11.2.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Pekingin olympialaiset alkoivat, ja ihmisoikeuskysymykset ovat olleet näkyvästi esillä kisoihin liittyvässä uutisoinnissa. Niistä päädyttiin puhumaan urheilijoiden itsensäkin kohdalla Kiinan tiukan koronapolitiikan takia, kun kiekkoleijona Marko Anttilan eristys nousi maailmalla otsikoihin. Myös hienot kiinalaissuoritukset ovat silti saaneet palstatilaa.
Kiinan diplomatia on myös hyötynyt olympialaisista – Xi Jinping on tavannut kasvotusten maailman johtajia ensi kertaa pitkään aikaan, ja etenkin Vladimir Putinin vierailun yhteydessä on pohdittu Kiinan ja Venäjän lähentymisen merkitystä. Argentiinan kanssa Kiina puolestaan syvensi kauppasuhteita ja suututti Britannian tukemalla Argentiinaa Falklandinsaaria koskevassa kiistassa.
Koto-Suomen Kiina-suhteen haasteita ruodittiin Kiinan asevoimiin kytkeytyviä tutkijoita käsitelleessä MOT-dokumentissa sekä Suomen Kiina-politiikkaa ulkomaiselle yleisölle avanneessa The Diplomatin artikkelissa. Ei uutisvirta silti ole pelkkää synkkyyttä: tiikerin vuotta juhlittiin näyttävästi ja Fight Club -elokuva sai sensuroidun loppuratkaisunsa takaisin.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Kaasukauppiaan vierailu.
The Diplomat (8.2.2022): “Finland’s China Shift”
Suomen Kiina-politiikka on ottanut askeleen win-win-pöhinästä kohti realismia vuoden 2017 jälkeen, Matti Puranen ja Jukka Aukia argumentoivat artikkelissaan. Ajallisesti käännös täsmää Xi Jinpingin käynnistämän “uuden aikakauden” (新时代) kanssa, jonka jälkeen Kiina on koventanut linjaansa niin sisäisiä kuin ulkoisiakin vastustajiaan kohtaan. Hongkongin demokratia on tukahdutettu, Xinjiangissa käynnistetty “kulttuurinen kansanmurha” ja kansainvälisellä toimintakentällä “susisoturidiplomaattien” ja vaikutusverkostojen toimintaa on buustattu. Suomi vaikuttaa käynnistäneen vastareaktiona oman uuden aikakautensa, mitä Kiina-suhteeseen tulee, sillä viralliset asiakirjat maalaavat Kiinasta aiempaa synkemmän kuvan ja asemoivat Suomen Kiina-politiikan tiiviimmin Euroopan Unionin yhteyteen.
The Conversation (7.2.2022): “Russia and China’s growing ‘friendship’ is more a public relations exercise than a new world order”
Euroopan ja läntisen maailman turvallisuustilanne horjui jo Venäjän uhkaavan joukkojen sijoittelun vuoksi, ja sitten kuultiin yhteislausuma Kiinan ja Venäjän johtajilta. Syntyikö ei-demokraattisten järkälevaltioiden liitto ja uusi maailmanjärjestys? Ei aivan, argumentoivat Marcin Kaczmarski ja Natasha Kuhrt. Heidän mukaansa Vladimir Putinin ja Xi Jinpingin yhteinen esiintyminen Kiinan talviolympialaisten avajaisissa oli pikemmin molemmille maille tarpeellinen myönteisen julkisuuden operaatio. Kiina tarvitsi korkean profiilin osallistujan kisojen avajaisiin, Venäjä tukea länsimaiden paheksunnan keskellä.
Tutkijoiden mukaan suhde näyttääkin muistuttavan enemmän kaasukauppiaan ja asiakkaan ystävällishenkistä suhdetta. Kiina ei esimerkiksi ole lähtenyt polkemaan Euroopan jaloille Venäjä-suhteensa takia: se ei ottanut osaa Venäjän Zapad 21 -sotaharjoituksiin Euroopassa, eikä yhteislausumassa mainittu nimeltä EU-jäsenmaata Ukrainaa, vaikka Taiwan lausumassa nimellä seikkailikin. Kaczmarski avasi sanaista arkkuaan Kiinan ja Venäjän epätasapainoisesta suhteesta myös STT:lle.
The New York Times puolestaan ottaa maiden lähentymiseen astetta vakavamman kannan. Lehden mukaan Putinin varauksellinen suhtautuminen lähentymiseen Kiinan kanssa on hälventynyt vuoden 2014 jälkeen. Lehden mukaan maat edistävät yhdessä demokratian vastaisia poliittisia arvoja globaalisti, ja nämä arvot myös saavat muilta mailta aiempaa enemmän tukea. Maita yhdistää myös etupiiriajattelu, jota Venäjä soveltaa muun muassa Ukrainassa ja Kiina Itä-Aasiassa. Tosin analyysin mukaan etupiirit voivat toimia myös rajoitteena – esimerkiksi Keski-Aasiassa jossa molemmat maat ovat aktiivisia.
Ääripään analyysi kuultiin puolestaan Risto E. J. Penttilältä. Hän uumoili Ilta-Sanomille, että Venäjän mahdollinen hyökkäys Ukrainaan voisi toimia katseenvangitsijana, jonka varjolla Kiina voisi toteuttaa sotilaallisia operaatioita Taiwanin asumattomille saarille nopeallakin aikataululla.
Financial Times (1.2.2022): “Closed China: why Xi Jinping is sticking with his zero-Covid policy”
Financial Times tarjoaa katsauksen Kiinan koronapolitiikan nykytilaan ja lähitulevaisuuteen. Kiinan tiukka koronapolitiikka jatkuu olympialaisista huolimatta, eikä höllennystä ole näköpiirissä. Taustalla ovat FT:n mukaan käytännölliset syyt, kuten maan omien koronarokotteiden alhainen teho sekä terveydenhuollon ja varsinkin tehohoidon paikoittain hyvin heikko kantokyky. Toisaalta artikkeli huomauttaa vakauden olevan tavallistakin tärkeämpää tänä vuonna, kun presidentti Xi Jinping vie läpi laajoja taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia ja valmistautuu syksyllä koittavaan kommunistisen puolueen puoluekokoukseen, jossa hänen kauttaan on määrä jatkaa. Koronapandemian tukahduttamisesta on tehty puolueen legitimiteettiä vahvistava kertomus, mikä saa Kiinan hallinnon välttämään pieniäkin riskejä epidemian hallinnassa.
Hongkong luonnollisesti noudattaa niin ikään pandemiassa edelleen tiukkaa, tukahduttamiseen tähtäävää linjaa. Tartunnat pysyivät kaupungissa minimissä läpi viime vuoden, mutta omikron-virusmuunnoksen leviäminen on asettanut strategian kyseenalaiseksi. Tiukat matkustusrajoitukset ja joissain tapauksissa yli kuukauden kestävät karanteenit verottavat Hongkongin kaupalle ja ihmisten liikkuvuudelle perustuvaa taloutta, mutta paikalliset vaikuttavat edelleen tukevan rajoituksia. Hongkongin johtaja Carrie Lam on sanonut tukahduttamispolitiikan jatkuvan. Rokotussuoja on edelleen melko heikkoa varsinkin kaupungin vanhemman väestön keskuudessa, ja lisäksi Hongkongin johto toivoo matkustuksen avaamista niin ikään tukahduttamispolitiikkaa noudattavaan Manner-Kiinaan.
Reutersin mukaan Hongkongin tartuntaluvut ovat kymmenkertaistuneet helmikuun aikana, ja maaliskuun loppuun mennessä kaupungissa saattaa ennusteiden mukaan olla jopa 28 000 päivittäistä tartuntaa. Torstaina kaupungissa raportoitiin ensimmäisistä koronakuolemista sitten syyskuun. Hongkongissa vain 30 prosenttia yli 80-vuotiaista ja 60 prosenttia yli 70-vuotiaista on ottanut ensimmäisen koronarokotteen.
Center for Advanced China Research (1.2.2022): “Party Watch Annual Report 2021”
Center for Advanced China Research on jälleen lyönyt pöytään vuotuisen pekingologisen megaraporttinsa, jossa tällä kertaa keskitytään kommunistisen puolueen historiakäsityksiin. Raporttiin ovat omat osuutensa kirjoittaneet esimerkiksi sellaiset sinologiset rokkistarat kuin Willy Lam, Timothy Cheek ja Joseph Fewsmith. Raportti käsittelee muun muassa viime vuonna Kiinassa voimistunutta kansallisen itsetunnon kohottamista ja historian kohtaamista, jonka voimakkain manifestoituminen tapahtui puolueen loppuvuonna julkaiseman historiallisen päätöslauselman muodossa.
Council on Geostrategy (1.2.2022): “China watching in the ‘New Era’: A guide”
RUSI:n Kiina-tutkija Charles Parton on laatinut mielenkiintoisen ja hyödyllisen oppaan “uuden aikakauden” Kiinan poliittisten kiemuroiden seuraamiseen. Uuden aikakauden myötä Kiinan seuraaminen on nimittäin muuttunut vaikeammaksi, koska esimerkiksi toimittajien työtä maassa on huomattavasti hankaloitettu, ja koska kiinalaiset virkamiehet ovat olleet yhä varovaisempia keskustelemaan ulkomaalaisten kanssa. Tiivistettynä Parton ohjeistaa kaivamaan naftaliinista Maon ajan pekingologien menetelmiä (so. puolueretoriikan syvällistä tuntemusta) ja yhdistämään sitä tuoreimpiin avoimien lähteiden analyysimeneterlmiin.
Parton on ollut muutenkin aktiivinen, ja kirjoitti myös The Spectatorille erinomaisen jutun kiinalaista tiedustelutoiminnasta. Juttuun sisältyy myös anekdootti Partonin henkilökohtaisesta kohtaamista Kiinan tiedusteluviranomaisten kanssa.
Lyhyesti:
- Bloomberg (10.2.2022): Entinen pankkivalvonnan varapääjohtaja Cai Esheng on pidätetty lahjussyytteiden nojalla. Kyseessä on yksi korkea-arvoisimmista pidätyksistä Xin korruptionvastaisen kampanjan aikana.
- Helsingin Sanomat (9.2.2022): Suomi ja 20 muuta maata tuomitsee sanan- ja lehdistönvapauden rajoittamisen Hongkongissa.
- AP News (3.1.2022): Intia liittyi olympiaboikottiin viime hetkellä: Syynä Ladakhin nuijasotaan osallistunut kiinalainen olympiasoihdun kantaja.
- NBC News (1.2.2022): FBI:n päällysmies Christopher Wray pitää kiinalaisen vakoilun uhkaa erittäin vakavana.
- The Guardian (1.2.2022): Ihmisoikeusaktivistit Ding Jiaxi ja Xu Zhiyong ovat odotelleet pidätettynä tuomiotaan jo kaksi vuotta.
Talous
Kuumaa: Kuinka blackmirroria on kiinalainen metaversumi?
Bloomberg (6.2.2022): “How China’s Communist Officials Became Venture Capitalists”
Yksi korona-ajan menestyneimpiä kiinalaisyhtiöitä ainakin osakemarkkinoilla on ollut sähköautovalmistaja Nio. Sen kasvun takana oli yllättävähkö taho: Anhuissa sijaitseva Hefein kaupunki, joka hankki viidellä miljardilla juanilla konkurssin partaasta olleesta yhtiöstä 17 prosentin osuuden. Kaupan myötä Nio siirsi myös osan yhtiönsä johdosta ja valmistuksesta kaupunkiin ja myöhemmin Hefei sai Nio-sijoituksestaan rahat 5,5-kertaisena takaisin. Muutenkin afäärit ovat menneet Hefein kannalta hyvin, sillä kaupungin BKT kasvoi viime vuosikymmenellä 125 prosenttia.
Esimerkki osoittaa tapaa, jolla julkishallinto alemmilla tasoilla Kiinassa toimii riskisijoittajana, asiantuntijat ja viranomaiset kertovat Bloombergille. Tapa on enemmän tuottoperusteinen kuin kontrolliin ja veto-oikeuksiin perustuvat valtiovallan ns. kultaiset osakkeet, joista Reuters kertoi joulukuussa. Yrittäjille kumppanuus riskisijoituksia harjoittavien paikallishallintojen kanssa tietenkin tarkoittaa helpompaa lupamenettelyä ja rahoitusta, ja siksi se onkin suosittua. Kiinan kuudesta suurimmasta sähköautovalmistajasta viidellä on jokin paikallishallinto vähemmistöomistajana.
Hefein sijoitukset puolestaan ovat nyt painottuneet Made in China 2025 -ohjelman omavaraisuushengessä muun muassa puolijohteisiin ja tekoälyyn, mikä on aivan ymmärrettävää – toistihan Xi Jinpingkin viime kuussa Qiushi-kirjoituksessaan tekoälyn ja “älykkään laitteiston” (智能硬件) merkityksen maan kehitykselle.
Reuters (6.2.2022): “China, Argentina pledge closer ties on currency, ‘Belt and Road’”
Xi Jinping ja Argentiinan presidentti Alberto Fernandez sopivat viime sunnuntaina maiden välisten kauppa- ja valuuttasuhteiden tiivistämisestä sekä allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan Argentiinan liittymisestä Vyö ja tie -hankkeeseen. Maiden välinen yhteistyö koskee muun muassa maataloussektoria, sillä Kiina on merkittävä argentiinalaisen soijan ja naudanlihan tuoja. Tapaamisen yhteydessä Xi esitti tukensa Argentinan vaateille Falklandin/Malvinasin saarten osalta, mikä hermostutti britit ja muun muassa ulkoministeri Liz Trussin. Se ei tokikaan estänyt Xitä esittämästä onnentoivotuksia kuningatar Elisabetille 70-vuotisen valtakauden johdosta ja toivomasta maiden välisen “ystävyyden ja yhteisen luottamuksen syventyvän” tänä vuonna.
The Economist (4.2.2022): “Building a metaverse with Chinese characteristics”
Virtuaalitodellisuus, jossa kaikesta tekemästäsi ja sanomastasi jää digitaalinen jälki valvojille tarkasteltavaksi? Tervetuloa metaversumiin! Mikä unelma olisikaan kommunistiselle puolueelle, jos se saisi kansalaiset tällaisen järjestelmän pariin. Mutta kun ottaa huomioon miten kommunistinen puolue on kautta historian ja viime aikoina kiihtyvällä tahdilla hillinnyt kansalaisten lystinpitoa internetissä, tuskin voi kuvitella kiinalaisen metaversumin sisältävän kovinkaan paljoa hupailua. Kenties vitsin Xistä heittävä voi saada välittömästi tekoälysyyttäjältä syytteen niskaansa. Zuckerbergilaista visiota tuskin Kiinassa joka tapauksessa toteutetaan.
Silti kiinnostus rakentaa Kiinan oma metaversumi on vahvaa. Economistin mukaan viime vuoden loppuun mennessä noin 1 600 yritystä oli hakenut noin 11 000 tavaramerkkiä metaversumille eli 元宇宙:lle (yuan yuzhou). Riskisijoittajat maassa syytivät syys-marraskuun aikana noin 6,4 miljardin juanin eli 880 miljoonan euron arvosta rahoitusta yrityksille, jotka kehittävät VR-laseja ja muita metaversumia tukevaa teknologiaa. Luonnollisesti teknologiajätit ByteDance ja Tencent ovat myös mukana kilvassa, ja Economistin mukaan varsinkin valtiovallalle suopeita itsesensuurikäytäntöjä ylläpitävä Tencent voi olla mediasisältöjensä ja hyvän käytöksensä ansiosta vahvoilla sikäläisessä metaversumikehityksessä.
Eri asia on, kuinka hyvin kansalaiset sinne innostuvat menemään. Kansan vapautusarmeija ehti jo juhlistaa kiinalaista uutta vuotta metaversumissa vieraillen PLA:n eri yksiköissä. Virtuaalisiin vierailukohteisiin kuuluivat muun muassa Gobin autiomaa, Etelä-Sudan ja ulkoavaruus.
South China Morning Post (29.1.2022): “China targets deepfakes in proposed regulation governing deep learning AI technologies”
Kiinan internetministeriö julkaisi tammikuun lopussa lakiluonnoksen (kiinaksi, epävirallinen käännös englanniksi), joka pyrkii suitsimaan deepfakejen eli esimerkiksi tekoälyn avulla muokattujen naamaväärennösten tekemistä mahdollistavaa teknologiaa tarjoavia yrityksiä. Tällaisten teknologiayritysten kuuluu lakiesityksen mukaan varmistua käyttäjiensä henkilöllisyydestä ja sisällön jäljitettävyydestä sekä edistää kiinalaisia sosialistisia arvoja. Esimerkiksi deepfake-pornon tai poliittisesti arveluttavan sisällön luominen on kiellettyä. Lakiesitykseen sisältyy muun muassa vaatimus palveluntarjoajille saada videon kohteelta suostumus muokkausvideon tekemiseen.
Trivium Chinan tutkija Kendra Schaeferin mukaan lakiluonnos asettaa vaatimuksia paitsi teknologian kehittäjille, myös esimerkiksi sovelluskaupoille ja somepalveluille. Eräänlaisella tavalla kontrollijärjestelmä ja deepfake-sensuuri pyrkii luomaan ihmisiin luottamusta siitä, että ruuduilla nähtävät videot ovat totta, Schaefer kirjoittaa. Tämän mahdollistaa valvonta- ja sääntelyjärjestelmän laajuus. Jo vuonna 2019 Kiina kielsi video- ja audioalustoilta koneoppimisen avulla luotavat valeuutiset.
Lyhyesti:
- The Economist (12.2.2022): Vajaat neljäkymmentä kehittyvää taloutta on lykännyt velkojensa maksua Kiinalle vuodesta 2000 alkaen.
- Politico: (10.2.2022): Taiwan, Japani ja Kanada liittyvät EU:n WTO-valitukseen.
- Bloomberg (8.2.2022): Saudi-Arabian öljyjätti Aramco on elvyttänyt miljardihankkeensa jalostamon rakentamiseksi Koillis-Kiinaan Liaoningiin.
- AFP (6.2.2022): Kiina liittyi Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOn teollisia malleja suojaavaan Haagin järjestelmään.
- Protocol (31.1.2022): Microsoft ja Amazon varoittavat Kiinan tekoälyteknologian uhasta ja samalla kasvattavat omaa presenssiään Kiinassa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (10.2.2022)
- Uuden vuoden matkustusliikenne pysyi Kiinassa edellisvuoden tapaan hiljaisena
- IMF suosittaa Kiinalle laajoja reformeja kasvun siirtämiseksi kestävämmälle pohjalle
- Viime vuonna Kiinan julkisen talouden vaje pieneni
- Hongkongin talous palasi viime vuonna kasvu-uralle
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Marko Anttilan ihmisoikeudet.
Helsingin Sanomat (10.2.2022): “Ex-lapsitähti sai kiinalaiset manian partaalle”
Ihmisoikeusongelmia on pidetty näkyvästi esillä olympiauutisoinnissa (ks. jäljempänä), mutta kisoihin on silti mahtunut myös hienoja kiinalaisia urheiluhetkiä. Yksi sellainen oli elokuvissa lapsitähtenäkin esiintyneen 17-vuotiaan Su Yimingin olympiahopea lumilautailun slopestylessa. Kiinalaisyleisön hurmannut iloinen nuorukainen reagoi karsintakierroksen voittoonsa sujuvasti englannin kielellä: “Oh my God, what the fuck!”
Yksi Kiinan vahvoista lajeista talvikisoissa on pikaluistelu, jossa se on kirjoitushetkellä kahmaissut jo kolme mitalia. Kiinan menestyksen taustalla on pieni Qitaihen teollisuuskaupunki, josta yllättäen kehittyi maan luistelumenestyksen johtotähti sen jälkeen, kun Kulttuurivallankumouksen aikaan kaupunkiin saapunut luistelua harrastanut kaivostyöläinen pisti pystyyn paikallisen pikaluisteluohjelman.
Kisojen kenties visuaalisesti hätkähdyttävin symboli on puolestaan entisen Shougangin terästehtaan alueelle rakennettu freestylehiihdon Big air -suorituspaikka. Joissain medioissa ja somessa on kauhisteltu “dystooppista” mäenlaskua savupiippujen keskellä, mutta tosiasiassa kyse on käytöstä poistetun, historiallisesti merkittävän teollisuuskohteen luovasta uusiokäytöstä. Shougangin historiaan voi tutustua esimerkiksi aikanaan Kiina-ilmiöiden kirjavinkeissä mainitun Long Peace Street -kirjan kautta.
Kisojen ykkössuosikiksi näyttää kuitenkin muodostuneen urheilijoiden sijaan pandamaskotti Bing Dwen Dwen. Krääsäkaupat ovat joutuneet myymään ei oota ja tuotantokapasiteettia on jouduttu lisäämään, kun pandahahmot on revitty käsistä.
Science (8.2.2022): “A Beijing think tank offered a frank review of China’s technological weaknesses. Then the report disappeared”
Tammikuussa verkossa julkaistiin Pekingin yliopiston ajatushautomon raportti Kiinan ja Yhdysvaltojen teknologisista vahvuuksista ja heikkouksista, ja vain viikon päästä raportti poistettiin. Science-lehti sai asiakirjan ladattua ennen sen poistamista ja on tutustunut sen “yllättävän suorasukaiseen” arvioon Kiinan teknologisen kehityksen nykytilasta. Kiinalaisraportin keskeinen havainto on, että Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden “irtikytkentä” haittaisi enemmän Kiinaa kuin Yhdysvaltoja, koska Kiina on vielä teknologisesti Yhdysvaltoja selvästi jäljessä. Kiinan ongelmia ovat yhä esimerkiksi riittämätön perustutkimus ja aivovuoto.
The New York Times (8.2.2022): “‘Fight Club’ Ending Is Restored in China After Censorship Outcry”
Edellisessä kirjeessä kerroimme, että kulttielokuva Fight Clubin anarkistinen loppu oli Kiinassa korjattu kansantasavaltaan paremmin sopivaan muotoon, jossa poliisi pelastaa päivän. Nyt kuitenkin Tencent-yhtiön suoratoistopalvelussa julkaistun elokuvan loppu on palautettu alkuperäiseen muotoonsa – saksimisen seurauksena kadonneista 12 minuutista 11 on ilmestynyt takaisin. Leffasta uupuu nyt vain minuutin verran säädytöntä alastomuutta, ja kiinalaiskatsojatkin pääsevät arvioimaan sen antisosiaalista alkuperäisviestiä. Versioiden vaihtuminen viittaa siihen, ettei kyse ollut viranomaisvaatimuksesta vaan Tencent-yhtiön omasta ennakkosensuurista, joka oli johtanut ylilyöntiin.
Yle (6.2.2022): “Ylilääkärin mukaan Marko Anttilaa pidetään eristyksessä ilman lääketieteellistä perustetta, Jukka Jalonen raivoissaan: “Tässä rikotaan ihmisoikeuksia””
Löikö Mörkö sisään? Ei, vaan tällä kertaa Mörkö lyötiin sisään. Suomen olympiajääkiekkojoukkueen pelaaja Marko Anttila joutui pysymään tavanomaista pidempään eristyksissä, sillä hänen koronatestituloksensa eivät täyttäneet kiinalaisten kisaisäntien standardeja. Viimeistään Anttilan eristyksen ja tarjolla olleen mauttoman ja kylmän pasta bolognesen myötä tieto Kiinan todellisesta luonteesta läpäisi kaikki suomalaiset. Päävalmentaja Jukka Jalonen vertasi Anttilan oloja vankeuteen ja puhui ihmisoikeuksien sorrosta. Mörön erityksestä tuli myös kansainvälinen uutinen, ja asiaa kommentoitiin nuivakasti Kiinan ulkoministeriötä myöten. Anttilan vankeuspiina kesti lopulta pitkän viikonlopun verran, ja tiistaina hän oli jälleen vapaa mies.
Ihmisoikeuksista puhuttaessa Marko Anttilan vapauden riisto ei ollut kaksiviikkoisen tärkein uutinen. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Kuukausiliite kokosi kirjeenvaihtajilta 25 vuoden ajalta kokemuksia uiguurien kohtelusta Xinjiangissa. Ihmisoikeuksiin onkin ilmeisen tietoisesti kiinnitetty mediassa paljon huomiota kisojen aikana: esimerkiksi HS kertoo asiantuntijoiden kritisoivan Kansainvälisen olympiakomitean hampaattomuutta ihmisoikeusasioissa, Iltalehden mukaan Pekingin kisat ovat “ahneuden ja röyhkeyden huippu”, ja Ilta-Sanomat suomii Kiinan “kultaista teinitähteä” Gu Ailiangia tämän kiillottaessa Kiinan kilpeä.
SupChina (2.2.2022): “Five highlights from the 2022 Spring Festival Gala: From standup comedy to blessings from outer space”
Tiikerin vuosi toivotettiin tervetulleeksi perinteiseen tapaan Kiinan valtiollisen television uuden vuoden gaalassa. Televisiolähetys koostuu viihteellisistä esityksistä laidasta laitaan, mutta esitysten taso ja kiinnostavuus sekä ohjelman rapsakka vajaan viiden tunnin kesto eivät aina ole nauttineet kiinalaisen katsojakunnan varauksetonta suosiota. Tänä vuonna pömpöösiä spektaakkelia pyrittiin nuorentamaan nykysukupolvelle maistuvampaan suuntaan esimerkiksi gaalan historian ensimmäisellä standup-komediaesityksellä. Erityismaininnan ansaitsee myös perinteisen räikeästä visuaalisesta ilmeestä edukseen erottunut elegantti tanssiesitys, jonka inspiraationa toimi kuuluisa 900 vuoden takainen maisemamaalaus.
Yle (31.1.2022): “Suomessa työskentelevillä tutkijoilla yhteyksiä Kiinan sotakoneistoon – Professori: ‘Emme katso militaariyhteyksiä vaan sitä, onko tutkija meille hyödyksi’”
Suojelupoliisi on jo pidemmän aikaa varoitellut kiinalaisesta vakoilusta suomalaisissa korkeakouluissa. Ylen MOT-toimituksen artikkeli ja sen yhteydessä julkaistu dokumentti perehtyivät ilmiöön ja löysivät useita esimerkkejä Suomessa toimivista tutkijoista, joilla on varsin suoria yhteyksiä Kiinan sotilaskoneistoon tai kiinalaisiin sotilasalan yrityksiin. Artikkelissa haastatellun Oulun yliopiston professori Olli Silvénin mukaan ainakaan Oulussa ei kuitenkaan juuri katsota onko palkatulla tutkijalla “militaariyhteyksiä, vaan sitä, onko tutkija meille hyödyksi.”
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (8.2.2022): Kiinalaistutkijat kertovat kehittäneensä uuden tarkan koronatestin, joka antaa luotettavan tuloksen vain minuuteissa.
- STT (7.2.2022): Tennistähti Peng Shuai kielsi jälleen aiemmin esittämänsä väitteet seksuaalisesta ahdistelustaan ja ilmoittaa lopettavansa uransa.
- Liikunta ja tiede -lehti (7.2.2022): Kiina tanssii ja futaa.
- Sixth Tone (4.2.2022): Kiinan tunnetuin elokuvantekijä Zhang Yimou ohjasi jälleen olympialaisten avajaiset – ohjaaja on vanhoilla päivillään suosionsa huipulla kotimaassa.
Katsele & kuuntele
Yle Areena (7.2.2022): “Historia: Turvasatama Shanghai”
Amerikkalaistuotantoa oleva dokumentti käy läpi, kuinka toisen maailmansodan aikana yli 20 000 juutalaista löysi turvapaikan Shanghaista, minkälainen kaupungin juutalaisyhteisö viime vuosisadan alkupuoliskolla oli ja miten kaupungissa elettiin japanilaisvallan alla.
The Ulkopolitist (5.2.2022): “Podcast: Susidiplomaatteja ja uusi silkkitie – Mistä on Kiinan ulkopolitiikka tehty?”
Miltä Kiinan ulkopoliittinen strategia näyttää maan kommunistisen puolueen juhlavuoden jälkimainingeissa? Onko Kiinan vaikutusvallan kasvulle nähtävissä loppua? Euroopassa ja Yhdysvalloissa on seurattu tiiviisti viimeiset kuukaudet Venäjän ja Ukrainan välisiä kiristyneitä jännitteitä. Mitä Kiina ajattelee Venäjän aggressiivisesta toiminnasta? Asiantuntijavieraina Jyrki Kallio ja Ville Similä.
Yle Areena (31.1.2022): “Yliopistot Kiinan armeijan asialla”
Suojelupoliisi on varoittanut suomalaisia korkeakouluja sinisilmäisyydestä Kiina-yhteistyössä. MOT kertoo tutkijoista, jotka auttavat samaan aikaan sekä Suomen tiedemaailmaa että Kiinan armeijaa.
Tapahtumat
- Virtuaalinen luento: “Milk Tea Alliance: The Last Wave of Decolonization”, 14.4.2022. Helsingin yliopisto**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 25.2.2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.