11.3.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonnollisesti ollut kuluneen kahden viikon keskeisin aihe myös Kiinan poliittisessa ja taloudellisessa ympäristössä, vaikka Pekingissä pidettiin myös vuosittainen kaksoiskokous. Länsimaisiin tiedustelutietoihin pohjautuen New York Times kertoi, että Kiina olisi vedonnut Venäjään, jottei se hyökkäisi Ukrainaan Kiinan kilvenkiillotusolympialaisten aikana. Ukrainassa vielä hyökkäyksen aikana olleet Kiinan kansalaiset ovat olleet nyreissään kotimaansa viranomaisten kaoottisista reaktioista evakuointitoimien suhteen.
Venäjän pankkijärjestelmään ja keskuspankkien välisiin siirtoihin asetetut pakotteet iskevät rajoituksia myös Kiinan ja Venäjän “rajattomaksi” vielä olympialaisten aikaan kutsutulle ystävyydelle, tai ainakin Kiinan kyvylle auttaa Venäjää. Samalla sota Ukrainassa haittaa Kiinan Vyö ja tie -hanketta.
Muutakin on tapahtunut: Pekingin paralympialaisissa kisaa aitoa beijinghuaa vääntävä suomalainen, kiinalaispohatan positiot aiheuttivat ison myräkän nikkelimarkkinoilla ja Shanghaissa alkaa olla kisaväsymystä nollakoronalinjan osalta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Kumileimasin laulaa.
Reuters (9.3.2022): “Analysis: Taiwan studies Ukraine war for own battle strategy with China”
Ukrainan sotaa seurataan silmä kovana myös Taiwanissa, jonka sotilaalliset uhkakuvat ovat Ukrainan kanssa hyvin samankaltaisia: vieressä pullistelee mahtava autoritaarinen valtio, joka on suoraan sanonut käyttävänsä tarvittaessa sotilaallista voimaa pienen naapurinsa ojentamiseksi. Taiwanin asevoimat pyrkii keräämään sodan oppeja, ja ainakin Reutersin haastattelemat taiwanilaiset turvallisuusasiantuntijat olivat varovaisen optimistisia: Ukraina käy menestyksekkäästi “asymmetrista” sotaa Venäjää vastaan ja Taiwanin oma puolustussuunnittelu on ollut samansuuntaista. Moraalia on lisännyt myös Yhdysvaltain entisten puolustusvirkamiesten taannoinen vierailu Taiwanilla eräänlaisena tuen osoituksena.
STT (8.3.2022): “YK ja Kiina sopuun ihmisoikeusvaltuutetun vierailusta uiguurialueelle”
Viime kirjeessä mainitsemamme salaiset kassakaappisopimukset Kiinan ja YK:n välillä Xinjiangia koskevan ihmisoikeusraportin venyttämisestä olympialaisten yli näyttävät kantavan hedelmää. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet on kutsuttu Kiinaan toukokuussa, mikä tarkoittaa että matkaa lähdetään petaamaan paikan päälle jo lähiviikkoina. Bachelet’n raporttia ja sen paljastamia YK:n arvovallalla ääneen lausuttuja havaintoja Xinjiangin uiguurien tilanteesta on odotettu kuumeisesti vuosia. Pian matkustussuunnitelman tultua julki 192 ihmisoikeusjärjestöä julkaisi yhteisen kannanoton, jossa YK:ta vaadittiin lopettamaan Kiinan myötäily ja julkaisemaan löydöksiä viivytyksettä. Raporttia on YK:n mukaan venyttänyt muun muassa se, ettei ihmisoikeusvaltuutetulle ole sallittu rajoittamatonta pääsyä Xinjiangin alueelle. Vaikea sitä on nytkään uskoa.
The Guardian (8.3.2022): “‘It came too late’: Chinese students who fled Ukraine criticise embassy response”
Kiina viivytteli antaessaan poistumiskehotuksen Ukrainassa oleville kansalaisilleen, ja Venäjän hyökkäyksen alkaessa tuhannet Kiinan kansalaiset jäivät jumiin Ukrainaan. Aluksi Kiinan suurlähetystö ehdotti luovia ratkaisuja kuten Kiinan lipun kuvien liimaamista autoihin luodeilta suojaamaan – tämä neuvo kuitenkin vedettiin pian takaisin. Kiina on viime vuosina aktiivisesti luonut kuvaa kansalaisiaan ulkomailla puolustavasta suurvallasta. The Guardianin jutussa haastatellut kiinalaiset kuitenkin kertovat toisenlaista tarinaa. Kiinan reaktiota kuvaillaan kaoottiseksi, ja monet kertovat joutuneensa hankkiutumaan pois maasta omin neuvoin sodan puhjettua.
Ukrainan kiinalaisten tilanne kytkeytyy myös kuumaan kysymykseen siitä, tiesikö Kiina Venäjän aikeista etukäteen, kuten New York Times kertoi läntisiin tiedustelutietoihin viitaten. Tietojen mukaan Kiina olisi vedonnut Venäjään, jottei se hyökkäisi Ukrainaan Kiinan kilvenkiillotusolympialaisten aikana. Tieto kansalaisten pulaan jättämisestä tilanteessa, jossa Kiinan valtiojohto olisi tiennyt hyökkäyksestä olisi hyvin raskauttava, ja Kiina on jyrkästi kieltänyt tienneensä Venäjän sotasuunnitelmista.
South China Morning Post (5.3.2022): “Looking inward, Chinese Premier Li Keqiang focuses on the national bottom line”
Tykkien jyristessä Ukrainassa kantautui Pekingistä huumaavaa kumileimasinten pauhua, kun vuosittainen kansankongressin ja Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin niin sanottu kaksoiskokous käynnistyi. Kokouksessa hyväksyttiin kommunistisen puolueen sekä pääministeri Li Keqiangin talouteen fokusoitunut työraportti. SCMP:n arvion mukaan tämänvuotinen raportti keskittyi tiukasti Kiinan sisäisiin asioihin eikä lyönyt pöytään huomattavia linjauksia Hongkongiin, Taiwaniin tai Kiinan ulkosuhteisiin liittyen.
Kenties näkyvimpänä yksittäisenä seikkana Kiinan puolustusmenojen kerrottiin kasvavan 7,1 prosentilla ja nousevan 230 miljardiin dollariin. Nousu ei ole dramaattinen, sillä Kiinan asemenot ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin tahtia jo vuosikymmeniä, mutta silti suurin korotus sitten vuoden 2019, jolloin menoja kasvatettiin 7,5 prosentilla.
Kokouksen yhteydessä Li ilmoitti eläköityvänsä pääministerin roolista vuoden kuluessa. Periaatteessa uutisessa ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä, sillä Kiinan pääministerit ovat olleet jo jonkin aikaa tehtävissään vain kaksi viisivuotiskautta.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (11.3.2022): Autoritaariset valtiot käyttävät Interpolin järjestelmää vainon työkaluna – mukana myös Kiina.
- Newsweek (10.3.2022): Kiinan ilmavoimien kone putosi Etelä-Kiinan mereen, kertoo Taiwan.
- Bloomberg (10.3.2022): Etelä-Korean vastavalittu presidentti Yoon Suk-yeol vienee maata edelleen lähemmäs Yhdysvaltoja ja etäämmäs Kiinasta.
Talous
Kuumaa: Kultsi, shorttasin nikkelimarkkinat.
BOFIT (9.3.2022): “Limits to the “no limits” friendship between China and Russia”
Talviolympialaisten yhteydessä Vladimir Putinin ja Xi Jinpingin julistama Kiinan ja Venäjän välinen rajaton ystävyys sisältää lukuisia taloudellisia rajoitteita, kirjoittaa Bofitin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta analyysissään. Esimerkiksi Venäjälle suuntautuvan maksuliikenteen rajoitusten vuoksi Kiina ei kykene auttamaan Venäjää tai esimerkiksi käymään kauppaa yhtä tehokkaasti Venäjän kanssa. Osa kiinalaisyrityksistä on jo ilmoittanut, että niillä on ongelmia saada kaupan rahoitusta. Tämä siitä johtuen, että kiinalaispankitkin joutuvat noudattamaan kansainvälisiä sanktioita, koska Venäjän kanssa yhteistyötä tehdessään ne itse joutuisivat toissijaisten pakotteiden uhan alle, Kaaresvirta kirjoittaa.
Toisaalta pienillä kiinalaispankeilla ei välttämättä ole mitään menetettävää, samaan tapaan kuin Bank of Kunlun on hoitanut rahaliikennettä iranilaispankkien kanssa ja Bank of Dandong hoitaa liiketoimintaa Pohjois-Koreassa. Venäjällä liiketoimintaa on esimerkiksi Bank of Harbinilla, joka toisaalta sekin on pieni. Kiinalaiset rahoituskanavat maailmalle ovat yksinkertaisesti liian ohuita ja maan oma maksuliikennejärjestelmä CIPS aivan liian pieni SWIFT:iin nähden, toteaa myös The Economist.
Kiina kuitenkin jatkanee “Venäjä-myönteisen neutraliteetin” (Pro-Russia Neutrality) linjalla, arvioi Financial Times. Venäjän ja Kiinan yhteistyötä on vähitellen syvennetty jo vuosia ja siihen on investoitu poliittista pääomaa ja uskottavuutta – suhde Putiniin ja Venäjään on pitkälti henkilöitynyt Xihin, ja siksi sitä on Kiinassa hankala kritisoida. Äkillistä linjanmuutosta ei siis liene syytä toivoa, arvioi Financial Times. Samaan aikaan Kiina on kuitenkin yrittänyt pitää yllä myös suhteitaan Eurooppaan Yhdysvaltain-suhteiden huonontuessa viime vuosina. Tämä tasapainottelu saattaa kuitenkin kuvaannollisten rintamalinjojen syvetessä muuttua entistä vaikeammaksi Kiinan assosioituessa Venäjän leiriin Ukrainan sodassa.
Toisessa laajassa analyysissä Financial Times arvioi taloudellisia ja poliittisia kustannuksista, joita Kiinan tämänhetkinen asemoituminen sille aiheuttaa. Kun Kiina nähdään Venäjän toimien mahdollistajana, saattaa siihenkin kohdistua kasvavaa taloudellista painetta – ei vain poliitikkojen vaan myös liike-elämän suunnalta. Lisäksi sodan ja pakotteiden kiihdyttämä raaka-aineiden hintojen nousu iskee Kiinaan: maa on maailman suurin öljyn ja rautamalmin tuoja, ja herkkä myös ruoan maailmanmarkkinahintojen nousulle. Nämä tekijät yhdessä lisäävät inflaatiopainetta myös Kiinassa. Kiinan linja kuitenkin vaikuttaa olevan, että Venäjää ei kannata kaikesta huolimatta hylätä: FT:n siteeraama kiinalainen analyytikko sanoo Kiinan tarvitsevan Venäjää geopoliittisessa strategiassaan, sillä Kiina ja Yhdysvallat ovat Aasiassa tilanteessa, jossa niiden poliittisia intressejä on mahdoton sovittaa yhteen.
Samaan aikaan kiinalaisyritykset seuraavat varmasti kieli pitkällä Venäjän raaka-aineyritysten tilannetta ja ovat kiinnostuneita hankkimaan osuuden yrityksistä alennuksella. Bloomberg on kertonut Kiinan valtio-omisteisten yhtiöiden sijoitusinnosta esimerkiksi Gazpromiin, ja alustavia neuvotteluja on talousmedian mukaan jo käyty. Bloombergin lähteiden mukaan Kiinan osalta kyse on tosin energian ja ruoantuotannon panosten turvaamisesta, ei sotaa käyvän valtion tukemisesta.
Kiinan johto on tiettävästi säikähtänyt Ukrainan sodan myötä jyrkästi nousseita energian ja ruoan hintoja, sillä viime viikolla valtiojohto antoi määräyksen varmistaa energian ja hyödykkeiden saatavuuden maassa. Venäjän strategisesti tärkeisiin yhtiöihin sijoittaminen kuitenkin luettaisiin maailmalla lähes varmasti myös geopoliittisena kannanottona.
Myös Bofitin Juuso Kaaresvirta arvioi, että isoa diiliä tuskin lähiaikoina nähdään. Hidastuvan talouskasvun kanssa painivan Kiinan tärkein prioriteetti talouden saralla lienee joka tapauksessa vakaus. Siksi mitään sellaisia liikkeitä, jotka voisivat horjuttaa maan yritysten tai pankkien asemaa dollarikaupan järjestelmässä, tuskin nähdään näin puoluekokousvuonna.
Bloomberg (10.3.2022): “Tycoon Behind Nickel’s Big Short Wants to Double Down on the Bet”
Ei kai pikku shortti paljoa haittaa voi tehdä? Riippuu koosta, mutta kiinalaisen Tsingshan Holding Groupin ja sen omistajan, Xiang “Big Shot” Guangdan miljardien dollarien suuruinen lyhytpositio nikkelimarkkinoilla pisti markkinan hetkellisesti sekaisin. Tsingshanin position umpeutuminen aiheutti johdannaismarkkinoilla hintapiikin: nikkelin kurssi räjähti päälle 20 000 dollarista per tonni yli 100 000 dollaria. Bloombergin mukaan Xiangin näkemys nikkelin hinnan laskemisesta perustui hänen oman firmansa tuotantokustannuksiin Indonesiaissa, jotka olivat 10 000 dollarin tienoolla.
Toisin siis kävi, hinta pörssissä nousi, Tsingshanin positiot umpeutuivat ja Xiang joutui pyytelemään pankeilta rahaa taatakseen kauppansa. Seurauksena nikkelin kaupankäynnin Lontoon metallipörssissä laitettiin säppiin ja muutaman tunnin aikana tehdyt treidit peruttiin. Käytännössä kyse oli oppitunnista Xiangille siitä, että raaka-aineiden hinnannousu realisoituu hitaasti, mutta sitä tasapainottavan instrumentin hinta muuttuu heti, jolloin on hoidettava kätösiin nopeasti valuuttaa.
New York Times (4.3.2022): “China Outlines Plan to Stabilize Economy in Crucial Year for Xi”
Kiinan kansankongressille esitelty työraportti latelee Kiinan talouden linjat ensi vuodelle. Bruttokansantuotteen kasvutavoitteeksi kerrotaan 5,5 prosenttia, mikä on enemmän kuin monet ulkomaiset analyytikot ovat ennustaneet. Tavoitteena lienee pitää yllä kohtuullista kasvua ja myös estää koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutusten tuntumista kiinalaisen kuluttajan kukkarossa ennen syksyn tärkeää puoluekokousta. Kiinan puolustusbudjettia puolestaan kasvatetaan tänä vuonna 7,9 prosentilla 229 miljardiin dollariin. New York Timesin mukaan Kiina pyrkii jatkamaan totutulla linjalla taloudessa sen sijaan, että lisäisi puhtia pitkään ennustettuihin rakennemuutoksiin kuten kotimaisen kulutuksen lisäämiseen tai velkarahoitteisen kasvun suitsimiseen. Esimerkiksi Ukrainasta tai Kiinan koronastrategian tulevaisuudesta ei kokouksen julkilausumissa juuri puhuttu, ja pääministeri Li Keqiang myönsi, että 5,5 prosentin tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa.
Sixth Tone (7.3.2022): “Better Childrearing Incentives Proposed at China’s ‘Two Sessions’”
Kiinan kaksoiskokouksessa pohdittiin myös ratkaisuja Kiinaa vaivaavaan alhaiseen syntyvyyteen. Ratkaisuksi tarjotaan taloudellisia kannustimia ja lastenkasvatuksen kustannusten alentamista. Viime kirjeessä kerroimme, miten lapsen kasvattaminen on Kiinassa huomattavasti esimerkiksi Japania ja Yhdysvaltoja kalliimpaa. Nyt kaksoiskokouksessa ehdotetaan ratkaisuksi esimerkiksi ilmaista päiväkotia kolmannelle lapselle ja tuettuja asuntoja kolmen lapsen perheille. Näiden keinojen tehokkuutta voidaan kuitenkin epäillä, monilla perheillä kun ei ole nykyisellään varaa edes toiseen lapseen
Lisäksi ehdotettiin muun muassa seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn tähtäävän opetuksen sisällyttämistä opetussuunnitelmaan sekä ihmissalakuljettajien rangaistuksien koventamista.
Reuters (3.3.2022): “China’s Belt and Road strafed by Vladimir Putin”
Kuten Reuters juttunsa avausvirkkeessä toteaa, Venäjä tuhoaa sen, minkä Kiina on rakentanut. Kiinan strateginen epämääräisyys Ukrainan sodan osalta on todennäköisesti myrkkyä Kiinan itäisessä Euroopassa rakentamalle yhteistyöverkostolle. Ensinnä Kiinan Venäjä-yhteistyö on Kiinalle mainehaitta, minkä takia monet Ukrainaa tukevat Euroopan valtiot saattavat kokea moraaliseksi velvollisuudekseen etäännyttää itseään Kiinasta. Toiseksi Kiinalla on Euroopassa Liettuan lähdön jälkeen jäljellä yhä 16:n kumppanimaan ketju, johon raiteet veisivät niin ikään tärkeän Vyö ja tie -kumppanimaan eli Ukrainan läpi. Onkin todennäköistä, että Ukrainan raiteita pitkin saadaan jatkossa aiempaa vähemmän Kiinan paljon hyödyntämiä ukrainalaisia maataloustuotteita ja vastaavasti aiempaa vähemmän kiinalaistuotteita kulkee tätä kautta Eurooppaan.
Lyhyesti:
- Reuters (10.3.2022): Kiina kieltäytyy toimittamasta Venäjälle lentokoneiden varaosia.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (10.3.2022)
- Venäjälle asetetut pakotteet vaikuttavat myös Kiinaan
- Kiinan kansankongressissa esiteltiin tavoitteet kuluvan vuoden talouskasvulle
- Koronatartunnat lisääntyneet Manner-Kiinassa ja Hongkongissa
- Suomi on pandemian aikana kasvattanut tuontiaan Kiinasta
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Finanssikeskukset koronan kourissa.
Reuters (10.3.2022): “Shanghai residents bristle as authorities turn COVID screws”
Kiina vannoo koronaviruksen suhteen yhä tiukasti niin sanottuun nollalinjaan (zero-covid), joka on virallisen näkemyksen mukaan kustannustehokas, ihmishenkiä säästävä ratkaisu. Reutersin raportin mukaan ainakin Shanghaissa on kuitenkin havaittavissa nollalinjaan liittyvää kisaväsymystä, kun esimerkiksi yllättävä lockdown saattaa jysähtää käyntiin hetkenä minä hyvänsä, esimerkiksi työpaikalla. Shanghain yliopistossa työskentelevä Yan kertoo joutuneensa viikon karanteeniin omaan työhuoneeseensa ja shanghailaisten pankkiirien kerrotaan säilyttävän konttoreissaan karanteenisalkkuja pahan päivän varalle. Samaan aikaan koronavirustapausten määrä on ollut kasvussa, kun paikallisesti esiintyneiden tartuntojen kerrottiin tuplaantuneen 402:een.
Sixth Tone (8.3.2022): “Chinese Women Continue to Make History – And Face Harassment”
Sixth Tone loi kansainvälisenä naistenpäivänä katsauksen kuluneen vuoden aikana naisia koskettaneisiin poliittisiin kehityskulkuihin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin Kiinassa. Positiivista kehitystä nähtiin oikeudellisella rintamalla, kun kiinalaispariskunnille sallittiin kolmas lapsi ja naisten oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä alettiin päivittää ensi kertaa sitten vuoden 2005. Historiallisia saavutuksia tarjoilivat puolestaan Kiinan kaikkien aikojen toinen naispuolinen astronautti sekä Tokion ja Pekingin olympialaisten naisurheilijat. Naisten yhä kohtaamista ongelmista muistuttivat kuitenkin ihmiskauppa ja seksuaalinen väkivalta sekä sosiaalisessa mediassa levinnyt feminisminvastainen kampanja.
Quartz (2.3.2022): “Hong Kong’s covid death rate has surpassed the US’s worst day”
Vaikka korona väistyi meillä uutisvirrasta Ukrainan sodan myötä taka-alalle, eletään Hongkongissa pandemian synkimpiä aikoja. Pitkään hyviä tuloksia tuonut jyrkkä nollalinja koronan suhteen on pettänyt hyvin herkästi leviävän omikronmuunnoksen päästyä erityishallintoalueelle. Noin 7,5 miljoonan ihmisen alueella kirjattiin maaliskuun alussa useina päivinä yli 50 000 tartuntaa ja edelleen todettuja tartuntoja on kymmeniätuhansia joka päivä. Myös Hongkongin koronakuolleisuus on maailmassa omaa luokkaansa: New York Timesin datan perusteella Hongkongissa on yli 3 kuolemaa 100 000 ihmistä kohti, kun muista maista ainostaan Mauritiuksen koronakuolleisuus nousee lukua 1 korkeammaksi.
SupChina (2.3.2022): “The 228 incident and the ambiguities of Taiwanese identity”
Helmikuun lopulla Taiwanissa muistettiin jälleen vuoden 1947 “helmikuun 28. päivän tapausta”, jossa Kiinan tasavallan hallinto kukisti väkivaltaisesti Taiwanissa syntyneen kapinan. Puoli vuosisataa Japanin siirtomaana ollut Taiwan oli siirtynyt toisen maailmansodan jälkeen Japanilta Kiinalle, ja kansalaisten kireät suhteet sisällissodan kourissa kärvistelevään Kiinan tasavaltalaishallintoon kärjistyivät avoimeksi kansannousuksi. Taiwanilaiset pyrkivät saamaan itselleen sananvaltaa omiin asioihinsa ja puhuivat jopa itsenäisyydestä, mutta Kiinan hallinto kukisti liikehdinnän kovakätisesti. Sittemmin tapauksesta on tullut tärkeä virstanpylväs taiwanilaisen identiteetin ja itsenäisyysmielisen ajattelun kehityksessä.
The New York Times (27.2.2022): “Why the Chinese Internet is Cheering Russia’s Invasion”
Jos kohta on Kiinan virallinen reaktio Ukrainan tilanteeseen ollut epämääräinen, kiinalaisessa someympäristössä on sangen laajalti asetuttu Putinin puolelle. Verkossa puhutaan “Putin Suuresta” ja haikaillaan Neuvostoliiton suuruuden päiviä. Kommenteissa heijastuu yleisesti Kiinan toistama narratiivi siitä, että kaiken taustalla on Yhdysvaltojen masinoima Nato-laajentuminen. Venäjää ylistävä möykkääminen on ollut sen verran laajaa, että myös vastareaktioita on nähty – monet kiinalaiset ovat ihmetelleet, miksi maanmiehensä näyttävät niin avoimesti ilakoivan sodalla.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (11.3.2022): Kiinan naispelaajat ovat keränneet vuosia otsikoita, nyt on kasvamassa nuori supertähti miestennikseen.
- RADII (11.3.2022): Shanghai kieltää alaikäisiltä tatuoinnit ilman vanhempien lupaa, mikä voi enteillä maanlaajuista kieltoa.
- The Guardian (10.3.2022): Hongkongin mielenosoituksista kertova elokuva on hitti Taiwanissa.
- Global Times (9.3.2022): Puolet elämästään Kiinassa asunut suomalaislumilautailija on Pekingin paralympialaisissa kuin kotonaan.
Katsele & kuuntele
Sinica Podcast (9.3.2022): “China’s Ukraine conundrum, with Evan Feigenbaum”
Sinica Podcastissa keskustellaan mistäpä muustakaan kuin Ukrainan sodasta.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 25. maaliskuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.