6.5.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Koronaviruksen omikronvariantti jatkaa leviämistään Kiinan ankarista vastatoimista huolimatta. Shanghain sulkutila jatkuu ja samaan aikaan myös pääkaupunki Pekingissä on ryhdytty varovaisesti etenemään kohti sulkua, vaikka tartuntaluvut ovat edelleen varsin pieniä. Vaikka Kiinan talous on alkanut yskiä, ilmoitti Xi Jinping maan pysyvän vankkumatta Zero-Covid -linjan takana. Jälkeenpäin tarkasteltuna Kiinan johto onkin varmasti kiitollinen, ettei omikronvarianttia nimetty alkuperäisen logiikan mukaan Ksii-variantiksi.
Muissa uutisissa esiin ovat nousseet edelleen keskustelua herättävä Salomonsaarten turvallisuussopimus sekä Ukrainan tilanne Kiinan ja Taiwanin vinkkelistä. Tuoreessa lehdistönvapausmittauksessa Kiina heiluu yhä häntäpään tuntumassa ja on vetänyt myös Hongkongin ennätysmäisen alas poliittista kontrollia kiristettyään. Sensuurin hampaissa pyristelee median lisäksi myös jälleen uusi Hollywood-elokuva.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Toimiiko koronakuri, jos siitä valittaminen kielletään?
Bloomberg (5.5.2022): “China’s Top Leaders Reiterate Support for Covid Zero: CCTV”
Kiinan crème de la crème eli politbyroon pysväiskomitea kokoontui tilanteessa, jossa ruohonjuuritasolta kuuluu alati vahvistuvaa purnausta maan kovaa koronakuria kohtaan. Vallan kammareista tultiin ulos väkevän viestin kanssa: kansakunnan pitää taistella sellaista viestintää vastaan, joka vääristää tai kyseenalaistaa maan koronastrategiaa. Samalla pysyväiskomitea vahvisti, että maa jatkaa taudinhallinnassa nollatoleranssilinjalla, vaikka se tarkoittaakin, että Kiina kuuluu “tehoon ja tieteeseen” perustuvalla strategiallaan kansainvälisessä vertailussa vähemmistössä.
Kiinan tautitilanne on tällä hetkellä pahin sitten taudin puhkeamisen Wuhanissa vuoden 2019 lopulla. Pekingissä pelätään, että kaupunki on pian yli kuukauden eristyksissä kärvistelleen Shanghain tiellä. Omikron-variantin tartunnat ovat lähteneet nyt Pekingissäkin kasvamaan, vaikka tietoon tulevia tartuntoja mitataankin päivittäin toistaiseksi kymmenissä. Rohdot viruksen leviämisen estämiseksi ovat kuitenkin kovat. Massatestaukset ja testiteltat ovat ilmaantuneet katukuvaan, ja kokonaisia kerrostaloja on asetettu sulkutilaan. Laajan joukkotestauksen lisäksi kaupungin viranomaiset ilmoittivat sulkevansa metroasemia ja keskeyttävänsä bussiyhteyksiä. Osassa kaupunkia koulut, ravintolat, baarit ja kuntosalit ovat myös kiinni toistaiseksi ja ihmisiä kehotetaan työskentelemään kotoa käsin.
BBC (27.4.2022): “Pakistan attack: China condemns killing of tutors in Pakistan blast”
Pakistanissa Karachin yliopistolla tehtiin viime viikolla itsemurhaisku, jossa menehtyi yliopiston Konfutse-instituutin kolme kiinalaista opettajaa sekä henkilökuntaan kuulunut pakistanilainen autonkuljettaja. Iskun tekijäksi ilmoittautui Balochistanin vapautusarmeija, joka on sanonut vastustavansa Kiinan investointeja maassa. Kiina tuomitsi iskun kovin sanoin, ja Pakistanin uusi hallitus on pyrkinyt lepyttämään Kiinaa. Muun muassa maan uusi pääministeri Shehbaz Sharif vieraili Kiinan suurlähetystössä ja antoi raporttien mukaan Kiinalle käsinkirjoitetun kirjeen, jossa vakuutettiin hallituksen sitoutumista terrorismin kitkemiseksi.
Balochistan on pitkään ollut epävakaata aluetta, mutta samaan aikaan se on yksi Kiinan merkittävimmistä sijoituskohteista Pakistanissa, ja muun muassa Gwadarin satama, jota Kiina operoi ja jonka on tarkoitus yhdistää Kiinan länsiosat Pakistanin kautta merireitteihin, sijaitsee provinssissa. Kiinan suuret projektit Pakistanissa ovat olleet kohteena ennenkin, ja muun muassa vuoden 2018 terrori-isku Kiinan Karachin-konsulaattiin sekä vuoden 2019 hotelli-isku Gwadarin kaupungissa on yhdistetty Balochistanin vapautusarmeijaan.
Helsingin Sanomat (27.4.2022): “Mitä Kiina on oppinut Ukrainan sodasta? Tutkija: Jos omalla armeijalla on mahtava maine, sitä ei kannata lähteä pilaamaan epävarmoihin sotiin”
Kiina seuraa tarkkaavaisena Ukrainan sodan kehitystä. Sota toimii Kiinalle monessakin mielessä eräänlaisena koelaboratoriona, joka tuottaa dataa kaikesta venäläisen sotateknologian tasosta maanpuolustustahtoisen ja hyvin aseistautuneen valtion puolustuskykyyn, sekä ydinaseen rooliin pelotteena. Tärkeänä seikkana sota auttaa Kiinaa arvioimaan myös lännen mahdollista reaktiota, mikäli Kiina ryhtyisi samankaltaiseen “sotilaalliseen erityisoperaatioon” Taiwanin salmella. Hyvin tärkeä opetus on myös se, ettei omien asevoimien suorituskykyä kannata lähteä koettelemaan epävarmoissa operaatioissa, jotka saattavat paljastaa ne hetkessä paperitiikeriksi.
Helsingin Sanomat (25.4.2022) “Ukrainan ja Taiwanin tilanteet muistuttavat yllättävän paljon toisiaan”
Ukraina ja Taiwan, kaksi autoritaarisen ja sotilaallisesti pullistelevan suurvallan naapurustossa kärvistelevää valtiota, muistuttavat toisiaan enemmän kuin äkkiseltään vaikuttaa, kirjoittaa Kiina-ilmiöiden Ari-Joonas Pitkänen Hesarin vieraskynässään. Niin Ukrainasta kuin Taiwanista on kehittynyt kylmän sodan jälkeen poliittisesti itsenäinen yhteiskunta, jossa kansallisidentiteetti pohjaa etniskulttuurisen taustan sijaan demokratiaa painottaviin kansalaispoliittisiin arvoihin. Molemmat edustavat suurvaltanaapurilleen epämieluisaa esimerkkiä siitä, että myös demokratia sopii sikäläiseen sielunmaisemaan.
Financial Times (22.4.2022): “US steps up efforts to court Solomon Islands after China security deal”
Australian lisäksi myös Yhdysvallat on ilmaissut huolensa Salomonsaarten ja Kiinan turvallisuussopimuksesta. Maa kiirehtii avaamaan uudelleen vuodesta 1993 asti suljettuna olleen lähetystönsä maassa, ja aloittaa Salomonsaarten kanssa myös niin sanotun strategisen dialogin, joka käsittelee muun muassa talous- ja sosiaalisia teemoja sekä kansanterveyttä. Alun perin Yhdysvaltojen, Australian ja muiden liittolaisten tavoitteena oli ilmeisesti saada Salomonsaaret luopumaan sopimuksen allekirjoittamisesta, mutta nyt fokus on siirtynyt siihen, miten sopimus ja Kiinan lisääntyvä läsnäolo Salomonsaarilla muuttavat turvallisuusympäristöä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten näkökulmasta. Yhdysvallat varoittaa FT:n mukaan edelleen sallimasta pysyvää kiinalaista sotilaallista läsnäoloa Salomonsaarilla. Saarten johtaja Manasseh Sogavare on sanonut, että sopimukseen ei kuulu esimerkiksi kiinalaisen sotilastukikohdan perustaminen maahan.
Reuters raportoi puolestaan salomonsaarelaisen diplomaatin kertoneen australialaismedian haastattelussa, että turvallisuussopimuksen nojalla maahan mahdollisesti kutsuttavat kiinalaiset poliisijoukot toimisivat salomonsaarten oman poliisin komennossa, ja esimerkiksi huoli siitä, että Hongkongissa nähtyjä kovia otteita tuotaisiin Salomonsaarille, on diplomaatin mukaan turha.
Pääministeri Sogavare on myös pyrkinyt liennyttämään puheita alueen militarisaatiosta. Hän sanoi, että turvallisuussopimus Kiinan kanssa solmittiin, koska olemassaoleva sopimus Australian kanssa oli “riittämätön”, ja että maa ei pyri etääntymään Australiasta vaan laajentamaan yhteistyötään myös Kiinan kanssa. Sogavare on kritisoinut Australian ja Yhdysvaltojen omia toimia Tyynenmeren alueella militarisaation edistämisestä ja siitä, että alueen pienempiä valtioita ei huomioida päätöksenteossa. Australialle ydinsukellusveneitä tuovasta Aukus-sopimuksesta ei oltu Sogavaren mukaan kerrottu hänelle etukäteen. Lisäksi hän sanoi, että Australia voisi edistää taloussuhteita esimerkiksi antamalla salomonsaarelaisille enemmän työviisumeita, jolloin osittain taloudellisista huolista kumpuava sisäinen epävakauskin ehkä helpottaisi.
Lyhyesti:
- Nikkei Asia (28.4.2022): Kiina tarjoaa “globaalia turvallisuusaloitetta” maailmanrauhan takaajaksi.
- The Guardian (26.4.2022): YK:n ryhmä on matkustanut Kiinaan, jossa he valmistelevat ihmisoikeuskomissaarin pitkään kaivattua matkaa Xinjiangiin myöhemmin tässä kuussa.
- Hybrid Coe (21.4.2022): Kiinan ulkopolitiikan tulevaisuuden trenditen ytimessä on regiimin turvallisuus ja globaali vaikutusvalta.
Talous
Kuumaa: Teknoruntu höllentyy.
Financial Times (5.5.2022): “European businesses warn China over zero-Covid policy”
Kiinan koronasulut ovat aiheuttaneet vakavaa häiriötä toimitusketjuille, ja yritysten suunnalta on kuulunut kovempaa protestointia. Euroopan Kiinan-kauppakamarin huhtikuun lopulla teettämän kyselyn mukaan investointien siirtämistä pois Kiinasta harkitsee nyt kaksinkertainen määrä eurooppalaisyrityksiä vuoden alkuun verrattuna. Kauppakamarin johtaja Jörg Wuttke sanoo, että Kiinan on muutettava strategiaansa tai yritykset alkavat äänestää jaloillaan. Luottamus Kiinan ennustettavuuteen ja rationaalisuuten toimintaympäristönä on hänen mukaansa menemässä. Kiinan palvelusektorin aktiivisuutta kuvaava indeksi on alimmillaan sitten Wuhanin ensimmäisen korona-aallon yli kaksi vuotta sitten. Lisäksi kuluttajakysyntä sekä ravintoloissa että verkkokaupassa on laskussa, ja yritykset sanovat, että muuttuvien määräysten perässä on yhä vaikeampi pysyä. Monissa kaupungeissa on otettu käyttöön 48 tunnin testivaatimus, jossa korkeintaan kaksi päivää vanha testi vaaditaan esimerkiksi julkiseen liikenteeseen ja ravintoloihin pääsemiseksi.
Talouden hidastuminen, tehtaiden sulut ja pakkokaranteenit ovat iskeneet erityisen kovaa kahteen ryhmään: siirtotyöläisiin ja valmistumassa oleviin opiskelijoihin. Siirtotyöläiset eivät yleensä ole oikeutettuja esimerkiksi työttömyysetuuksiin, joten karanteeniin määrääminen tai työpaikan menettäminen koronan vuoksi voivat olla taloudellisesti tuhoisia. Samaan aikaan 11 miljoonalle korkeakoulusta valmistuvalle on tarjolla entistä vähemmän uusia työpaikkoja. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhtä työtä hakevaa vastavalmistunutta kohti oli tarjolla keskimäärin vain 0,71 samantasoista työpaikkaa.
BBC (3.5.2022): “Why Europe will have to face the true cost of being in debt to China”
BBC:n kriittinen artikkeli tarjoaa katsauksen Kiinan investoineihin Itä-ja Etelä-Euroopassa. Kreikkaa, Serbiaa ja Montenegroa tarkastelevassa artikkelissa käsitellään erityisesti Kiinalaisiin infrastruktuuri-investointeihin, tehtaisiin ja kaivoksiin liittyviä ympäristöhaittoja ja puutteellisia työolosuhteita sekä suurten projektien valtioille aiheuttamaa velkataakkaa. Kiinalaiset investoinnit ovat olleet haluttuja vuoden 2008 romahduksen jälkeisessä Kreikassa sekä EU:n ulkopuolisissa Serbiassa ja Montenegrossa.
Financial Times (3.5.2022): “China’s independent refiners start buying Russian oil at steep discounts”
FT raportoi Kiinan yksityisten öljynjalostamoiden lisänneen vaivihkaa ostojaan Venäjältä ja hyödyntäneen halvempia hintoja. Ne ovat ottaneet itselleen osan valtio-omisteisten jalostamoiden ostokiintiöistä. Kiinan valtio-omisteiset jalostamot ovat olleet haluttomia uusimaan toimitussopimuksiaan Venäjän kanssa – niiden nähdään toimivan selkeämmin Kiinan hallinnon siunauksella ja edustajina, joten ne ovat tarkemman suurennuslasin alla kansainvälisesti. Kokonaisuutena Kiinan ostot eivät kuitenkaan ole haastateltujen asiantuntijoiden mukaan lisääntyneet paljoakaan, toisin kuin Venäjä ehkä oli ajatellut.
Financial Times (1.5.2022): “China meets banks to discuss protecting assets from US sanctions”
Kiinan taloudelliset hallintoelimet kutsuivat Kiinassa toimivat kotimaiset ja ulkomaiset pankit tapaamiseen, jonka aiheena oli mahdollisilta tulevilta talouspakotteilta suojautuminen. Kokouksessa mietittiin FT:n lähteiden mukaan ratkaisuja sille, miten Kiina voisi parantaa suojautumistaan tilanteessa, jossa maan ulkomaisia omistuksia jäädytettäisiin suuressa mittakaavassa tulevaisuudessa samalla tavalla kuin Venäjälle on tehty sen hyökättyä Ukrainaan. Kokouksessa ei ilmeisesti keksitty lähiaikoina toimivia ratkaisuja sille, miten esimerkiksi Kiinan valtavia ulkomaanvaluuttavarantoja tai kiinteistöomistuksia ulkomailla voisi suojata. Erilaisia keinoja valuutan ulkomaille viennin ehkäisyksi ehdotettiin. Nykyisellään kiinalaiset saavat vaihtaa 50 000 Yhdysvaltain dollarin arvosta valuttaa vuosittain. Jotkut osallistujat ehdottivat esimerkiksi tätä määrää pienennettäväksi.
South China Morning Post (29.4.2022): “China economy: Politburo vows new tools, refined policies will help address coronavirus-induced turmoil”
Kiinalaisten suurten teknologiafirmojen kuumottava vuosi saattaa saada helpotusta. Kiinan 25-jäseninen politbyroo tapasi viime perjantaina, ja kammareista kuului sijoittajille ja yrityksille viime aikoja rohkaisevampaa viestiä. Ulkomaisten sijoittajien tarpeita on määrä kuulla tarkemmalla korvalla, ja teknologiayritysten ympärille viime aikoina tiukentunutta ruuvia saatetaan jälleen löysätä. Vaikka heti kättelyssä konkretiaa oli tarjolla vähemmän, niin suurten teknologiayritysten osakkeet nousivat kokouksen jälkeen reippaasti. Kokouksen taustalla vaikuttanee halu hillitä vahinkoa Kiinan taloudelle koronasulkujen jatkuessa ja ylläpitää 5,5 prosentin kasvutavoitetta tälle vuodelle.
SCMP kertoi lähteisiinsä vedoten, että Kiinan suurten teknologiafirmojen johtoa kutsuttaisiin loppuviikosta kokoukseen, ja Kiinan eri sääntelyelinten on määrä tavata viikonloppuna yhteistä linjaa selkeyttääkseen. Viesti näyttää olevan, että teknologiafirmojen roolia koronasulkujen talousvaikutusten hillitsemisessä halutaan vahvistaa, ja esimerkiksi niin sanotun yhteisen hyvinvoinnin kampanjan nimissä vaadittuja “kontribuutioita” ei ehkä enää vaadittaisi. Jotkin paikallishallinnot, muun muassa Shenzhenin kaupunki, ovatkin jakaneet asukkailleen kuponkeja, joita voi lunastaa eri verkkokauppasovellusten kautta.
Painetta talouteen tulee edelleen myös kiinteistösektorin suunnalta. FT kertoo varapääministerin ja Xi Jinpingin talousneuvonantajan Liu Hen olevan sääntelyn löyhentämisen kannalla. Liu, joka johtaa Kiinan taloudellisen vakauden ja kehityksen komiteaa, on kannattanut lievempää sääntelyä esimerkiksi ehdoille, joilla kiinteistöyritykset voivat sijoittaa edelleen etukäteen maksetuista asunnoista saatuja rahoja. Tämä vähentäisi riskiä siitä, että useammat kiinteistöyritykset ajautuisivat velkojensa kanssa maksuvaikeuksiin. Sen sijaan Kiinan asuntoministeriö on ollut tiukemman sääntelyn kannalla.
Merics (27.4.2022): “Chinese FDI in Europe: 2021 Update”
Merics-ajatushautomon vuotuinen raportti Kiinan investoinneista EU:ssa kertoo investointien olevan kaukana 2010-luvun huippuvuosista, mutta elpyneen hieman vuoden 2020 jälkeen. Maailmanlaajuisesti Kiinan ulkomaaninvestoinnit lisääntyivät hieman, mutta yrityskaupat ja fuusiot laskivat 22 prosenttia vuodesta 2020. Valtio-omisteisten yritysten osuus Euroopan-investoinneissa on alimmillaan 20 vuoteen, ja ne investoivat ennen kaikkea Etelä-Eurooppaan ja energia-ja infrastruktuurisektoreille. Yritysostojen rooli on vähenemässä ja kokonaan uusien projektien (greenfield) investoinnit kasvussa. Lisäksi kiinalaista rahaa virtasi aiempaa enemmän teknologia-alan startup-yrityksiin Euroopassa. Suurin investointien vastaanottajamaa oli Hollanti, suurelta osin Philipsin kodinelektroniikkaosan myynnin vuoksi.
Lyhyesti:
- Reuters (5.5.2022): Kiinan ja Venäjän keskuspankit keskustelevat maksujärjestelmien yhteistyön kehittämisestä.
- Financial Times (4.5.2022): Saksalaisautojen kuljetukset Kiinaan eivät jatkossa turvallisuussyistä kulje Venäjän halki junalla.
- Helsingin Sanomat (26.4.2022): Jos Kiina uhkaa sulkea Elon Muskin bisnekset Kiinassa, taipuuko Twitter Kiinan tahtoon?
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (5.5.2022)
- BOFIT odottaa Kiinan talouskasvun jäävän kuluvana vuonna vaimeaksi
- Juan on heikentynyt dollaria vastaan
- Kiinan kiinteistösektorin ongelmat jatkuvat
- Kiinan ulkomaankaupan kasvu hidastui maaliskuussa, vienti Venäjälle supistui
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Vastavallankumouksellinen lehtiteline.
Helsingin Sanomat (5.5.2022): “Kiinan rakennusturmassa on kuollut ainakin 26 ihmistä – Nainen pelastettiin raunioista kuuden päivän jälkeen”
Hunanin maakunnan pääkaupungissa Changshassa romahti huhtikuun lopussa kuusikerroksinen rakennus, johon kuului asuntoja sekä esimerkiksi hotelli ja elokuvateatteri. Raivaustöiden myötä onnettomuudessa kuolleita on löytynyt tähän mennessä 26, mutta raunioista on myös onnistuttu pelastamaan kymmenen ihmistä. Presidentti Xi Jinping on määrännyt tutkinnan romahduksen syistä, ja onnettomuuteen liittyen onkin pidätetty muun muassa rakennuksen omistaja ja turvallisuustarkastaja, joita syytetään tarkastustulosten väärennyksestä. Heikkojen turvallisuusstandardien ja korruption takia rakennusten romahtaminen ei ole Kiinassa tavatonta.
SupChina (4.5.2022): “May 4, 1919: Who were the heirs of the revolution?”
4. toukokuuta muistetaan modernin Kiinan tärkeimpiin kuulunutta tapahtumasarjaa, vuoden 1919 toukokuun neljännen päivän liikettä. Kiina oli tuolloin tuore tasavalta, joka pyristeli imperialismin ikeestä kohti itsemääräämisoikeutta ja kansallista omanarvontuntoa. Toisen maailmansodan jälkimainingeissa Kiina odotti saavansa takaisin Saksan hallinnoiman Qingdaon siirtokunnan, mutta Versailles’n rauhansopimuksessa se annettiinkin Japanille. Pöyristyneet kansalaiset jalkautuivat kaduille protestoimaan sekä ulkovaltoja että omaa heikkoa hallitustaan vastaan. Protesteista kehkeytyi laajempi nationalistinen liikehdintä, joka pohjusti itsensä kiinalaisen kansakunnan muodostumista. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin Kiinan kommunistinen puolue, joka niin ikään ammensi ideologiassaan toukokuun neljännen päivän liikkeen perinnöstä.
Toimittajat ilman rajoja (3.5.2022): “RSF’s 2022 World Press Freedom Index : a new era of polarisation”
Maailman lehdistönvapaustilanne on jälleen syynätty ajan tasalle. Kiina on tehnyt väkevää nousua kuromalla kaksi sijaa edellisvuodesta, tosin Toimittajat ilman rajoja -järjestö antaa ymmärtää sen johtuvan pikemmin tilanteen heikkenemisestä Myanmarissa ja Iranissa kuin Kiinassa tehdyistä edistysaskelista. 180 maan listauksessa Kiina löytyy tänä vuonna sijalta 175. Raportissa annetaan Kiinalle lisätunnustusta Hongkongin turvallisuuslain onnistuneesta implementoinnista, sillä se pystyi romauttamaan Hongkongin lehdistönvapaustilanteen peräti 68 sijaa alemmas. Viime vuoden indeksissä sijalta 80 löytynyt Hongkong on tänä vuonna sijalla 148. Hiljan myös brittiläinen Hong Kong Watch -ajatushautomo kertoi raportissaan erityishallintoalueen vapaan median kuihtuneen olemattomiin. Sijalta 38 löytyvässä Taiwanissa lehdistö on puolestaan edelleen koko Itä-Aasian vapainta.
Helsingin Sanomat (3.5.2022): “Doctor Strange kuohuttaa Kiinassa: Elokuva saattaa jäädä näyttämättä lehtitelineen takia”
Ensi-iltansa Suomessa juuri saaneen Doctor Strangen toisen osan esitys uhkaa jäädä suurelta kiinalaisyleisöltä sivusuun. Kiinassa viranomaiset syynäävät elokuvaa tällä hetkellä kamman kanssa ja epäilemättä katse osuu eräässä kohtauksessa esiintyvään keltaiseen lehtitelineeseen. Tarkkasilmäisimmät ehtivät nimittäin teoriassa lukea, että sehän on vihollisjulkaisu Epoch Timesin ständi, joka kuvassa näkyy. Julkaisu on tunnettu Falun Gong -yhteyksistään, mikä tekee siitä vastavoiman kommunistiselle puolueelle.
Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella länsimaisessa elokuvateollisuudessa näytetään unohtaneen, mten Kiinaa silitetään myötäkarvaan. Tämän vuoden puolella olemme kertoneet Kiinan muuttaneen kulttiklassikko Fight Clubin loppua harmonisemmaksi ja poistaneen Ihmeotukset-elokuvasta viittaukset homoseksuaalisuuteen. Toisaalta myös Kiinan miellyttämisessä on omat sudenkuoppansa: toimintaelokuva Uncharted vedettiin vastikään levityksestä Filippiineillä, kun siinä vilahti kartta, jossa kiistellyt Etelä-Kiinan meren saaret on esitetty osana Kiinaa.
Nature (27.4.2022): “China focuses on ethics to deter another ‘CRISPR’ babies’ scandal”
Kiinan valtioneuvosto on julkaissut maan toistaiseksi voimakkaimman tiedemaailman epäeettisiä käytäntöjä vastustavan lausunnon. Maailmalla kohahdettiin vuonna 2018, kun kiinalainen tiedemies He Jiankui ilmoitti luoneensa maailman ensimmäiset geenimanipuloidut ihmislapset CRISPR-tekniikalla. Tarkoitus oli tehdä lapsista hiv-virukselle vastustuskykyisiä, ja He vaikutti odottavan läpimurrostaan ylistystä, mutta seurauksena olikin laajamittainen pöyristys ja kolmen vuoden vankilareissu. Tapausta pidettiin käännekohtana, jonka jälkeen löysästä sääntelystä ja puutteellisista tutkimuseettisistä standardeista tunnettu Kiina on pyrkinyt luomaan tiukemmat ja selkeämmät eettiset säännöt tieteelliselle tutkimukselle.
Reuters (23.4.2022): “China must raise air quality standards as smog persists, task force says”
Kiinan kaupunkien ilmanlaatu on parantunut huomattavasti vuoden 2013 jälkeen, jolloin savusumun vähentämiseen tarkoitettu kampanja aloitettiin. Niin sanottujen mikropartikkelien määrää ilmassa kuvaava luku on keskimäärin vähentynyt puolella, noin 30 mikrogrammaan kuutiometrissä. Tämä on edelleen kaukana Maailman terveysjärjestön 5 mikrogramman suosituksesta. Lisäksi alueelliset erot ovat edelleen suuria, ja erityisesti Pohjois-Kiinan teollisuuskaupungeissa savusumu ja yli 200 mikrogramman saastepäivät ovat edelleen jokavuotinen näky. Kohtuullisen pienetkin lisäykset saastemäärissä kasvattavat verisuoni- ja hengitystiesairauksien määrää. Vuonna 2019 Kiinassa kuoli ennenaikaisesti arviolta 1,4 miljoonaa ihmistä ilmansaasteiden takia.
Lyhyesti:
- SupChina (5.5.2022): Kiinassa ihmetellään Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden suunnitelmia aborttioikeuden kumoamisesta.
- BBC (3.5.2022): Shanghaissa pöyristyttiin, kun elävää potilasta kärrättiin säkissä ruumishuoneelle.
- Sixth Tone (30.4.2022): Jugoslaviassa vuonna 1972 julkaistu sotaelokuva on yhä Kiinassa suuren yleisön klassikkoelokuva.
- Radii (29.4.2022): Aasian parhaat baarit on jälleen listattu – hongkongilainen drinkkibaari pitää kärkeä, myös Shanghain ja Guanzhoun baareja päätyi listalle.
- Reuters (27.4.2022): Kiina raportoi ihmiseen tarttuneen lintuinfluenssan (H3N8), mutta viranomaisten mukaan huolta ei ole. Jaiks!
Katsele & kuuntele
Pörssipäivä (28.4.2022): “Ukrainan sota ja Kiina – vieraina Jussi Hyöty ja Tuuli Koivu”
Ylen Pörssipäivässä fokuksena on Kiinan rooli maailmassa aikana, jolloin Euroopassa on käynnissä sota. Venäjän ja Kiinan ambitioita selvittävät OP:n Jussi Hyöty ja Nordean Tuuli Koivu.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 20. toukokuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.