25.3.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Venäjän ja Ukrainan sota dominoi edelleen uutisvirtaa myös Kiinaan liittyen. Kiina ei ole edelleenkään tuominnut Venäjän toimia, mutta ei aivan avoimesti niitä tukenutkaan. Länsimaat Yhdysvaltojen johdolla ovat jatkaneet pyrkimyksiään saada Kiinasta selkoa, mutta tulokset ovat laihanlaisia. Myös Taiwanissa seurataan tilannetta silmä kovana ja suunnitellaan oman maanpuolustuksen vahvistamista Ukrainan kokemusten valossa.
Sota sekoittaa pakkaa Kiinan taloudessakin. Pörssi heiluu, kun sekä länsimaiset että kiinalaiset yritykset joutuvat pohtimaan tilanteen vaikutuksia liiketoimintaan. Lisäksi Kiinassa uudelleen päätään nostanut koronavirus uhkaa jälleen toimitusketjuja.
Koronapolitiikassa on kuitenkin alkanut kuulua myös soraääniä joustamatonta nollalinjaa kohtaan, kun mielivaltaisilta tuntuviin rajoituksiin aletaan kyllästyä sekä Manner-Kiinassa että Hongkongissa. Synkkyyden keskellä ilonaihetta tarjosivat Pekingin paralympialaiset, joissa Kiina ja Ukraina veivät mitalitilaston ykkös- ja kakkospaikat.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Ohi on “ohi on neljä kuukautta”?
South China Morning Post (23.3.2022): “Taiwan looks at extending compulsory military service beyond 4 months”
Kiinan koveneva ulkopolitiikka ja Ukrainan sota ovat ajaneet Taiwania pohtimaan uudelleen asevelvollisuudesta luopumista ja palkka-armeijaan siirtymistä. Asevelvollisuutta on ajettu vähitellen alas ja se kestää nykyään vain neljä kuukautta, mutta puolustusministeri Chiu Kuo-chengin mukaan asevelvollisuuden muotoa ja tulevaisuutta arvioidaan nyt uudelleen.
Keskustelu Taiwanin puolustuskyvystä on vellonut voimakkaana Venäjän ottaessa selkään Ukrainan asevoimilta. CNN:n ja The Timesin analyysien mukaan taiwanilaiset ovat olleet huolestuneita omien asevoimiensa kyvyistä torjua Kiinan hyökkäys. Huolta on herättänyt myös se, tulisiko Yhdysvallat, joka on pysynyt sivussa tositoimista Ukrainassa, tosipaikan tullen apuun. Toisaalta Ukrainan paikallisjoukkojen sitkeä vastarinta on herättänyt Taiwanissa myös suurta innostusta.
Sen sijaan juurikaan huolta ei herättänyt Venäjän tiedustelulta mahdollisesti vuotanut analyysi, jonka mukaan Xi suunnittelisi invaasiota Taiwaniin ensi syksynä. Invaasiota pidettiin Taiwanissa hyvin epätodennäköisenä ja vuodettua analyysiä lähinnä psykologisena sodankäyntinä.
The New York Times (22.3.2022): “China Takes a Back Seat in International Diplomacy Over Ukraine”
Venäjän invaasio Ukrainaan dominoi myös Kiinaa koskevaa uutisointia kuluneella kaksiviikkoisella. Kenties tärkeimpänä uutisena Yhdysvallat ja EU ilmoittivat tiedustelutietoihin perustuen epäilevänsä, että Kiina suunnittelee sotilasavun lähettämistä Venäjälle. FT:n mukaan Venäjä olisi pyytänyt muun muassa ilmatorjuntaohjuksia, lennokkeja, tiedusteluvälineistöä sekä sotilasajoneuvoja, mutta juttuun haastateltu Yhdysvaltojen viranomainen kiisti listan paikkansapitävyyden. FT:n siteeraamien diplomaattisähkeiden mukaan Kiina olisi kuitenkin suhtautunut pyyntöön positiivisesti.
Pian aseapujupakan jälkeen Yhdysvaltain ja Kiinan ulkopoliittiset voimamiehet, Jake Sullivan ja Yang Jiechi keskustelivat Roomassa. Tapaamista seurasi Xi Jinpingin ja Joe Bidenin videopuhelu, jossa Biden varoitti Kiinaa Venäjän tukemisen seurauksista. Kiinan ulkoministeriö totesi virallisessa tiedotteessaan puhelun olleen “rakentava”, mutta käytännössä Xin viesti vaikuttaa olleen, että Yhdysvaltojen on turha odottaa Kiinalta apua sodan ratkaisemisessa.
Vaikka Kiinan ulkopoliittinen linja huojuu Venäjän ja Ukrainan välillä, on Kiinan propagandakoneisto jatkanut Venäjä-myönteisen narratiivin ja esimerkiksi biolaboratorio-salaliittojen julistamisella. Kova linja näkyi myös esimerkiksi tunnettujen kansainvälisten suhteiden tutkijoiden, Zhang Weiwein ja Jin Canrongin hallintoa ja sen salaliittoretoriikkaa myötäilevissä puheenvuoroissa.
Kiinan virallinen totuus vaikuttaa silti peittävän alleen huomattavasti monisyisemmän, pinnan alla jyllivän keskustelun, jonka Financial Times raportoi äityvän toisinaan suoranaisiksi nyrkkitappeluiksi. Artikkeli esittelee sotaa tukevia ja sitä vastustavia, sekä sotaa raadollisen realistisesti kansallisen edun näkökulmasta tarkastelevia kiinalaisia näkökulmia. Mielenkiintoisena, yksittäisenä kriittisenä ulostulona Kiinan liberaalia siipeä edustava Sheng Hong julkaisi Venäjän hyökkäykseen hyvin kriittisesesti suhtautuvan, kungfutselaisesta etiikasta ammentavan artikkelin.
Yleisellä tasolla The New York Times arvioi Kiinan yhä pyrkivän pysyttelemään syrjässä sodan kuohuista ja jatkavan näennäisen neutraalia linjaa, mutta samalla kuitenkin välttävän kaikkea kritiikkiä Venäjää kohtaan. Lehden siteeraama tutkija John Delury huomauttaa, että joko Kiina ei oikeasti halua painostaa Venäjää lopettamaan sotaa, tai sitten sen kansainvälinen vaikutusvalta, suurvaltatavoitteista huolimatta, ei riitä tavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta Kiina näkee tilanteessa mahdollisuuden ajaa omaa etuaan: tilanne on nollasummapeli, jossa Venäjän tekemät myönnytykset pelaisivat länsimaiden pussiin ja näin heikentäisivät Kiinankin suhteellista asemaa. Lopulta Kiina on hankalassa tilanteessa, jossa sillä ei ole varaa uhrata suhteitaan Venäjään muttei myöskään Eurooppaan.
Toinen NYT-artikkeli arvioi tarkemmin Venäjän hyökkäyksestä Kiinalle koituvia etuja ja haittoja. Toisaalta sota imee sekä Venäjän että länsimaiden resursseja, joten Kiina saattaa pystyä parantamaan asemaansa pelkästään odottamalla ja välttämällä strategisia virhearviointeja. Toisaalta artikkeli huomauttaa, että Venäjän hyökkäys on tiivistänyt länsimaiden rivejä, ja myös Itä-Aasiassa sijaitsevat Yhdysvaltojen liittolaiset tulevat vahvistamaan puolustustaan. Myöskään länsimaiden ulkopuolista mainehaittaa Kiinalle ei kannata aliarvioida, sillä Kiina on kiinnittänyt itsensä imperialistisena nähtyyn Venäjään. Tutkija Yun Sun arvioi, että Venäjään kohdistuvat pakotteet ajavat maan entistä lähemmäs Kiinaa ja antavat Kiinalle entistä enemmän vaikutusvaltaa Venäjää kohtaan. Samasta asiasta huomauttaa myös HS:n siteeraama Aleksandr Gabuev, jonka mukaan Kiina voi pystyä ostamaan Venäjän salaisintakin asetekniikkaa alennushintaan. Myös Yle julkaisi ansiokkaan arvion Kiinan mahdollisista hyödyistä ja tappioista Ukrainan sotaan liittyen.
The New Yorker (21.3.2022): “How a Book About America’s History Foretold China’s Future”
Kommunistisen puolueen hovifilosofi, puolueen pysyväiskomiteassa istuva Wang Huning puhuttaa jälleen. Wang on pitkän linjan politiikantutkija, jonka “uustotalitarististen” ajatusten uskotaan vaikuttaneen Jiang Zeminin, Hu Jintaon ja Xi Jinpingin poliittisiin ohjelmiin ja ideologisiin ydinkäsitteisiin. Wangin ajatukset saivat pontta miehen 1980-luvulla tekemällä Yhdysvaltain kiertueella, jonka aikana Wang kauhistui monista liberaalin yhteiskunnan pimeistä puolista, kuten perhearvojen kuihtumisesta, demokratian korruptoituneisuudesta ja vähemmistöjen kurjasta asemasta. Kokemusten pohjalta julkaistu teos America Against America on noussut klassikoksi, ja sen myynti on Donald Trumpin kauden myötä vain lisääntynyt. Wangin kuiskutellessa politbyroon korviin on puolue käynnistänyt konservatiivisen kampanjan, jolla pyritään estämään Kiinan lipuminen Yhdysvaltain edustaman liberaalin rappion tielle.
Nikkei Asia (20.3.2022): “China to become more aggressive before peaking: Michael Beckley”
Kiina-haukkoihin lukeutuva tutkija Michael Beckley varottaa Nikkein haastattelussa Kiinan ulkopolitiikan kääntyvän aggressiivisempaan suuntaan lähivuosina. Beckleyn mukaan Kiinan valta-aseman kehitys tulee saavuttamaan huippunsa 2030-luvun alussa, jolloin Kiinan demografia on kääntynyt talouskehityksen kannalta varsin epäsuotusaksi. Tämä ei jätä Xi’lle montaa vuotta peliaikaa realisoida Kiinan unelmansa, mikä johtaa Beckleyn mukaan pahimmillaan sotilaalliseen konfliktiin Yhdysvaltain kanssa.
The Guardian (15.3.2022): “‘We’ll kill you’: Uyghur exile who fled to Arctic Circle still fears reach of Chinese state”
Memettursun Omer kertoo kokeneensa Kiinan Xinjiangin järjestelmän kauheuden kokonaisuudessaan. Palattuaan työmatkaltaan takaisin Kiinaan, hänet otettiin kiinni ja aivopestiin, kidutettiin ja uhkailtiin. Lopulta hänen katsottiin olevan lojaali Kiinalle ja hänet lähetettiin Eurooppaan vahtimaan muita uiguureja. Omer ei kuitenkaan aikonut jäädä likaisiin töihin, vaan pakeni kiinalaisten varjostajien kuumotusta Norjan pohjoisosiin Kirkkoniemeen. Guardianin artikkeli tarkastelee Omerin ja muiden kohtalotoverien elämää napapiirillä, jonne myös Kiinan pakolaisvakoilun verkosto ulottuu.
Lyhyesti:
- Reuters (24.3.2022): Salomonsaaret pohtii “turvallisuussopimusta” Kiinan kanssa.
- France24 (22.3.2022): Yhdysvallat ja Filippiinit käynnistävät isot sotaharjoitukset.
- Reuters (21.3.2022): Kiina lupaa Ukrainaan 10 miljoonaa juania humanitaarista apua.
- CNN (19.3.2022): Ukrainan Odessassa asuva kiinalainen ohjelmoija alkoi ladata Kiinan someen sodanvastaisia videoita, mistä vuoksi häntä on haukuttu petturiksi.
- China Power (16.3.2022): Infrastruktuurihankkeet länsirajalla tukevat Kiinan sotilaallisen voiman projisointia.
- The Guardian (16.3.2022): Kiinalaisia agentteja syytetään toisinajattelijoiden ahdistelusta Yhdysvalloissa.
Talous
Kuumaa: Sri Lankan pikavippikierre.
Financial Times (25.3.2022): “China factories set up ‘bubbles’ to ride out Covid lockdowns”
Kiihtyvä koronavirusaalto Kiinassa pakottaa tehtaat ja logistiikkayritykset maassa pohtimaan uusia järjestelyitä tuotannon ja tavaravirran ylläpitämiseksi. Viime aikoina koronasulkuun ovat joutuneet Helmijoen suiston merkittävät teknologiakaupungit Shenzhen ja Dongguan, minkä seurauksena useita tehtaita suljettiin. Jotkut tehtaat ovat puolestaan pyrkineet pitämään toiminnan pyörimässä niin kutsutulla kuplajärjestelyllä, mikä käytännössä on tarkoittanut sitä, etteivät työntekijät poistu toimipisteiltään. Kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa onkin jaettu kuvia työpaikoillaan nukkuvista ihmisistä.
Financial Times (25.3.2022): “Rallying Chinese markets will not be a quick fix for Beijing”
Aasiassa pörssimarkkinoilla koettiin viime viikolla synkkiä hetkiä, kun markkinoilla havahduttiin siihen, kuinka erityinen Kiinan ja hyvin epäsuositulla sotaretkellä olevan Venäjän suhde onkaan. Pörssiviikko alkoi Hongkongin pörssissä brutaalilla yli seitsemän prosentin dipillä, mikä oli suurin lasku sitten marraskuun 2008. Ajallisesti pörssiheilunta osui hetkeen, jolloin Yhdysvaltain mediassa uutisoitiin Venäjän pyytäneen aseapua Kiinalta. Tämä oli omiaan herättämään pelkoja Kiinan suostumisesta pyyntöön, minkä myötä Kiina olisi todennäköisesti päätynyt kannatusjäseneksi länsimaiden pakotelistoille. Sijoitusilmapiiriä eivät tuolloin piristäneet myöskään Kiinan sulkutoimet useissa maakunnissa ja talouskeskuksissa tai Tencentin mahdollisten jättisakkojen jälleen esille nostama teknoyhtiöiden kurmootus.
Kommunistinen puolue katsoi, että tilanne vaati valtiovallan väliintuloa. Varapääministeri Liu He ottikin lähes mariodraghimaiset elkeet vakuutellessaan, että kommunistinen puolue vauhdittaa taloutta ja tekee markkinataloutta tukevia politiikkatoimenpiteitä. Puheet vaikuttivat, ja dipistä noustiin hetkellisesti. Shanghain pörssin CSI 300 -indeksi on kuitenkin tullut jälleen kuluneen viikon aikana taas alaspäin, vaikka se onkin edelleen viime viikon tiputusta korkeammalla tasolla. Syinä epävarmuudelle arvioidaan olevan Liun puheiden epämääräisyys, toisaalta koronasulkujen pitkittyminen ja Ukrainan sota – eli samat tekijät, joiden vuoksi paniikki markkinoille alun perinkin saapui.
Yle (23.3.2022): “Tavara ei liiku ja kustannukset kasvavat – koronapandemia ja maailmanpolitiikka horjuttavat suomalaisbisnesten luottamusta Kiinan markkinoihin”
Kiinassa operoivat suomalaiset yritykset arvioivat toimintaympäristön ja sen tulevaisuudennäkymät epävakaaksi, kertoo Yle. Suomen Kiinan kauppakamarien ennen Ukrainan sotaa tekemän tutkimuksen mukaan eniten huolta aiheuttaa koronavirus, joka on tekemässä paluuta Kiinaan lockdowneineen päivineen. Toisaalta, vaikka Kiinan houkuttelevuus on heikentynyt, luottaa 69 % yrityksistä edelleen Kiinan markkinan voimaan ja uskoo oman tuloksensa kasvavan. Ukrainan sodan ja Kiinan Venäjälle antaman tuen vaikutus ei tutkimuksissa vielä näy, mutta se saattaa jäädä maltillisemmaksi. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Kiina ei luultavasti “tekohengitä Venäjän taloutta omansa uhalla”
Kiinan maariskin korostuminen ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö. Bloombergin mukaan pääoma on alkanut virrata kiihtyvällä vauhdilla pois Kiinasta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Saman ilmiön nosti esiin myös The Economist, jonka mukaan sijoittajat suhtautuvat hermostuneesti Kiinan tulevaisuudennäkymiin. On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, onko kyse laajemmasta trendistä, vai tilapäisestä paniikista.
Financial Times (22.3.2022): “Chinese companies weigh business and politics in Russia after war”
Kiinalaiset yritykset joutuvat puolestaan pohtimaan liiketoimintaansa Venäjällä. Monet kiinalaisetkin yritykset ovat riippuvaisia yhdysvaltalaisesta teknologiasta ja osista, joten mahdolliset pakotteet liiketoimista Venäjällä voisivat iskeä myös niihin lujaa. Lisäksi monet hiilen tuojat ovat vähentäneet tuontiaan Venäjältä varsinkin pakotteista johtuvien maksuongelmien vuoksi. Uskoa Venäjän-markkinaa kohtaan vaikuttaa kuitenkin vielä löytyvän, ja FT ennustaa tuonnin elpyvän tulevaisuudessa. Kiina tarvitsee tuontienergiaa, ja halvasta venäläisestä hiilestä luopuminen ei liene kovin todennäköistä varsinkaan tilanteesta, jossa Kiina on jo kärsinyt energiapulasta teollisuusalueillaan. Lisäksi poliittiset kiistat ovat jo johtaneet tuonnin tyrehtymiseen aiemmin merkittävästä hiilikauppiaasta Australiasta.
Myös kiinalaiset autoyhtiöt joutuvat pohtimaan tulevaisuuttaan Venäjällä. Merkittävä autovalmistaja Geely, joka omistaa myös Volvon, on keskeyttänyt tuotannon Valko-Venäjän tehtaallaan. Tehdas valmisti autoja vietäväksi Venäjälle, mutta sekä toimitusketjuongelmat että ostovoiman laskeminen Venäjällä ovat saaneet yhtiön harkitsemaan asemaansa. Samaan aikaan suuret Venäjällä toimivat kiinalaiset automerkit eivät ole kuitenkaan ilmoittaneet poistuvansa Venäjän markkinoilta. Kiinalaisten autonvalmistajien olisi saattanut odottaa täyttävän länsimaisten automerkkien luomaa tyhjiötä innokkaasti, mutta Venäjän talousongelmat, pakotteet sekä mahdolliset mainehaitat vähentänevät Venäjän houkuttelevuutta myös kiinalaisten silmissä.
Reuters (21.3.2022): “Sri Lanka in talks with China for $2.5bn credit line and loan”
Kiinan Vyö ja tie -hankkeeseen liitetyt huolet mahdollisesta velka-ansasta tarjoillaan usein tapausesimerkin kera, joka tulee Sri Lankasta. Vuonna 2017 Sri Lanka päätyi vuokraamaan satamansa kiinalaiselle yhtiölle, mitä velka-ansahaaraan uskovat ovat pitäneet saarivaltion keinona selviytyä Kiinalle kasautuneista lainoista. Oli asia miten oli, nyt velkavuorensa kanssa painiva Sri Lanka on löytänyt itsensä eräänlaisesta pikavippikierteestä ja on jälleen samalla tutulla hunajapurkilla. Tällä kertaa se käy Kiinan kanssa neuvotteluja kaikkiaan 2,5 miljardin dollarin luotonannosta ja lainasta. Vasta tammikuussa se pyysi Kiinalta apua velkojensa uudelleen järjestelyssä. Sri Lankan veloista on tämän vuoden aikana erääntymässä noin neljän miljardin dollarin erä, jota kirstun pohjalta ei tällä hetkellä löydy.
Financial Times (16.3.2022): “Volkswagen and China: the risks of relying on authoritarian states”
Eurooppalaisista yrityksistä erityisesti saksalaiset ovat hyötyneet Kiinan-markkinasta valtavasti, ja suuret saksalaiset autonvalmistajat saavat kaikki yli kolmanneksen myynnistään Kiinasta. Erityisesti Volkswagen on ollut 1980-luvulta asti saksalaisen liike-elämän kulmakivi Kiinassa. Volkswagen oli pitkään kiinalaisen keskiluokan “kansanauto”, ja Kiinan-markkinat ovat auttaneet yhtiötä kestämään vuoden 2015 dieselpäästöskandaalin ja koronakriisin kaltaisia taloudellisia iskuja Euroopassa.
Saksan uusi aiempaa Kiina-kriittisempi hallitus sekä EU:n kauppakiistat Kiinan kanssa ovat kuitenkin tuoneet tummia pilviä yhtiö horisonttiin. Lisäksi keskiluokan kulutustottumukset muuttuvat, ja VW kohtaa kovaa kilpailua kiinalaisilta sähköautoilta. VW-emobrändin myynti on ollut Kiinassa laskussa jo jonkin aikaa, vaikka konsernin luksusbrändit, kuten Audi, ovatkin pärjänneet hyvin. Kiinalaiset kuluttajat haluavat älyautoja, jotka yhdistyvät saumattomasti paikallisiin applikaatioihin, kuten Wechatiin, mihin Saksasta johdettu merkki on reagoinut hitaasti. Yritykset näkevät Kiinassa edelleen valtavaa potentiaalia, mutta autoritaarisissa maissa työskentelyn fundamentaalinen ongelma nykyaikana on niiden ennustamattomuus: geopoliittiset kriisit saattavat ajaa myös Kiinassa toimivat brändit ongelmiin tulevaisuudessa.
Lyhyesti:
- Bloomberg (23.3.2022): Holtittoman kasvun aika on ohi, sanoo valtiolle nyt syvempään kumartava Tencent.
- Bloomberg (22.3.2022): Tuhansia lentoja peruttu, lentoyhtiöiden osakkeet alamäessä China Eastern Airlinesin onettomuuden jälkeen.
- Yle (21.3.2022): Andritz toimittaa sellutehtaan Kiinaan.
- Wall Street Journal (15.3.2022): Saudi-Arabia harkitsee öljyn myymistä juaneissa dollarin sijasta.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (24.3.2022)
- Kiinan teollisuustuotannon kasvu kiihtyi alkuvuonna, mutta rakentaminen ja asuntokauppa vähenee
- Kiinan finanssipolitiikka suunniteltu elvyttäväksi vuonna 2022
- Kiinassa toimivien amerikkalaisten yritysten lyhyen aikavälin näkymät aiempaa pessimistisemmät
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Koronakurssi ei hevin käänny.
The Guardian (24.3.2022): “China plane crash: cockpit voice recorder analysed for clues as first victims found”
Kiinassa tutkitaan maanantaina tapahtuneen lento-onnettomuuden syytä. 132 ihmistä menehtyi, kun China Eastern -lentoyhtiön Boeing 737 -tyyppinen kone putosi maahan vaikeakulkuiselle alueelle Guangxin maakunnassa. Kuusi vuotta vanha kone oli läpäissyt turvallisuustarkistukset eikä se ollut 737 Max -malli, jonka vakavat turvallisuusongelmat nousivat jokunen vuosi sitten maailmanlaajuiseksi skandaaliksi. Toinen koneen “mustista laatikoista” eli ohjaamon ääninauhuri on löydetty, ja sitä analysoidaan parhaillaan. Turman syy on yhä hämärän peitossa, mutta sosiaalisessa mediassa kiertäneessä videossa kone näyttää syöksyvän maahan lähes pystysuoraan.
Helsingin Sanomat (24.3.2022): “Yli 3000 vuotta vanhoissa housuissa yhdistyi tekstiilien tekniikoita, jotka ovat nykyaikaisia”
Kiinasta on löydetty vanhimmat ihmiskunnan tuntemat housut. Radiohiiliajoituksella noin 3200–3300 vuoden ikäisiksi määritetyt pöksyt löytyivät Koillis-Kiinasta Yanghain alueelta ja kuuluivat todennäköisesti ratsastajalle, sillä housuissa oli helpompi istua hevosen selässä kuin ajalle tyypillisissä viitoissa ja hameissa. Housuissa on käytetty useita eri kudontatekniikoita, mikä kertonee kulttuurivaikutteiden moninaisuudesta Silkkitien varrella. Löydökseen perehtyneen arkeologin mukaan Keski-Aasian itäosat olivatkin kuin laboratorio, jossa ihmiset, kasvit, eläimet, tiedot ja kokemukset eri suunnista menivät ja tulivat. Housujen pääasiallinen kudontatekniikka on kuitenkin pitkälti sama, jota nykyäänkin käytetään esimerkiksi farkuissa.
The New York Times (23.3.2022): “China’s Divorce Rate Is Down, but So Are Marriages”
Kiina otti viime vuonna käyttöön 30 päivän pakollisen harkinta-ajan avioeroa hakeville pareille pyrkimyksenään suitsia kasvanutta avioerojen määrää. Tämä näyttää toimineen, sillä tuoreiden tilastojen mukaan avioerojen määrä laski jyrkästi vuonna 2021. Samalla kuitenkin myös solmittujen avioliittojen määrä lässähti viime vuonna alimmalle tasolle 36 vuoteen, joten ongelman juuret eivät ole kadonneet. Avioliittokysymys liittyy laajempaan huoleen Kiinan väestörakenteen kehityksestä: kansa ikääntyy eikä nuori sukupolvi ole innoissaan lasten hankkimisesta nousevien elinkustannusten, urapaineiden ja muuttuvan elämäntyylin keskellä.
AP (18.3.2022): “China weighs exit from ‘zero COVID’ and the risks involved”
Kiinassa kaupunkeja pistetään säppiin koronatilanteen ollessa pahin kahteen vuoteen, mutta samalla viranomaiset pohtivat, olisiko vihdoin aika jollain tavalla joustaa piinkovana pidetystä nollalinjasta. Kiinan poliittisessa kulttuurissa mahdollinen muutos ei kuitenkaan synny helpolla, ja toistaiseksi ankarat rajoituskeinot ovat käytössä kaikkialla, missä virus nostaa päätään.
Shanghaissa on huhuttu jopa kaupungin sulkemisesta, mutta viranomaiset ovat vakuutelleet, että sellaista ei ole suunnitteilla. Maakuntia on puolestaan ohjeistettu valmistautumaan epidemian ryöpsähtämiseen alkamalla rakentaa väliaikaisia sairaaloita. Mahdollista linjamuutosta saattaa puolestaan vauhdittaa se, että kansan parissa tyytymättömyys tiukkoihin ja usein sattumanvaraisilta vaikuttaviin rajoituksiin on ollut nousussa. Henanin Zhenzhoussa eräs nainen joutui kolmeksi päiväksi karanteeniin hotpot-ravintolaan.
Myöskään Hongkongissa viranomaiset eivät ole livenneet koronalinjastaan, vaikka hallinnon ulkopuolella lähes jokainen taho on tuominnut harjoitetun nollalinjan järjenvastaiseksi omikron-tilanteessa. Kaupungissa pidetään kiinni aiempaan tilanteeseen kehitetyistä keinoista, joita asiantuntijat pitävät nykytilanteessa joko pelkkänä teatterina tai jopa haitallisina. Moni miettiikin, onko Hongkongin pakko pitää kiinni tehottomasta linjasta osoittaakseen lojaaliutta Manner-Kiinan poliittiselle johdolle. Myös rokotepolitiikka puhuttaa: lehtitietojen mukaan valtaosa koronaan kuolleista rokotetuista on ollut kiinalaisen Sinovac-rokotteen saaneita.
Sixth Tone (15.3.2022): “Why Chinese Soccer Is Still Waiting for Its Golden Generation”
Oli joskus aika, jolloin kiinalainen jalkapallo lähestyi kansainvälisesti kilpailukykyistä tasoa. 1990-luvulta alkaneet hankkeet profiilin kohottamiseksi eivät kuitenkaan ole tuoneet odotetunlaisia tuloksia, vaikka pääsy vuoden 2002 maailmanmestaruuskisoihin saikin hetkeksi tulevaisuudennäkymät näyttämään valoisilta. Ongelmat Kiinan jalkapallojärjestelmässä ovat tutun kuuloisia: huono hallinto, korruptio ja jäykät kriteerit. Byrokraattinen koneisto on etsinyt oikoteitä onneen, mutta samalla pitkäjänteinen valmennustyö junnutasolta alkaen on laiminlyöty. Kultainen sukupolvi antaa yhä odottaa itseään.
SupChina (14.3.2022): “China wraps up its most successful Winter Paralympics ever”
Kiina korjasi komean potin Pekingin paralympialaisissa: kun vielä neljä vuotta sitten saaliina oli tasan yksi kultamitali, nyt niitä sateli kiinalaisurheilijoille peräti 18, kokonaismitalisaldon ollessa 61. Panostukset talviurheiluun ovat siis ilmiselvästi kantaneet hedelmää myös paraurheilun puolella. Siinä missä olympialaisissa vitsailtiin Kiinan jääkiekkojoukkueen huonoudella, paralympialaisissa kiekkomiehillekin irtosi pronssimitali. Edellisissä kisoissa Kiinan ainoa kulta tuli pyörätuolicurlingista, ja ykköseksi noustiin tälläkin kertaa. Kisojen sensaatio oli kuitenkin mitalitilaston kakkoseksi yltänyt Ukraina. Maan osallistuminen kisoihin Venäjän hyökkäyksen keskellä oli hiuskarvan varassa, mutta niin vain saapuivat ukrainalaiset Pekingiin ja niittasivat talteen 11 kultaa, 10 hopeaa ja kahdeksan pronssia. Tulos oli Ukrainan paralympiahistorian paras.
Lyhyesti:
- Radio Free Asia (23.3.2022): Kiina estää tiibetin ja uiguurin kielten käytön opetus- ja suoratoistopalveluissa.
- Variety (21.3.2022): Netflix teki yhteistyösopimuksen Taiwanissa – tavoitteena kiinankielisen sisällön lisääminen.
- SupChina (21.3.2022): Valtteri Bottaksen talliparina aloittanut Kiinan ensimmäinen F1-kuljettaja Zhou Guanyu ajoi pisteille ensimmäisessä kisassaan.
- The New York Times (16.3.2022): Kiinalaispeli Genshin Impact nousi huippusuosioon ammentamalla japanilaisesta populaarikulttuurista.
- Helsingin Sanomat (16.3.2022): Raivostunut asiakas surmasi Kiina-kriitikkona tunnetun juristin tämän työpaikalla New Yorkissa.
Katsele & kuuntele
Merics Podcast (23.3.2022): “Main take aways of the National People’s Congress 2022, with Nis Grünberg”
Jäikö Kiinan kansankongressin vuotuinen kaksoiskokous Ukrainan sodan aiheuttaman uutisvyöryn varjoon? Ei hätää, sillä Mericsin podcastissa käydään läpi tuon kumileimasinten luvatun kaksiviikkoisen tärkeimmät annit.
Yle Areena (21.3.2022): “Sotataidot Ukrainassa sotateorioiden klassikkojen kannalta – Oppaina Carl von Clausewitz ja Sunzi”
Miltä Ukrainan sotatilanne näyttää klassisten sotateoreetikkojen silmälasien läpi? Keskustelemassa sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas sekä Lapin yliopistosta kiinalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan professori Matti Nojonen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 8. huhtikuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.