25.2.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneiden viikkojen aikana Kiina on saanut nauttia hengähdystaukoa maailmanpolittisen suurpahiksen roolistaan, kun katseet ovat kohdituneet Venäjän käynnistämään invaasioon Ukrainassa. Osa huomiosta on kuitenkin kohdistunut myös Kiina, josta on yritetty (toistaiseksi tuloksetta) puristaa ulos selkeä kanta konfliktiin tai siihen, mitä sanaa siitä käyttää. “Vastuullinen suurvalta” on harjoittanut tapansa mukaista retorista jonglöörausta puhumalla samaan aikaan Ukrainan suvereniteetin ja Venäjän turvallisuusintressien kunnioittamisesta, eikä juuri minkäänlaista kritiikkiä Venäjän toimia kohtaan ole esitetty.
Ukrainan ohessa uutiskynnyksen ovat ylittäneet Kiinan yritykset saada YK:n ihmisoikeusneuvosto tukemaan Xinjiangissa harjoitettua “kulttuurista kansanmurhaa”. Kiinan valtiovarainministeriö ja keskuspankki pyrkivät saamaan maan taloutta rullaamaan veronkevennyksillä ja lainoitusta helpottamalla. Talviolympialaiset saatiin myös pakettiin, mutta ennätyksellistä kultasaldoa enemmän somekansaa kiinnosti kahlittu nainen.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Sormi suussa Venäjän kanssa.
Reuters (24.2.2022): “China rejects calling Russia move ‘invasion,’ urges citizens in Ukraine to stay home”
Kiinassa pohditaan tällä hetkellä kuumeisesti, kuinka olla kuin Sveitsi Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainassa. Maailmalla on kuitenkin tuoreessa muistissa, kuinka vasta muutama viikko sitten toverukset Xi Jinping ja Vladimir Putin julistivat ylintä ystävyyttä Pekingin olympialaisten avajaisissa. Nyt ylin kumppani on sotatoimin loukannut Kiinalle pyhimpiä puuttumattomuuden ja alueellisen koskemattomuuden periaatteita. Yhtälö vaikuttaakin Kiinan osalta tällä hetkellä siltä, että se on löytänyt itsensä varsin kapealta nuoralta: Kiina tasapainoilee antamalla haljuja diplomaatiaan kannustavia lausuntoja, luennoi Venäjän legitiimeistä turvallisuushuolista sekä Venäjän ja Ukrainan monipolvisesta historiasta, ilmaisee huoltaan lännen pakotteista eikä suostu puhumaan Venäjän operaatiosta hyökkäyksenä.
Ilmeisesti Venäjän käynnistämä sotilaallinen vaihde tuli yllätyksenä Kiinallekin, joka oli laskenut, että maailman johtajien pöydissä kovistelu olisi riittänyt Putinille. Odotettavissa onkin, että šokista toipuva Kiina jatkaa verbaaliakrobatiaansa, kunnes se on määrittänyt, ovatko Venäjän kumppanuudesta saatavat hyödyt yhä haittoja suuremmat. Selvänä hyötynä voidaan Kiinan osalta pitää sitä, että tällä hetkellä mielenkiinto kohdistuu lähes yksinomaan Euroopan mantereella käytävään sotaan, mikä tuo Kiinalle hengähdystauon suurpahiksen roolista. Toisaalta haittapuolella voisivat olla Yhdysvaltain ja Euroopan suhteiden heikkeneminen, etenkin, jos Kiina päätyisi länsimaiden pakotteiden jälkeen tarjoamaan apuaan Venäjälle. Tällaiseksi avuksi voidaan tulkita esimerkiksi Kiinan päätös poistaa venäläisen viljan tuontirajoitukset juuri, kun sotatoimet Ukrainassa alkoivat. Ukraina on myös Kiinalle kelpo kauppakumppani ja tärkeä Vyö ja tie -hankkeen kauttakulkumaa, minkä vuoksi Venäjän hyökkäystä voidaan ylipäänsä pitää Kiinalle haitallisena.
Ukrainan kriisin yhteydessä ovat nousseet esiin myös yhtäläisyydet Taiwanin tilanteeseen. On jopa pohdittu, voisiko Kiina tukeutua yritysmaailman ohjenuoraan “jokainen kriisi on mahdollisuus” ja hyökätä Taiwanille Ukrainan konfliktin varjolla. Hyökkäysskenaario kerää toistaiseksi vaisusti kannatusta jo Kiinan “vaalivuodenkin” takia. Varmaa on, että vaikka Taiwanin ja Ukrainan tilanteet eivät ole keskenään identtiset, Kiina seuraa silmä tiukkana lännen reaktioita Venäjää vastaan oppiakseen, mitä tulevaisuudessa voi olla edessä.
The Ulkopolitist (14.2.2022): “Minimipelote muutoksessa – Kiinan ydinasearsenaali kasvaa, mutta sen koko jää vielä kauaksi Yhdysvalloista ja Venäjästä”
Kiinan taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan kasvaessa usein unohdetaan, että Kiina on myös merkittävä ydinasevaltio. The Ulkopolitist avaa mainiossa artikkelissaan Kiinan ydinasstrategian perusperiaatteita, kuten “minimipelotetta” ja “ei ensikäyttöä” (no first use). Vaikka Kiina on vuosikymmeniä ylläpitänyt suhteellisen pientä, noin 300 ydinkärjen arsenaalia, saattaa maan strategia olla artikkelin mukaan muutoksen tilassa. Viime vuonna satelliittikuvat paljastivat Kiinan pykäävän uusia ohjussiiloja maan länsiosassa, ja myös uusi strategisten ydinsukellusveneiden luokka on työn alla.
Helsingin Sanomat (13.2.2022): “”Kiristää, lahjoo ja uhkailee” – Entistäkin aggressiivisempi Kiina vaientaa vainottujen uiguurien äänen YK:n ihmisoikeusneuvostossa”
Kiinan Xinjiangissa on käynnissä monen valtion tunnustama uiguureihin kohdistuva kulttuurinen kansanmurha, jonka YK on arvioinut johtaneen miljoonan vähemmistöön kuuluvan telkeämiseen. Tästä huolimatta YK:n omien ihmisoikeuselimien tuomitsevat päätöslauselmat tilanteesta – tai mistään Kiinan ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista – ovat odotuttaneet itseään, mikä on rasittanut koko ihmisoikeusneuvoston arvovaltaa. YK-lähteistä kerrotaan Helsingin Sanomille, että käynnissä olevalla istuntokaudella ei käännöstä myöskään ole odotettavissa, kun neuvoston jäsenistöön kuuluvat muun muassa Kiinan, Venäjän ja Eritrean kaltaiset ihmisoikeuksien mallimaat.
Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n kauan odotettu raportti Xinjiangin ihmisoikeustilanteesta on näyttänyt joutuvan samaan limboon kriittisten päätöslauselmien kanssa, joskin tämä johtunee myös vaikeuksista päästä vierailemaan Xinjiangissa. Kiinan on myös kerrottu käyneen kauppaa raportin julkaisusta lupaamalla YK-ryhmälle pääsyn Xinjiangiin, jos julkaisua venytetään talviolympialaisten yli. Nyt odotellaan, miten lupaukset lunastetaan.
New York Times (14.2.2022): “A Succession Drama, Chinese Style, Starring Xi Jinping”
Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokous pidettäneen loppuvuodesta, ja presidentti Xi Jinping valittaneen kolmannelle kaudelle puolueen ja maan johdossa. Chris Buckley toteaa analyysissään, että mahdollisesti pientä sisäpiiriä lukuun ottamatta kukaan ei tiedä, kuinka pitkään Xi aikoo jatkaa johdossa, tai onko hänellä mielessä mahdollisia seuraajaehdokkaita. Analyysin mukaan tämä lienee kuin HBO-sarja Successionin Logan Royn pelikirjasta: epävarmuus ja selkeiden vaihtoehtojen puute lujittavat Xin asemaa vallan keskiössä, ja selkeän seuraajan osoittaminen saattaisi voimistaa puolueen voimahahmojen vaatimuksia vallan siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Samaan aikaan puolueen ylimmille portaille on tuotava uutta verta monien nykyisten johtajien saavuttaessa puoluejohdon epävirallisen 68 vuoden eläkeiän.
Kiinassa on viime vuosikymmeninä ollut tapana ylentää tulevat puoluejohtajat korkeisiin asemiin hallitsevassa politbyroon pysyvässä komiteassa, mutta näin ei tapahtunut vuoden 2017 puoluekokouksessa, jossa Xi valittiin toiselle kaudelle. Näin ei välttämättä käy nytkään, vaan Buckley veikkaa usean nuoremman polven johtajan nousevan politbyroohon ilman, että heidän joukostaan osoitetaan suosikkeja – tässä yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti maakuntien johtajiin, joista monella on pitkäaikaiset suhteet Xihin.
Puolue korostaa ulospäin vakautta, ja henkilövalinnoista tuskin tihkuu etukäteen runsaasti tietoa julkisuuteen. Xi tuskin voi kuitenkaan yksin sanella kaikkia valintoja, vaan puoluejohdon sisäisten ryhmittymien voimasuhteet ja preferenssit on otettava huomioon.
Financial Times (13.2.2022): “Lithuania tests the EU’s resolve on Chinese economic coercion”
Liettuan ja Kiinan välit ovat menneet katkolle sen jälkeen, kun Liettua salli Taiwanin kutsua edustustoaan Vilnassa Taiwanin nimellä pääkaupunki Taipein sijaan. Kiina on rangaistuksena pysäyttäyt Liettuassa valmistettujen tuotteiden tuonnin, mutta kohdistanut toimiaan myös sellaisiin tuotteisiin, joiden toimitusketjuissa käytetään liettualaisia osia. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti eurooppalaisia monikansallisia tuotantoketjuja hyödyntäville yhtiöille. Kiina on käyttänyt taloudellisia painostuskeinoja usein ennenkin, mutta nyt se kohdistaa toimet ensimmäistä kertaa myös toimitusketjuihin, joissa Liettua on osana. EU on valittanut Kiinan toimista Maailman kauppajärjestö WTO:lle. Tilanne on silti EU:lle haaste, sillä sen olisi löydettävä tehokkaita keinoja vastata uudenlaiseen taloudelliseen painostukseen.
Joissain EU-maissa ollaan kuitenkin FT:n mukaan tyytymättömiä Liettuan sooloiluna pidettyyn toimintaan ja siihen, että vähäisenä pidetty ongelma on kasvanut suhteettoman suureksi. Nähtäväksi myös jää, ovatko yritykset valmiina sietämään Kiinan toimia vai siirtävätkö ne toimintojaan pois Liettuasta.
Lyhyesti:
- Reuters (25.2.2022): Kiina evakuoi kansalaisiaan Ukrainasta charter-lennoilla.
- The Diplomat (25.2.2022): Taiwan seuraa Ukrainan tilannetta silmä kovana.
- Helsingin Sanomat (20.2.2022): Kiinalaisalus osoitti Australian mukaan sen sotilaskonetta laserilla, pääministeri syyttää Kiinaa uhkailusta.
Talous
Kuumaa: Kasvatuskustannukset.
South China Morning Post (23.2.2022): “China’s economy is struggling to heal from the self-inflicted wounds of its property market crackdown”
Kiinan johdon tulisi kiihdyttää lainanantoa ja lisätä investointeja infrastruktuuriin talouden tilanteen kohentamiseksi, muun muassa Kiinan keskuspankin rahapolitiikkakomiteassakin istunut taloustieteilijä Yu Yongding kirjoittaa. Maassa on hänen mukaansa rakennettu liikaa pilvenpiirtäjiä ja luksushotelleja eikä lähellekään tarpeeksi kohtuuhintaista asumista. Kiinteistösektorin ylikuumentumisen hillitsemiseksi asetetut “kolme punaista viivaa” rauhoittivat tilanteen, mutta samalla maassa kokonaisuudessaan tehtyjen investointien kasvu romahti, sillä kiinteistöinvestoinnit ovat olleet niin suuri osa maan taloutta viime vuodet.
Talouden kasvun rakenne pitäisi siksi nyt tasapainottaa, Yu kirjoittaa. Pekingin yliopiston taloustieteen professori Michael Pettis arvioi tänä vuonna juuri näin käyvänkin. Taloutta pyritäänkin valtiovarainministeri Liu Kunin mukaan tänä vuonna vauhdittamaan verohelpotuksilla sekä korottamalla maakuntien valtionosuuksia.
Asuntomarkkinoitakaan ei ole samalla unohdettu. Shanghaissa Kiinan keskuspankin haarakonttori on kehottanut pankkeja antamaan lisää asuntoluottoa ja Guangzhoussa pankit ovat alentaneet asuntolainojen korkotasoa, Bloomberg raportoi. Uusien asuntojen hinnat nousivat tammikuussa kuukausitasolla ensi kertaa sitten syyskuun, joskin vain vaivaisesti, 0,1 prosenttia.
Reuters (23.2.2022): “Bringing up a child costlier in China than in U.S., Japan – research”
Reuters raportoi pekingiläisen tutkimuslaitoksen julkaisusta, jonka mukaan yhden lapsen kasvattaminen maksaa Kiinassa keskimäärin lähes 80 000 dollaria, mikä on 6,9 kertaa maan henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen verran. Luku on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Japanissa. Tutkituista maista lapsen kasvattaminen on kalliimpaa ainoastaan vielä alhaisempia syntyvyyslukuja kirjaavassa Etelä-Koreassa. Kiinassa maan sisäiset erot ovat tosin suuret, ja esimerkiksi Shanghaissa ja Pekingissä lapsen kasvattaminen maksaa yli kaksi kertaa maan keskiarvoa enemmän.
Luvut kertovat haasteista, joita yritykset kasvattaa lapsilukua kohtaavat Kiinassa, kun perheillä ei ole varaa kustantaa perheenlisäyksen mukanaan tuomia kuluja. Tilanne johti toimiin muun muassa viime vuonna, kun muun muassa perheille kallista yksityistä tukiopetusta alettiin säädellä kovalla kädellä.
Financial Times (18.2.2022): “EU accuses China of ‘power grab’ over smartphone technology licensing”
EU on viemässä Kiinan jälleen Maailman kauppajärjestö WTO:n pakeille, tällä kertaa liittyen älylaiteteknologiaa koskevien patenttien loukkaamiseen. (Edellinen kanne Kiinaa vastaan kuukausi takaperin koski liettualaistuotteita, ks. myös Politiikka-osio.) Taustalla on epäsuhta lisenssimaksuista Kiinassa muuhun maailmaan verrattuna. Pantenttien haltijat, kuten Ericsson, Nokia ja Sharp, ovat sopineet maailmanlaajuisista standardeista verkkolaiteteknologian saralla ja patenttien lisensoimisesta kilpailijoille. Euroopan komission mukaan Kiinan korkein oikeus on linjannut, että länsimaiset yhtiöt eivät voi puolustaa patenttioikeuksiaan Kiinassa. Käytännössä kiinalaisyritykset maksavat komission mukaan länsimaalaisille yrityksille vain puolet länsimaissa sovituista lisenssimaksuista. Kyse on FT:n haastatteleman virkamiehen mukaan pyrkimyksestä työntää länsimaalaiset yritykset ulos Kiinasta. Japanin ja Yhdysvaltain ennakoidaan liittyvän EU:n kanssa samaan rintamaan Kiinaa vastaan.
Kyseessä on toinen EU:n Kiinaa vastaan nostama tapaus WTO:ssa kuukauden sisään Tammikuun lopulla EU nosti Kiinaa vastaan kanteen liettualaisten tuotteiden viennin estämisestä Kiinaan.
Lyhyesti:
- Bloomberg (24.2.2022): Valtiovallan hampaisiin joutunut Alibaba uudisti strategiansa – aggressiivisen laajentumisen sijaan uutena kulmakivenä nykyisten asiakkaiden säilyttäminen.
- South China Morning Post (22.2.2022): Jos olet töissä kiinalaisessa firmassa ja hakemassa uusia töitä, pomosi tietää kyllä sen jo.
- Yicai Global (21.2.2022): Ei hätää, Guangzhoun futisfanit: Evergrande pysyy joukkueen sponsorina.
- Bloomberg (16.2.2022): Kiinalaiset tiedemiehet ovat tehneet Mount Everestin alueella alustavia havaintoja suurista varannoista litiumia, joka on tärkeä metalli akkuteollisuudelle.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (24.2.2022)
- Kiinan kauppataseen ylijäämä nousi viime vuonna ennätyssuureksi
- Pääomaliikkeiden avaaminen ja ulkomaankaupan kasvu ovat lisänneet juanin kansainvälistä käyttöä
- Kiinan tuonti Ukrainasta on neljässä vuodessa nelinkertaistunut
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Kulta ja kahleet.
What’s on Weibo (24.2.2022): “Chinese Term ‘Wuxin Gongzuo’: Can’t Focus on Work Due to Russia-Ukraine Crisis”
Wuxingongzuo (乌心工作) lienee kiinalaisen internetslangiin uusimpia termejä, joka kuvaa kyvyttömyyttä työskennellä Ukrainan konfliktin seuraamisen vuoksi. Termi on nokkela sanalenkki samoin äännetystä termistä (无心工作), “ei oikein jaksais tehdä töitä”. Venäjän brutaalia invaasiota Ukrainaan on seurattu silmä kovana myös kiinalaisessa somessa ja What’s on Weibo tarjoilee katsauksen #乌心工作 -tunnisteen alla käydystä keskustelua.
Reuters (21.2.2022): “Hong Kong’s ‘zero-COVID’ success now worsens strains of Omicron spike”
Hongkong oli pitkään yksi koronakriisin onnistujista, mutta viime viikkoina omikron on iskenyt kaupungin polvilleen. Päivittäiset tapausmäärät ovat tässä kuussa peräti 60-kertaistuneet, mikä on saattanut kaupungissa harjoitetun torjuntapolitiikan kyseenalaiseksi. Hongkongissa käytäntö on ollut, että jopa oireettomat tartunnan saaneet otetaan sairaalaan, ja tämä on omikron-pommin myötä johtanut siihen, että ihmisiä makaa sängyissä täyteen pakattujen sairaalojen parkkipaikoilla. Haasteina ovat lisäksi väestön parissa leviävä koronaväsymys ja ikäihmisten alhainen rokotekattavuus. Terveydenhuollon natistessa liitoksissaan Hongkong on ottanut Manner-Kiinasta esimerkkiä ja tuoreimpana toimena määrännyt koko väestön kattavan pakollisen koronatestauksen ensi kuulle.
The New York Times (20.2.2022): “With Olympics Closing Ceremony, China Celebrates a Joyless Triumph”
Koronan ja ihmisoikeuskysymysten tuhrimat talviolympialaiset saatiin Pekingissä lopulta päätökseen ilman kummempia yskähdyksiä, mutta kansainvälinen yleisvire kisojen suhteen oli alusta loppuun alakuloinen. Päätösseremonia oli aloitusjuhlallisuuksien tapaan tavallista riisutumpi, mutta isäntien juhlatunnelmaa varmasti lisäsi se, että Kiinan 15 mitalin saalis (yhdeksän kultaa) oli sen historian paras ja oikeutti mitalitilaston kolmossijaan Yhdysvaltojen edellä. Kisojen suurimpia tähtiä olivat mitaleja tahkonneet nuoren polven laskettelijat Eileen Gu ja Su Yiming, mutta näistä ensin mainitun kansalaisuus kuitenkin puhutti läpi kisojen: Yhdysvalloista Kiinan edustajaksi loikanneen Gun kultajuhlia varjosti pähkäily siitä, oliko hän tosiasiassa luopunut Yhdysvaltojen kansalaisuudestaan, kuten Kiinan säännöt vaativat. Samalla tavalla kansalaisuuskysymyksen väistivät Kiinan paidassa kiekkoilleet pohjoisamerikkalaiset.
Avajaisissa olympiatulen sytyttänyt uiguurihiihtäjä Dinigeer Yilamujiang ei sen sijaan säväyttänyt saavutuksillaan, mikä lisäsi epäilyjä siitä, että uiguurin valitseminen paraatitehtävään oli poliittinen temppu. Hän oli 43:s yhdistelmäkilpailussa, 56:s sprintissä ja 56:s kymmenellä kilometrillä. Media ei yrityksistään huolimatta saanut Yilamujiangilta ainuttakaan kommenttia suoritusten yhteydessä tai muutenkaan.
Polygon (19.2.2022): “The rise of prestige Chinese games”
Videopeliteollisuudessa Kiina on pitkään ollut tunnettu lähinnä mikromaksuihin nojaavista mobiilipeleistään, mutta viime aikoina on saatu merkkejä, että se on nousemassa kovaksi tekijäksi myös isojen ja kalliiden, niin sanottujen AAA-videopelien tekijänä. Esimerkiksi tuloillaan oleva toimintaseikkailu Black Myth: Wukong on herättänyt alalla suurta innostusta, ja viime vuosien hittipeleihin lukeutunut Genshin Impact on myös vakuuttanut tuotantoarvoillaan. Taustalla on kiinalaisen pelikulttuurin murros: pelikonsolit olivat Kiinassa kokonaan kiellettyjä vuosina 2000–2015, mutta kiellon purkaminen ja varakkaan keskiluokan kasvu ovat avanneet markkinaa konsoleille suunnatuille, näyttäville mutta kalliille peleille.
Yle (17.2.2022): “Kiinan sensuuri ei pysty vaientamaan someraivoa – kahlitusta naisesta puhutaan enemmän kuin olympialaisista”
Olympialaisten aikaan monien kiinalaisten huomio kääntyi kultajuhlien sijaan laajalti pöyristystä herättäneeseen tapaukseen, jossa sosiaalisen median kautta levisi video ketjulla seinään kahlitusta naisesta Jiangsun maakunnassa. Kyse oli mitä ilmeisimmin ihmiskaupasta, ja vaikka sensuurikoneisto pyrki totuttuun tapaan tamppaamaan asian maan alle, tapaus nostatti kautta maan voimakkaan keskustelun ongelman laajuudesta Kiinassa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinassa kaupataan vuosittain tuhansia naisia vaimoiksi syrjäseutujen miehille, ja ilmiö kytkeytyy Kiinan hiljattain lopetettuun yhden lapsen politiikkaan, jonka jäljiltä maan sukupuolijakauma on vinoutunut ja miehiä on enemmän kuin naisia.
Suomen Kuvalehti (12.2.2022): “Kiinan tuki yliopistoille huolettaa: Alankomaissa kohu johti avustusten palauttamiseen, Helsingissä Konfutse-instituutti toimii yhä”
Mitä kaikkea rahalla saakaan? Hollannissa Amsterdamin vapaan yliopiston yhteydessä toimivan Cross Cultural Human Rights -keskuksen tapausesimerkki osoittaisi, että rahalla saa muun muassa ostettua mielipiteen. Tukevasti Kiinan rahoittama keskus nimittäin julkaisi verkkosivuillaan Xinjiangia koskevia kannanottoja, jotka tukivat Kiinan kantoja siitä, ettei alueella tapahdu ihmisoikeusloukkauksia. Myös CCHR:n työntekijöiden ulostulot olivat kuin suoraan Kiinan propagandaoppaasta, minkä myötä yliopisto kertoi palauttavansa Kiinan CCHR:lle myöntävät tuet ja selvittävänsä keskuksen toimintaa.
Lyhyesti:
- Thatsmags (21.2.2022): Olympialaisten pandamaskotista tuli megahitti, kahden miljoonan kappaleen erä maskottikrääsää myytiin loppuun olympialaisten päätöspäivänä.
- The New York Times (18.2.2022): Uudenkarhen olympialuotijunan ikkunasta avautuu näkymä Kiinan nykytilaan.
- Helsingin Sanomat (15.2.2022): Kuun kanssa törmäyskurssilla oleva raketti ei asiantuntijan mukaan olekaan SpaceX:n vaan Kiinan.
- Helsingin Sanomat (14.2.2022): Naurettavan halvat hinnat, isot annokset ja ystävällinen palvelu – Suomen ensimmäinen uiguuriravintola yllättää iloisesti.
Katsele & kuuntele
Nordic Asia Podcast (21.2.2022): “Understanding Authoritarianism: Deepening Autocratization, Dynamic Dictatorships, and China”
Pohjoismaisten yliopistojen Nordic Asia Podcastissa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen kertoo Kiinan autoritaarisen hallinnon olemukseen keskittyneestä tutkimuksestaan. Autoritaarisia hallintoja käsitellään usein sen mukaan, mitä niiltä demokratioihin verrattuna puuttuu, mutta Sinkkosen mukaan niitä olisi tärkeää analysoida myös omien ominaisuuksiensa perusteella, jotta saadaan parempi kuva siitä, miten hallinnot kehittyvät ja muuttuvat.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 11. maaliskuuta 2022. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.