Kiina-ilmiöt #95 – Turvataan Salomonsaaret ja sensuroidaan kansallislaulu

Posted on by Kiina-ilmiot

22.4.2022

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Kiina ja Salomonsaaret allekirjoittivat turvallisuussopimuksen, jonka myötä Kiinan katsotaan levittävän vaikutusvaltaansa strategisesti tärkeälle Tyynenmeren alueelle. Samalla Kiina yrittää vakuutella EU-johtajia Ukraina-linjansa järkevyydestä, kun taas Taiwan ammentaa Ukrainan tapahtumista oppia omaan puolustukseensa.

Omikron-epidemia kurittaa edelleen niin Kiinan taloutta kuin karanteenissa lojuvien shanghailaisten hermoja. Epävarmuustekijöiden keskellä Kiina ilmoitti epäilyttävän positiiviset talousluvut vuoden ensimmäiselle neljännekselle, mutta samalla myös inflaatio kasvoi yli odotusten. Kasvua on ollut myös Kiinan ja Venäjän välisessä kaupassa, joskin selvästi helmikuun lukuja vähemmän.

Kulttuuripuolen teemana on uhanalaisuus: Hongkongissa lopettamisuhan alla on lähes puolitoista vuosisataa vanha legendaarinen lauttaliikenne, maailmalla marginaaliin on joutumassa kantoninkiinan opetus, ja Manner-Kiinassa englannin kieltä siivotaan pois katukuvasta kulttuurisen omanarvontunnon nimissä. Uhattuna on myös Kiinan väestörakenne nuorten hankkiessa yhä vähemmän lapsia, mutta sentään Ähtärissä pandat parittelivat pääsiäisen kunniaksi.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Tyynenmeren turvallisuus.

The New York Times (20.4.2022): “Why a Chinese Security Deal in the Pacific Could Ripple Through the World”

Kiinan ja Salomonsaarten välinen turvallisuussopimus on kuohuttanut Aasian ja Tyynenmeren alueen maita viimeisen kuukauden ajan. Tällä viikolla pääministeri Manasseh Sogavare ilmoitti, että maiden välinen turvallisuussopimus on allekirjoitettu. Sopimuksen lopullista muotoa ei ole julkistettu, mutta se ilmeisesti sallii Salomonsaarten kutsua kiinalaiset joukot apuun esimerkiksi tukahduttamaan maan vakautta uhkaavia protestiliikkeitä. Toisaalta se ilmeisesti sallii Kiinalle oikeuden puolustaa omien yritystensä ja kansalaistensa turvallisuutta Salomonsaarten sisäisiltä uhkilta. 

Salomonsaarilla on runsaasti kiinalaisia investointeja sekä esimerkiksi pääkaupunkiin kiinalaisvoimin rakenteilla oleva urheilustadion. Sopimus on aiheuttanut huolta siitä, että Kiina voi yrittää ulottaa vastaavia sopimuksia myös muihin maihin, jossa sillä on suuri taloudellinen jalanjälki. Erityisesti Australia on vastustanut sopimusta. Salomonsaaret on perinteisesti tukeutunut Australiaan sisäisen turvallisuuden kysymyksissä, ja maa sijaitsee strategisten merireittien varrella Australian edustalla.

Sopimus on nähty erityisesti pääministeri Sogavaren projektina: monet paikallisjohtajat vastustavat liiallista tukeutumista Kiinaan, ja viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan 90 prosenttia kansalaisista tukeutuisi mieluiten demokraattisiin maihin ja 79 prosenttia vastusti talousavun vastaanottamista Kiinalta. The Guardianin lähteiden mukaan sopimusta valmisteltiin ainakin viime vuoden puolivälistä lähtien, mutta edes kaikkia Salomonsaarten hallituksen jäseniä ei oltu informoitu. Myöskin muille alueen maille sopimus tuli täytenä yllätyksenä.

South China Morning Post (19.4.2022): “Chinese diplomats head to eastern Europe as suspicions grow over Russia ties”

Kiinalainen delegaatio vierailee itäisen Keski-Euroopan maissa ns. “damage control” -vierailulla, kertoo SCMP. Kiina on pyrkinyt luomaan suhteita alueen maihin 16+1 (aiemmin 17+1) -verkostonsa kautta, mutta Venäjän myötäilyn arvellaan olevan myrkkyä Kiinan imagolle. SCMP:n haastatteleman professori Wang Yiwein mukaan Kiinan tulisi nyt teroittaa 16+1 -maille, mistä Venäjä-suhteessa ja Venäjän tukemisessa on kyse, so. pelotteen luomisesta Yhdysvaltoja vastaan. Kyse ei siis ole varsinaisesta liitosta. Bloombergin mukaan Tšekin varaulkoministeri Martin Tlapa antoi delegaation kuitenkin ymmärtää, ettei Venäjän minkäänlainen tukeminen edistä Kiinan EU-suhdetta.

Kiina on pyrkinyt selittämään Venäjän Ukraina-positiotaan paremmin päin myös Yhdysvalloille. Kiinan suurlähettiläs Qin Gang julkaisi The National Interest -lehdessä artikkelin, jossa painotettiin jälleen Ukrainan suvereniteetin ja hyvien Kiina-Yhdysvallat -suhteiden merkitystä. Kiina vaikuttaa siis räätälöivän Ukrainaa ja Venäjää koskevaa linjaansa kohdeyleisöjen mukaisiksi. Itä-Euroopan ja Yhdysvaltain lepyttelystä huolimatta varaulkoministeri Le Yucheng ilmoitti tällä viikolla Kiinan jatkavan strategisten siteiden tiivistämistä Venäjän kanssa.

War on the Rocks (18.4.2022): “Eight New Points on the Porcupine: More Ukrainian Lessons for Taiwan”

Taiwanissa seurataan silmä kovana Ukrainan sodan mahdollisia opetuksia maan puolustusjärjestelmän kannalta. Taiwanin näkökulmasta relevanttia oppia onkin nähtävissä esimerkiksi Moskvan upottamisessa ja Venäjän viivyttelyssä Odessan maihinnousun kanssa. Miten maan niin sanottua “piikkisikapuolustusta” tulisi siis kehittää, jotta piikkisika ei tulisi lohikäärmeen nielaisemaksi? War on the Rocksin teknologista jargonia pursuava artikkeli patistaa Taiwania panostamaan Yhdysvaltain tuella etenkin ohjus- ja ilmatorjuntaan, miinoittamiseen ja meritorjuntaohjuksiin.

Resilienssin parantaminen on ollut muutenkin Taiwanin viranomaisten mielissä. Reuters raportoi Taiwanin armeijan julkaisseen kansalaisille selviytymisoppaan Kiinan hyökkäyksen varalta. Opas sisältää muun muassa ohjeita väestönsuojan löytämiseen puhelimen avulla, ensiapuohjeita sekä ohjeita ruoka- ja vesivarojen turvaamiseen hyökkäystilanteessa. Kuvituksin varustettuun oppaaseen on haettu inspiraatiota muun muassa Japanissa ja Ruotsissa julkaistuista oppaista.

The New York Times (15.4.2022): “Faced With a Changed Europe, China Sticks to an Old Script”

The New York Timesin analyysissä käsitellään Euroopan ja Kiinan yhä kauemmaksi toisistaan erkanevia käsityksiä suhteidensa tilasta. Kiina kohtasi huhtikuun 1. päivän huippukokouksessa aiempaa rajummilla äänenpainoilla puhuvat EU-johtajat, vaikka viime vuosina EU:ta on Kiinassa pidetty Yhdysvaltoihin verrattuna säyseänä ja sovinnollisena. Kiinassa ei lehden mukaan olla täysin sisäistetty Ukrainan sodan ja Kiinan Venäjälle osoittaman tuen vaikutuksia kahdenvälisiin suhteisiin ja siihen, että transatlanttiset suhteet ovat tiivistyneet uudelleen. Eurooppalaiset ja kiinalaiset puhuvat toisilleen enenevissä määrin erkanevista lähtökohdista, kun EU odottaa Kiinalta toimia Ukrainan sodan lopettamiseen ja Venäjästä etääntymiseen. Kiina taas toivoo itsenäistä, Yhdysvalloista riippumattomampaa Eurooppaa.

Yhteistä linjaa on yhä vaikeampi löytää, mutta vielä ei ole selvää, millaiseksi EU:n tulevaisuuden Kiina-politiikka kehittyy Ukrainan sodan seurauksena. Toisaalta jutussa haastateltu kiinalainen asiantuntija Wang Yiwei sanoo, että Kiinan on selitettävä asemaansa paremmin Euroopalle: hänen mukaansa Kiina ei voi vain soittaa Putinille ja käskeä tätä lopettamaan, mitä Euroopassa ei aina ymmärretä.

The Guardian (13.4.2022): “New Zealand allows resident to be extradited to China in landmark ruling”

Uuden-Seelannin korkein oikeus on päättänyt sallia maassa asuvan rikosepäillyn luovuttamisen Kiinaan. Kyung Yup Kimiä epäillään naisen murhaamisesta Shanghaissa vuonna 2009. Asiasta on käyty oikeutta 12 vuoden ajan. Uudella-Seelannilla ei ole luovutussopimusta Kiinan kanssa, ja se useimpien muiden länsimaiden tavoin myös perui luovutussopimuksensa Hong Kongin kanssa kaupungin turvallisuuslain voimaantulon jälkeen vuonna 2020. Päätöksen vastustajat vetoavat Kiinan oikeusjärjestelmän puolueellisuuteen sekä kidutuksen mahdollisuuteen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi Kiinan lupauksen reilusta oikeudenkäynnistä ja siitä, ettei kidutusvaaraa ole, olevan uskottavia. Kimin asianajaja aikoo valittaa päätöksestä YK:n ihmisoikeuskomiteaan luovutuksen estämiseksi.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Hinnat sanoo pomps.

Bloomberg (20.4.2022): “China Signs Forced Labor Treaties as Xinjiang Scrutiny Grows”

Muun muassa uiguureilla teetetystä pakkotyöstä tunnettu Kiina on ratifioinut pakkotyön kieltäviä kansainvälisiä sopimuksia, joiden nojalla maa kenties odottaa kaupan Yhdysvaltain ja Euroopan kanssa virkoavan. Kansainvälinen työjärjestö ILO piti vuosia ratifiointia odottaneiden sopimusten loppusilausta merkittävänä, mutta Bloombergille puhunut Xinjiang-ekspertti Adrian Zenz ei usko, että ratifiointi vielä tarkoittaa pakkotyön ehkäisyn toimeenpanoa. Samaan tapaan EU:n piirissä pidetään epätodennäköisenä, että esimerkiksi uiguurien sorron vuoksi jäihin pistetty investointisopimus Kiinan kanssa etenisi.

Nordea (18.4.2022): “China: Omicron continues to hurt the economy”

Kiinan talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä virallisten lukujen mukaan 4,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden ja 1,3 prosenttia loka-joulukuuhun nähden. Luvut ovat yllättävän korkeita ostopäällikköindekseihin ja markkinadataan nähden, kirjoittaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu analyysissään. Myös Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen arvion mukaan todellinen talouskasvu ensimmäisellä vuosineljänneksellä olisi ollut vain 3,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden. 

Koivun mukaan omikron-variantti ja sen aiheuttamat sulkutilat ovat lähitulevaisuuden kovin kipupiste Kiinan taloudelle. Lisäksi työttömyys on kohollaan ja ulkomaankaupan kasvu on hidastumassa. Sulkutilan syvyys on herättänyt huolta ulkomaisten lisäksi myös kiinalaisissa suuryrityksissä, kuten Xpengissä ja Huaweissa, jotka ovat varoittaneet tuotantokatkoksista. Isot talouskysymykset seuraavan vuoden ajalle koskevat Koivun mukaan juuri tiukasta koronalinjasta irtautumista, maan talouspolitiikan kurssia syksyn puoluekokouksen jälkeen sekä Kiinan kansainvälistä asemaa Ukrainan sodan jälkeen.

Yle (14.4.2022): “Kiinan-junille löytyi korvaava reitti, joka ei kulje Venäjän läpi – nyt eurooppalaiset asiakkaat kilpailevat suomalaisyrityksen rahdeista”

Venäjää halkova Kiinaan suuntaava tavaraliikenne ei ole kaikkien toimijoiden kohdalla toiminut kuin junan vessa, mutta nyt myös Kiina-bisneksensä vetämään saaneen Nurminen Logisticsin on täytynyt miettiä boksin ulkopuolelta, kun Venäjän läpi menevä liikenne on hiljentynyt. Viimeiset Vainikkalasta rajan Venäjälle ylittävät junat lähtivät tiettävästi pääsiäisen aikaan. Uuden reitin on määrä aueta toukokuussa ja se kulkee Euroopassa ensin etelään, kulkee meritse Mustanmeren ja Kaspianmeren yli Kazakstaniin ja siitä edelleen Kiinaan. Pöhinää uuden, Venäjä-riskittömän reitin ympärillä vaikuttaa olevan, yhtiöstä vakuutellaan. 

The Guardian (13.4.2022): “China’s trade with Russia up by 12% in March from a year earlier”

Kiinan ja Venäjän välinen kauppa kasvoi maaliskuussa vajaat 13 prosenttia vuoden takaisesta. Kasvu on selvästi hitaampaa kuin helmikuussa kirjattu 25,7 prosentin kasvu, mutta kulkee edelleen vastakkaiseen suuntaan kuin Eurooppa ja Yhdysvallat toivoisivat. Kasvu vahvistaa länsimaiden pelkoja siitä, että Kiinan-markkina toimii Venäjälle tukena talouspakotteita vastaan. Osa kasvusta voi tosin selittyä raaka-aineiden ja energian hintojen kasvulla, sillä nämä kattavat maiden kaupasta suuren osan, arvioi South China Morning Postin Brysselin-kirjeenvaihtaja Finbarr Bermingham. Tosin kaikkiin raaka-aineisiin hintapaine ei vaikuta sojottavan ylöspäin: Bloombergin mukaan Kiina on ollut vahvasti apajilla, kun Venäjä on yrittänyt saada terästeollisuudessa käytettävää hiiltä kaupaksi polkuhintaan. Myös sen tuonti Kiinaan yli kaksinkertaistui maaliskuussa.

Reuters (11.4.2022): “China’s inflation tops forecasts as supply pressures worsen”

Kiinan talouteen kohdistuu painetta monelta suunnalta, ja maan inflaatio ylitti maaliskuussa odotukset. Kuluttajahinnat nousivat 1,5 prosenttia vuoden takaisesta, mutta tuottajahinnat nousivat 8,3 prosenttia. Ukrainan sota, koronasulut ja niiden aiheuttamat tuotantoketjujen ongelmat nostavat inflaationpainetta. Kiina on julkistanut myös tuttuja tukitoimia, kuten veronalennuksia yrityksille, korkojenalennuksia sekä infrastruktuuri-investointeja. Reuters raportoi myös, että Kiina alensi pankkien kassareservivaatimuksia lainanannon lisäämiseksi. 

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (21.4.2022)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Ensin meni vapaus, nyt vaakalaudalla on perinteikäs lautta.

Yle (21.4.2022): “Analyysi: Kiina ei onnistu pysäyttämään omikronvarianttia käskyllä ja sensuurilla”

Shanghain koronasulku jatkuu ja kansalaisten mitta alkaa olla täynnä. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn mukaan sensuroijat poistavat Kiinan sosiaalisesta mediasta videoita, joissa koronavahdit tappavat koiraa lapiolla tai suihkuttavat desinfiointiainetta asukkaan naamalle. Myös Kiinan kansallislaulu Vapaaehtoisten marssi on saanut sulkuteippiä päälleen: ensimmäinen säe poistettiin sosiaalisen median hashtagista.

Vaikka lopullista päätöstä sulkutilalle ei ole vielä näköpiirissä, on toimenpiteitä lievennetty viime viikon aikana. The Guardian raportoi Shanghain viranomaisten ilmoittaneen 11. huhtikuuta, että naapurustoissa, joissa ei kahteen viikkoon ole ollut uusia tapauksia, asukkaat pääsevät ulos välttämättömille asioille. 19. päivä Shanghain viranomaisten kerrottiin pyrkivän lähipäivinä lopettamaan yhteisön sisäiset tartunnat ja avaamaan tehtaita “kuplamenetelmällä”, jossa työntekijät asuvat ja työskentelevät tehdasalueella. Keskiviikkona kaupungin viranomaiset kertoivat ainakin kahden kaupunginosan olevan koronavapaita karanteenilaitosten ulkopuolella.

Torstaina BBC puolestaan raportoi, että tiettyjen Shanghain alueiden asukkaat on määrätty siirtymään karanteenilaitoksiin yli sadan kilometrin päähän Zhejiangin provinssiin. Siirtymiskäsky koskee negatiivisen testin saaneita. Shanghain viranomaisten mukaan käsky annettiin, jotta alue saadaan tyhjäksi desinfiointia varten. Shanghain sulkutila jatkuu jo neljättä viikkoa. Torstain virallisten tietojen mukaan kaupungissa on ollut noin 400 000 koronatartuntaa ja 17 tautiin liittyvää kuolemantapausta.

Helsingin Sanomat (19.4.2022): “Kiinan suuri ongelma on se, että nuoret eivät aio tehdä lapsia”

Kuten olemme viime aikoina toistuvasti saaneet kuulla, Kiinan lähitulevaisuuden suuriin haasteisiin lukeutuu tuhkauurnan muotoon pahaenteisesti asettuva väestöpyramidi. Lapsia hankitaan huoltosuhteen kannalta liian vähän, ja nuorten keskuudessa yhä useammat eivät tahdo lapsia ollenkaan. Helsingin Sanomien haastattelussa 27-vuotias Cao Wendi ja 29-vuotias Ye Liya kertovat, miksei lasten hankkiminen houkuttele. Molemmat ovat itsenäisiä nuoria naisia, joiden elämäntyyliin perheenlisäys istuisi huonosti: Cao tahkoaa rahaa livestriimauksella ja Ye työskentelee kulttuurialalla käyttäen vapaa-aikansa maalaamiseen ja runojen kirjoittamiseen. Vanhempien painostuksesta huolimatta molemmat ovat valinneet vapaan ja luovan elämän, johon suvunjatkaminen ei kuulu. Saman valinnan tekevät modernisoituvassa Kiinassa yhä useammat.

The New York Times (19.4.2022): “Star Ferry, ‘Emblem of Hong Kong,’ May Sail Into History After 142 Years”

Vuodesta 1880 lähtien ovat hongkongilaiset taittaneet lyhyen matkan Hongkongin saaren ja Kowloonin niemimaan välillä Star Ferry -lauttayhteydellä, josta on tullut yksi kaupungin rakastetuimmista symboleista. Verkkainen ja huokea molskahtelu sataman poikki on tarjonnut kansalaisille hengähdystauon hektisen kaupungin hälinästä, mutta nyt ikoninen instituutio on uhattuna. Kun sataman alittava tunneli valmistui 1970-luvulla, lautta alkoi nojata kasvavassa määrin turismiin, mutta viime vuosina sen kannattavuus on romahtanut protestiliikkeen ja koronapandemian aiheuttaman epävakauden myötä. Vuoroja on vähennetty ja tulevaisuus vaikuttaa alati epävarmemmalta. New York Timesin artikkelissa on myös liuta tyylikkään tunnelmallisia valokuvia historiaa havisevasta lauttaliikenteestä.

Helsingin Sanomat (18.4.2022): “Ruma totuus Pekingistä”

Helsingin Sanomien haastatteleman valokuvaaja Wiktor Dabkowskin kuvissa ei esiinny itämainen ihmemaa vaan romuluinen betonikaupunki. Dabkowski muutti Pekingiin odottaen Kielletyn kaupungin ja vanhojen temppelien ilmentämää orientaalista eksotiikkaa, mutta todellinen miljöö oli ihan jotain muuta. Loputtomia harmaita kerrostaloryppäitä taivastellen valokuvaajan lapsetkin ihmettelivät, onko tämä tosiaan Kiina. Pekingissä näkyy yhä neuvostoarkkitehtien vaikutus, ja Dabkowskin mielestä tämän seurauksena kaupungissa on “prosentuaalisesti kivoja paikkoja paljon vähemmän kuin muissa pääkaupungeissa”. Kiina-ilmiöiden kollektiivisella Pekingin-kokemuksella kehotamme silti muistamaan myös kirjeenvaihtaja Mari Mannisen loppuhuomautuksen: “Rumastakin kaupungista tulee kaunis, kun siellä elää.”

Los Angeles Times (17.4.2022): “The quest to save Cantonese in a world dominated by Mandarin”

Kiinan puskiessa yhä voimakkaammin virallista mandariinikiinaa kansalaistensa puheenparreksi on maan eteläosista lähtöisin oleva kantoninkiina joutumassa marginaaliin. Sekä Kantonin eli Guangdongin alueella Etelä-Kiinassa että Hongkongissa viranomaiset pönkittävät mandariinia paikallisen äidinkielen kustannuksella, ja puhujien määrä vähenee myös länsimaiden kiinalaisyhteisöissä, joissa edellä mainitut alueet ovat perinteisesti olleet vahvasti edustettuina. Kysynnän vähetessä myös kantoninkiinan opetus on uhattuna – ilmiö nousi puheenaiheeksi, kun maineikas Stanfordin yliopisto luopui taannoin pitkäaikaisesta kantoninopettajastaan. Opetuksen leikkaaminen on myös laajempi trendi Yhdysvalloissa ja lännessä.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

China Sports Insider (13.4.2022): “Rudi Ying Hits Out at Teammates, System in Explosive Interview””

Kiinan miesten jääkiekkojoukkueessa Pekingin talviolympialaisissa pelannut ja aiemmin KHL:n Kunlun Red Starissa kasvanut Rudi Ying antoi China Sports Insider -podcastille poikkeuksellisen avoimen haastattelun siitä, millaista Kiinan jääkiekkomaajoukkueessa pelaaminen on käytännössä ollut. Pelkästään urheilijahaastattelunakin kyse olisi harvinaisen avoimesta tilinteosta, saati sitten kiinalaisen urheilijan haastatteluksi. Ying lyttää paitsi olympiajoukkueen johdon, myös Kunlun Red Starin KHL-tien.

Karua kuultavaa on esimerkiksi kertomus yhteensä 18 kuukautta kestäneestä olympialeiristä, jonka alun alkujaan piti kestää kaksi kuukautta. Lähteä toki saattoi, mutta silloin sai heittää heipat myös olympiaunelmalle. Nyt olympialaisten jälkeen hän on loukkaantuneena, motivaatio on lopussa ja mielessä on pelaajauran lopettaminen 23-vuotiaana, koska Ying ei koe olevansa riittävän hyvä Pohjois-Amerikan sarjoihin eikä toisaalta halua olla kaukana kotoa.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 6. toukokuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje