Kiina-ilmiöt #87 – Kenen bambua syöt, sen lauluja laulat

Posted on by Kiina-ilmiot

17.12.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Demokratia on ollut viime aikojen kuuma peruna: vapaan maailman viittaan verhoutunut Yhdysvallat kutsui koolle demokratioiden huippukokouksen, joka sai Kiinan repimään pelihousunsa ja julistautumaan länsimaita paremmaksi “kokonaisprosessin demokratiaksi”. Xi Jinping kääntyi demokraattisen ystävänsä Vladimir Putinin puoleen, ja kaverukset kaavailivat puhelussaan entistä syvempää yhteistyötä.

Kiinan liittymisestä Maailman kauppajärjestöön tuli kuluneeksi 20 vuotta, ja konsensus tuntuu olevan, että länsimaat odottivat liikoja maailmankaupan liberalisoivalta vaikutukselta. Täysin voitokkaalta ei Kiinan talouskehitys vuosipäivänä näyttänyt, kun kuilun partaalla pitkään keikkunut kiinteistömöhkäle Evergrande mätkähti maksukyvyttömäksi. 

Fyrkka on kortilla myös Ähtärissä, jossa pörröisten bambunrouskuttajien ylläpitoon on jouduttu pyytämään kiinalaisyritysten tukea. Kiinalaisrahalla pyörii myös Konfutse-instituutin järjestämä kielenopetus Helsingin yliopistossa, ja sen tulevaisuutta joudutaan miettimään tulevan vuoden aikana instituutin sopimuksen ollessa katkolla.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Hu Xijinin “eläkepaketti”.

The New York Times (15.12.2021): “Putin and Xi Show United Front Amid Rising Tensions With U.S.”

Xi Jinping keskusteli “vanhan ystävänsä” Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa videoteitse keskiviikkona. Sopivasti Joe Bidenin demokratioiden kokouksen jälkimainingeissa järjestetty autokratioiden minikokous alkoi Putinin lupauksella saapua henkilökohtaisesti Pekingin olympialaisiin “rakasta ystäväänsä” tapaamaan, mikä epäilemättä lämmitti diplomaattisen boikotin ikeessä kärvistelevän Xin sydäntä. Xi puolestaan vastasi ylistämällä maiden välistä turvallisuusyhteistyötä, joka tehokkuudessaan peräti ylittää muodollisen liittolaisuuden tason. Lisäksi agendalla oli esimerkiksi maiden yhteisen, lännestä itsenäisen taloudellisen infrastruktuurin kehittäminen, sekä potentiaalinen huippukokous Intian kanssa.

The Guardian (14.12.2021): “China’s troll king: how a tabloid editor became the voice of Chinese nationalism”

Global Times on Kiinaa seuraaville hyvin tuttu kommunistisen puolueen keskuskomitean liepeillä liikkuva tabloidi, joka on tunnettu jingoistisesta retoriikastaan. Hyvin tunnettu on myös lehden entinen päätoimittaja, “trollikuningas” Hu Xijin, joka jakelee Twitterissä antoisasti nationalistisia ja sotaa lietsovia näkemyksiään 450 000 seuraajalleen. The Guardianin artikkeli tarjoaa erinomaisen katsauksen lehden ja sen enigmaattisen päätoimittajan taustoihin.

Mielenkiintoisena yhteensattumana Hu Xijin ilmoitti eläköityvänsä Global Timesin johdosta pian Guardianin artikkelin jälkimainingeissa. China Media Projectin saamien tietojen mukaan Hu paremminkin erotettiin syistä, jotka ovat toistaiseksi tuntemattomia. Joka tapauksessa CMP aloitti jo spekulaatiot Hun seuraajasta.

The National Interest (10.12.2021): “Has Washington’s Policy Toward Taiwan Crossed the Rubicon?”

Yhdysvaltain Aasian alueesta vastaava apulaispuolustusministeri Ely Ratner totesi taannoisessa senaatin kuulemisessa Taiwanin olevan kriittinen elementti Yhdysvaltain intresseille Tyynenmeren alueella. NI:lle kirjoittavan Paul Heerin mukaan kommentti osoittaa Yhdysvaltojen lipuvan yhä kauemmas “yhden Kiinan politiikasta” kohti de facto “yhden Kiinan ja yhden Taiwanin” politiikkaa. Bidenin hallinnon mahdollinen luopuminen strategisesta epämääräisyydestä ei kuitenkaan välttämättä vahvista Yhdysvaltain pelotetta, vaan saattaa ajaa Kiinan entistä määrätietoisemmin yhdistämisprojektinsa taakse, Heer arvioi.

Helsingin Sanomat (9.12.2021): “Kiina kutsuu itseään Yhdysvaltoja paremmaksi demokratiaksi, ja sillä on osuvia huomioita lännen mallista”

Yhdysvaltain johdolla järjestetty demokratioiden huippukokous kirvoitti Kiinalta ankaraa kritiikkiä. Tuskin koskaan aiemmin on myöskään kuultu Kiinassa puhuttavan yhtä paljon demokratiasta kuin huippukokousta edeltävinä päivinä. Kiinan viestinnän mukaan demokratiaa on monenlaista, eikä Yhdysvalloilla ole oikeutta määritellä käsitettä. Myös Kiina on siten “kokonaisprosessin demokratia”, kuten hallituksen julkistama uunituore valkoinen paperi osoittaa, ja itse asiassa parempi demokratia kuin läntiset vastinparinsa.

Miksi Kiina ryhtyi näin mittavaan propagandaoffensiiviin Bidenin kokouksen alla? Foreign Policyn analyysin mukaan Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kamppailu on siirtymässä vähitellen myös ideologian alueelle, kun Kiina yrittää tarjota maailmalle demokratian haastavan mallin “kokonaisprosessin demokratiallaan”. Kiina uskoo Yhdysvaltain olevan taantumassa, mutta näkee samalla Bidenin liittolaispolitiikan todellisena uhkana oman valta-asemansa pönkittämiselle.

Foreign Affairs (7.12.2021): “America Is Up—and China Is Down—in Asia”

Yhdysvaltojen valta-asema Aasiassa vahvistuu Kiinan heikentyessä, argumentoivat Lowy Instituten tutkijat Michael Fullilove ja Hervé Lemahieu. Artikkeli pohjaa muun muassa samaisen instituutin tuottaman Asia Power Indexin uusimpiin lukuihin. Yhdysvaltain talouden näkymät vaikuttavat pitkässä juoksussa paremmilta, ja Yhdysvaltain liittolaisjärjestelmä Aasiassa jatkaa vahvistumistaan. Yhdysvaltain akilleen kantapääksi kirjoittajat arvioivat taloudellisen integraation, jossa Kiina on omassa sarjassaan, ja jossa Yhdysvallat ampui itseän jalkaan luopumalla Tyynenmeren kauppasopimuksesta vuonna 2018. Joka tapauksessa Kiina ei kirjoittajien mukaan kykene nousemaan kokonaisvaltaisen vallan mittaristolla Yhdysvaltain ohi, vaan jonkinlainen kaksinapainen järjestelmä on väistämätön.

STT (4.12.2021): “Tiukka turvallisuuslaki taltutti Hongkongin demokratialiikkeen – tilalle tulivat pelko ja suru”

Miten arki Hongkongissa on jatkunut noin puolitoista vuotta sitten voimaan tulleen kansallisen turvallisuuden lain jälkeen? Jatkuuhan se, mutta ilmaisun rekisteri on kaventunut. Kuten pseudonyymi William kertoo haastattelussa, jos sanoo jotakin hallinnon vastaista, voi käydä huonosti. Muutos vaikuttaa kokonaisvaltaiselta: samaan aikaan kun ihmisten suut on suljettu, on hiljaisuus täytetty lisääntyvällä valvonnalla ja esimerkiksi kasvavan isänmaallisella koulukasvatuksella. Tämä on aiheuttanut monissa myös poliittisen lamautumisen, mikä varmasti miellyttää Kiinaa. Ja kun mieltä turruttavasta suoratoistopalvelusta lopulta loppuu katsottava, on mahdollisuus muuttaa ulkomaille. Myös William kertoo suunnitelleensa Britanniaan muuttoa.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Odotettu maksukyvyttömyys.

AFP (16.12.2021): “US blacklists Chinese biotech industry over Uyghur surveillance”

Yhdysvallat on asettanut liudan kiinalaistahoja mustalle listalleen ja syyttää niitä uiguureiden vakoilusta. Mustalle listalle päätyminen tarkoittaa, että yhdysvaltalaisyhtiöt eivät voi käydä niiden kanssa kauppaa. Listatuksi tulivat Kiinan armeijan lääketieteiden akatemia sekä 11 tutkimusinstituuttia, jotka ovat Yhdysvaltojen mukaan kehittäneet “mielenhallinta-aseita”. Financial Timesin mukaan mustalle listalle päätyi myös kosolti teknologiayhtiöitä, kuten Huaweihinkin yhdistetty Megvii sekä SenseTime, jotka molemmat ovat tunnettuja kasvojentunnistusteknologioiden kehittäjiä. Lisäksi listalta löytyy kiinalaisia tekoäly-yhtiöitä sekä DJI, maailman suurin kuluttajamarkkinoiden dronelennokkivalmistaja.

Lisäksi tällä viikolla Yhdysvaltain kongressi hyväksyi tuontikiellon Xinjiangissa valmistetuille tavaroille, ja presidentti Joe Bidenin on määrä saattaa laki voimaan lähiaikoina.

BBC (11.12.2021): “How the West invited China to eat its lunch”

Kiinan pääsystä Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi tuli tässä kuussa kuluneeksi tasan kaksi vuosikymmentä, ja jäsenyyden merkitys Kiinan kasvavan vaikutusvallan kannalta on käynyt selväksi. Halpa työvoima ja teknisesti edistynyt tuotantoteollisuus yhdistettynä länsimaisten monikansallisten yritysten vetämään talousverkostoon siivittivät Kiinan pikavauhtia maailman huipulle. Vuosien varrella on saatu huomata, että vapaampi talous ei olekaan tae yhteiskunnan liberalisoitumiselle, vaikka monet tätä 20 vuotta sitten Kiinan kohdalla odottivat. Edes talouden itsensä saralla Kiina ei ole toiminut odotusten mukaan: Politico-lehden mukaan se liittyi sääntöperusteiseen talousjärjestelmään ja alkoi sitten rikkoa sääntöjä.

New York Times (9.12.2021): “China Evergrande Defaults on Its Debt. Now What?”

Kansainvälinen luottoluokittaja Fitch teki viimein sen, mitä maailman markkinoilla oli osattu jo uumoilla. Luottoluokittaja ilmoitti Evergranden olevan maksukyvytön kolme päivää sen jälkeen, kun kiinteistöjärkäleen 82 miljoonan dollarin laina oli erääntynyt, oletettavasti maksamatta eikä yhtiö ollut pihahtanut tilanteestaan. Fitch kuitenkin tyypitteli Evergranden niin kutsuttuun rajattuun maksukyvyttömyyteen, mikä tarkoittaa sitä, että mitään yritysoikeudellisiä toimia, kuten konkurssiin asettamista tai omaisuuden realisoimista ei ollut tapahtunut. 

Niinpä Evergranden tulevaisuuden yllä roikkuu yhä epäselvyyden hähmä. Odottava pattitilanne on kuitenkin purkautumaan päin, sillä Financial Timesin mukaan kiinalaiset luotottajat ovat menettäneet uskonsa Evergrandeen ja haastaneet yhtiön 13 miljardin dollarin saatavista oikeuteen. Fitch antoi saman kohtelun myös Evergranden kuiluun luisuneelle Kaisa-yhtiölle, joka ei ollut pystynyt selviytymään 400 miljoonan dollarin lainastaan. Kaisa yritetään yhä kammeta ylös kanveesista, sillä tällä hetkellä Kaisaan sijoittaneet kansainväliset sijoittajat ovat selvittäneet mahdollisuutta ostaa yhtiön maksamattomia lainoja.

Sekaannus kiinteistösektorilla ei pysähdy pelkästään Evergrandeen ja Kaisaan. Ongelmissa ovat myös Shimao, Guangzhou R&F sekä China Fortune Land, jolta on ilmeisesti kadonnut yli 300 miljoonaa dollaria epäluotettavaksi osoittautuneen sijoituskumppanin mukana.

The Diplomat (3.12.2021): “Laos-China Railway Inaugurated Amid Mounting Debt Concerns”

Joulukuun alussa tehtiin viimein kuusi vuotta rakennettua historiaa, kun Kiinan rautatieverkosto laajeni sen rajojen ulkopuolelle. Kiskot vievät nyt Yunnanin maakunnan Kunmingista Vientianeen, Laosin pääkaupunkiin. Päätellen radan noin 60 siltakilometristä ja lähes 200 tunnelikilometristä ei projekti mahtanut olla aivan perusinsinöörin opinnäytetyön tulos. Vaikka Laosin ja Kiinan välinen yhteys todennäköisesti lisää maiden välistä kanssakäymistä ja elävöittää Laosin liike-elämää, ovat heikon maksukyvyn Laosin rautatieinvestointi nostattanut kulmia ja herättänyt jälleen ikuisuuskysymyksen siitä, miten voimakkaasti Kiina lainoittaa ahdingossa olevia maita Vyö ja tie -sateenvarjon alla.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (16.12.2021)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Muskeleita massoille, Wu Jing.

Tutkain (16.12.2021): “Akateemisen vapauden portinvartija” 

Valtiotieteellinen ylioppilaslehti Tutkain tutkailee artikkelissaan Helsingin yliopiston Konfutse-instituuttia, jonka toiminnasta Kiinan käsikassarana on aika ajoin esitetty kritiikkiä. Haastattelussa instituutin johtaja ja Kiinan tutkimuksen professori Julie Yu-Wen Chen kertoo kaksoisroolinsa kiemuroista ja instituutin vaikeasta asemasta – Kiinan rahoittaman instituutin pyörittämisessä on ongelmansa, mutta jos instituutista luovuttaisiin, kuinka kävisi kiinalaisrahalla järjestetyn kielenopetuksen? Muualla pohjoismaissa Konfutse-instituutteja on suljettu, ja Helsingissäkin sopimus on katkolla vuoden päästä. Vararehtori Hanna Snellmanin mukaan vuoden 2022 aikana päätetään, jatketaanko instituutin sopimusta.

Helsingin Sanomat (14.12.2021): “Antaa lasten leikkiä”

Yksi Kiinan tämänvuotisista isoista uudistuksista oli koululaisten opiskelutaakan vähentäminen, ja se on tuonut konkreettisen muutoksen lasten aikatauluihin. HS:n reportaasi kertoo 8-vuotiaan Xiao Weiwein elämän mullistuneen, kun tuntikausien päivittäinen läksyjen luku ja viikonloppujen lisäopetus ovat vaihtuneet harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Vaan onko uudistus sittenkään niin käänteentekevä kuin aluksi vaikutti? Haastattelun jälkeen Pekingin kaupunki yllättäen ilmoitti alkavansa tarjota ilmaisia preppaustunteja arki-iltoina. Lasten illat saattavat jälleen täyttyä pänttäyksestä, sillä vanhemmat tuskin haluavat, että oma lapsi jää jälkeen muista. 

Helsingin Sanomat (14.12.2021): “Ähtärin eläinpuistoon alkoi yhtäkkiä virrata rahaa – Näin eläinpuisto aikoo kerätä liki miljoonan ja pelastaa pandat”

Ähtärin eläinpuisto kertoi tällä viikolla ryhtyneensä poikkeuksellisiin toimiin, kun puistossa asustelevat holtittomat rahasyöpöt Lumi ja Pyry olivat viedä puiston rospuuttoon. Pandojen ekstravagantti elämäntyyli imee vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa, josta eläinpuisto pystyy kuittaamaan hieman yli kolmasosan, 600 000 euroa. Edessä häämötti jopa pandojen palautus Kiinaan, uutisoitiin marraskuussa.

Tämänviikkoisessa tiedotustilaisuudessa eläinpuisto kuitenkin ilmoitti keränneensä lahjoittajilta puolen miljoonan euron edestä varoja, mikä tarjoaa ensiapua tukalaan taloustilanteeseen. Tiedotustilaisuudessa oli paikalla myös Kiinan Suomen-suurlähettiläs Chen Li sekä filantrooppiväkeä, muun muassa suurlahjoittajien joukkoon kuuluvista kiinalaisista Cosco Shipping -logistiikkayhtiöstä ja Juneyao-lentoyhtiöstä. Professori Lauri Paltemaa arvioikin STT:lle, että todennäköisesti ehdotus eläinpuiston tukemisesta ja pandadiplomatian jatkumisesta Suomessa on tullut kiinalaisyrityksiin Kiinan ulkoministeriöstä.

VICE (14.12.2021): “This Guy Is China’s Answer to Captain America”

Vuonna 2014 kiinalaisnäyttelijä Wu Jing päätti, että maan kulttuurikenttä kaipaa maskuliinisuutta. Feminiinisiksi miellettyjen poptähtien tilalle tarvittiin Tom Cruisen, Sylvester Stallonen ja Ison Arskan kaltainen patrioottinen toimintasankari, jossa yhdistyvät konservatiivinen mieskuva ja nationalismi. Wu ryhtyi tuumasta toimeen, ja kaava on toden totta tuottanut menestystä: tänä vuonna Wun tähdittämä The Battle at Lake Changjin -sotaelokuva nousi Kiinan kaikkien aikojen tuottoisimmaksi ohi muutaman vuoden takaisen Wolf Warrior 2:n, jonka pääosan Wu myös näytteli.

Wu Jingiin henkilöityvä maskuliinisuuden esiinmarssi heijastaa laajempaa trendiä, jossa Kiinan puoluejohto pyrkii pönkittämään perinteistä miehisyyttä. Trendiin liittyy myös ongelmia – hiljattain Kiinassa kuumaksi puheenaiheeksi on noussut “liiasta naisellisuudesta” kiusatun nuoren miehen itsemurha. Tapaus nosti ahtaan mieskuvan lisäksi tapetille myös mielenterveyteen ja kiusaamiseen liittyvät ongelmat laajemmin.

The New York Times (13.12.2021): “How Beijing Influences the Influencers”

Modernissa mediaympäristössä ei perinteisen neukkutyylisellä propagandalla pitkälle pötkitä, ja Kiina onkin sometykittelyn ohella valjastanut myös tubettajat tuuttaamaan valtiovallan viestiä maailmalle. Länsimaiset YouTube-vaikuttajat suhaavat ympäri Kiinaa kuvaten positiivissävyisiä ja ihmisläheisiä videoita hallinnon maksaessa viulut, ja usein videoilla pyritään nimenomaisesti kumoamaan “länsimaiset valheet” esimerkiksi Xinjiangin ihmisoikeusloukkauksista. Näkyvyyttä videoille saadaan Kiinan lähetystöjen levittäessä niitä somekanavissaan.

Myös ASPI-tutkimuskeskus on julkaissut tutkimuksen Kiinan järjestelmää hehkuttavista influenssereista. Sen löydökset ovat hyvin samankaltaisia, ja etenkin Xinjiang korostuu somevaikuttajien pullantuoksuisissa ylistyslauluissa.

Yle (12.12.2021): “Viron presidentti liittyy Pekingin talvikisojen boikottiin – ei lähde kisavieraaksi “poliittisista syistä””

Suomenlahden tuolla puolen jossakin on maa, jonka valtiojohto on ilmoittanut boikotoivansa Pekingin olympiakisoja. Viron tuore presidentti Alar Karis asettui kasvavan mielenilmaisijoiden jonon jatkoksi ilmoittamalla, ettei lähde olympialaisiin poliittisista syistä. Baltian maista Liettua oli ensimmäisenä maana julistamassa kisat diplomaattisen pannaan Kiinan ihmisoikeustilanteen vuoksi. Sittemmin lista on kasvanut muun muassa Yhdysvalloilla, Britannialla, Kanadalla ja Australialla. Kiinan on yhtäältä varoittanut boikottiin asettuvia maita epämääräisiksi jäävillä seurauksilla, mutta toisaalta myös korostanut, ettei olympialaisia diplomaattisesti boikotoivien maiden valtiojohtoa ollut edes kutsuttu kisoihin. 

Samalla, kun erinäiset EU-jäsenmaat tekevät omia ilmoituksiaan polittisesta osallistumisestaan kisoihin, yritetään Kiina-lähestymiseltään eripuraisessa unionissa sorvata myös yhtenäistä kantaa. Luxemburgin ulkoministeri ei ollut Reutersin haastattelussa luottavainen siihen, että kanta pystyttäisiin aivan lähiaikoina löytämään.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Sinica Podcast (17.12.2021): “FOCAC 2021 in Dakar, Senegal, and B3W — the U.S. counter to China’s BRI?”

Missä Kiinan ja Afrikan maiden välinen suhde menee parhaillaan? Kolmen vuoden välein järjestettävä Kiinan ja Afrikan maiden välinen FOCAC-huippukokous pidettiin marraskuun lopussa Senegalin Dakarissa, ja tapaamisesta sekä Kiinan tämän hetken ambitioista ja toimintatavoista maanosassa ovat Sinican vieraana puhumassa taloustieteilijä Anzetse Were ja China in Africa -podcastin juontaja Eric Olander.

Yle Areena: Wong Kar-Wain elokuvia

Joululomilla katseltavaksi suosittelemme hongkongilaisen ohjaajamestari Wong Kar-Wain elokuvia, joita Yle Areenassa on parhaillaan neljä kappaletta: Fallen Angels, Happy Together, In the Mood for Love ja 2046.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Muuta kiinnostavaa

Lopuksi

Kiina-ilmiöt vetäytyy tämän kirjeen myötä joulutauolle ja ilmestyy seuraavan kerran 14. tammikuuta 2022. 圣诞节快乐！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje