Kiina-ilmiöt #88 – Oppeja Venäjän “etupiiristä”

Posted on by Kiina-ilmiot

14.1.2022

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Vuosi on jälleen vaihtunut ja Kiinan kohdalla vuodelta 2022 on lupa odottaa merkittäviä virstanpylväitä. Onnekkaan kirjeen numero 88 alkuun olemme koonneet teemoittaisen katsauksen Kiina-ilmiöihin, joita vuoden kuluessa kannattaa pitää silmällä.

Venäjän toimet rajanaapureidensa kohdalla kiinnostavat myös Kiinaa: Ukrainan tilanne antaa osviittaa länsimaiden valmiudesta puolustaa intressejään, kun taas Kazakstanissa Kiina ja Venäjä voivat harjoitella etupiiriensä kalibrointia win-win-pohjalta. Liettuassa Kiina puolestaan pilotoi toimintamalliaan niskuroivien pikkumaiden kanssa, mutta Taiwan heittää kapuloita rattaisiin.

Kaupallisten näkökohtien sekoittuminen politiikkaan on taas ollut tapetilla, kun sekä Intel että Amazon nousivat otsikoihin Kiinaa myötäilevällä toiminnallaan. Tiuhaan polvilleen lankeavista länsifirmoista huolimatta talousnäkymät ovat haasteelliset kiitos koronasulun ja kiinteistömarkkinoiden ongelmien.

Koronan varjo lankeaa parhaillaan myös kolmen viikon päässä häämöttävien olympialaisten ylle omikronin rantauduttua Pekingin liepeille, ja kisakaupungissa ikävälle tartunnalle saattavat altistua älylaitteetkin: Euroopan maiden olympiakomiteat pelkäävät kiinalaistahojen asentavan vakoiluohjelmia urheilijoiden puhelimiin.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Mitä seurata vuonna 2022?

Politiikka

  • Kommunistisen puolueen 20. puoluekongressi syksyllä. Xi Jinpingin odotetaan jatkavan kolmannelle presidenttikaudelle ja murtavan kahden presidenttikauden vallanvaihtosäännön. Mitä muita vaihdoksia puoluejohtoon tehdään?
  • Miten olot ja reaktiot kehittyvät koskien Xinjiangin, Taiwanin ja Hongkongin alueita?
  • Millaista liikehdintää kansainvälisissä suhteissa tapahtuu? Miten Kiina reagoi, jos Yhdysvaltojen katse kääntyy voimakkaammin Venäjään ja Euroopan turvallisuuteen?

Talous

  • Miten talouskasvu – jota pidetään kommunistisen puolueen oikeutuksena valtaan – kehittyy? Tietoja viime vuoden talouskasvusta julkaistaan jo ensi viikon alussa.
  • Millaisen päätöksen kiinteistöjärkäle Evergranden pitkittynyt tuska saa ja millaisia heijastuksia sillä on kansallisesti ja kansainvälisesti?
  • Miten Kiina jatkaa matkaansa kohti teknologista omavaraisuutta? Kuluttajateknologiasta siirrettiin jo viime vuonna painotusta kohti puolijohteita ja muuta kovaa teknologiaa – nähdäänkö läpimurtoja 2022? 

Kulttuuri ja ilmiöt

  • Pekingin talviolympialaiset ja kisoihin liittyvät soraäänet. Jääkö kisoista urheilullisia muistijälkiä, vai syntyykö halju pannukakku?
  • Keskusvallan narratiivia haastavat ruohonjuuritason ilmiöt – pystyykö puolue rauhoittamaan #metoo-liikehdintää ja onnistuuko “yhteisen vaurauden” politiikka osallistamaan oravanpyörästä irti pyristelevää nuorisoa?
  • Koronavirus: voiko Kiina yhä jatkaa nollalinjaa koronastrategianaan omikronin päästyä maahan? Entä saadaanko viruksen alkuperästä lisäselvyyttä?

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Ovi käy Xinjiangissa.

The Atlantic (13.1.2022): “China Is Watching Ukraine With a Lot of Interest“

Kiina seuraa Ukrainan tilanteen kehittymistä suurennuslasin kanssa, argumentoi tutkija Michael Schuman The Atlanticissa. Kiinaa kiinnostaa, kuinka yhtenäisesti läntinen yhteisö pysyy Ukrainan takana ja minkälaisilla keinoilla sen heikkoihin kohtiin voitaisiin iskeä. Mikäli länsi Yhdysvaltain johdolla myöntyy kompromisseihin tai reagoi liian lepsusti Venäjän provokaatioihin, saattaa Xi Jinping ajatella Yhdysvaltain liittolaisverkoston olevan paperitiikeri myös Itä-Aasian näyttämöllä. Taiwania kohtaan voisi silloin huoletta lisätä painetta. Kuten Kiina-ilmiöissä on aiemminkin mainittu, Kiinan ja Venäjän yhteistyö saattaa epäformaalinakin aiheuttaa länsiliittoumalle uudenlaisia haasteita Taiwanin ja Ukrainan epäsuoran yhteyden kautta.

The Diplomat (12.1.2022): “Former Xinjiang Security Official Takes Charge of Hong Kong Garrison”

Xinjiangin alueen sisäisen turvallisuuden johtaja, kenraali Peng Jingtang siirtyy Hongkongiin sijoitetun Kiinan kansanvapautusarmeijan yksikön johtoon itsensä Xi Jinpingin nimittämänä. Pengin saapumista Hongkongiin voi pitää vähintäänkin pahaenteisenä, sillä hän komensi Xinjiangissa uiguurien vangitsemiseta ja leirittämisestä syytettyä, puolisotilaallista terrorismin vastaista yksikköä. Hongkongin viranomaisten lausunnoissa terrorismin arvellaan olevan nousussa ja kaupungin hallintojohtaja Carrie Lam toivottikin Pengin tervetulleeksi turvaamaan Kiinan suvereniteettia ja Hongkongin vakautta.

Xinjiangissa puolestaan puoluejohtaja Chen Quanguon kausi on päättynyt ja hänen tilalleen on nimitetty Guangdongin kuvernööri Ma Xingrui. Urallaan muun muassa avaruusteknologian parissa puuhailleen Man siirto talousveturi Guangdongista Xinjiangiin on vähintäänkin yllättävää, mutta ennakoinee Man nousua kommunistisen puolueen 25-henkiseen politbyroohon. Mitä muutos tarkoittaa Xinjiangin ihmisoikeustilanteen kannalta, jää vielä nähtäväksi. Tiibetissä ennen Xinjiangia julmia otteita ylläpitänyt Chen puolestaan täyttää tänä vuonna 67, mikä voisi mahdollistaa hänen nousunsa politbyroon pysyväänkin komiteaan, mutta yhtä lailla osa tutkijoista ennakoi hänen voivan joutua jo eläkkeelle liian jyrkkien toimiensa seurauksena – ne kun ovat herättäneet kansainvälisesti diplomaattista kiinnostusta.

Asia Times (8.1.2022): “In Kazakhstan, Russia’s imperium grows – at China’s expense”

Rajanaapuri Kazakstan on Kiinan näkökulmasta merkittävä valtio monestakin syystä. Niinpä maassa leimahtaneet mielenosoitukset ja niiden nopea tukahduttaminen Venäjän johtamien Kollektiivisen turvallisuusjärjestön tuella herättivät keskustelua Kiinan roolista Keski-Aasiassa. Asia Timesin artikkelin mukaan Venäjän toimet vahvistavat Venäjän asemaa yhdessä Vyön ja tien keskeisimmistä valtioista. Kiina ei jäänyt kuitenkaan laakereilleen lepäämään. Xi onnitteli presidentti Kasym-Žomart Tokajevia nopeasti “päättäväisistä toimista” ja ilmoitti Kiinan vastustavan “värivallankumouksia” lähialueillaan. Kiina tarjosi pian myös johtamansa Shanghain turvallisuusjärjestön apua Kazakstanille.

Monet analyytikot eivät nähneet Kazakstanin tilanteen kiristävän Kiinan ja Venäjän suhteita. Päinvastoin, esimerkiksi The Diplomatille kirjoittavan Luke Bottingin mukaan Venäjä kuvastaa maiden välistä työnjakoa (Venäjä hoitaa turvallisuuden, Kiina talouskehityksen) ja vahingoittaa lähinnä Kazakstanin parempaa tulevaisuutta havittelevaa kansaa. Kiinan ulkoministeri Wang Yi antoikin myöhemmin Kiinan virallisen siunauksen Kollektiivisen turvallisuusjärjestön toimille, ja hieman paradoksaalisesti painotti Kiinan vastustavan “ulkoisten voimien interventioita” Keski-Aasian maiden sisäisiin asioihin. 

Helsingin Sanomat (4.1.2022): “Kiina on käynnistänyt Liettuaa vastaan ankaran kauppasodan, joka uhkaa panna pienen Baltian maan polvilleen – Miksi Liettua haastaa Kiinaa tavalla, jota Suomi ja monet isommatkaan eivät uskalla?”

Kiinan ja Liettuan väliset suhteet ovat ottaneet nopeasti takapakkia kuluneen vuoden aikana. Liettua ilmoitti keväällä lähtevänsä Kiinan vetämästä 17+1 -ryhmästä, ja ilmoitti pian perään sallivansa Taiwanin kaupallisen edustuston perustamisen Vilnaan. Maiden välinen diplomaattinen nokittelu on sittemmin eskaloitunut siihen pisteeseen, että joulukuussa Liettua ilmoitti joutuvansa tyhjentämään suurlähetystönsä Pekingistä pika-aikataululla. Kiinan Liettuaan kohdistamat taloudelliset kurinpito ovat kiristyneet samaa tahtia: Kiina on poistanut Liettuan tullijärjestelmästään ja laajentanut painostustaan eurooppalaisiin yrityksiin, jotka käyttävät liettualaisia alihankkijoita. Kauppasota alkaa olla oikea termi maiden välisten taloudellisten suhteiden kuvaamisessa.

Taiwan on puolestaan rientänyt Liettuan apuun taloudellisen yhteistyön. Se ryhtyy rahoittamaan maiden yhteistä yritystoimintaa 900 miljardilla dollarilla. Tarkoituksena on rahoittaa esimerkiksi puolijohteiden, bioteknologian ja satelliittien kehitystä.

Macro Polo (31.12.2021): “Age Rules: The Arrival of the Post-60s Generation in Chinese Politics”

1960-luvulla syntyneiden sukupolvi saapuu voimalla Kiinan politiikkaan syksyn puoluekokouksen myötä! Tämä voidaan ennustaa Kiinan poliittisessa järjestelmässä jo vuosikymmeniä vallinneiden ikärajoitteiden avulla: Kiinan merkittävimmistä poliittisita tehtävistä joutuu tyypillisesti eläköitymään positiosta riippuen noin 60–70 vuoden ikäisenä. Ikärajoitteiden myötä Kiinan poliittisessa eliitissä on laajassa kuvassa enemmän vaihtuvuutta kuin esimerkiksi useimmissa demokraattisissa edustuslaitoksissa, vaikka ne eivät itse presidenttiä vaikutakaan koskevan. Nähtäväksi jää, tulevatko Mao Zedongin pahimmat sekoilut ohittaneet ja Deng Xiaopingin parhaista saavutuksista nauttineet 60-lukulaiset muuttamaan Kiinan politiikkaa markkinavetoisempaan suuntaan.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Matalaliidon aallonpohja.

CGTN (14.1.2022): “China’s foreign trade volume hits record high of $6.05 trillion in 2021”

Kiinan vienti kasvoi joulukuussa vajaat 21 prosenttia edellisvuodesta ja tuonti kasvoi 19,5 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä oli ennätykselliset 94,5 miljardia dollaria. Koko vuoden ylijäämä oli 676 miljardia dollaria. Ylijäämän kasvu on taloustieteen professori Michael Pettisin arvion mukaan erityisesti seurausta investointien hidastumisesta, ja mikäli uudet rakennus- ja infrastruktuurihankkeet etenevät edelleen hitaasti esimerkiksi koronasta ja rakennusalan ylikuumenemisesta johtuen, ylijäämä hänen mukaansa vain kasvaa. Pääministeri Li Keqiang on lupaillut valtion tukevan taloutta, ja Bloombergin mukaan moni ekonomisti ennakoi ensimmäisellä neljänneksellä rahallista elvytystä.

Kiina julkaisee vuoden 2021 viimeisen neljänneksen talousluvut maanantaina. Ekonomistit arvioivat talouskasvun jäävän 3,6 prosenttiin muun muassa juuri kiinteistömarkkinoiden ylikuumenemisesta ja koronasuluista johtuen. 

Bloomberg (13.1.2022): “China’s Covid Absolutism Is Making It a No-Go Zone for Airlines”

Kansainvälinen ilmailu on nukkunut Ruususen unta viimeiset vuodet, mutta Kiinassa trendi on vielä huolestuttavampi. Maassa koronan nollalinja on laskenut lentojen määrän olemattomaksi. Esimerkiksi tällä viikolla maahan saapuvia lentoja on noin 500, kun niitä kaksi vuotta sitten vastaavana aikana oli 10 000. Omikronmuunnokseen liittyvät huolet ja äärimmäiset eristystoimet eri puolilla Kiinaa puhjenneissa epidemiaryppäissä ovat edelleen kurittaneet henkitoreissaan olevia lentoyhtiöitä.

Kiinassa lentojen ei analyytikkoarvioissa uskotakaan elpyvän vuoden 2019 tasolle ainakaan kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana, mutta nykytilannetta ja esimerkiksi Kiinan matkustajilta edellyttämiä karanteeneja pohdittaessa voi olla turhan toiveikasta povata suurta elpymistä edes tämän vuoden aikana. Vastaavasti esimerkiksi Yhdysvalloissa kansainvälisten lentojen kapasiteetista on käytössä jo liki 80 prosenttia pandemiaa edeltäviin aikoihin verrattuna. 

CSIS (12.1.2022): “A Stealth Industry: The Quiet Expansion of Chinese Private Security Companies”

CSIS:n raportti valaisee heikosti tunnettua, mutta vahvistuvaa sektoria Kiinan taloudessa: kiinalaisia yksityisiä turvallisuusyrityksiä. Kiinan sisällä yksityiset turvallisuusyritykset ovat jo vakiinnuttaneet asemansa (yritysten määrä mitataan tuhansissa), mutta suurimpien pelaajien toimintakenttä on laajentunut Kiinan rajojen ulkopuolelle. Ulkomailla operoidessaan yksityiset turvallisuusyritykset tarjoavat väylän kiistettävään ja epämääräiseen sotilaallisen voiman käyttöön – josta Venäläinen Wagner on kenties tunnetuin esimerkki – mutta myös Kiina pyrkii laajentamaan ulkomailla operoivien turvallisuusyritysten käyttöä erityisesti Vyön ja tien varrella.

Reuters (29.12.2021): “China fires up giant coal power plant in face of calls for cuts”

Länsimaisen uudenvuoden juhlinnan kunniaksi Sisä-Mongolian Ordosissa saatiin valmiiksi leppoisan 1 000 megawatin tehoinen hiilivoimala. Vuoteen 2025 mennessä Kiinan on määrä rakentaa 150 gigawatin verran hiilivoimaa, ja maassa tuotetaan tällä hetkellä jo puolet koko maailman kivihiilipohjaisesta sähköstä ja lämmöstä. Maa on luvannut vähentää kivihiilen energiakäyttöä vasta 2025 jälkeen. Toisaalta kivihiilen käyttö on keskittynyt Pohjois-Kiinaan, ja rannikkoseuduille rakenteilla on paljon tuulivoimaa, ja lisää ydinvoimaa otetaan käyttöön tänä vuonna, Trivium kertoo.

Al-Jazeera (23.12.2021): “Intel apologises for telling suppliers to avoid Xinjiang labour”

Yhdysvaltalainen siruvalmistaja Intel ei ole seurannut tyytyväisenä emämaan Kiina-politiikkaa. Yhtiö nimittäin päätyi pahoittelemaan kiinalaisille asiakaskirjeensä muotoilua, jossa se ilmoitti, että se on täytynyt vaatia, ettei sen tuotantoketjussa ole kytköksiä Xinjiangiin. Kun kirjeen sisältö keräsi vihaista hypeä kiinalaismediassa, totesi Intel kiinalaisasiakkaan olevan oikeassa. Yhtiö ilmoitti WeChat-tilillään, että kirjeen virkkeet olivat lain sanelemia pakollisia muotoseikkoja eivätkä edusta yhtiön kantaa. Kirsikaksi kakun päälle lausuttiin pahoittelut ja toivottiin luottamuksellisen liikesuhteen jatkuvan kiinalaispartnereiden kanssa.

Reuters (17.12.2021): “Special Report: Amazon partnered with China propaganda arm”

Rakastettu kirjallisuuden merkkipaalu, Iijoki-sarjan tapaan paisuva Xi Jinpingin puheita sisältävä Governance of China -sarja on synnyttänyt oudon voimainmittelön Amazonin verkkokaupassa. Reutersin lähteet kertovat, että Kiina on pyytänyt Amazonia siloittamaan kirjasta annettuja arvioita Amazonin kiinalaisella verkkoalustalla. Siloittaminen olisi tarkoittanut, että mitään alle viiden tähden arviota ei olisi voinut kirjalle antaa. Tähän Amazon ei tiettävästi taipunut, sillä tällä hetkellä Xin hengentuotetta ei voi arvioida tai kommentoida Amazon.cn -sivulla.

Tapaus on kuitenkin osa suurempaa bisneskuviota, jossa Amazon on harmonisoinut valikoimaansa Kiinassa. Yhtiön kirjavalikoimasta löytyy Xin tuotannon lisäksi esimerkiksi xinjiangilaisesta komediasarjasta kirjoitettu kirja sekä Kiinan sankarillista koronataistelua kuvaavaa kirjallisuutta.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (13.1.2022)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Koronakotoilun uusi aalto.

Helsingin Sanomat (13.1.2021): “Osallistujamaat pelkäävät Kiinan vakoiluoperaatiota Pekingin olympialaisissa – Suomen joukkueella on selvitys tekeillä tietoturvasta”

Britanniassa ja Hollannissa olympialaisiin matkaavia urheilijoita on kehotettu jättämään henkilökohtaiset puhelimensa kotimaahan tietoturvahuolien takia. Briteissä sikäläinen olympiakomitea tarjoaa urheilijoille kisoihin väliaikaiset puhelimet, koska Kiinassa puhelimiin saatettaisiin asentaa vakoiluohjelmia. Hollannin olympiakomitea puolestaan ilmoitti tarjoavansa urheilijoille myös väliaikaiset kannettavat tietokoneet. HS kertoo, että Suomessakin selvitetään parhaillaan turvatoimien tarpeellisuutta, ja Suomen Olympiakomitea on pyytänyt asiassa apua Kyberturvallisuuskeskukselta ja Suomen Pekingin suurlähetystöltä.

The Diplomat (13.1.2022): “Badiucao Explains How China Exports Its Propaganda and Censorship to the West”

“Kiinan Banksyksi” tituleerattu satiiritaiteilija Badiucao nousi taannoin otsikoihin, kun Kiinan viranomaiset yrittivät estää hänen ensimmäisen soolonäyttelynsä Italiassa. Yritys ei onnistunut, mutta se kertoo Kiinan kasvavista pyrkimyksistä tukahduttaa kulttuuriin kanavoituva kritiikki myös omien rajojensa ulkopuolella. The Diplomatin haastattelussa Badiucao kertoo taustastaan ja siitä, millaisiin esteisiin Kiinan vallanpitäjiä sivaltava taiteilija tänä päivänä joutuu. Tarinasta on helppo löytää yhtymäkohtia kuuluisan toisinajattelija-taiteilija Ai Weiwein kokemuksiin, ja Badiucao mainitseekin Ain eräänlaiseksi oppi-isäkseen.

Helsingin Sanomat (11.1.2022): “Seksuaalista häirintää vastustava kansanliike onnistui kiertämään sensuurin ja teki sen, mihin mikään vastaava ei ole Kiinassa kyennyt”

Kommunistipuolueen kontrollipyrkimyksistä huolimatta #metoo-liikkeestä on muodostunut merkittävä yhteiskunnallinen voima Kiinassa. Liike tunnetaan nykyisin kansan joukossa laajalti, eikä sen hiljentäminen Kiinan viranomaisille tyypilliseen tyyliin ole onnistunut, koska liikkeellä ei ole varsinaista organisaatiota saati johtohahmoja. Haasteita kuitenkin riittää yhä: oikeusistuimet eivät hevin usko naisten hyväksikäyttökertomuksia ilman vahvaa todistusaineistoa, kun taas miehet saavat usein helpommin näyttöä kunnianloukkaussyytöksilleen naisia vastaan.

Liike näyttää ainakin teoriassa tuoneen parannuksia naisten asemaan: vuodenvaihteessa Kiinan hallitus ilmoitti olennaisista muutoksista naisten oikeuksia koskevaan lainsäädäntöön ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Feministiaktivistien mukaan lakimuutos on kuitenkin konkretian kannalta laihanlainen ja etenkin oikeuskäytännössä on vielä paljon parannettavaa.

The New York Times (9.1.2022): “Tianjin, a city of 14 million near Beijing, starts testing all residents after Omicron surfaces”

Kiinassa on taas käsillä eräs koronakurimuksen kohtalonhetkistä. Muutaman viikon päässä häämöttävät sekä Pekingin talviolympialaiset että kiinalainen uusivuosi, ja nyt omikronmuunnos näyttää rantautuneen aivan pääkaupungin vieressä sijaitsevaan Tianjiniin. Tilanteeseen reagoitiin Kiinalle tuttuun tapaan: koko kaupungin monimiljoonaista väestöä alettiin virustestata ja rajoitusruuvia väännettiin tiukempaan. Herkästi leviävä omikron saattaa kuitenkin olla kova luu Kiinan koronastrategialle, joka tähän asti on nojannut totaaliseen tukahduttamiseen.

Osviittaa strategian ongelmista saatiin hiljan Xi’anin kaupungissa, jossa koronatilanne äityi vuodenvaihteen paikkeilla Kiinan pahimmaksi sitten Wuhanin alkuperäisen epidemian. Koko Xi’anin kaupunki laitettiin säppiin ja elinolot taantuivat vaihdantatalouden tasolle, kun ruokapulasta kärsineet koteihinsa suljetut kansalaiset hamusivat esimerkiksi riisisäkkiä vastineena älypuhelimesta.

Reuters (23.12.2021): “Hong Kong university dismantles, removes Tiananmen statue”

Kiinan ote Hongkongista tiukkenee, ja sen myötä kansalaisten kollektiivisesta tajunnasta eliminoidaan puolueen pirtaan sopimattomat historialliset seikat. Niihin kuuluu eritoten Tiananmenin vuoden 1989 verilöyly, jota on perinteisesti muisteltu Hongkongissa näkyvästi. Joulukuussa viranomaiset toteuttivat jo pitkään uumoillun peliliikkeen rälläköidessään maan tasalle Hongkongin yliopistokampuksen kuuluisan Häpeän pilari -veistoksen. Samalla poistettiin myös muiden hongkongilaisyliopistojen Tiananmen-muistomerkit, kuten jäljennös Pekingin Demokratian jumalatar -patsaasta.

Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Mari Manninen kertoo analyysissään, että kyseessä on raju mielenhallintaoperaatio, jolla halutaan toisintaa Hongkongissa se, mitä mantereenkin puolella on tehty: rakentaa nuori sukupolvi, jonka käsitys isänmaan historiasta ei poikkea puolueen tarjoamasta tarinasta.

SupChina (22.12.2021): “The birth of China’s most famous beer”

Jo hyvän aikaa jopa härmän hyvin varustelluista elintarvikemyymälöistä on voinut valita perjantaipulloksi Tsingtao-merkkisen panimotuotteen, jonka alkuperä kiinalaiseksi tiedetään. Maailmalle levinneen oluen takana eivät kuitenkaan alkujaan olleet perinteisesti durrapontikasta humaltuneet kiinalaiset, vaan saksalaiset kolonialistit, jotka 1900-luvun alussa katsoivat panimon olevan olennainen rakennuskohde uudessa Tsingtaon (Qingdao) siirtokunnassaan. Olutmerkin taival heijastaakin kolonialismin historiaa, sillä saksalaisilta siirtokunta panimoineen siirtyi ensimmäisessä maailmansodassa keisarilliselle Japanille. Maailmalle olut levisi 1950-luvulta alkaen päästyään Kiinan kansantasavallan valtiolliseen huomaan.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Sinica (30.12.2021): “Damien Ma of MacroPolo on China’s economic and political outlook”

Miltä Kiinan talous näyttää vuodelle 2022 ja eteenpäin? Miten yhteinen hyvinvointi (共同富裕) ja kaksoiskierto (双循环) tulevat näkymään maan talouskehityksessä? MacroPolo-ajatuspajan perustaja Damien Ma kertoo näiden lisäksi näkemyksiään ensi syksyn puoluekokouksesta ja siitä, millaisia henkilövaihdoksia voidaan ennakoida politbyroon pysyvään komiteaan (ja miten näitä ennakointeja voidaan iltauutisten perusteella tehdä – linkki MacroPolon artikkeliin on Politiikka-osiossamme).

Muuta kiinnostavaa

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 28. tammikuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje