostaneiden jättien, kuten Meituanin, Alibaban ja Tencentin kasvun rajoittaminen. Ne nähdään Segalin mukaan Zhongnanhaissa vain kivoina juttuina, kun taas puolijohteet ja nanomateriaalien kehittäminen pakollisina juttuina.
Nikkei Asia (30.11.2021): “China-Pakistan Belt and Road Initiative hits buffers”
Vyö ja tie -hankkeen kenties laajimpana osuutena on pidetty Pakistaniin rakennettua Kiinan-Pakistanin talouskäytävää. Pakistanin talous on kasvanut takavuosina kiitettävästi ja luvattuja teitä, voimaloita ja bisneshubejakin on alkanut syntyä, kun noin puolet 50 miljardin dollarin jättihankkeen investoinneista ja lainoista on laitettu likoon. Mutta hanke on aiheuttanut myös laajaa eripuraa ja tyytymättömyyttä, joka näkyy jo selvästi Kiinan epäluottamuksena ja Pakistaniin suuntaamien investointien laskuna. Esimerkiksi hankkeen kallein yksittäinen projekti, Pakistanin halki kulkevan rautatien uusiminen, pistettiin jäihin Kiinan ja Pakistanin erimielisyyksien takia. Myös monet pakistanilaiset vaikuttavat pettyneiltä luvattuun ihmehankkeeseen, josta he eivät ole päässeet hyötymään, kun Kiina on pääosin hyödyntänyt kotimaista teollisuuttaan materiaalihankinnoissa ja työvoimaansa rakentamisessa.
Jos on ongelmia Pakistanissa, on niitä myös Afrikan mantereella. Ugandassa on ajauduttu ongelmiin vuonna 2015 allekirjoitetun maan ainoaa kansainvälistä lentokenttää koskevan Kiina-lainan kanssa. Nyt Uganda toivoo, että lainan ehtoja tarkasteltaisiin, jotta lentokenttä ei ajautuisi vieraan vallan käsiin.
Financial Times (29.11.2021): “EU plans €300bn global infrastructure spend to rival China”
Euroopan Unionin komissio luonnostelee Global Gateway -nimistä hanketta vastauksena Kiinan Vyö ja tie -infrastruktuuriprojektille. Hankkeen tarkoituksena on laittaa 300 miljardia euroa muun muassa digitalisaatioon, terveydenhuoltoon, energiasektorille, koulutukseen, tutkimukseen ja liikenteeseen. Rahoitus tulisi sekä julkiselta sektorilta että yksityisiä sijoittajia kannustamalla. Suoraan hanketta ei kuvata Vyö ja tie -hankkeen vastaukseksi, mutta EU-komissio kuvailee hanketta “arvopohjaiseksi” ja “lähestymistavaltaan eettiseksi”. Aiheesta kirjoitti myös Helsingin Sanomat.
Kiinassa hankkeesta on ehditty jo suutahtaa. Kansan päivälehden räyhäkkäämpi äänitorvi Global Times ehti kuvailla hanketta, samoin kuin Yhdysvaltain vetämää G7-hanke Build Back Better Worldia, lähtökohdiltaan tekopyhäksi.
Kauppalehti (29.11.2021): “Stora Enso lupasi vetäytyä ”kohusellusta”, mutta vie sitä yhä Kiinaan”
South China Morning Postin keväällä paljastamat Stora Enson liukosellutoimitukset Xinjiangiin ovat vain kasvaneet, vaikka yhtiö pian uutisoinnin revetessä Suomessa sitoutui ajamaan tuotantonsa alas tämän vuoden kuluessa. SCMP:n toimittaja kertoi asiasta Twitterissä, minkä jälkeen myös Kauppalehti julkaisi Suomen liukosellun vientidataa. Se osoittaa, että Suomessa valmistettu liukosellu on tänä vuonna kulkeutunut lähes yksinomaan, 96-prosenttisesti, Kiinaan. Stora Ensolta kerrotaan, että viskoosin valmistukseen käytettävän liukosellun toimitukset kyllä loppuvat, mutta toimitussopimukset ovat voimassa vuoden loppuun asti.
Financial Times (26.11.2021): “US commission calls for tighter controls on flows to Chinese markets”
Yhdysvaltalaiset sijoittavat Kiinaan enemmän kuin on Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle hyväksi, Yhdysvaltain kongressin Kiinan talous- ja turvallisuussuhteita arvioiva komissio linjaa tuoreessa raportissaan. Komissio muun muassa ehdottaa Kiinan turvallisuussektorin yrityksiin tehtävien sijoitusten rajoittamista entisestään ja monien porsaanreikien sulkemista. Amerikkalaissijoittajat eivät esimerkiksi ole Trumpin kaudelta lähtien saaneet laittaa rahojaan moniinkaan kiinalaisiin puolustus- ja valvonta-alan yrityksiin, mutta lainsäädäntöä on voitu kiertää: amerikkalaiset sijoitusrahastot voivat käytännössä yhä sijoittaa kiinalaiseen puolustusteollisuuteen, kunhan niin sijoitusta ei tehdä Yhdysvalloissa, eikä sijoitukseen liity Yhdysvaltain kansalaisia.
CNN (24.11.2021): “China’s disappearing ships: The latest headache for the global supply chain”
Eikö joulupukki löytänytkään perille pakettien kanssa? Syynä voi olla Kiinan uusi tietosuojalainsäädäntö – näin ainakin, jos CNN:n haastattelemia logistiikka-alan asiantuntijoita on uskominen. Marraskuun alusta rahtialusten liikkeitä ei ole voinut seurata, kun ne ovat Kiinan aluevesillä. Syyksi arvellaan uutta tietosuojalainsäädäntöä, jonka mukaan Kiinasta ulkomaailmaan lähtevä data vaatii viranomaisten hyväksynnän. Vaikka laki ei mainitse rahtialuksia koskevaa dataa, alan asiantuntijat arvelevat, että sen käsittelyssä ollaan tällä hetkellä ylivarovaisia.
Datan puute voi aiheuttaa ongelmia alusten rantautumisessa, purkamisessa ja lastauksessa, mikä hidastaa jo entisestään kuormittuneita maailmanlaajuisia tuotantoketjuja. Tämän vuoksi kaikki paketit eivät pukin pajaltakaan välttämättä ehdi jouluksi kotiin. Emme kuitenkaan ota vastuuta siitä, että selitys joulupukista, Kiinan tietosuojalaista ja rahtialuksista ei mene perheenjäsenille jouluaattona läpi.
Lyhyesti:
- Bloomberg (29.11.2021): Vuodetut dokumentit osoittavat, että kiinalainen kaivosyritys siirsi Kongon entisen presidentin lähipiirille miljoonia dollareita.
- BBC (26.11.2021): Kiinalaisviranomainen keskeytti Supercellin omistajan Tencentin sovellusten päivitykset, jatkossa viranomainen tarkastaa päivitykset ennen niiden julkaisua.
- South China Morning Post (25.11.2021): Testivaiheiden jälkeen Baidulle ja Pony AI:lle on myönnetty luvat itseohjautuvien taksiautojen operointiin Pekingissä.
- Financial Times (24.11.2021): JPMorganin pomo sanoi pankin elävän pidempään kuin Kiinan kommunistinen puolue. Sitten hän pyysi sanojaan anteeksi kahteen eri otteeseen.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (2.12.2021)
- Juanin valuuttakurssi on vahvistunut
- Kaupankäynti alkoi Pekingin pörssissä
- Kiina on jo lähes euroalueen vertainen ulkomaisen arvonlisän kuluttaja
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Virusvariantti hyppäsi voimajohtajan nimen yli.
Helsingin Sanomat (2.12.2021): “Ministeriöltä harvinainen toimintatapasuositus akateemisesta yhteistyöstä Kiinan kanssa – Supolta varoitus perään”
Koulutussektorilla pöhinöinti on ollut Suomen ja Kiinan välillä siinä määrin vilkasta, että opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tällä viikolla prujun, joka listaa toimintatapasuosituksia akateemisen yhteistyöhön. Näin Kiinasta tuli ensimmäinen maa, jonka kanssa tehdystä koulutusyhteistyöstä Suomessa on annettu suosituksia. Keskeinen viesti on, että Suomen etu on tehdä “riskitietoista” akateemista yhteistyötä Kiinan kanssa.
OKM:n suosituksista innostui myös harvasanainen suojelupoliisi, jonka apulaispäällikkö jopa villiintyi tempaisemaan blogikirjoituksen aiheen tiimoilta. Siinä Supo vielä huomauttaa, että autoritaaristen valtioiden tiedustelulla työkalupakki on demokraattisten maiden tiedustelua laajempi. Lisäksi tiedustelupalvelu toteaa OKM:n tapaan, että riskit on syytä tunnistaa, sillä pahimmillaan tiedeyhteistyötä voidaan käyttää Kiinassa esimerkiksi sotilaallisiin tarkoituksiin tai ihmisoikeusloukkausten edistämiseen.
BBC (1.12.2021): “WTA announces immediate suspension of tournaments in China”
Tennistähti Peng Shuain ja Kiinan entisen varapääministerin ympärillä vellova metoo-kohu on eskaloitunut entisestään. Kansainvälisen huomion myötä Pengin olinpaikasta saatiin osviittaa, kun hän ensin ilmestyi Pekingissä tennisotteluun jakamaan nimikirjoituksia ja keskusteli sitten videoyhteyden välityksellä Kansainvälisen olympiakomitean edustajien kanssa. Keskusteluun osallistui myös KOK:n suomalaisjäsen Emma Terho, jonka mukaan tärkeintä oli tietää, että Peng on kunnossa ja voi hyvin.
Naisten tennisjärjestö WTA:ta nämä esiintymiset eivät kuitenkaan vakuuttaneet – huolena on yhä, ettei Peng välttämättä ole todellisuudessa vapaa ja että hän toimii painostuksen alaisena. WTA siirtyi sanoista tekoihin tavalla, jota länsimaisilta organisaatioilta harvemmin on viime aikoina nähty: se ilmoitti laittavansa kaikki Kiinan turnauksensa jäihin ja totesi, että asian vakavuus menee bisneksen edelle. Myös esimerkiksi EU:n ulkosuhdehallinto vaati Kiinalta näyttöä siitä, että Peng on turvassa ja hänen syytöksensä tutkitaan asianmukaisesti.
VICE (1.12.2021): “WHO Skipped a Couple of Letters to Avoid Calling the Omicron Variant ‘Xi’”
Monet ehtivät jo puhua koronaviruksen uudesta variantista nu-nimellä WHO:n kreikkalaisiin aakkosiin perustuvaa käytäntöä ennakoiden, mutta terveysjärjestö ilmoittikin nimeksi omikron. Nu-nimen kerrottiin muistuttavan liikaa englannin sanaa “new”, mutta WHO päätyi hyppäämään myös aakkosissa sitä seuraavan xi- tai ksii-kirjaimen yli, koska se on “yleinen sukunimi”. Perustelu on herättänyt hymähtelyä, sillä Kiinassa Xi ei ole sukunimenä mitenkään erityisen yleinen, ja itse asiassa WHO:n aiemmin virusvariantin nimenä käyttämä mu on sukunimenä yleisyydessä suunnilleen samaa luokkaa. Kiinasta kuitenkin löytyy eräs tunnetunpuoleinen Xi-niminen hahmo, jota WHO ei kenties tohtinut suututtaa.
Helsingin Sanomat (26.11.2021): “Kuka Kiinassa on kaunis?”
Tiuhaan toistuva rituaali, jossa länsimainen yritys päätyy pyytämään anteeksi loukkaantuneilta kiinalaisilta, osui tällä kertaa muotitalo Diorin kohdalle. Kohun kohteena oli kiinalaisen valokuvaajan muotitalolle ottama kiinalaista naista esittänyt valokuva, jonka Kiinassa katsottiin edustavan länsimaista stereotyyppiä pienisilmäisistä kiinalaisista. HS:n kirjeenvaihtaja Mari Manninen tarkastelee kollektiivisen loukkaantumisen takana olevaa kiinalaista kauneuskäsitystä, jossa pieniä silmiä ja tummaa ihoa ei arvosteta. Sen sijaan ihanteena pidetään lähes vitivalkoista ihoa, kapeita kasvoja ja suuria silmiä, jollaisten saavuttamiseen kiinalainen tarvitsee usein plastiikkakirurgin palveluja.
The Ulkopolitist (22.11.2021): “Liian vähän ja liian myöhään – Uskaltaako Kiina lopulta uudistaa väestöpolitiikkaansa?”
Vuosina 2010–2020 Kiinan väestö kasvoi hitainta tahtia 70 vuoteen ja kasvun ennustetaan kääntyvän negatiiviseksi viimeistään vuonna 2030. Taustalla on maan nopea vaurastuminen sekä tiukka syntyvyydensäännöstelypolitiikka. Kiinassa alettiin 1970-luvulla harjoittaa aktiivista syntyvyyden vähentämiseen tähtäävää väestöpolitiikkaa, josta pidettiin itsepintaisesti kiinni pitkään senkin jälkeen, kun syntyvyys oli jo laskenut alle väestön uusiutumistason 1990-luvulla. Pulma alkaa olla visainen, sillä viimeaikaiset höllennykset eivät enää ole näyttäneet auttavan tilanteeseen.
Lyhyesti:
- Axios (30.11.2021): Airbnb vuokraa yli kymmentä asuntoa, jotka sijaitsevat pakoteistoilta löytyvän Xinjiangin tuotanto- ja rakennuskomennuskunnan mailla.
- AFP (29.11.2021): Simpsonien ikoninen Tiananmen-jakso puuttuu Disney+-palvelusta Hongkongissa.
- CNN (28.11.2021): Hongkongin protesteista kertova dokumenttielokuva palkittiin “kiinankielisten elokuvien Oscareissa”.
- Financial Times (28.12.2021): Nollakoronalinjaa vetävän Kiinan tautiviranomainen sanoo maan välttyvän omikronmuunnoksen vaikutuksilta, vaikka pian maahan paukkaa koko maailman olympiaväki.
- Bloomberg (24.11.2021): Kiina löysi väestöään laskiessaan 12 miljoonaa ylimääräistä lasta.
Katsele & kuuntele
BOFIT (29.11.2021): “BOFIT Kiina-tietoisku 2021: Miten rakennetaan tulevaisuuden kasvu?”
Jos missasi kuluneen viikon tiistaina Suomen Pankin BOFIT-tutkimusosaston tutkijoiden perinteisen Kiina-tietoiskun, sen tallenne on katsottavissa jälkikäteen. Tilaisuudessa Eeva Kerola käsitteli Kiinan talouskasvunäkymiä, Riikka Nuutilainen maan kiinteistösektorin tilannetta, Juuso Kaaresvirta Kiinan ulkomaankaupan historiaa WTO-aikana ja vieraileva puhuja Lauri Paltemaa kommunistisen puolueen tuoretta historiatulkintaa.
The Little Red Podcast (22.11.2021): “The Great Reconciler and the End of Chinese History”
The Little Red Podcast tarkastelee Kiinan kommunistipuolueen tuoretta historiapäätöstä, jolla Xi Jinpingin johtoasemaa lujitettiin entisestään. Vieraina aihetta valottamassa ovat asiantuntijat Patricia Thornton ja Geremie Barmé, joista jälkimmäinen summaa Xin politiikan muotoon “personality cult without personality”.
Tapahtumat
- Suomi-Kiina-seura 70 vuotta – entä sitten?, Tiistaina 14.12.2021 klo 18:30, verkkoluento.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 17. joulukuuta 2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.