8.4.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Ukrainan sota ja sen syventämä lännen ja idän välinen juopa levittäytyvät jälleen uutisvirran jokaiseen uomaan. EU-johtajat kokoustivat Kiinan kanssa ja painottivat talouspoliittisin argumentein, ettei Venäjän kelkkaan käy kömpiminen. Kiinassa sen sijaan sekä valtiomedia että tavalliset kaduntallaajat toistelevat Putinin narratiivia sodan syistä ja syyllisistä. Myös maailmankartan itäpäädyssä indopasifisella alueella Kiinan ja lännen vaikutuspiirit hiertävät toisiaan.
Taloudessa Kiinalla onkin visainen pähkinä purtavana. Niin valtiolliset öljy-yhtiöt kuin teknojätti Huawei joutuvat punnitsemaan tarkoin askeliaan Ukrainan sodan ja lännen pakotteiden luomalla poliittisella miinakentällä. Kotimaan kamaralla kaupankäyntiä kurittavat koronasulut, ja säppiin suljetussa Shanghaissa takkuaa kaikki ruokahuollosta alkaen.
Maailmanpolitiikan myllerrys näkyy kasvavassa määrin myös kyberavaruuden keskustelukerhoissa. Kiinalaisen valtiomedian toimittajat soluttautuvat somepalveluihin “itsenäisinä” influenssereina, kun taas Taiwanissa Kiinan kömpelö propaganda tarjoaa materiaalia poliittiselle satiirille. Sen sijaan snookerpöydillä Kiinan lajiherruus näyttää vääjäämättömältä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Demokratian pyöveli ehdolla Hongkongin johtoon.
Bloomberg (6.4.2022): “Ex-Hong Kong Security Chief Launches Bid to Become City’s Leader”
Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lamille riitti poliittinen turbulenssi. Hän ilmoitti, ettei hae jatkoa kaudelleen, joka jää historiaan aikana, jolloin Kiina otti lopullisen niskalenkin Hongkongista ja jota leimasivat mittavat mielenosoitukset ja yhteiskunnallinen levottomuus. Mediatietojen mukaan seuraajakandidaatiksi asettunut John Lee on saanut Kiinan siunauksen tehtävään, eli hän on hyvin todennäköinen manttelinperijä Lamille. Leen tausta on poliisivoimissa, ja Lamin hallinnossa hän on toiminut muun muassa turvallisuusministerinä vastaten demokratiamielenosoitusten tukahduttamisesta ja turvallisuuslain toimeenpanosta. Tukemalla Leetä Kiina siis signaloi, että Hongkongissa painopiste on tällä hetkellä herran nuhteessa, ja bisnespöhinä saa vielä odottaa. Hongkongin kuihtuneen vapauden ilmapiirin suhteen parempaa tuskin on tiedossa toukokuun 8. päivänä käytävässä hallintojohtajan “vaalissa”.
Yle (5.4.2022): “Kiinassa Ukrainan sotaa seurataan tarkasti, mutta tavallisten ihmisten näkemys on hyvin erilainen kuin Euroopassa: ‘Venäjää on kiusattu’”
Virallinen Kiina pyrkii pysymään erossa Ukrainan sodasta, mutta levittää maan sisällä Venäjää tukevaa ja Yhdysvaltoja syyttävää propagandaa. Tämä näkyy siirtyneen myös siihen, miten tavalliset kiinalaiset hahmottavat Ukrainan sotaa. Ylen Pekingissä tekemässä katugallupissa kansalaiset suhtautuivat ymmärtävästi Venäjän sotaretkeen, joka toimii “kiusattuna” tai “Naton itälaajentumisen ajamana”. Samaan tapaan kuin Kiinalle on valtiona ollut vaikeaa löytää termiä Venäjän sotatoimille, eivät myöskään kadulla tavatuilta ihmiset luonnehtisi sitä hyökkäykseksi.
Myös New York Times raportoi, että valtion työntekijöille on järjestetty muun muassa katselu- ja keskustelutilaisuuksia, jossa esitetään puolueen viime vuonna tuottamaa Venäjä-dokumenttia. Siinä Vladimir Putin esitetään isänmaata uuteen loistoon nostavana sankarina, ja Venäjä länsimaiden ideologisen sodan kärsijänä. Lisäksi Kansan päivälehdessä on ollut sarja länsimaita kritisoivia kirjoituksia, ja yliopistojen Ukraina-opetuksessa neuvotaan korostamaan Kiinan valtiollisten toimijoiden linjaa.
Helsingin Sanomissa pohdiskeltiin puolestaan Kiinan ja kiinalaisten suhtautumista Suomessa vellovaan Nato-keskusteluun ja Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Kiina, jonka suhtautuminen Natoon ylipäätään on tullut hyvin selväksi, ei ole pitänyt Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä suurta meteliä. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian ilmoitti, ettei käsittele hypoteettisia kysymyksiä, mutta kehotti kuitenkin Nato-jäsenyyttä pohtivia maita varovaisuuteen.
Politico (1.4.2022): “EU warns China not to help Putin bust sanctions”
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel pitivät 1. huhtikuuta huippukokouksen Kiinan Xi Jinpingin ja Li Keqiangin kanssa. Kokouksessa oli alun perin tarkoitus käsitellä kysymyksiä Kiinan Liettuaan kohdistamista talouspakotteista ja EU:n ja Kiinan jäissä olevasta investointisopimuksesta aina ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksiin, mutta Ukrainan sota jätti aiemmat kiistat varjoonsa. Von der Leyen sanoi suoraan, että osapuolilla on Ukrainan tilanteesta vastakkaiset näkemykset. EU:n vähimmäisvaatimus on, että Kiina kunnioittaa sen Venäjälle asettamia pakotteita.
Johtajat yrittivät vedota EU:n huomattavasti Venäjää suurempaan rooliin kaupassa ja investoinnissa ja varoittivat Kiinan tuen voivan tarkoittaa sille myös mainehaittaa eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien silmissä. Kaikkein mieluiten EU kuitenkin haluaisi Kiinan kohdistavan konkreettista painetta Venäjään sodan lopettamiseksi. Kiina taas pyrkii esiintymään oikeudenmukaisena mutta puolueettomana sivustakatsojana, ja katsoo kyseessä olevan ensisijaisesti eurooppalainen kriisi.
Kiina pyrki puhumaan muustakin kuin Ukrainasta. Financial Timesin mukaan Kiina kehotti Eurooppaa välttämään liiallista ulkopoliittista riippuvuutta Yhdysvalloista. Tämän voi lukea kritiikkinä länsimaiden tiivistyneitä rivejä kohtaan Ukrainan sodan myötä. Kiina on toistuvasti osoittanut ymmärrystä Venäjän toimia kohtaan, sanoen Naton ja Yhdysvaltojen blokkiajattelun ja “kylmän sodan mentaliteetin” luovan turvattomuutta. Tämän vuoksi Kiina tuskin on kovin halukas painostamaan Venäjää Ukrainan suhteen: Kiina näkee samanlaisia uhkia omaa turvallisuuttaan kohtaan länsimaiden toimissa Aasiassa. Kerromme aiheesta lisää alempana.
Politicon laaja katsaus maalaa pessimistisen kuvan Kiinan ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta. Artikkeli tarjoaa katsauksen EU:n ja Kiinan suhteisiin viime kuukausina, EU:n reaktioihin Kiinan Venäjä-politiikkaa kohtaan sekä suhteiden tulevaisuudennäkymiin. Kiina ei näytä merkkejä etääntymisestä Venäjästä, ja EU:ssa pohditaan edelleen, mitä tämä tarkoittaa suhteiden tulevaisuudelle esimerkiksi tiiviiden kauppasuhteiden tai Itä-Euroopan 17+1-yhteistyön näkökulmasta.
Financial Times (30.3.2022): “China reverses roles in arms trade with Russia”
Ukrainian sota ja pakotteet voivat kiihdyttää myös Kiinan sotateollisuuden yliotetta Venäjästä. Viime vuosikymmeninä Venäjä on ollut Kiinalle erittäin tärkeä sotilaskaluston viejä, ja Kiina on ostanut esimerkiksi hävittäjiä ja helikoptereita miljardeilla vuosittain. Myös monet Kiinassa valmistettavat asejärjestelmät perustuvat venäläiseen teknologiaan. Venäjän sotilasvienti Kiinaan on kuitenkin laskenut huippuvuosista Kiinan oman teknologian parantuessa. Venäjän Kiinalle tekemä pyyntö sotilaskaluston toimittamisesta olisikin merkittävä muutos – Kiinasta tulisikin kaluston toimittaja Venäjälle. Trendi on ollut kääntymässä jo jonkin aikaa: Kiina on toimittanut viime vuosina Venäjälle esimerkiksi maastoajoneuvoja ja sotalaivojen koneistoja. Myös Kiinan massatuottamat halvat lennokit kiinnostanevat Venäjää Ukrainan sodassa.
Yle (28.3.2022): “Piskuinen Salomonsaaret ja suuri Kiina lähentyvät, eivätkä Tyynenmeren valtiot pidä siitä”
Alunperin 24. maaliskuuta julki tullut luonnos Kiinan ja Salomonsaarten turvallisuussopimuksesta on herättänyt vastareaktioita alueen maissa. Ylen mukaan erityisesti Australia ja Uusi-Seelanti ovat ilmaisseet huolensa sopimuksesta. Sopimuksen voimaantulosta ei vielä ole tietoa, vaikka Salomonsaarten pääministerin mukaan se on valmis allekirjoitettavaksi. Myös pienemmät valtiot, kuten Mikronesia, ovat ilmaisseet huolensa siitä, että sopimus saattaa lisätä sotilaallisia jännitteitä Tyynellämerellä.
Sopimus ilmesesti sallisi muun muassa Kiinan laivastovierailut Salomonsaarten satamissa sekä kiinalaisten poliisien ja armeijahenkilökunnan tulon saarille. New York Timesin mukaan sopimus sallisi Salomonsaarten johdon pyytää Kiinan poliisin tai sotilaiden väliintuloa “järjestyksen ylläpitämiseksi” ja ihmisten suojelemiseksi. Salomonsaarilla koettiin viime vuoden marraskuussa laajoja pääministerin eroa vaatineita mellakoita, jossa myös maan pääkaupungin chinatown kärsi vaurioita. NYT:n haastatteleman oppositiopoliitikon mukaan sopimuksessa on kyse turvatakuista Salomonsaarten hallinnolle vastaavien tilanteiden välttämiseksi. Kiina puolestaan voisi kasvattaa laivastonsa toimintakykyä, kun Salomonsaaret olisivat käytettävissä esimerkiksi tankkaukseen ja huoltotoimenpiteisiin. Alun perin spekuloitiin myös kiinalaisen sotilastukikohdan rakentamisella, mutta Salomonsaarten pääministeri on kiistänyt tämän.
Salomonsaarten pääministeri Sogavare kutsui ulkomaiden sopimukseen kohdistamaa kritiikkiä “loukkaavaksi”. The Guardianin mukaan pääministeri kohdisti kritiikkinsä erityisesti australialaisen median uutisointiin, jossa on arveltu Kiinan painostaneen maata sopimukseen. Australia kokee sopimuksen vaarantavan oman turvallisuutensa: Salomonsaaret sijaitsee noin 2 000 kilometriä Australiasta koilliseen tärkeiden merireittien varrella. Australialla itsellään on perinteisesti ollut sotilaallinen rooli saarilla, ja se lähetti omia joukkojaan maahan viime vuoden mellakoiden aikaan Sogavaren hallituksen pyynnöstä. Australian huolten taustalla on sen oma Kiina-suhde, joka on ollut jännittynyt jo vuosia, sekä Australian muuttuva turvallisuuspoliittinen asema alueella. Australialla on myös oma turvallisuussopimus Salomonsaarten kanssa, mutta Kiinan kanssa solmittu sopimus nähdään Australiassa siirtona kohti Kiinan leiriä.
Financial Times (27.3.2022): “Spectre of ‘Indo-Pacific Nato’ accelerates China’s decoupling from the west”
Kiinan Yhdysvaltoihin kohdistama kritiikki epävakautta luovien liittolaisblokkien rakentelusta ulottuu myös Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Erityisesti Kiinan ärtymys kohdistuu Yhdysvaltojen “vapaan ja avoimen Intian ja Tyynenmeren alueen strategiaan” (free and open Indo-Pacific), jolla se pyrkii tuomaan alueen samanmielisiä maita yhteen ja jonka Kiina näkee olevan suunnattu itseään vastaan. Varaulkoministeri Le Yucheng teki hyvin selkeän vertauksen sanoessaan, että “strategia on yhtä vaarallinen kuin Naton itälaajentuminen Euroopassa”.
Tämä on myös yksi syy Kiinan haluttomuudelle painostaa Venäjää ratkaisemaan Ukrainan tilanne: mikäli Kiina painostaisi Venäjää tekemään myönnytyksiä, se näkisi myös epäsuorasti parantavansa Yhdysvaltojen edellytyksiä jatkaa nykyistä politiikkaansa. Tämä puolestaan vahingoittaisi Kiinan omaa turvallisuudentunnetta pidemmällä aikavälillä. Kiina onkin nojannut vahvemmin kumppanuuteensa Venäjän kanssa, ja pyrkii hiljalleen myös keräämään muita myötämielisiä maita ympärilleen alueella. Kehitys voi johtaa maailman entistä vahvempaan jakautumiseen ja myös tuotantoketjujen ja poliittisten suhteiden erkaantumiseen. FT kuitenkin muistuttaa Kiinan teollisuuden olevan edelleen hyvin riippuvainen länsimaiden markkinoista ja teknologiasta.
Macro Polo (4/2022): “Selection 2022”
Valvottavatko syksyllä järjestettävän 20. puoluekongressin nimitykset sinuakin iltaisin? Ei hätää, nyt voit valvoa selaten Macro Polon nimispekulaatiolle pyhitettyä sivustoa. Jatkuvasti päivittyvällä sivustolla pääsee muun muassa selaamaan lähiaikojen keskeisiä nimityksiä, jotka yleensä enteileivät tulevista vastuista. Sivustolla pääsee myös selvittämään oman kiinalaisen poliittisen identiteettinsä tekemällä testin.
Lyhyesti:
- Reuters (7.4.2022): Kiina varoittaa vakavista seurauksista maiden suhteille, mikäli Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin matka Taiwanille ensi viikolla toteutuu.
- South China Morning Post (6.4.2022): Kiinan YK-lähettiläs luonnehti Ukrainan Butšan siviilikuolemia hyvin huolestuttaviksi, mutta peräänkuulutti malttia ja faktojen selvittämistä.
- War on the Rocks (4.4.2022): Ukrainan sodalla on vaikutuksia myös arktiseen yhteistyöhön, minkä vuoksi “lähes arktisen” Kiinan on toimittava konfliktissa kieli keskellä suuta.
- NPR (31.3.2022): Vuonna 2020 vakoilusyytösten takia pidätetyn australialaistoimittaja Cheng Lein oikeudenkäynti alkoi Kiinassa, tuomio annetaan myöhemmin.
Talous
Kuumaa: Pikku sisäpiirikauppaa.
Reuters (7.4.2022): “Exclusive: China state refiners shun new Russian oil trades, teapots fly under radar”
Kiinan valtion öljy-yhtiöt eivät ole ottaneet uusia öljytilauksia Venäjältä tuntuvista alennuksista huolimatta, Reutersin lähteet kertovat. Sinopec, CNOOC, PetroChina ja Sinochem kuitenkin täyttävät jo voimassa olleet sopimukset venäläisten raaka-ainetoimittajien kanssa. Taustalla ovat länsimaiden talouspakotteiden pelot, eivätkä valtionyhtiöt halua näyttäytyä Venäjän tukijoina. Pienemmät itsenäiset kiinalaiset öljynjalostajat puolestaan tekevät öljydiilinsä salassa.
Samaan aikaan Sinopec on ilmoittanut ennätyksellisistä satsauksista öljyn- ja kaasunetsintään Xinjiangissa, Sisä-Mongoliassa ja Sichuanissa. Lausunnossaan viime vuonna parhaan tuloksensa vuosikymmeneen tehnyt öljy-yhtiö viittasi muun muassa geopoliittisiin riskeihin.
Bloomberg (5.4.2022): “European Trade Group Warns China Lockdowns Disrupting Production”
Kiinan kovat koronatoimet alkavat jälleen näkyä maassa toimivien eurooppalaisyhtiöiden tuotannossa, Kiinassa toimiva EU:n kauppakamari kertoo. Kauppakamarin mukaan monet yhtiöt painivat tuotantoketjun vaikeuksien kanssa samalla, kun koronatartuntojen huippulukemissa liikkuva Kiina jatkaa kovaa sulku- ja eristämislinjaansa. Samanlaista viestiä kantautuu myös yhdysvaltalaisyrityksistä. Vaikutukset näyttävät toistaiseksi olevan kuitenkin sulkutilojen tapaan paikallisia, mutta koronan nollatoleranssia noudattavassa Kiinassa voidaan tilanteen synkentyessä nähdä vielä lukuisia uusia sulkutiloja, mikä ei liene yritysten vinkkelistä erityinen vetovoimatekijä.
Wall Street Journal (5.4.2022): “Chinese Executives Sell at the Right Time, Avoiding Billions in Losses”
Yhdysvalloissa pörssilistattujen kiinalaisyritysten sisäpiiriläiset ovat viime vuosina tehneet loistavia osakekauppoja, osoittaa amerikkalaistutkimus. Tarkemmin sanottuna kiinalaistahot ovat onnistuneet luopumaan osakkeista oikeaan aikaan juuri ennen kuin osakkeen kurssi on kääntynyt syvään pudotukseen. Näin kävi muun muassa striimauspalvelu iQIYI:n ja verkkokauppasivusto Vishopin tapauksessa, joissa molemmat myivät omistuksiaan vain joitakin kuukausia ennen kuin osakkeet menettivät valtaosan arvostaan. Kiinnostava yksityiskohta on myös se, että Alibabaa lähellä oleva Sky Scraper Enterprises myi Yhdysvaltain pörssissä olevia Alibaba-omistuksiaan 150 miljoonan dollarin arvosta vain päivää ennen kuin kiinalaisviranomaiset estivät Alibabaan kytkeytyneen Ant Groupin listautumisen, mikä johti Alibaban kurssin pudotukseen. Kiinalaista bisnesvaistoa vai kansainvälisen arvopaperikaupan valuvikojen mahdollistamaa sisäpiiritiedon hyväksikäyttöä?
Financial Times (31.3.2022): “Huawei faces dilemma over Russia links that risk further US sanctions”
Teknologiayhtiö Huawein Venäjän-bisneksille sota Ukrainassa on ollut piristysruiske. Yhtiön puhelinten myynti Venäjällä nelinkertaistui maaliskuun ensimmäisten kahden viikon aikana Applen ja Samsungin vetäydyttyä. Lisäksi Huawei rekrytoi kymmeniä insinöörejä ja koneoppimisen asiantuntijoita tutkimuskeskuksiinsa ympäri Venäjää. Matkapuhelinverkkojen rakentamisen osalta Huawei auttoi Venäjää jo Krimin valtauksen aikaan, ja mikäli Nokia ja Ericsson poistuvat maasta, tarvitsee Venäjä kiinalaisfirmoja entistäkin enemmän verkkojen ylläpitämiseksi.
Näin siis ainakin, jos Huawei uskaltautuu täysimääräisesti Venäjää tukemaan – talouspakotteet kun ovat yhtiön pelotteena. Liiallisen Venäjän halaamisen riskinä voi olla esimerkiksi kielto käyttää mitään Yhdysvaltoihin sidoksissa olevaa teknologiaa tai työkaluja. Asiantuntijoiden mukaan on teoriassa mahdollista mutta käytännössä vaikeaa, että yhtiö voisi valmistaa verkot ja puhelimet puhtaasti kiinalaisteknologiaa hyödyntäen. Pakotteet ovat osa Huawein ja lännen pitkää saagaa, olihan yhtiön talousjohtaja Meng Wanzhoun pidätyksen taustalla Irania koskevien talouspakotteiden kierto.
Lyhyesti:
- Keskuskauppakamari (6.4.2022): Vienti Suomesta Kiinaan on tammi-maaliskuussa vähentynyt 23 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
- Bloomberg (2.4.2022): Amerikkalaisvalvojat ovat lakimuutoksen myötä pääsemässä käsiksi Yhdysvalloissa listattujen kiinalaisfirmojen tilintarkastuksiin.
- Financial Times (26.3.2022): Evergranden talouskriisi on käytännössä pysäyttänyt dollarimääräisten lainojen virran Kiinan kiinteistösektorille.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (7.4.2022)
- Shanghain koronasulun odotetaan vaikuttavan myös kansainvälisiin toimitusketjuihin
- Energiantuonti on Kiinassa hyvin hajautettu, maakaasun kulutus ja tuonti kasvussa
- Kiinan CIPS-maksujärjestelmän käyttö kasvoi viime vuonnakin nopeasti
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Koronasulku poiki pula-ajan.
BBC (7.4.2022): “Shanghai: Residents ‘running out of food’ in Covid lockdown”
Kiinassa viranomaiset päättivät tällä viikolla laajentaa aiemmin linjattua Shanghain osittaista sulkua 25 miljoonan ihmisen täyssuluksi, kun epidemia jatkoi kasvuaan Kiinan bisneskeskuksessa. Tartuntamäärät ovat viipottaneet likellä 20 000 päivittäistä tartuntaa, mikä on 20 000 liikaa maassa, jonka strategia perustuu viruksen nollatoleranssiin. Samalla vaikuttaa siltä, että kansalaisten tyytymättömyys on kasvamassa samaa tahtia tartuntojen kanssa. Soraääniä on kummunnut etenkin viranomaisten järjestämän ruokahuollon toimimattomuudesta, sillä helpotusta ole saatavilla markkinaehtoisista ruoan tilauspalveluista, jotka ovat täysin ruuhkautuneet ja joiden henkilökunta on myös osin sulkujen piirissä. Suurta kuohuntaa aiheutti myös viranomaistoiminta koronatartunnan saaneiden lasten osalta: ennen kuin toiminnan raakalaismaisuus kävi viranomaisille itselleenkin ilmeiseksi, koronatartunnan saaneita lapsia erotettiin perheistään ja heidät kuljetettiin kaupunkiin perustettuihin eristyskeskuksiin.
The Washington Post (6.4.2022): “For the rising stars of Taiwanese political satire, China is a joke”
“Kiina seuraa ilolla Venäjän toimia sosiaalisen median palveluiden toiminnan estämisessä ja kutsuu Venäjän mukaan suuren palomuurin rakentamiseen.” “Kiina osallistuu Ukrainan avustamiseen toimittamalla maahan disinformaatiota.” Muun muassa näin veistelee Kiinan ulkoministeriön tiedottajaa parodioiva taiwanilainen poliittinen satiiriohjelma EyeCTV, joka on kerännyt jo yli miljoona tilaajaa Youtube-kanavalleen. Sarja hupailee Kiinan valtiojohdon ja kiinalaismedian kustannuksella osoittamalla, kuinka nurinkurisilta maan toimet näyttävät niille, joilla on pääsy tiedon valtateille. Kiinan kustannuksella pilaileva polittinen satiiri onkin genre, joka on viime vuosina yleistynyt Taiwanissa Kiinan lisäämän paineen vanavedessä.
Yle (3.4.2022): “Snookerissa on käynnissä hidas vallankumous, joka herättää huolta lajin tulevaisuudesta – onko supertähti Ronnie O’Sullivan osa ongelmaa vai ratkaisua?”
Kolopallon kuninkuussarjaa snookeria on aiemmin voitu pitää ikään kuin Britannian kansallissarjana, niin usein turnaukset on ratkottu brittien kesken kautta lajin historian. Ylen tuhti ja ansiokas katsaus lajin nykytilaan osoittaa kuitenkin jo dataankin pohjaten, että muutoksen tuulet puhaltavat vihreällä veralla. Lähes lajilegendoihin lukeutuvat kiinalainen Ding Junhui ja hongkongilainen Marco Fu ovat olleet käynnistämässä Kiinassa snookerbuumia. Se on räjäyttänyt harrastajamäärät, mutta myös tuonut Zhao Xintongin, Fan Zhengyin ja Yan Bingtaon kaltaisia pelaajalupauksia turnauskaavioihin. Asiantuntija-arvioiden mukaan snookertaitureiden ja lajin tulevaisuuden painottuminen kohti Kiinaa on vääjäämätöntä. Käänne voi tapahtua piankin, sillä lajia dominoiva brittipelaajien joukko alkaa olla viisissäkymmenissä ja todennäköisesti pelaajauransa ehtoopuolella.
Voi olla, että kiinalaisten snookersupertähtien sikermään ei mahdu nimensä skenessä vakiinnuttanut Liang Wenbo. Hänen nimittäin uutisoitiin saaneen tuomion naisen pahoinpitelystä. Liang on toistaiseksi sivussa turnauksista lajin kurinpitoelimen käsitellessä hänen uransa jatkonäkymiä.
BBC (31.3.2022): “Kevin Lee: The Briton who plays the bad guy in China’s patriotic movies”
Kuten olemme tasaisin väliajoin saaneet lukea, patrioottiset elokuvat ovat Kiinassa kovassa nosteessa. Paatoksellinen maanpuolustus vaatii tietysti vastapuolekseen pahiksen, ja tällä on ulkomaisia näyttelijöitä työllistävä vaikutus. Viime vuonna kerroimme “viihdyttävästä ruumiista”, japanilaisnäyttelijä Yasufumi Minowasta, jonka leipätyötä on kuoleminen kiinalaissa sotaelokuvissa. Samanlaisessa uraputkessa on myös brittiläinen Kevin Lee, joka tuli tutuksi viime vuoden The Battle of Lake Changjin -hittielokuvasta. Leen tarina alkoi satumaisesti – hän törmäsi työviisumia uusiessaan Pekingin turvallisuusbyroon hississä toimintatähti Wu Jingiin, joka rekrytoi miehen Wolf Warrior -hittielokuvaansa. Myös Leetä vaivaa kuitenkin kiinalainen sensuuri, sillä näyttelijä ei koskaan voi olla varma, pääseekö työnäyte valkokankaalle asti.
AP (30.3.2022): “How China’s TikTok, Facebook influencers push propaganda”
Kiinalaista propagandaa ei ole perinteisesti tunnettu hienovaraisuudestaan, mutta viime aikoina on ollut aistittavissa merkkejä muutoksesta. AP:n selvityksessä paneudutaan siihen, kuinka kiinalaisen valtiomedian toimittajat ovat alkaneet tekeytyä bloggaajiksi tai muiksi sosiaalisen median vaikuttajiksi ja luovat “itsenäistä”, Kiina-myönteistä sisältöä länsimaisissa somepalveluissa. Mediakytkökset häivytetään ja “influensseri”, usein naispuolinen, kertoo seuraajilleen YouTubessa, TikTokissa tai Facebookissa esimerkiksi Xinjiangin kauniista luonnosta tai Naton ja länsimaiden syyllisyydestä Ukrainan kriisiin. Näin pyritään luomaan kuvaa vapaasta ja riippumattomasta näkökulmasta vastineena länsimaiden narratiiveille.
Lyhyesti:
- The Washington Post (4.4.2022): Taiwanilaiset ammentavat saaren alkuperäisväestön kulttuurista luodessaan uutta identiteettiä.
- The Economist (2.4.2022): Tiibetiläinen laulaja teki polttoitsemurhan – etnisen vähemmistön ahdinko vaikuttaa poptähteydenkin taustalla.
- Radii (2.4.2022): Berliinin klubiskenestä levinnyt laillinen piriste Club-Mate-juoma on nyt valloittamassa Kiinan teknojuhlia.
- New York Times (31.3.2022): Kiinan televisio näyttää jälleen NBA-koripalloa, mikä viittaisi siihen, että Hongkongin mielenosoituksien aikaan alkanut eripura on sovittu.
- Axios (29.3.2022): Kiinalaisten geneettinen data on määritelty nyt Kiinassa kansalliseksi strategiseksi resurssiksi, eivätkä sitä saa hyödyntää ulkomaiset tai yksityiset toimijat.
- SupChina (28.3.2022): Kiinan armeijan rynnäkkökivääri on sekoitus neuvostoliittolaisten ja amerikkalaisten aseiden parhaita puolia.
Katsele & kuuntele
Financial Times (28.3.2022): “Tech Tonic: US-China Tech Race: Spies and Lies”
FT:n tarinallisen teknologiapodcastin uudella tuotantokaudella käydään läpi Yhdysvaltain ja Kiinan välistä tutkimus- ja kehityskilpaa eri esimerkkien kautta. Ensimmäisessä jaksossa pureudutaan Yhdysvalloissa työskentelevien kiinalaistutkijoiden tilanteeseen vakoiluepäilyjen kohteeksi joutuneen fysiikan professorin Xi Xiaoxingin kautta. Toisessa jaksossa käsitellään kiinalaista tutkijavaihto-ohjelmaa.
Yle Areena (28.3.2022): “Ascension – Nousu”
Aiemmin keväällä Docpoint-festivaalilla nähty ja Oscar-ehdokkaanakin ollut dokumenttielokuva Kiinan dramaattisesta yhteiskuntakehityksestä, tuotantoteollisuudesta, talouskasvusta sekä ihmisistä tämän kaiken keskellä.
VICE News (26.3.2022): “Hong Kong’s Ogranized Crime Societies”
Vice-lyhytdokumentti tarkastelee Hongkongin pahamaineisia triadeja, jotka pyörittävät väkivallan kulttuuriin kytkeytyvää mafiabisnestä Kiina-mielisten poliitikkojen ja virkavallan hiljaisella hyväksynnällä. Alamaailman korstot mobilisoituivat myös vastustamaan väkivalloin taannoisia demokratiamielenosoituksia, mutta poliisia kiinnostavat enemmän mielenosoittajien kuin näitä mukiloineiden gangsterien rikokset.
Nordic Asia Podcast (25.3.2022): “China’s International Relations and the Ukraine Crisis”
Kiina-ilmiöiden Matti Puranen ja Ari-Joonas Pitkänen pureutuvat Kiinan strategiseen ajatteluun ja kansainvälisiin suhteisiin Ukrainan sodan valossa. Tukeeko Kiina Venäjää ja tiesikö se jotain etukäteen Venäjän Ukraina-suunnitelmista? Entä kuinka käy Suomen Kiina-suhteelle länsimaiden syventyneen yhtenäisyyden ja mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä?
Tapahtumat
- Night Visions -elokuvafestivaaleilla esitetään taiwanilainen kauhuharvinaisuus, Chang Hsin-yin ohjaama Thrilling Bloody Sword.
Su 24.4. klo 9:15.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
- Tuoretta luettavaa suomalaisilta Kiina-asiantuntijoilta kahden uuden kirjajulkaisun merkeissä: Jyrki Kallion Avain kungfutselaisuuteen sekä Mikael Mattlinin, Lauri Paltemaan ja Juha A. Vuoren Kiinan poliittinen järjestelmä ovat juuri ilmestyneet.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 22. huhtikuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.